Miksi palkkojen sivukuluja liioitellaan?

en_tajuu_oikein

Jatkuvasti näkee, että yrittäjät liioittelevat palkan sivukuluja. On totta, että työntekijälle maksetun bruttopalkan lisäksi tulee noin 25 %:n TyEL-maksut, mutta ei kai mitään muita sivukuluja ole?

Olen itse yrittäjä ja työnantaja. Onko minulta jäänyt huomaamatta jotain? Minä en ainakaan maksa työntekijöistäni sivukuluja kuin mainisemani noin 25 % bruttopalkan lisäksi (TyEL-maksut). Eli 2500 e/kk bruttopalkkaa saava työntekijä maksaa minulle noin 3125 e/kk, mutta ei sen enempää. Minun on turha valehdella, että 2500 euron palkan maksaminen maksaa vaikkapa 4000 euroa tai 4500 euroa. Näin ei ole. Ei ne sivukulut ole mitään työntekijän bruttopalkka kertaa 1,7 vaikka monen olen kuullut väittävät niin. Tai sitten minulla on jäänyt jotain huomaamatta.

Huomiona muuten, että yrityksessämme ei tietenkään makseta mitään lomarahoja tai vastaavaa. Vuosiloman ajalta saa lain mukaisen tismalleen saman palkan kuin töissä ollessa eli 2500 e/kk (brutto). Enkä tietenkään laskennallisesti laske vuosiloman palkkaa sivukuluksi. Eihän se sivukulu ole, vaikka työntekijä ei olekaan töissä 5 viikkoa vuodessa.

Millä alalla sivukulut on bruttopalkka kertaa 1,7?

54

4869

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huhhuhuh
      • en_tajuu_oikein

        Ei ole. 2,1 % on niin pieni luku, etten maininnut sitä aloituksessa. Toi menee joka kuukausi verottajalle, verotilille. Käytän palkka.fi -palvelua, lasken itse palkat ja maksan kaikki maksut sen mukaan, mitä palkka.fi käskee.


    • Ellunmarinat

      Sotumaksut on näköjään jäänyt maksamatta.

      • en_tajuu_oikein

        Ei ole. 2,1 % on niin pieni luku, etten maininnut sitä aloituksessa. Toi menee joka kuukausi verottajalle, verotilille. Käytän palkka.fi -palvelua, lasken itse palkat ja maksan kaikki maksut sen mukaan, mitä palkka.fi käskee. Ei ole tosiaankaan jäänyt sotu maksamatta, mutta sumana nin pieni, ettei vähmpää voi kiinnostaa!

        Mutta myönnetään: työntekijän palkan sivukulut onkin noin 25 % 2,1 %. Eli bruttopalkka kertaa 1,27.

        Kysyn edelleen, millä alalla sivukulut on työntekijän burtto kertaa 1,7?


      • rakennusalalla
        en_tajuu_oikein kirjoitti:

        Ei ole. 2,1 % on niin pieni luku, etten maininnut sitä aloituksessa. Toi menee joka kuukausi verottajalle, verotilille. Käytän palkka.fi -palvelua, lasken itse palkat ja maksan kaikki maksut sen mukaan, mitä palkka.fi käskee. Ei ole tosiaankaan jäänyt sotu maksamatta, mutta sumana nin pieni, ettei vähmpää voi kiinnostaa!

        Mutta myönnetään: työntekijän palkan sivukulut onkin noin 25 % 2,1 %. Eli bruttopalkka kertaa 1,27.

        Kysyn edelleen, millä alalla sivukulut on työntekijän burtto kertaa 1,7?

        millä alalla sivukulut on työntekijän burtto kertaa 1,7?

        Varmaan jossain rakennusalalla, jossa työntekijälle ostetaan uudet 1000 euron työvaatteet joka kuukausi. Muutoin palkan sivukulut on noin 25-27 %.


    • Nbweaswhhhfzgjbkl

      Työterveyshuolto, työvaatteet ....

      • TyöterveyshuoltoPOIS

        Nimenomaan.

        Kun yksinyrittäjä palkaa ensimmäisen työntekijän, hän joutuu ottamaan pakollisen työterveyshuollon joka maksaa ensimmäisenä vuonna hirvittävästi.

        Lisäksi joutuu rakentamaan sosiaalitilat työntekijälle, mikä myös maksaa hirvittävästi.

        Miksei voida poistaa täysin turhaa pakollista työterveyshuoltoa kun eihän se muutenkaan mitään auta, on vain turha lisäkulu?


      • en_oikein_tajuu

        Hirvittävästi? Muutaman satasen. juuri tuli lasku työteveyshuollosta. Oliko joku 260 euroa vuosimaksu. Ihan mitätön summa.


      • en_oikein_tajuu
        TyöterveyshuoltoPOIS kirjoitti:

        Nimenomaan.

        Kun yksinyrittäjä palkaa ensimmäisen työntekijän, hän joutuu ottamaan pakollisen työterveyshuollon joka maksaa ensimmäisenä vuonna hirvittävästi.

        Lisäksi joutuu rakentamaan sosiaalitilat työntekijälle, mikä myös maksaa hirvittävästi.

        Miksei voida poistaa täysin turhaa pakollista työterveyshuoltoa kun eihän se muutenkaan mitään auta, on vain turha lisäkulu?

        Niin ja sosiaalitiloja ei ole tarvinnut rakentaa. On kahvihuone ja vessa. Siinä firmamme sosiaalitilat. Töissä ollaan työntekijän omissa vaatteissa. Ei ole työvaatteita.


    • resupekka999

      Aloittaja on feikki
      Työntekijä maksaa osan eläkemaksusta. Palkanmaksajan osuus on alle 20 %.
      Yrittäjän tulisi tietää asia.

      Tässä hieman oikeampaa tietoa. Saa korjata, jos olen väärässä.

      Vuosilomasta maksettava palkka on sivukulua.
      Kaikki lomasta maksettava palkka on sivukulua.
      Pekkas-päivät ovat palkallisia vapaapäiviä, sivukuluja.
      Aatto/juhlapäivät ovat palkallisia vapaapäiviä, sivukuluja.

