Blenheim-pommareiden hankinta ennen talvisotaa oli Suomen historian huonoimpia kauppoja. Onneton pommikuorma ja hidas. Samalla rahalla olisi saanut 3-kertaisen määrän moderneja hävittäjäkoneita. Mihin noita oikein suunniteltiin käytettäväksi? Oliko Blenheimien hankinta joku vähiten vastustusta saanut lehmänkauppa vai mitä siinä ajateltiin?
Blenheim oli täysi susi
Lännenmies
1122610
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 112
Vanhimmat
Avaaja on asiantuntematon!
Hankintahetkellä 1939 oli Blenheim sen ajan koneeksi täysin ajanmukaionen kone. Oheisena Wikin tiedot asiasta:
Talvisodassa Suomen ilmavoimat teki koneilla 423 pommituslentoa, jatkosodassa noin 3 000. Blenheimeillä saatiin myös viisi ilmavoittoa, joista kaksi saavutti yksi kone samalla lennolla. Suomen Ilmavoimat menetti puolet 97:stä Blenheimistä pommituslennoilla. Talvisodassa koneiden pientä määrää ja pommikuormaa kompensoitiin joillain lennoilla lisäämällä mukaan neljäs mies, joka tulitti metsäteille ahtautuneita vihollisrivistöjä matalalennossa Suomi-konepistoolilla.
Välirauhan aikana syyskuusta joulukuuhun vuonna 1940 yksi Blenheim IV, BL-130, oli lainattuna Saksaan testausta ja tutustumista varten.
Katso myös: Lentolaivue 44, Lentolaivue 46
Blenheimejä käytettiin muun muassa maalinhinauskoneina vuoteen 1958 asti.
Koneilla tehtiin vuosina 1939-1944 satoja (ellei tuhansia) pommitus- ja tiedusteluentoja eikä sota-aikana ollut tarjolla sen parempia myytäviä pommikoneita! Vasta 1943-1944 saatiin Saksasta hankittua hieman ajanmukaisempia Dornier- ja Junkers-pommikoneita.
Ei sotakäyvä maa voi toimia pelkkien hävittäjäkoneiden varassa!
Avaaja on oikeassa ja kommentoija väärässä. Sotakorkeakoulun kirja, joka sisältää eversti Richard Lorentzin sotien päätyttyä tekemän analyysin, kertoo tämän ja muut hävittäjä/pommittaja-asiat täsmällisesti. JA varmasti mahdollisimman suurella asiantuntemuksella. Mutta tulevaisuus oli 30-luvullakin vaikeasti ennustettavissa,
Aiempi kommentoija oli oikeassa ja reollaava Venäjän Tiltu väärässä!
Niin, miksei heti ostettu B-52:ia.
Blenheim oli paras tuolloin saatavissa oleva pommikone. Sillä oli puutteensa niin kuin kaikilla muillakin konetyypeillä.
Se palveli kuitenkin hyvin sodan loppuun ja sitä valmistettiin lisää kotimaassa.
Ilmavoimien hankinnat olivat ja ovat hyvin ongelmalliset asiantuntijoillekin.
Mitä vähemmän niistä tietää, sen helpompi on avaajan tapaan tuomita ratkaisut jälkikäteen.
Näinhän asia oli.
Katsotaanpa,mitä historioitsija Sir Max Hastings toteaa koneesta teoksessaan "Winston Churchill" sivulla 246:Blenheimit eivät lisänneet Britannian taisteluvoimaa lainkaan,vaan muodostivat lähinnä kuolemanloukun niille epäonnisille lentäjille,jotka joutuivat lentämään niillä vuosina 1940-1941.
Samaa osoittavat myös suomalaiset tappiotilastot.
Puolet koneista tuhoutui,vaikkei niitä edes yritetty käyttää varsinaiseen tehtäväänsä eli tehokkaasti pommittamaan vihollisen elävää voimaa ja yhteyksiä.
Blenheimin rooliksi muodostui henkensä kaupalla suoritetut tiedustelulennot ja satunnaiset yksittäiset,lähinnä kiusanteoksi luokiteltavat hyökkäysyritykset.
Köyhän+on+pelattava+niillä+korteilla,+jotka+käsissä+on!
Vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi kunnollinen panssarintorjunta.Talvisodassahan panssareita torjuttiin polttopulloilla ja kasapanoksilla joka maksoi verta ja oli kykenemätön torjumaan läpimurtoja.
Jo pelkästään Lahti-panssarintorjunta-kivääri olisi taittanut kärjen ryssän hyökkäyksiltä,puhumattakaan järeämmistä aseista.
Mutta ei kun piti ottaa mallia suurvalloista,että meillekin oma pommitus-ilmavoima,vaikka sitten köyhänmiehen tyyppiä.
Toinen vaihtoehto olisi ollut tykistön putkien ja laukausten määrän saattaminen riittävälle tasolle.Jo silläkin olemassa olleella määrällä tuotettiin viholliselle kirveleviä tappioita,vaikka ammuspulan vuoksi jouduttiin lukuisia maaleja jättämään ampumatta.
