http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/422401-helsinkiin-uusi-traktorimarssi-yle-jarjestajat-valayttavat-kannikulkuetta
Maajussit suunnittelevat kännimarssia helsinkiin.
Maajussit suunnittelevat kännimarssia helsinkiin.
Maajussien kännimarssi helsinkiin!
Jclkxkxlx
9127
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Helsinkiin muuttaa huomattavasti köyhempää väkeä kuin mitä kaupungista lähtee pois.
Pääkaupunkiin muuttavan keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuosina 2000–2009 noin 4 215 euroa pienemmät kuin lähtömuuttajan.
Vantaalla vastaava luku oli pakkasella 916 ja Espoossa 772 euroa. Miinukselle painui myös radan varressa sijaitseva Kerava.
Voittajia olivat muut kehyskunnat, erityisesti Kauniainen. Sinne muuttavan keskimääräiset tulot olivat 10 290 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan.
Maailman pääkaupungeista tuttua ilmiötä selittää se, että Helsinki saa muuttovoittoa valtaosin opiskelijoista ja maahanmuuttajista.
– Molemmat ryhmät ovat sellaisia, joiden lähtotulotaso on pieni, huomauttaa metropolialueen muuttoliikettä tutkinut valtiotieteen tohtori Timo Aro.
– Helsinki kerää myös kohtuullisen paljon työvoiman ulkopuolella olevia muuttajia.
Sosiaalista asuntotuotantoa on rakennettu Helsinkiin lähikuntiin verrattuna huomattavasti enemmän.
– Jos henkilö haluaisikin muuttaa Sipooseen tai Kirkkonummelle, tällaisia vuokra-asuntoja ei ole siellä tarjolla, huomauttaa Aro.
Muuttovoittoa Helsinki saa vain tulottomista ja pienituloisista. Muuttotappiota tulee sen sijaan roimasti keski- ja hyvätuloisista.
Helsinki sai vuosina 2000–2009 muuttovoittoa alle 12 000 euroa vuodessa tienaavista 51 300 henkilöä.
Uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Aron mukaan kehitys on jatkunut Helsingissä samansuuntaisena vuosikymmeniä.
Aikaisemmasta poikkeavaa on kuitenkin maahanmuuttajien muuttoliike, joka on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla.
Tässä Helsinki eroaa Aron mukaan huomattavasti myös naapurikaupungeista.
Esimerkiksi Espoossa 70 prosenttia väestönlisäyksestä perustui samana aikana siihen, että syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi.
Tilastot antavat taustaa myös pääkaupunkiseudun kuntaliitoksista tai metropolihallinnosta käytävään keskusteluun.
Yli 50 prosenttia Helsingin väestönlisäyksestä perustui vuosina 2000–2011 maahanmuuttoon.
Voi kuinkahan hesalaisten oopperoihin ja kiasmoihin sun musataloihin riittää rahoittajia ja kävijöitä kun mediaanitulot pienenee...............
Niin ne matut on valloittaneet muutkin eu pääkaupungit: Bryssel, Pariisi, Lontoo jne
Kantiksilla ei ole varaa asua kun maksavat matujen mielihalut.
Mamut tehtailee nykyään palstalle maatalousvastaisia keskusteluja Helsingistä
Paljonkos se keckucjohto leikkaa nykyään lomakevuorenkin täyttäneen maajussin tuloista. Mahtaa olla kiitollista hommaa.
Kyllä viljelijänkin halpuutus pitää taas korvata alv:n nostolla kun ruokakin jo liian "halpaa"
Mitä kitisette? Suomi maksaa 50 000 maatilalle yhteensä 550 000 € maataloustukea JOKA TUNTI YMPÄRI VUODEN! Siis n. 5 miljardia euroa vuodessa.
24x365x550000=4818 000 000
Kepulointiako?
Joka tila saa keskimäärin liki 100 000 vuodessa eli eiköhän sillä maajussi akkansa kanssa eläisi ilman maatilaakin. Ja muutama mukulakin siinä samalla.