      Peruspalkka on sovittu korvaus työstä ilman mitään lisiä.
      Sivukulut lasketaan peruspalkasta.
      Jos palkka ilmoitetaan kokonaispalkkana lisineen, on työnantaja kuitenkin laskenut palkan kaavalla peruspalkka lomaraha lomaltapaluuraha=kokonaispalkka.

      Sivukulut eivät ole ainoastaan eläkemaksuja. Muut vakuutusmaksut vievät osansa, määrä riippuu toimialasta ja toiminnan laajuudesta.

      Sivukuluiksi voidaan laskea myös lomasijaisen palkka, jos ei aivan nappikauppaa harrasteta ja sijaisia ei tarvita.
      Palkanmaksusta aiheutuu kustannuksia, kirjanpito/toimistotyö ei ole ilmaista.
      Edellä mainittiin jo työvaatteet, sosiaalitilat ja työterveyshuolto. Kaikki nämä maksavat. Lapset ovat mukavia, mutta äitiys/isyyslomat maksavat euroja työnantajalle.

      Rakennusalalla pakkaspäivät voivat nostaa kustannuksia huomattavasti.
      Usein kipeänä oleva työntekijä voi olla kustannuksiltaan moninkertainen yli sovitun peruspalkan. Työnantajan omavastuu palkanmaksusta ennen sairauspäivärahan saantia on sivukulua.
      Jos palkansaaja sattuu tulemaan pipiksi tai työnteko ei nyt satu maistumaan, niin työnantaja maksaa kiltisti pipin/kohmeloajan palkan. Sivukuluja nämäkin. Järkevästi sairastava voi olla poissa työpaikaltaan kuukausia vuoden aikana. Sivukuluja nämäkin.

      On ihan oikeasti sairastaviakin, en halua heitä syyllistää.

      Kirjanpidosta kaikki selviää. Lasketaan sieltä maksetun palkan/työajan/sovitun työajan mukaan. Kirjanpito-ohjelma ei ehkä kerro kaikkea. Riippuu ohjelmasta.

      Virallisissa tilastoissa ei ehkä kaikkia mainitsemiani kustannuksia lasketa sivukuluiksi. Kustannuksia kuitenkin ja työntekijään liittyviä.

      Virallisissa tilastoissa lasketaan sivukulukertoimeksi 1,57 - 1,8.

      Ei kaikki kulut välttämättä osu samalle työnantajalle, mutta keskimäärin.

      • YrittäjäksiSiirtynyt

        Lomasijaisen palkka ei kai voi mitenkään pitää sivukuluna tai ainkaan silloin ei voi pitää loma-ajan palkkaa sivukuluna. Tuona aikanahan työt tulevat kuitenkin tehtyä sen sijaisen ansiosta.

        Sivukulut voi määritellä monella tavalla, mutta itse olen enemmän aloittajan kannalla ja ajatttelen palkkoja vuositasolla enkä tuntitasolla. Vuositasolla ajatellen tuo 25% lienee aika lähellä niitä kuluja, joita yrittäjä joutuu maksamaan TyEL muut pakolliset maksut. Jos haluaa loma-ajan laskea pois, tulee tuon päälle ~10%.

        Isommissa firmoissa kertoimeksi saadaan helposti 3, kun verrataan hyötytunteja (siis laskutusaste mukana) kaikkiin kuluihin, joissa on mukana vuokrien, sihteerien, palkanlaskun yms yms vyörytykset. Onneksi ainakaan minulla ei tule tuollaisia hurjia kuluja, vaan pystyisin maksamaan palkkaa ~70% liikevaihdosta.


      • en_oikein_tajuu
        YrittäjäksiSiirtynyt kirjoitti:

        Lomasijaisen palkka ei kai voi mitenkään pitää sivukuluna tai ainkaan silloin ei voi pitää loma-ajan palkkaa sivukuluna. Tuona aikanahan työt tulevat kuitenkin tehtyä sen sijaisen ansiosta.

        Sivukulut voi määritellä monella tavalla, mutta itse olen enemmän aloittajan kannalla ja ajatttelen palkkoja vuositasolla enkä tuntitasolla. Vuositasolla ajatellen tuo 25% lienee aika lähellä niitä kuluja, joita yrittäjä joutuu maksamaan TyEL muut pakolliset maksut. Jos haluaa loma-ajan laskea pois, tulee tuon päälle ~10%.

        Isommissa firmoissa kertoimeksi saadaan helposti 3, kun verrataan hyötytunteja (siis laskutusaste mukana) kaikkiin kuluihin, joissa on mukana vuokrien, sihteerien, palkanlaskun yms yms vyörytykset. Onneksi ainakaan minulla ei tule tuollaisia hurjia kuluja, vaan pystyisin maksamaan palkkaa ~70% liikevaihdosta.

        Aloittajana olen samalla kannalla kuin sinä. Minäkin miellän palkan sivukuluiksi vain 25 %:n TyEL-maksun ja 2,1 % sosiaaliturvamaksun. Kaikki muut kulut vähennetään työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä.

        Muistakaa myös, ettei kaikilla aloilla ole yhtään mitään kuluja työvaatteista. Meinaatteko että minun pitäisi ostaa kirjanpitäjälle työvaatteet? Omissa vaatteissaaan hän tulee töihin!

        En edelleenkään tajua tota "bruttopalkka kertaa 1,7" on palkan todellinen hinta. En halua ajatella sitä niin vaikeasti. Minulle työntekijän palkka maksaa työntekijän burttopalkka noin 27 % TyEL ja sotu.


      • Anonyymi
        en_oikein_tajuu kirjoitti:

        Aloittajana olen samalla kannalla kuin sinä. Minäkin miellän palkan sivukuluiksi vain 25 %:n TyEL-maksun ja 2,1 % sosiaaliturvamaksun. Kaikki muut kulut vähennetään työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä.

        Muistakaa myös, ettei kaikilla aloilla ole yhtään mitään kuluja työvaatteista. Meinaatteko että minun pitäisi ostaa kirjanpitäjälle työvaatteet? Omissa vaatteissaaan hän tulee töihin!