Voi perustellusti väittää,että panssarintorjunnan tai tykistön tulivalmiuden ollessa riittävällä tasolla,olisi Summa jäänyt murtumatta.
imelin viisauden laji. Typerinkin höpöttäjä voi ainakin itse kuvitella olevansa aiempia päättäjiä viisaampi.
"Talvisodassahan panssareita torjuttiin polttopulloilla ja kasapanoksilla joka maksoi verta ja oli kykenemätön torjumaan läpimurtoja."
Totta, mutta pst-tykkejä oli sodan alkaessa 112 ja päättyessä 250 ynnä 123 sotasaalistykkiä. Hyökkääjän panssaritappiot olivat jopa 3 000:n luokkaa.
"Mutta ei kun piti ottaa mallia suurvalloista,että meillekin oma pommitus-ilmavoima,vaikka sitten köyhänmiehen tyyppiä."
MITÄHÄN HUUTOA PITÄISIT, JOS EI ILMAVOIMIA OLISI OLLUT?
EI 18 KONETTA OLE KUIN HÄTÄVARA.
Koeta käsitää, että hankintoja voitiin silloin ja voidaan nyt tehdä vain niillä varoilla, jotka siihen myönnetään.
Ei sinunt kaltaistesi typerysten kailotus mitään muuta.
Ei maan varustelu ole niin simppeliä, että KUN ei olisi tilattu Blenheimiä NIIN olisi heti ilmaantunut pst-tykkejä, kranaatteja ym. kalustoa! Syksyllä 1939 oli ajanmukaista kalustoa tarjolla surkean vähän! Monen aseen (esim. Suomi-kp) käyttöarvo keksittiin VASTA sodan alkamisen jälkeen!
Meillä on jälkiviisaus apunamme! Vuoden 1939 päättäjillä ei ollut!
Kuulehan.
Kyllä siellä korkeammilla portailla istui miehiä,jotka tiesivät varustehankintoihin käytettävissä olevan rahamäärän ja jotka osasivat käytellä laskutikkua.
Mutta kun jollakin määräävään asemaan päässeellä heittiöllä sattui olemaan fiksaatio POMMITUSILMAVOIMIEN autuaaksitekevästä vaikutuksesta(ilmeisimmin sotaa edeltävinä vuosina suurvaltojen näytöksissä saatujen vaikutelmien ansiosta)
suunnattiin pääomaköyhän maamme verotuksella kerättyjä varoja huonosti niin strategisten kuin olosuhteiden muodostamien faktojen kannalta.
Tosiasia on,että JALKAVÄKI ottaa haltuunsa ja pitää maaston.Toisin sanoen turvaa valtiorajan.
Jos edellytykset tämän keskeisen tehtävän suorittamiseen on laiminlyöty niin oleellisessa seikassa kuin panssarintorjunta jo tuolloin oli,on syytä kysyä,milloin maanpetoksen raja ylittyy?
Ei tuon ajan päättäjillä ollut ennen sotaa sitä titoa, mitä oli sodan jälkeen. Lisäksi maailma ei ollut mikään tavaratalo, mistä sai ostaa mitä hyvänsä. Syksyllä 1939 ei esim. Saksa myynyt meille enää aseita laisinkaan. Ruotsi taas tekeytyi puolueettomaksi ja kauppa kävi kitsaasti. Eriu aselajien määriä ja merkityksiä ei ennen so9taa tiedetty!
Suomella oli niukasti pst-aseita, it-aseita ja tyksitön kranaatteja. Ei edes kolmen linjan kivääreitä riittänyt kaikille ennen kuin neukkula kiirehti siinä asiassa apuun!
Unohdat yhden niidn tärkeimmistä tehtävistä! Blenheim toimi erinomaisesti tiedustelun apuna kun sillä kuvattiin useaan otteeseen korkealta vihollisen rintamalinjat ja saatiin tieto niiden miehityksistä. Tästä toistuvasta toiminnasta myönnettiin yhdelle lentäjälle (Äijö) myös Mannerheim-risti! Niin arvokkaina näin saatujen tietojen katsottiin olevan!
Kone saattoi olla kuolemanloukku länsirintamalla, mutta sodassa Neuvostoliittoa vasraan se oli varsin käyttökelpoinen kone! Punalentäjät olivar toistaitoisia! Saksa käytti Stukia viekä 1944 Itärintamalla! Lännessä niitä ei voinut enää edes käyttää!
..niin, Saksastahan ei varmaan saanut ostetttua Junkers pommikoneita tai Junkers syöksypomittajia. Olisipa niitä ollut pari sataa...Pitäiskö sittenkin ostaa suomeen hornetit, köyhän ei kannata ostaa paskaa...
ennen sotaa muuta kuin sille itselle kelpaamatonta kalustoa.
Välirauhan aikanakin saatiin lähinnä sotasaalista Ranskasta ja huonokuntoisena.
Ajanmukaisia koneita saatiin vasta 1943 ( Me 109 ja Ju 88) ja aivan liian vähän.
