Maalaiset aikovat toistaa kesäisen mellakkansa Helsingissä: http://yle.fi/uutiset/traktorimarssin_puuhamiehet_valayttavat_jo_uutta_marssia_helsinkiin__meille_valehdeltiin/9090748 . Vaikka stadilaiset maksavat leijonanosalla veroistaan maalaisten työttömyyskorvaukset (ns. maataloustukiaiset). Heinäkengät vain valittavat. Eikä siinä kaikki; samaan aikaan kun maalaisia koetetaan tukiaisilla auttaa kotikunnissaan, Helsinkiin vyöryy maaseudulta satojatuhansia maaltamuuttajia. Kehä kolmosen raja ja maaseudulle on suljettava, jolloin tukiaisten maksaminen voidaan lopettaa ilman riskiä maaseudulta vyöryvästä suomalaisten elintasopakolaisten virrasta. Kehä kolmosen varsi tulee linnoittaa ja rakentaa sinne kuolemanvyöhyke - noin 500 metriä leveä miinakenttä, jonka reunassa ovat konekiväärein varustetut vartiotornit. Tämä vaikuttaa ainoalta keinolta suojata sivistynyt osa maatamme agraariväestön invaasiolta ja sen haitallisilta kulttuurisilta vaikutteilta. Emme kaipaa traktorimarsseja, kohtahan meillä on AIV-torneja Espalla ja maalaiset jodlaavat niistä lehmiään.
Maalaiset tulossa taas mellakoimaan
MAALAISET.ULOS
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvätuloiset lähtevät, vähävaraiset tulevat
Helsinkiin muuttaa huomattavasti köyhempää väkeä kuin mitä kaupungista lähtee pois.
Pääkaupunkiin muuttavan keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuosina 2000–2009 noin 4 215 euroa pienemmät kuin lähtömuuttajan.
Vantaalla vastaava luku oli pakkasella 916 ja Espoossa 772 euroa. Miinukselle painui myös radan varressa sijaitseva Kerava.
Voittajia olivat muut kehyskunnat, erityisesti Kauniainen. Sinne muuttavan keskimääräiset tulot olivat 10 290 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan.
Maailman pääkaupungeista tuttua ilmiötä selittää se, että Helsinki saa muuttovoittoa valtaosin opiskelijoista ja maahanmuuttajista.
– Molemmat ryhmät ovat sellaisia, joiden lähtotulotaso on pieni, huomauttaa metropolialueen muuttoliikettä tutkinut valtiotieteen tohtori Timo Aro.
– Helsinki kerää myös kohtuullisen paljon työvoiman ulkopuolella olevia muuttajia.
Sosiaalista asuntotuotantoa on rakennettu Helsinkiin lähikuntiin verrattuna huomattavasti enemmän.
– Jos henkilö haluaisikin muuttaa Sipooseen tai Kirkkonummelle, tällaisia vuokra-asuntoja ei ole siellä tarjolla, huomauttaa Aro.
Muuttovoittoa Helsinki saa vain tulottomista ja pienituloisista. Muuttotappiota tulee sen sijaan roimasti keski- ja hyvätuloisista.
Helsinki sai vuosina 2000–2009 muuttovoittoa alle 12 000 euroa vuodessa tienaavista 51 300 henkilöä.
Uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Aron mukaan kehitys on jatkunut Helsingissä samansuuntaisena vuosikymmeniä.
Aikaisemmasta poikkeavaa on kuitenkin maahanmuuttajien muuttoliike, joka on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla.
Tässä Helsinki eroaa Aron mukaan huomattavasti myös naapurikaupungeista.
Esimerkiksi Espoossa 70 prosenttia väestönlisäyksestä perustui samana aikana siihen, että syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi
Yli 50 prosenttia Helsingin väestönlisäyksestä perustui vuosina 2000–2011 maahanmuuttoon.