        En edelleenkään tajua tota "bruttopalkka kertaa 1,7" on palkan todellinen hinta. En halua ajatella sitä niin vaikeasti. Minulle työntekijän palkka maksaa työntekijän burttopalkka noin 27 % TyEL ja sotu.

        Käytät sinä myös aikaasi siihen työntekijän byrokratian hoitamiseen. Ehkä ohjaamiseenkin. Itse mieltäisin senkin sivukuluksi. Varsinkin jos hommaat jonkun muun tekemään johtamistyöt.


      • Anonyymi
        en_oikein_tajuu kirjoitti:

        Aloittajana olen samalla kannalla kuin sinä. Minäkin miellän palkan sivukuluiksi vain 25 %:n TyEL-maksun ja 2,1 % sosiaaliturvamaksun. Kaikki muut kulut vähennetään työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä.

        Muistakaa myös, ettei kaikilla aloilla ole yhtään mitään kuluja työvaatteista. Meinaatteko että minun pitäisi ostaa kirjanpitäjälle työvaatteet? Omissa vaatteissaaan hän tulee töihin!

        En edelleenkään tajua tota "bruttopalkka kertaa 1,7" on palkan todellinen hinta. En halua ajatella sitä niin vaikeasti. Minulle työntekijän palkka maksaa työntekijän burttopalkka noin 27 % TyEL ja sotu.

        Jäit taas kiinni valeesta, yritä vähän enemmän😁


    • ruotuun

      Aloittaja!!!!! Hoida velvollisuutesi kuten rehellisen yrittäjän kuuluukin. Hommaa edes tapaturmavakuutus heille.

      • en_oikein_tajuu

        Kaikki lain vaatimat vakuutukset on. Palkka.fi -palvelulla maksan palkat ja kaikki sen mukaan eli TyEL ja sotu-maksut on hoidossa. Pakolliset tapaturmavakuutukset on, mutta ne on suuruudeltaan niinpieniä rahoja, ettei miitä voi edes laskea palkkojen sivukuluksi.

        Ne on yritystoimintaan liittyviä kuluja, kuten liiketilan vuokrakin. Ehjkä eri ihmiset ajatteleavt saman asian vain eri tavalla. Minä vähän yksinkertaistaen ja suoraviivaisesti.


    • keka.tietaako

      No joo varmaan tuo 1,57- 1,8 kertoimena riittää. Gäppi johtuu lähinnä tapaturmavakuutuksesta.

      Muistaakseni laskelmaan oli huomioitu sairastamista 2 pv/ kk, eli olisko 20-22 sairaupäivää. Tietenkin jos harrastetaan laskentaa nin piäisi tietää onko kyseessä palveluala vai valmistusala.

    • tietämätönnä

      - ylityökorvaukset ? -miten on ,meneekö sivukuluiksi ?

      • en_oikein_tajuu

        Meillä ei ole koskaan ylitöitä. Viimeiseen 10 vuoteen kukaan ei ole saanut ylityökrovausta, eikä kukaan tehnyt yli 40 tunnin työviikkoa.

        Näin meillä. Muissa firmoissa ehkä toisin.


    • keka.tietaako

      voinhan se olla vaikea tajuu.

      Kuvitellaanpa, että työntekijä tekee kuukaudessa 100 suoritusta. Tekee vuodessa n.1000 suoritusta 12 kuukaudessa. Maksetaan 12 kuukaudesta. Elikkäs saat työntekijältä vuodessa 1.000 suoritusta, maksat palkkaa 10 kk* 1,3 - 1,35, rippuen tapaturmavakuutuksesta. Lisäksi 2 kk:n palkka jolloin et saa suorituksia sivukulut mahdollinen sairauspäivien jyvittäminen.

      Niin kuinka sitten jyvität tuotteen innan? kk palkka 3000/ 100 = 30 *1,25´voittokerroin. No kun käytät voittokertoimena riittävää niin ei tarvitse turhia laskea. Myyt 30 suorituksen 75 llä Saat saman katteen lopulta/ suoritus, olet sitten laskenut 1,25 kertoimella kuin toiset 1,5 - 1.8. Ongelma saattaa tulla siinä vaoheessa, jos myyt suorituksen kertoimella 1,8.

    • Rakennusala

      Palkat 68500€ sis pekkaset 7,7%
      lomapalkat 11200€
      Eläkevakuutusmaksut 19000€
      Muuttuvat muut pakolliset vakuutusmaksut 5445€
      Henkilökunnan koulutus, työturva, tieturva, yms. 500€
      Työterveys (sattui työterveystarkastuksia osalle) 1200€
      Työvaatteet 640€
      42882€ sis pekkaset.
      sivukulut 67,42%
      Ai niin jäi vielä pois ruokarahat 10€/vrk.
      Mukana ei ole sosialitilat, autot, työkalut yms.
      Joten kerroin 2 ihan todellisuutta.
      Luvut suoraan kirjanpidosta.

      Sivukulut ovat sitä mitä suoraan työntekijöiden palkkoihin joudutaan lisäämään jotta laskutettava kuittaa kulut.

      Jos työntekijälle maksetaan työstä 1000€ niin on laskutettava 2000€ jotta saa kulut peittoon, alv jos ei käänteinen alv.
      Jos haluaa katetta niin 2500€

      • uskon_tuon

        Toi on ihan totta, että rakennusalalla sivukuluja on hirvittävän paljon verrattuna moneen muuhun toimialaan.


    • 14.5

      AP:n kysymys, joka jo itsessään piti virheitä sisällään (esim. se TyELin maksuosuus työnantaja/työntekijä), on osittain filosofinen ja osittain jopa poliittinen. Kauppiksessa asiaa käsiteltiin aikoinaan sekä Leppiniemen että Koskelan luennoilla. Esiin tullut kysymys oli sama, kuin ap:llä. Eli mistä helkkarista ne mielettömät sivukulut tulevat, kun lain ja TESsin mukaan niitä oli siihen aikaan vain sellaiset 21%.