Sopii tosin kysyä, että yritettiinkö Suomen Ilmavoimien johdon taholta kyllin tarmokkaasti ja ajoissa ostaa Saksasta (ainoa mahdollinen toimittaja) koneita?
Mielessä käy, ettei asiaan tartuttu ajoissa. Suomi vaslmisti lisenssillä yhä Jatkosodassa jo vanhentunutta Fokker-hävittäjää, ja Blenheim-pommikonetta. Ja aivan liian paljon pantiin toivo syntyhetkellään vanhentuneeseen Myrsky-hävittäjään, jonka vanerisiivet kupruilivat? Mikä ihme siinä oli, että puunjalostusmaassa kuten Suomi ei osattu valmistaa sekarakenteisia koneita (neukkujen tapaan) tai osittain vaneeripäällysteisä (englannin Mosquito) kun muut sen taidon osasivat?
tarpeensa, joiden tyydyttäminen esim. lentokoneiden osalta oli mahdotonta.
Vasta 1944 hävittäjätuotnto ylitti käyttökapasiteetin, kun polttoaine ja lentäjät alkoivat loppua.
Suomi oli sivusuunta, joka sai selvitä toisen luokan sotasaaliskalustoilla.
Suomi valmisti sellaisia koneita, joihin oli kykyä ja esimerkiksi moottoreita saatavilla.
Tietysti tehtiin virheitä, mutta monasti ei ollut realistisia vaihtoehtoja.
Jälkikäteen on helppo tuomita, kun asiantuntemus ei riitä silloisen tilanteen arviointiin.
Varmastikin yritettiin mutta kun Suomi ei ollut varsinainen liitolainen Saksalle niin tänne saatiin lähinnä vaan Saksalle ylijäämänä ollutta sotasaalistavaraa kuten Moraneita ja Curtisseja. Jos Saksan kanssa olisi tehty liitosopimus, niin ehkä tännekin olisi saatu ajanmukaisempaa kalustoa, mene ja tiedä.
Suomessa osattiin kyllä tehdä vaneria, mutta ongelmana oli lentonekäyttöön sopivien liimojen saatavuus. Kemian teollisuus Suomessa ei osannut valmistaa sopivia synteettisiä liimoja. Niin neukut kuin brititkin saivat liimansa amerikkalaisilta, mutta Suomelle tuo tie oli tukossa. Saksasta niitä aluksi voitiin ostaa mutta tehdas vaurioitui pommituksissa 43 ja sen jälkeen sakut pitivät liimansa itsellään.
liitolainen tarkoittaa siis liittolaista vaikka ilmailusta puhutaankin...
suomi oli saksan liittolainen nyky historioitsijat myöntävät ja pariisin rauhan sopimuksen tekstissä lukee suomi yhtyi sotaan hitlerin saksan liittolaisena onko vaikea myöntää tosi asiat
Ei ole, mutta kun se EI OLE tosiasia! Siihen ei pelkkä toisto tai ksittäinrn lause riitä!
"..niin, Saksastahan ei varmaan saanut ostetttua Junkers pommikoneita tai Junkers syöksypomittaji"
Saatiin, mutta cain yksi laivue! Saksa tarvitsi sodassa koneensa itse!
Miksi niitä Tampereella ruvettiin valmistamaan. Hävittäjäintoilijoille tiedoksi, että niitä ei olisi missään oloissa saatu tarpeeksi, mutta ne riittivät suojaamaan pommareita. Tiedustelussa pommikoneet olivat ylivoimaisia, niin kauan kuin niillä pääsi. Jopa Hitler katui, että oli satsannut hävittäjiin, eikä it-tykkeihin.
"Jopa Hitler katui, että oli satsannut hävittäjiin, eikä it-tykkeihin."
Hitler nimenomaan vaati koko ajan satsaamista pommikoneisiin, eikä hävittäjiin. Me 262:n hän halusi muuttaa pommittajaksi.
Saksalla oli 88 mm it-kanuuna, yksi lajinsa parhaista, It-tykkejä oli lopulta Saksan suojana 100 000! Hävittäjistä oli pulaa.
Sen näkee Speerin tilastoista. Tuommonen saatanan paskapää mistään selvää saa.
Mikähän logiikka tuollakin on:
Saksalla oli 88 mm it-kanuuna, yksi lajinsa parhaista, It-tykkejä oli lopulta Saksan suojana 100 000! Hävittäjistä oli pulaa.
Pikkusen hierot älynystyröitä, niin 1-1=0
Adolf teetti tykkejä kansliansa suojaksi!
Ei suinkaan pelkästään kansliansa suojaksi (joka todellisuudessa tuhoutui pommituksissa!) vaan kaupunkiensa ja varusteluteollisuutensa suojaksi.
Lännen ilmasota Saksaa vastaan rasitti huomattavasti Saksan taloutta ja ennen kaikkea hävittäjälennostoja (joita olisi kaivattu rintamilla!).
Ja kuten Speer totesi niin myös noilla 100.000:lla 88 mm it-kanuunalla olisi ollut hyvää käyttöä myös itärintamalla, sillä se oli erinomainen ps-vaunujen tuhooja!