Tekee noin 11 € tunnissa 264€ vuorokaudessa ja ympäri vuoden.
Eu-tuet mukaan lukien tukisumma on liki 5 miljardia. Suomi maksaa jäsenmaksuissaan maataloustukien Eu -osuudenkin. Ei siis mitään valheita avauksessa.
Täällä yksi väittää maatalouden tukien olevan vain 2,5 miljardia euroa! Se on vale, koska tähän lukuun, 2,56 miljardia sisältyy vain maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala. Puuttuvat kokonaan mm.
- Maatalousyrittäjäeläkkeet verorahoista 644,6 miljoonaa
- Eu viljelijätuki 752 miljoonaa
- Yksityisten teiden kunnossapito 8 miljoonaa suoraan verorahoista
- Maatalous- ja turkistuottajien lomitus 187 miljoonaa verorahoista
- Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutukset 15 miljoonaa verorahoista
- Lisäksi kuljetustuet, vientituet, valmistustuet, ym. verorahoista
Eli 4,5 ja 5 miljardin välillä mennään. Kun ottaa huomioon kuntaverotuen Uudeltamaalta ollaan reippaasti 5 ja 6 miljardin välisessä tukitasossa.
TEKEMÄTTÄ RIITAA ASIASTA OVAT MAATALOUDEN TUET JOKAISTA SUOMALAISTA KOHTI 1 000 EUROA VUODESSA LISÄVERONA JA JOKAISELLE MAANVILJELIJÄLLE 100 000 EUROA TUKEA JOKA VUOSI, ELI 5,5 MILJARDIA VUODESSA. MAATILOJA SUOMESSA ON 51 000 KPL.
Valtion tuloista valtaosa tulee tietenkin veroista. Suurin potti tulee arvonlisäverosta, lähes 17 miljardia euroa. Alv:n korotus kummittelee poliittisessa keskustelussa jatkuvasti, niin nytkin. Veron kiristämisen suuri ongelma olisi, että se kurittaisi muutenkin vaisua kotimaista kysyntää.
Nykyisen hallituksen liikkumavara verotuksessa on muutenkin melko pieni. Hallituspuolueet ovat moneen kertaan luvanneet, että kokonaisveroaste ei Suomessa nouse. Jos sekä lisävelka että veronkiristykset ovat suljettu pois, ratkaisuksi jää tunnetusti lähinnä menojen karsiminen. Palataan menopuoleen hetken päästä.
Valtio kerää runsaat seitsemän miljardia euroa valmisteveroilla. Suurimman potin (4,5 miljardia euroa) muodostavat energiaverot, mutta alkoholivero tuo valtion kassaan 1,3 miljardia ja tupakkaverokin lähes miljardi euroa. Kansan yhtäkkinen raitistuminen ja savuttomuus aiheuttaisivatkin melkoisen aukon tulopuoleen. Toisaalta, mitään laajamittaista ryhtiliikettä tuskin on tulossa. Entä ne menot sitten? Pelkkä vilkaisu menopuolelle riittää kertomaan, mihin rahat isossa mittakaavassa uppoavat. Ministeriöstä suurimmat menot ovat perinteisesti valtiovarainministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä. VM:n kaikista menoista (17 mrd euroa) yhdeksän miljardia menee valtionosuuksina kunnille, joiden tehtävä on järjestää koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja suomalaisille.
Sosiaali- ja terveysministeriön menoista (13 mrd euroa) kolmisen miljardia menee eläkkeisiin (4,5 mrd euroa) ja ”perhe- ja asumiskustannuksien tasaukseen” eli muun muassa lapsilisiin (1,4 mrd euroa) ja asumistukeen (1 mrd euroa). Noin 2,9 miljardia euroa kuluu kasvavan työttömyyden hoitoon. Työmarkkinatuki (1,4 mrd euroa) ja ansiopäiväraha (1,1 mrd euroa) nielevät eniten varoja. Pienikin parannus työllisyydessä keventäisi työttömyydestä aiheutuvia kuluja.
maalla pitäisi tislata enemmän