      Osa on tullut jo aikaisemmissa vastuksissa esille. Halutaan erottaa laskennallisesti esimerkiksi loma-ajan palkka "varsinaisesta" palkasta. Kun duunari on kesälomalla, hän aiheuttaa työnanatajalle palkkansa verran "ylimääräistä kustannusta". Samoin käytetään toimialan keskimääräisiä lukuja esimerkiksi äitiysloman kustannuksista, vaikka omalla työpaikalla ei olisi yhtään naista töissä. Tälle kaikelle on oma tehtävänsä.

      Muistaakseni professori Koskela esitti ikään kuin irvikuvana yhden nimettömän teollisuuslaitoksen oman laskelman sivukuluista. Siinä oli kaikki mahdollinen, mihin työntekijä koskee, laskettu sivukuluksi. Totta kai tehtaan vessat olivat yrittäjän riesaksi tulevaa sivukulua, samoin iso eteinen, jossa siviilivaatteet olivat peltikaapeissa. Taukohuone oli sivukulua, samoin tehtaan käytävät siivouksineen oli valtaosin jyvitetty sivukuluiksi (koska työntekijät kulkivat niitä pitkin). Lienee selvää, että kypärät ja suojakäsineet olivat sivukulua. Samoin oli tehtaan etupiha, koska duunareiden autojen parkkipaikat olivat siellä, jne. Sitten, kun omistajayrittäjän mielikuvitus pääsi ehtymään, hän haki toimialaliitostaan alan keskimääräisiä kuluja. Mukaan tuli kuluprosentteja äitiyslomista (ainoa nainen firmassa oli yrittäjän vaimo), koulutuksista, työtapaturmista ja muusta, mitä ei itse firmassa koskaan ollut syntynyt. Kuten jo arvataankin, yrittäjä huusi, kuin hinaaja, koska "kateelliset punikit" tällä tavoin kuppaavat hänen yritystoimintaansa.

      Esimerkin tarkoituksena oli konkretisoida meille tuleville laskentaekonomeille näiden laskelmien sidonnaisuutta käyttötarkoituksiinsa. Samoin sitä, että on olemassa tiettyjä yrityksen peruskustannuksia, joiden jyvittäminen erilaisten mielikuvituksellisten perusteiden mukaan on ajan haaskaamista.

      On erittäin hyvä, että noita sivukuluja seurataan ja muistutetaan lainsäätäjää niiden merkityksestä. Mutta kuten niin kovin usein tapahtuu, niin tässäkin hyvä ja tärkeä asia on usein valjastettu erilaisiin poliittisiin tarkoituksiin. Ei niin tärkeää asiaa olekaan, etteikö joku vääntäisi siitä asetta omiin tavoitteisiinsa.

      • en_tajuu_oikein

        Kiitos koko ketjuun monista hyvistä vastauksista!


    • keka.tietaako

      Kuten 14.5 tuossa ylhäällä selvitti, palkkojen sivukuluihin kuuluu vain palkkohini suoraan vaikuttaviin erät. Eiköhän nämä kiinteät kulut, esim siivous, vuokrat ym vahennetä kiinteiden kulujen kautta, vaikka kirjanpidossa olisivat muuttuneissa kuluissa.

      Niin ja kiinteitten kulujen jyvitystä varten pitää luonnollisesti tietää jaetaaanko vuoden potti 12 kk:lla per 1000 tuotetta vai koko vuoden kiinteät kulut per 10.000 tuotetta (koko vuoden tuotanto).

      siinähän laskentaekonomit jyvittävät kuluja useampaan kertaan. Toivottavasti valvovat, että pysytään budjetissa pitkin vuotta.

      • 5644

        Helppo tapa tarkistaa yrityksen maksamat sivululut on katsoa vaikka tilinpäätöksestä paljonko oikeasti maksettiin vuodessa palkkoja ja muita työsuhteisiin liittyviä kuluja, sitten katsotaan paljonko tehtiin oikeita työtunteja, sieltä saadaan jakolaskulla oikea tuntikustannus tehdystä työstä - sitä kun sitten vertaa työntekijöiden keskituntipalkkaan, saa oikean sivululukertoimen.


    • Anonyymi

      Sivukulut on noin 22%. Työnteon hyötytunnit jotka lasket tuotteen hintaan ovat pienemmät kuin palkanlaskennan tunnit. Tämä johtuu lomista 30 pv, sairauspoissaoloista yrityskohtaisesti esim 8 pv ja arkipyhistä vuodesta riippuen keskiarvona voi käyttää 7 pv. Vuodessa on 52 viikkoa ja tehollisia työviikkoja näin ollen (viikko = 5 arkipäivää) 44 viikkoa. 52 viikkoa jaettuna 44 on 1,18. Tuo on yksitapa laskea tehottomuuden/loimen aiheuttama kustannus tehdylle työtunnille. 22% 18% tarkoitta yhteensä 1,4 kerrointa. Lisäksi kustannuslaskelmalta voi laskea terveyshuolon, tietokoneet, kännykät, liittymät ja vaatetus sekä firman bileet ja jakaa kustannukset per työntekijä. Sivukuluiksi ei juuri muuta kannata laskea. Erikseen voi laskea jonkin osion vaikapa solun kustannusta tunnille, mutta sen voi lisätä tuntilaskutushintaan. Eli sivukulut ei lopulta tarkoita että sen piätisi sisältää kaikki firman kulut vaan tuotteen tai palvelun voi hinnoitella loppusosilta erikseen. Lopulta kerroin aikalähellä siistissä sisätyössä on tuolla 1,5 huitevilla. Käytän silti 1,6, mutta tämän kanssa ei kannata liioitella. Myyntikate on se minne lasketaan en riskilisät sitten.

      • Anonyymi

        Mistä sitten tulee ajatus, että juuri arkilomapäivät lasketaan "sivukuluihin"? Eikö yhtä hyvin voisi laskea viikonloputkin eli kertoa vielä 7/5:llä? Ja vuorokaudesskin töitä tehdään vain 8 tuntia (tai vähemmän), joten tuostakin 24/8 kerroin.