” Adolf teetti tykkejä kansliansa suojaksi!”
Ei vaan koko maansa suojaksi. Tykki ei kuitenkaan teholtaan vastannut torjuntahävittäjää!
Saksasalla oli tuolloin 88 mm it tykki. Parasta mitä it-väki silloin saatoi sada. Kuitenkin liittoutuneet laskivat, että yhden koneen pudottamiseen tarvittiin kymmenen tuhatta it -tykin laukausta. Hävittäjistä ei Saksassa ollut pulaa. Parhaimpina kuukausina lentokoneita tuotettiin yli neljätuhatta (:Galland) kuukaudessa. Saksalta oli koulutetut lentäjät loppumassa ja synteettisen polttoaineen tehtaat pommitettu. Saksalaiset koneet lensivät pienemmän oktaanin polttoaineilla kuin liittoutuneet. Se on poissa hävittäjän suorituskyvystä. Hävittäjiä tarvittiin liikkuvaan puolustukseen. 88mm tykki liikkui 40 km/h kun Bf109 matkavauhti oli sen 400 km/h. kasikasin ammus painoi bruttona n. 10 kg/ 15 laukausta minuutissa. Bf 109 ampui sodan lopuilla 38 kg ammuksia/ sekunnissa. Hauskaa sotahistoriallista iltaa kaikille.
Mitä tarkoitat? Jos vain voin, avaan mielelläni ajatuksiani Ystäväälisesti!
"Adolf teetti tykkejä kansliansa suojaksi!"
Kylklä ne tuhannet it-tykit syojasivat Saksan kaypunkeja!
Asianruntematromuus taas puhuu!
Etkö osaa keskustella kun sorrut heti nimittelyyn? Tämä On mielipidepalsta ja kaikki näkemykset kelpaa!
Oho! Onpas sinua nimitelty todella pahasti:-) Oko tarkkispoika pahempi nimittely?
Blenheim -kauppaa valmisteltiin paljon ennen Talvisotaa. Kyseessä oli tuon ajan nopein pommikone. Lisäksi kyse lisenssivalmistusehdoista. Konettahan valmistettiin Suomessa enin osa täällä käytössä olleista.
Suomi kiinnostui Britain Firstistä vuonna 1934. Aluksi käytiin kauppaa isommasta Type 143:sta mutta RAF:n tilattua Blenheimejä vuonna 1935 kiinnostus siirtyi Blenheimiin. Lokakuussa 1936 Suomi tilasi 18 Blenheimiä. Koneisiin tuli suomalaiset pomminripustimet 800 kg:n pommikuormalle ja puolet koneista varustettiinTampellan rakentamilla Mercury-moottoreilla. Ensimmäiset koneet saatiin heinäkuussa 1937 ja loput vasta vuonna 1938.
Huhtikuussa 1938 puolustusministeriö osti Bristolilta Blenheim I:n valmistuslisenssin. 15:n Blenheim I:n sarja tilattiin Valtion Lentokonetehtaalta. Tuotannon käynnistäminen, koneeseen suunnitellut muutokset sekä osien ja tarvikkeiden hankinta vei kuitenkin aikaa. Koneet luovutettiin vasta kesäkuun 1941 ja tammikuun 1942 välisenä aikana.lähde?
Talvisodan sytyttyä Suomi halusi ostaa aseita muun muassa Isolta-Britannialta, joka joulukuussa 1939 suostui myymään 12 Blenheim IV:tä. Siirtokuljetuksessa yksi katosi ja yksi vaurioitui; muut kymmenen konetta saatiin Suomeen tammikuussa 1940. Helmikuussa Iso-Britannia suostui luopumaan toisesta 12:n Blenheimin erästä. Nämä Blenheim I:t tulivat Suomeen helmikuun lopussa 1940. Näissä koneissa oli englantilaismalliset ripustimet vain 454 kg:n pommikuormalle.lähde?
Kesäkuussa 1941 Ilmavoimien esikunta pyysi Valtion Lentokonetehdasta tarjoamaan kymmenen koneen Blenheim I -erää. Kun Saksan sotasaalisvarastosta saatiin ostaa puolalaisia Mercury-lisenssimoottoreita ja jugoslavialaisia Ikarus-tehtaan lisenssillä valmistamia Blenheim-osia (mm. Blenheim IV:n keulan jigi ja piirustukset), nostettiin tilaus 30:een koneeseen. Koneet luovutettiin Ilmavoimille huhti-joulukuussa1943.lähde?
Saksan sotasaalisvarastoista ostetut Blenheim-osat mahdollistivat vielä kymmenen Blenheim IV:n tilaamisen vuoden 1941 lopussa. Osat saatiin Suomeen vuoden 1942 alkupuolella ja koneet valmistuivat helmi-huhtikuussa 1944.lähde?
Vuonna 1943 päätettiin varaosista koota vielä viisi Blenheimiä mutta tilaus keskeytettiin kesäkuussa 1944 ja osat käytettiin vaurioituneiden koneiden korjauksiin.lähde?