        Lomarahan voin vielä hyväksyä sivukuluksi, koska sen työnantaja joutuu maksamaan normaalin kuukausipalkan lisäksi. Muut eivät ole kuluja, vaan mukamas saamatta jääneitä työtunteja. Ne tietysti pitää huomioida laskettaessa tuntihintaa myytävälle työlle tai johonkin projektiin kirjattaville tunneille. Ne eivät kuitenkaan lisää yrityksen kuluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä sitten tulee ajatus, että juuri arkilomapäivät lasketaan "sivukuluihin"? Eikö yhtä hyvin voisi laskea viikonloputkin eli kertoa vielä 7/5:llä? Ja vuorokaudesskin töitä tehdään vain 8 tuntia (tai vähemmän), joten tuostakin 24/8 kerroin.

        Lomarahan voin vielä hyväksyä sivukuluksi, koska sen työnantaja joutuu maksamaan normaalin kuukausipalkan lisäksi. Muut eivät ole kuluja, vaan mukamas saamatta jääneitä työtunteja. Ne tietysti pitää huomioida laskettaessa tuntihintaa myytävälle työlle tai johonkin projektiin kirjattaville tunneille. Ne eivät kuitenkaan lisää yrityksen kuluja.

        Arkipyhäkorvaukset ovat suoraan riippuvaiset palkoista ainakin rakennusalalla, pekkaset ja arkipyhät 7,7% maksetuista palkoista ja joka tilissä. Jos ei ole työntekijöitä ei ole ko. kulueriä.
        Kirjanpidosta tosiaan huomaa mitä kuluja työntekijät aiheuttavat, varsinkin kun voi verrata viime vuotta ja kuluvaa vuotta.
        Turha vääntää että kuuluu kiinteisiin kuluihin, kiinteät kulut ei muutu suhteessa palkkoihin.

        Kuulin myös koko ajan että yritykseni huonoon tulokseen olin itse syypää, tuhlasin rahat jotenkin.
        Kulurakenne pysyi tänä vuonna tarkalleen samana mutta tulosta tulee pienemmällä porukalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arkipyhäkorvaukset ovat suoraan riippuvaiset palkoista ainakin rakennusalalla, pekkaset ja arkipyhät 7,7% maksetuista palkoista ja joka tilissä. Jos ei ole työntekijöitä ei ole ko. kulueriä.
        Kirjanpidosta tosiaan huomaa mitä kuluja työntekijät aiheuttavat, varsinkin kun voi verrata viime vuotta ja kuluvaa vuotta.
        Turha vääntää että kuuluu kiinteisiin kuluihin, kiinteät kulut ei muutu suhteessa palkkoihin.

        Kuulin myös koko ajan että yritykseni huonoon tulokseen olin itse syypää, tuhlasin rahat jotenkin.
        Kulurakenne pysyi tänä vuonna tarkalleen samana mutta tulosta tulee pienemmällä porukalla.

        Ilmeisesti puhut jostain lyhytaikaisista tuntipalkoista? Normaalia kuukausipalkkaa nauttiva tietysti pitää arkipyhät vapaana ja ei saa yhtään enempää rahaa kuin kuukausipalkkansa. Ainoastaan lomaltapaluuraha nostaa hänen liksaansa. Ehkä joillain aloilla pekkaspäivät voi saada rahana vapaapäivien sijaan?

        Sekoittat sivukulut ja muuttuvat kulut. Tietysti työntekijöiden palkkaaminen ja siten toiminnan ja toivottavasti myös liikevaihdon kasvattaminen lisää muitakin kuluja kuin palkka ja siihen liittyvät sivukulut. Ne muut kulut eivät kuitenkaan ole sivukuluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti puhut jostain lyhytaikaisista tuntipalkoista? Normaalia kuukausipalkkaa nauttiva tietysti pitää arkipyhät vapaana ja ei saa yhtään enempää rahaa kuin kuukausipalkkansa. Ainoastaan lomaltapaluuraha nostaa hänen liksaansa. Ehkä joillain aloilla pekkaspäivät voi saada rahana vapaapäivien sijaan?

        Sekoittat sivukulut ja muuttuvat kulut. Tietysti työntekijöiden palkkaaminen ja siten toiminnan ja toivottavasti myös liikevaihdon kasvattaminen lisää muitakin kuluja kuin palkka ja siihen liittyvät sivukulut. Ne muut kulut eivät kuitenkaan ole sivukuluja.

        Pointti onkin juuri siinä.
        Kun puhutaan 1,2 -1,4 sivukulukertoimesta ja työntekijät ihan oikeasti uskovat tuon.
        Syntyy tilanne että työntekijä laskee omassa päässä että hän saa 1000€ työstä ja työnantaja laskuttaa 2500€ jolloin katetta jää 1500€.
        Tämä johti todennäköisesti meilläkin siihen että työmoraali heikkeni ja koko ajan sai kuulla että pitäisi maksaa parempaa palkkaa (palkka oli n, 30% parempi kuin tes).
        Todennäköisesti tehtiin myös kynällä tunteja jotta oikaistaisiin "vääryys".
        Tämä kaikki johti siihen etten saanut yritystä kannattavaksi.
        Jätin jäljelle vain vanhimman työntekijän joka puhui aina siitä että työmaalta saa vain yhden rahan jolla on kustannettava kaikki kulut.
        Nyt kun katsoo viimevuotta ja tätä vuotta niin nuo irtisanotut työntekijät maksoivat yritykselle 30 000€, 10 000€/työntekijä.
        Kertoimena pidin 2,3, jolla ei saanut katettua kyseisten työntekijöiden palkkoja ja kuluja.

        Joten on vaarallista puhua noista 1,2 tai 1,4 teoreettisten sivukulujen määristä, kun todelliset sivukulut ovat kuitenkin kaikki maksut jotka liittyvät työntekijöihin.

        Hyvänä esimerkkinä eräs kaveri joka opiskeli liiketaloutta ja laittoi yrityksen pystyyn.
        Hän laskeskeli että 1,8 kertoimella tienaa hurjasti, puolivuotta myöhemmin alkoi puhe ettei se riitä mihinkään.
        Näin teoria ja todellisuus eroavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pointti onkin juuri siinä.
        Kun puhutaan 1,2 -1,4 sivukulukertoimesta ja työntekijät ihan oikeasti uskovat tuon.
        Syntyy tilanne että työntekijä laskee omassa päässä että hän saa 1000€ työstä ja työnantaja laskuttaa 2500€ jolloin katetta jää 1500€.
        Tämä johti todennäköisesti meilläkin siihen että työmoraali heikkeni ja koko ajan sai kuulla että pitäisi maksaa parempaa palkkaa (palkka oli n, 30% parempi kuin tes).
        Todennäköisesti tehtiin myös kynällä tunteja jotta oikaistaisiin "vääryys".
        Tämä kaikki johti siihen etten saanut yritystä kannattavaksi.
        Jätin jäljelle vain vanhimman työntekijän joka puhui aina siitä että työmaalta saa vain yhden rahan jolla on kustannettava kaikki kulut.
        Nyt kun katsoo viimevuotta ja tätä vuotta niin nuo irtisanotut työntekijät maksoivat yritykselle 30 000€, 10 000€/työntekijä.
        Kertoimena pidin 2,3, jolla ei saanut katettua kyseisten työntekijöiden palkkoja ja kuluja.

        Joten on vaarallista puhua noista 1,2 tai 1,4 teoreettisten sivukulujen määristä, kun todelliset sivukulut ovat kuitenkin kaikki maksut jotka liittyvät työntekijöihin.

        Hyvänä esimerkkinä eräs kaveri joka opiskeli liiketaloutta ja laittoi yrityksen pystyyn.
        Hän laskeskeli että 1,8 kertoimella tienaa hurjasti, puolivuotta myöhemmin alkoi puhe ettei se riitä mihinkään.
        Näin teoria ja todellisuus eroavat.

        Missähän kaverisi on liiketaloutta opiskellut, jos noin pihalla oli? Itse olen suorittanut kaksi tuotantotalouden peruskurssia muuta opiskellessani. Kyllä siellä käytiin selkeästi läpi kiinteät ja muuttuvat kulut.

        Noiden kulujen määrä ja suhde on kovin alakohtaista ja riippuu paljon myös yrityksestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missähän kaverisi on liiketaloutta opiskellut, jos noin pihalla oli? Itse olen suorittanut kaksi tuotantotalouden peruskurssia muuta opiskellessani. Kyllä siellä käytiin selkeästi läpi kiinteät ja muuttuvat kulut.

        Noiden kulujen määrä ja suhde on kovin alakohtaista ja riippuu paljon myös yrityksestä.

        Niinpä niin.
        Kun rakennusalalla on kiinteät kulut pelkkä auto ja muutama kone.
        Kaikki muu on muuttuvia kuluja joihin palkatkin kuuluvat.
        Materiaaliostoja ei kaverilla ole joten ostotkin liittyvät suoraan työn tekemiseen.

        Itse olen opiskellut myös ja arvoketju on kyllä hyvin tiedossa, siinähän otetaan joka risaus huomioon.

        Ala jolla toimin, niin siinä työntekijät toimivat aika itsenäisesti jolloin työntekijästä riippuu saako katetta 2,5 kertoimella vai ei.
        Joten eiköhän se ihan oikeasti ole työntekijöistä johtuvia kuluja jotka syövät katteen tehokkaasti (esim. luvattomat ajot firman autolla).

        Yleinen harhaluulo työntekijällä vain on että työnantaja saa yli puolet puhdasta voittoa kun sivukulut on vain 20 - 40%.
        Eli sivukulut on minun mielestä ne kulut jotka lakkaavat kun työntekijälle annetaan potkut.
        Valitettavasti mulla noiden nuorten kohdalla oli kerroin 3-4 ja jaksoin kuitenkin yrittää 4 vuotta ennen kuin pinna paloi.


    • Anonyymi

      Pistetäämpä vähän faktaa peliin.
      Vuosia yritin taistella työntekijöiden kanssa mutta oli vaikea saada toimintaa
      kannattavaksi vaikka kerroin oli 2,3.
      Kyllästyin taisteluun ja pistin työntekijöitä pihalle, jätin vain vanhimman työntekijän.
      Myynti tietenkin laski mutta tulos on parantunut 2000 eurosta 40 000 euroon.
      Kiinteät kulut ovat pysyneet samoina mutta työntekijöiden vähentäminen heijastuu kaikkeen muuhun esim. kirjanpitoon, toimitilakuluihin, autokulut, vakuutukset, yms.
      Eli jos on toimitilat, kahvijuoneineen ja pukutiloineen niin 2,5 kertoimella pärjää jotenkin, ainakin rakennusalalla.
      Tuohon kun ottaa huomioon sen että teen itse työt 2-3 kertaa tehokkaammin ja nythän se onnistuu kun ei tarvitse hyysätä työntekijöitä.

    • Anonyymi

      Kunhan työntekiät tekee tulosta (tulos tai ulos) ajattelevat että työtä tehdään palkkansa eteen .. missähän näin..Oikeastaan hyvä et pelko et vähennetään jne että työmotivaatiot kunnossa tehdään tiliä kunnolla firmalle. Suomi kyllä työntekiäistä niin löysää paskaa et hyviä työntekiöitä ei juuri saa. Itse äitini joka oli yrittäjä sanoi jos ei ole asiakkaita sitten siivotaan.. aina on työtä.. Yrittäjä palkkaa ja maksaa hyvää liksaa mielellään tuloksentekiöilleen ei lusmuille. Työntekiä on kallis mutta tuottaessan oikein hyvä henkinenpääoma tulokseen

    • Anonyymi

      AP on oikeassa,
      aloissa on eroja ja laskentatavoissa vielä enemmän.

      Yrittäjä ei tee ilmaiseksi,
      miksi työsuoritus (myytävän tuotteen tai palvelun tuottamiseksi)
      pitäisi saada tekijältä ilmaiseksi?

    • Anonyymi

      olet todennäköisesti toimistotäti.
      perustappas rakennusalan yritys pääkaupunkiseudulle.
      ei taida ihan riittää 100% sivukuluihin.
      koska pakollisia kuluja tulee myös kesävaatteet, talvivaatteet, kenkineen, suojalasit, suojahanskat, kuulosuojaimet, kypärät, työkalut, isommat tapaturmavakuutukset, ryhmähenkivakuutukset, valttikortit, tulityökortit, työturvakortit, jne jne
      ja nämä kaikki pakollisisa.