Vuonna 1951 Valmet Oy ”kunnosti” BL-106:n ja BL-197:n. Koska kunnostettavat koneet olivat tuhoutuneet lähes täydellisesti, kunnostus tarkoitti käytännössä uusien koneiden rakentamista. Valmistuneissa koneissa ei ollut montakaan - jos yhtään - alkuperäistä osaa. Näin tehtiin lisenssimaksujen säästämiseksi.
Laskentatavasta riippuen Suomen Ilmavoimilla oli siten 97 tai 99 Blenheimiä, joista 55 tai 57 oli rakennettu Suomessa ja 42 Englannissa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Bristol_Blenheim
"Blenheim oli täysi susi"
Samantasioinen aloitus kuin ovat olleet "sudet" Suomi konepistooli, Sturm, Me 109, panssarilaivat jne.
Onkohan sama aloittaja?
..jos SDP ei olisi vastustanut 30-luvulla armeijan määrärahojen lisäämistä, kuka tietää, jos suomessa olisi tajuttu ilmavoimien tärkeys.
Itsenäistymisen alussa ajateltiin , että tarvitsemme kaksi panssarilaivaa, johon upposivat kaikki rahat. Ilmarinen ja Väinämöinen toimivat lähinnä tykistöpattereina sodassa.
Olisihan ollut käsittämätöntä, jos olisivatkin tehneet puusta lentokoneita suomessa.
Eihän nytkään tehdä taloja-se on jotenkin tyhmää....
" että tarvitsemme kaksi panssarilaivaa, johon upposivat kaikki rahat. "
Panssarilaivojen hinnasta on ollut tällä saitilla vääntöä aikaisemminkin. Kaliitahan panssarilaivat olivat mutta jos niiden hintaa n. 400 milj. markkaa vertaa esim. Talvisodan yhden kuukauden armeijan räjähdysaine ja ammuskuluihin n. 750 milj. mk niin siitä saa hiukan kuvaa kuinka kallista sotiminen ylipäänsä oli. Eli panssarilaivojen hinnalla oli voinut sotia noin kaksiviikkoa.
"Ilmarinen ja Väinämöinen toimivat lähinnä tykistöpattereina sodassa."
Siihenhän ne olivat tarkoitettukin. Ne olivat rannikkolinnakkeiden täydennyksiä. Järeillä tykeillä varustettuina pienen syväyksen omaavina ne voivat liikkua matalilla rannikkoväylillä ja puolustaa jopa saariston suojasta rannikkoa. Tarvittaessa saariston suojassa toimien ne olivat suojassa vahvemmilta risteilijöiltä ja taistelulaivoilta, tulenjohdon ollessa ulkosaaristossa moottoriveneillä.
Panssarilaivoden pelottavuutta kuvaa se, että Talvisodan alussa NL antoi käskyn tuhota ensimmäisenä panssarilaivat niin että itä-meren laivasto pääsisi Suomen ulkomaanliikenteen kimppuun.
"jos SDP ei olisi vastustanut 30-luvulla armeijan määrärahojen lisäämistä, kuka tietää, jos suomessa olisi tajuttu ilmavoimien tärkeys."
Sinähän tyhmiä haastelet kun olet noin tietämätön asioiden oikeasta tolasta.
Suomen pankin johtaja Ryti: "Emmehän me voi ostaa aseita ja patruunia tulevien sukupolvien maksettaviksi" Eikä ostettukaan silloin kun niitä olisi vielä saatu järkevään hintaan -30 luvun loppupuolella.
Muuten kyllä Suomi käytti rahaa enemmän kuin ikinä verrattuna bkt:n suhteutettuna varustautumiseen. Aseita vaan ei älytty ostaa.
Ja lentokoneiksi valittiin vanhentunrita Koolhooveneita...
"Muuten kyllä Suomi käytti rahaa enemmän kuin ikinä verrattuna bkt:n suhteutettuna varustautumiseen. Aseita vaan ei älytty ostaa."
BKT oli silloin kokonaan toisenlainen kuin nyt. Rahat menivät ylläpitoon, eikä riittänytkään.
"Ja lentokoneiksi valittiin vanhentunrita Koolhooveneita... "
Ei valittu. Keskeiset hankinnat olivat Fokkereita ja Blenheimeja.
” Ja lentokoneiksi valittiin vanhentunrita Koolhooveneita...”
Tiltun tyhmyys kukkii! Koolhooven toimi koulukoneena! Sellaisiakin tarvitaan!
Puolustusministeri Stefan Wallin (RKP) näyttää liittyvän samaan seuraan. Onko seuraavassa sodassa vuorossa varusteiden "malli Wallin" ?
IS "Wallinista olisi epäreilua rahoittaa ylisuuret puolustusmenot velaksi tulevien sukupolvien maksettavaksi."
Vertaile tekstejä:
Ryti ja Tanner olivat myöskin osasyyllisiä malli Cajanderiin. Nämä Suomen Pankin rahamiehet piti niin tiukkaa rahapolitiikkaa, ettei ruostuvia aseita olisi edes voitu hankkia vaikka olisi haluttukin!
Risto Ryti oli eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938:
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!
--
4500e/minuutti - HS: Kello tikittää Suomelle
Julkaistu: 28.11.2011 06:27
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/4500eminuutti---hs-kello-tikittaa-suomelle/art-1288431343124.html
Puolustusministeri Stefan Wallin (r) antaa Helsingin Sanomien haastattelussa karun kuvan Suomen valtionvelan kasvamisesta.
Stefan Wallin perustelee haastattelussa armeijan säästötarpeita Suomen huimalla velkaantumisella.
– Ensi vuonna Suomen valtio maksaa pelkkinä korkomenoina 4500 euroa joka minuutti, Wallin kuvaa velkataakan kokoa, Wallin sanoo HS:lle.
Wallinista olisi epäreilua rahoittaa ylisuuret puolustusmenot velaksi tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Wallinin mukaan ehdotus Puolustusvoimien uudistuksesta ja säästöohjelmasta annetaan julki tammikuussa.
Samalla ilmoitetaan listat lakkautettavista varuskunnista.
Upseereille saatetaan tarjota lähtöpaketteja.
– Tällöin saisi yhden kahden vuoden bruttopalkkaa vastaavan pronssisen kädenpuristuksen. Tätä lähdetään nyt selvittämään muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön ja puolustusministeriön voimin, Wallin sanoo HS:lle.
IS
---
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939
Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939
s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."
A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.
Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:
s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. Tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."
” "Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan! ”
Onpas taas tarkoitushakuinen lause jälkiviisauden valossa! Tanner ja Ryti olivat väärässä eli arvioivat tilanteen pahasti väärin etenkin näin jälkiviisauden valossa!
SILTI puhuminen isänmaallisuuden puutteesta pm provosoiva ja väärä! Eivät hekään tienneet, mitä oli tuleva eli ei teko ollut tahallinen kuten stallari vihjaa!
"Ei valittu. Keskeiset hankinnat olivat Fokkereita ja Blenheimeja."
Ilmavoimat ei huolineet Koolhooveneita avo-ohjaamoineen jne. kömpelyyksineen.
Mutta myös Fokker alkoi olla Talvisodan alla vanhentunut kiinteine laskutelineineen! SILTi se oli Talvisodan paras suomalainen hävittäjä!
Oli paras koska oli käytännössä ainoa.
” Oli paras koska oli käytännössä ainoa.”
Toinen oli brittien Kaksitasoinen GLOSTER Gladiator, joka oli Fokkeria huonompi. Kuitenkin niitäkin käytettiin tiedusteluun yhä Jatkosodassa!
..totuus oli se, että SDP vastusti Mannnerheimin määräyksiä. Ja SDP oli tuolloin vielä vahvasti Leninin sosialismin pauloissa.
Oli Mannerheimin kyvykkyyttä, että liikekannalle pano suoritetttiin nopeasti ja sdp ei pystynyt hidastamaan sitä.
Kyllä totuus oli se, että SDP vastusti voimakkaasti lisämäärärahoja ja entisiäkin karsittiin. Mannerheimia vihattiin.
SDP aiheutti tuhansien suomalaisten sotilaiden kuoleman politiikallaan.
Puhumattakaan todella siiitä, kuinka armeijalla ei ollut tykkejä ja aseita ja lentokoneita.
On käsittämätöntä, että malli kajander ja vastaavat tarinat ovat jääneet ilman syytä elämään sankaritarinana. Historia on lakaistu SDP:n aivopesu ohjelman myötä. Väinö Linnan kuvitelma blörinät ovat osa suomen historiaa. Väino Linna ja SDP keksi historiaa-aivan kuin siellä ihannemaassa, Leninin Kansojen kodissa, jossa "Lenin setä ja Hotsimin asustavat"...hei, suomessa on tämän saatan pirun patsas vieläkin pystyssä ja se on totta!..
Aikansa NH-90 kuten ne tykkilaivatkin.
DaDa, sanoi Venäjän Tiltu!
Blenheimin ominaisuuksista tuli tässä paljon valaisevaa tietoa.
Oltaisiin ostettu mieluummin saman valmistajan Beaufortteja. Parempi pommari ja muutenkin mageempi kone!
Kas kun et ehdota Lentävää Linnoitusta (B-17)?
Ostaja voi ostaa VAIN sitä, mitä oli tarjolla! EIkä kaikkia malleja suostuttu edes myymään!
Joppe Karhusen kirja Pommi-iskuja itään valaisee aika lailla Blenheimin ominaisuuksia. Vuonna 1936 Peltiheikki oli nopeampi kuin yksikään senaikainen hävittäjä. Moottoreissa oli yhtäläisyyksiä Fokkerin kanssa mikä helpotti huoltoa. Britit tai muut eivät saaneet Blennulla aikaan ollenkaan samoja tuloksia kuin suomalaiset ja BL olikin Suomessa käytössä aina 50-luvulle saakka.
Mitä tulee Beauforttiin tai Beaufighteriin, niitä ei ollut saatavissa enää silloin kun kyseiset malli lanseerattiin.
Blenheimin huono puoli oli mm. pieni pommikuorma.