      • Anonyymi

        18.10.19 kirjoitin viimeeksi.
        Viimeinen vuosi menossa ennen eläkkeelle jääntiä.
        Tosiaankin kun kirjoitin että muutama kaveri maksoi firmalle 30-40k€ pitää paikkaansa.
        2 miehen voimallakäyttökate on isompi kuin isommalla porukalla.
        Ja kuten tiedetään käyttökatteella maksetaan palkat ja kiinteät kulut.
        Tällä hetkellä yritys tekee tulosta 50k€ kun isommalla porukalla 2k€.

        Kun kerroin että puheet kertoimista 1,4 saavat työntekijät "kateellisiksi" siitä että yrittäjä rikastuu.
        Kun kerroin että noiden nuorten kavereiden kerroin oli todellisuudessa 3-3,5 johtui todennäköisesti tuosta "kateudesta".
        2000€ tuloksella olisi pitänyt hankkia uusi auto 2000€/v (jyvitetty), uusia koneita 1500€/v, nostaa palkkoja 5000€/v, jne.

        Nyt tuon vanhiimman työntekijän kanssa maksetaan edelleen hallikulut yms. 2 mieheen ja siitä huolimatta kerroin pysyy alle 2.
        Niin ja ostimpa sen uudemman auton ensimmäisen kunnon vuoden tuloksella ja tietenkin uusia koneita yms. taisi palkatkin vähän nousta.

        Tiedän että virallisesti lasketaan sivukuluihin vain ja ainostaan suoraan palkkoihin vaikuttavat tekijät, sitten on kiinteät kulut, muuttuvat kulut yms. siksi puhunkin kertoimesta jolla työntekijän palkka pitää kertoa että homma kannattaa.

        Mutta alle ½ vuotta ja päästään työntekijäni kanssa ansaitulle lomalle.
        Koittakaa jaksaa jotka vielä viitsivät yrittää.


      • Anonyymi

        Joka ainoan luettelemaan asian laitat vähennyksiin, jotka kustantaa veronmaksajat.


    • Anonyymi

      > Millä alalla sivukulut on bruttopalkka kertaa 1,7?

      Mihinkä julkisuudessa olleisiin liioitteluihin mahdat tuossa viitata?

      Missä päin mediassa on pidetty yllä ja esillä tuollaista laskelmaa, että palkan sivukulut olisivat 1.7-kertoimella laskettavissa?

      • Anonyymi

        Tuo kerroin taitaa pitää sisällään eläke-ja vakuutusmaksujen lisäksi lomapalkan, sairausajanpalkan yms.

        lajijasuris


    • Anonyymi

      Tuota 1,6-1,7 kerrointa ovat Työnantajajärjestöt jo ainakin 80-luvulta lähtien urputtaneet, kuinka kallista on suomalainen työvoima.
      Laskevat kaiken mahdollisen , lumenluonnin pajan katolta lähtien.

      • Anonyymi

        Menee aika kauaksi, jos jotakin 1980-luvun keskusteluita haetaan lähdeviitteiksi tänne 2022 vuoteen. Netin laskureilla on jo lähes 20 vuotta voinut nopeasti haarukoida ja katsoa, mitä tulee palkan päälle pakollisiksi sivukuluikksi.
        https://www.palkka.fi/palkkalaskuri/Index.htm
        https://www.ilmarinen.fi/tyonantaja/tyonantajan-laskurit/palkkalaskuri/

        Vaikkapa 2000€/kk bruttopalkka, niin siihen tulee 410,80 € sivukulut, eli noin 21%. **)

        **) Laskelmasta puuttuvat sivukustannukset:
        -Tapaturmavakuutus vaihtelee toimialoittain.
        -Pakollisen työterveyshuollon kustannukset vaihtelevat myös.
        -Tietenkin lomaraha on maksettava kaikkialla.
        -Jotkut haluavat laskea sivukustannuksiiin mukaan myös sen, jos työntekijä on viikon flunssan takia saikulla, ja pitää ottaa tilalle joku ulkopuolinen varamies.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menee aika kauaksi, jos jotakin 1980-luvun keskusteluita haetaan lähdeviitteiksi tänne 2022 vuoteen. Netin laskureilla on jo lähes 20 vuotta voinut nopeasti haarukoida ja katsoa, mitä tulee palkan päälle pakollisiksi sivukuluikksi.
        https://www.palkka.fi/palkkalaskuri/Index.htm
        https://www.ilmarinen.fi/tyonantaja/tyonantajan-laskurit/palkkalaskuri/

        Vaikkapa 2000€/kk bruttopalkka, niin siihen tulee 410,80 € sivukulut, eli noin 21%. **)

        **) Laskelmasta puuttuvat sivukustannukset:
        -Tapaturmavakuutus vaihtelee toimialoittain.
        -Pakollisen työterveyshuollon kustannukset vaihtelevat myös.
        -Tietenkin lomaraha on maksettava kaikkialla.
        -Jotkut haluavat laskea sivukustannuksiiin mukaan myös sen, jos työntekijä on viikon flunssan takia saikulla, ja pitää ottaa tilalle joku ulkopuolinen varamies.

        Juu juu mutta kun työntekijät eivät ymmärrä että kaikki ( huom. kaikki) kulut tulee peittää myynnillä.

        Luodaan asetelma ettei työntekijän tarvitse ajatella muita kuluja ja se kuuluu työntekijän kustantaa.
        Olisiko näin että kaivetaan tes peliin ja katsotaan mitä sivukuluja siellä määritellään.
        Kummasti sielä määritellään taukotilat, työvaatteet, matkakulut, ateriakorvaukset yms.

        Varsinkin pienillä yrityksillä on tilanne että yrittäjä pitäisi maksaa nuo muut kulut omasta pussista.

        Meilläkin oli tosiaan tilanne että työnekijän työn arvo ei riittänyt kattamaan työntekijästä aihutuneita kuluja.
        Teoreettisesti kyllä 40% sivukuluilla muttei 200% todellisilla kuluilla.