Ja hyvä puoli oli se, että se oli mainio kone tiedustelussa käytettyihin valokuvauksiin! Niitä pidettiin niin tärkeinä, että yksi osallistuja (Äijö) sai tuloksista Mannerheim-ristin!
Ja hyvä puoli taas se, että se oli olemassa ja Suomessa. Pommikuorma oli iso verrattuna muuhun kalustoon. Pommituksia kun tehtiin jopa kaksitasoisella Riponilla, jonka huippunopeus ei paljoa ylittänyt 200 km tunnissa ja pommikuorma oli vain alle 400 kg!
Vertasin pommikuormaa muihin sen ajan pommikoneisiin, en vanhoihin tiedustelukoneisiin.
Olisihan se voinut olla isompi kuin 800 kg, mutta sillä oli suomen tultava toimeen 1939-1044!
"Jostakin syystä" meiltä puuttuivat ne sadat "Lentävät linnoitukset"!
Tylppänokkainen Blenkku mk i, jota Suomi käytti, kantoi vain 500kg pommeja. Sillä ei olisi tarvinnut tulla toimeen, jos olisi tajuttu ostaa parempi pommari.
Tiedustelukoneena blenkku oli tosin ok, eikä pieni lukumäärä haitannut samalla tapaa kuin ponnituksissa.
Tässä tiedot Wikistä. Pommikuorma riippui mm. lentomatkasta ja oli isoimmillaan liki tonnin!
Aseistus
1–2 × 7,7 mm konekivääriä siivissä
1 × 7,7–7,9 mm konekivääri takatornissa
526–972 kg pommikuorma
Jospa nyt kerrot, että MIKÄ oli se vaihtoehto vuonna 1939 ostettaessa!
Sinun pitää huomioida:
- oliko kone jo tuotannossa
- olisiko kyseinen maa tai sen ilmavoimat konetta Suomelle myynyt
” Sillä ei olisi tarvinnut tulla toimeen, jos olisi tajuttu ostaa parempi pommari.”
Kerro jo lopultakin, että mistä, millä ja miten? Sodan jo alettua oli kaupat kiinni!
30-luvun puolivälissä olisi ollut saatavilla esim. aikansa parhaimpia pommareita edustanut Tupolev SB. Edullinen ja tehty Suomen oloihin, kuten itäraudalla on tapana.
30-luvun lopulla taasen edellämainittu Beaufort.
Paras vaihtari tosin olisi ollut jättää pommarit ostamatta ja hankkia rahoilla hävittäjiä ja ilmatorjuntaa. Yhden blenkun hinnalla kun olisi saanut 3-4 modernia hävittäjää!!
"30-luvun puolivälissä olisi ollut saatavilla esim. aikansa parhaimpia pommareita edustanut Tupolev SB. Edullinen ja tehty Suomen oloihin, kuten itäraudalla on tapana.
30-luvun lopulla taasen edellämainittu Beaufort. "
Harvoin alennun puhumaan mitään korkkarinlukijoista, mutta sun kohdalla alkaa mennä lähelle...
” 30-luvun puolivälissä olisi ollut saatavilla esim. aikansa parhaimpia pommareita edustanut Tupolev SB. Edullinen ja tehty Suomen oloihin, kuten itäraudalla on tapana.
30-luvun lopulla taasen edellämainittu Beaufort. ”
Jaksat aina munata ittes yhtä perusteellisesti?
” Yhden blenkun hinnalla kun olisi saanut 3-4 modernia hävittäjää!!”
Edelleen: mistä?
Ihankaikki sotaveteraanit on sanoneet Fiattien olleen parhaita. Miksi Fiatia ajaa aina vanhempi mies.
Suomi oli tiedustellut myös puolalaisen PZL.37 Łoś -pommikoneen hankkimista, mutta sota esti senkin hankkeen. Tokkopa tuo PZL olisi sen kummoisempi ollut, Bristol Blenheim oli ennen sotaa esitellyksi pommikoneeksi varsin hyvä, ellei erinomainen.
Sota kiihdytti kehitystä niin, että ennen sotaa tehty konemalli vanheni käsiin vuodessa. ; )
” Sota kiihdytti kehitystä niin, että ennen sotaa tehty konemalli vanheni käsiin vuodessa. ; )”
Niin teki ja oli sotaakäyvän pikkuvaltion, jolta puuttui oma tuotanto kokonaan, tavallinen kohtalo joutua toimimaan paremman puutteessa vanhentuneella kalustolla.
Kesällä 1944 oli suomalaisten yleisin pst-tykki neukkualkuperää oleva sotasaaliinasaatu 45:n mm:n tykki, joka ei enää läpäissyt sen ajan vaunuja. Saksasta saatiin ajanmukaisia 75 mm:n tykkejä, mutta aivan liian vähän.
Toki Blenheim oli vanhentunut, mutta ajoi silti asiansa suhteessa paremmin kuin tuo 45:n mm:n pst-tykki, joilla usein ensimmäistä laukausta seurasi oma tuho!
Kaikki on suhteellista!