        Työntekijöiden tulisi ymmärtää oikeat kustannukset, niihin vaikuttavat esim. rikotut ja hukatut työkalut ja ajoneuvot.
        Esim. meillä vähennettiin 60% työntekijöitä ja hanskakulut putosi 90%
        Kalustohävikki putosi lähes 100%, ajoneuvokulut pieneni lähes 80%.
        Reklamaatiokulut 98%.
        Sairauskulut 95%

        Tämä kaikki kun ei ymmärretty millä kustannukset maksetaan, hoettiin vain sitä 40% sivukuluja ja vaadittiin palkankorotusta (siis ylimääräisiä, ei tessin sopuksen mukaisia).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu juu mutta kun työntekijät eivät ymmärrä että kaikki ( huom. kaikki) kulut tulee peittää myynnillä.

        Luodaan asetelma ettei työntekijän tarvitse ajatella muita kuluja ja se kuuluu työntekijän kustantaa.
        Olisiko näin että kaivetaan tes peliin ja katsotaan mitä sivukuluja siellä määritellään.
        Kummasti sielä määritellään taukotilat, työvaatteet, matkakulut, ateriakorvaukset yms.

        Varsinkin pienillä yrityksillä on tilanne että yrittäjä pitäisi maksaa nuo muut kulut omasta pussista.

        Meilläkin oli tosiaan tilanne että työnekijän työn arvo ei riittänyt kattamaan työntekijästä aihutuneita kuluja.
        Teoreettisesti kyllä 40% sivukuluilla muttei 200% todellisilla kuluilla.

        Työntekijöiden tulisi ymmärtää oikeat kustannukset, niihin vaikuttavat esim. rikotut ja hukatut työkalut ja ajoneuvot.
        Esim. meillä vähennettiin 60% työntekijöitä ja hanskakulut putosi 90%
        Kalustohävikki putosi lähes 100%, ajoneuvokulut pieneni lähes 80%.
        Reklamaatiokulut 98%.
        Sairauskulut 95%

        Tämä kaikki kun ei ymmärretty millä kustannukset maksetaan, hoettiin vain sitä 40% sivukuluja ja vaadittiin palkankorotusta (siis ylimääräisiä, ei tessin sopuksen mukaisia).

        Korjaus lauseeseen "Luodaan asetelma ettei työntekijän tarvitse ajatella muita kuluja ja se kuuluu työntekijän kustantaa."
        Siis työntekijä luulee että muut kulut kuuluu yrittäjän kustantaa joko omalla työpanoksella tai velalla.


    • Anonyymi

      > Kummasti sielä määritellään taukotilat, työvaatteet,
      > matkakulut, ateriakorvaukset yms.

      Omilla haalareilla ja normaaleilla vaatteilla teollisuustyöt yleensä hoidetaan. Mutta jos työ vaatii tietyn tyyppistä (yhtenäistä) asustetta, ei sellaisen ostaminen oikein työntekijän kulungiksikaan sovi.

      Työntekijän omalla autolaan suorittamat työnantajan työtehtävät? Olen kyllä niin hyvin sisäistänyt vallitsevan järjestelmän, että koen oikeudenmukaiseksi sen että työnantaja maksaa bensakulut ja km-korvauksen.

      Työnantajan maksama ateriakorvaus on työpäivää kohden noin 1,35...2,50 euroa, eli kuukaudessa 27...50 euroa. Nää alkaa olla aika pieniä rahoja kuitenkin.
      https://www.epassi.fi/fi/blogi/lounasetu-verotus

      • Anonyymi

        Veroton ruokaraha 11,25 €
        https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Paivarahat/ateriakorvaus-2022/#4c7acf36

        Huomaa hyvin että yritetään vähätellä kuluja, lähes 1/10 todellisista.
        Kuukaudessa 247,50€/kk normi käytäntö.
        Haalarit 2 kpl/v takit (kesä / talvi) Kengät (nahka sekä saappaat tyyppiä turva).
        suojalasit, kuulosuojaimet kypärät, hanskat, hengityssuojaimet yms.

        Ihan oikeasti ei vähätellä kuluja


      • Anonyymi

        >> Veroton ruokaraha 11,25 €

        Nuo normaalit kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä. Niihin on totuttu.

        Samoista tilauksista ja urakoista kilpailevat suomalaiset yritykset joutuvat kuitenkin kaikki maksamaan työntekijöilleen nuo samat kulukorvaukset. Kukaan ei saa mitään (hinta)kilpailuetua toiseen verrattuna.
        Samanlaiset sivukulut ja edut työntekijöillä on muissakin Pohjoismaissa.

        Tietenkin jos joudut kilpailemaan vaikka virolaisten tai puolalaisten reppurifirmojen työvoimakustannuksia vastaan, niin silloin tilanen on toinen. Ei niillä ole tällaisia, näin laajoja ja kattavia palkan sivukuluja.


    • Anonyymi

      Aloittaja on vihervassari-trolli.

      • Anonyymi

        Painotus tuolla on sille äärivassarien puolelle, vihreyttä on pieneksi silmänlumeeksi vain.

        Kyseinen noin 65-vuotias akka kirjoittelee vasemmistolaispaskaansa myös Uuden Suomen blogeissa.


    • Anonyymi

      Tämähän ei liity asiaan mut ihmisellä on vain yksi todellinen riski syntymän jälkeen ainoastaan KUOLEMA kaikki muut ovat siihen verrattuna pientä eli lopettakaa tuo turhanpäiväinen itkeminen muista riskeistä.

      • Anonyymi

        Kuolemakaan ei ole mikään riski. Kaikillahan tuo on tiedossa ja edessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolemakaan ei ole mikään riski. Kaikillahan tuo on tiedossa ja edessä.

        Onhan se ainoa todellinen riski.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolemakaan ei ole mikään riski. Kaikillahan tuo on tiedossa ja edessä.

        Hohhoijaa ethän sä tiedä koska kuolema tulee siksi se on ainoa oikea todellinen riski elämässä.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6519
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4203
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      270
      2607
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2030
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1548
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1397
    7. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1107
    8. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1101
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      77
      1046
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1031
    Aihe