Suomalaiset haaveilivat rakentavansa Mosquitoja, joka oli nopeampi kuin BF-109 ja monitoimi hävittäjä-pommittaja 4 kpl 20 mm tykkiä nokalla. Bristol Beaufighterkaan ei pärjännyt sille. Mosquito oli tehokkaampi sotakone kuin B-17, sillä olisi voinuut pommittaa Kremliä.
Bandalissimus olsi ollut helisemässä ja molo vilkuttelisi valkoista lippua Kremlin tornissa.
The B-17 would carry 3,500 of bombs to Berlin and the Mosquito 4,000lbs!
Täydessä pommikuormassa Mosquiton sai hävittäjä helposti kiinni ja ampui alas!
B-17:ta pystyivät lauttana puolustamaan itseään!
Mosquiton ei tarvinnut kuin tiputtaa pommit ja se oli nopeampi kuin Spitfire.
Tosin sen hankkeen esti se, ettei meillä ollut vaadittavia lentokonemoottoreita eikä osattu valmistaa säänkestäviä vaneripintaisia koneita!
Mosquito ei millään tavalla pystynyt korvaamaan Lentäviä linnoituksia. Jos olisimme saaneet aikaiseksi Moskovaa pommittavan vanerikoneen niin puhuisimme nyt venäjää!
Älä puutu asioihin, joista et ymmärrä mitään. Blenheim oli hyvä pommikone puutteistaan huolimatta vielä kesän 1944 torjuntataisteluissa esim. Tali-Ihantalan taistelujen aikana.
Suomalaisten pommitustoimet sodassa olivat muutenkin yhtä tyhjän kanssa. Suomi pudotti pommeja koko jatkosodassa vain noin 2 800 tonnia. Naurettavan vähäinen määrä kun Saksa pudotti niitä itärintamalla pelkästään vuonna 1943 yli 300 000 tonnia.
Blenheim oli aikansa tuote ja vanki: ilmailutekniikka kehittyi 30-luvulla niin huimaa vauhtia että koneet vanheni käsiin jo muutamassa vuodessa.
Parhaita esimerkkejä Blenkun kanssa on TBD Devastator, US Navyn torpedopommittaja: kone tilattiin 1934, otettiin käyttöön 1937 sen ollessa maailman moderneimpia tukialuskoneita ja silti se oli täysin vanhentunut kun USA liittyi sotaan joulukuussa 1941.
"Ryppyinen ja kurttuinen kuten Fred-setä"
- Richard Lam Knallissa ja sateenvarjossa -
Savoia-Marchetti syöksypommittajat 1200-2000 kg pommikuormalla.
Syöksypommittajat vanhenivat (kurtistuivat ja tulivat ryppyisiksi) heti kun hävittäjiä oli liian vähän ilmaherruuden saavuttamiseen.
Blenheim oli eturivin pommikoneita valmistuessaan1930-luvulla. Sodan aikana se vanheni, mutta oli käyttökelpoinen vielä sodan loppuvaiheessa. Suomalaiset käyttivät sitä menestyksekkäästi jatkosodan loppuun asti.
Näidenkin Blenkkujen hinnalla jos olisi hankittu raskasta tykistöä ja panssarintorjuntaa,niin är-yssä olisi vieläkin Mannerheim-linjan itäpuolella.Vanjathan tulivat lopulta Summassa linjojen läpi "nakertamismenetelmällä":Joukko panssarivaunuja ajoi pari sataa metriä suomalaisten asemiin,ollen vielä omien aseidensa suoran tulituen piirissä,vartioi toinen toistaan ja jalkaväki seurasi perässä.Parin päivän päästä panssarit etenivät seuraavat pari sataa metriä...
Aijai miten gutaa olisi tehnyt raskaan tykistön rankka keskitys tuommoisessa pullistumassa!
Miksiköhän Blenkkuja ei käytetty pudottamaan pommeja noihin paikkoihin?
Osaako kukaan kertoa?
Totta. Panssarilaivojen hankkimista arvosteltiin aikoinaan voimakkaasti, mutta niillä olisi voinut olla käyttöä, jos tapahtumat olisivat kehittyneet hiemankin toisella aikataululla.
Pommittajilla taas ei ollut mitään virkaa ja siksi meille ilmavoimissa jo alokasaikana taottiin päähän totuus: Suomen Ilmavoimien tehtävä on hävittäjäpuolustus. Siis suojata sisämaan kohteita ja omia joukkoja. Ja tehdä se hyvin.
Ilmavoimat kirjoitan aina isolla milloin kyse on Itsenäisen Suomen Ilmavoimista.
Junkers G1 Madsen kaksoistykillä olisi putsannut Summan ruuhkan ja taannut runsaan sotasaaliin.
"Miksiköhän Blenkkuja ei käytetty pudottamaan pommeja noihin paikkoihin?
Osaako kukaan kertoa?"
Kurt Kuhlmeysta tehdyn historiikin mukaan käytettiinkin, ja koska osasto Kuhlmeyn osuudeksi väitetään olleen 200 tuhottua tankkia ja rynnäkkötykkiä, jää suomalaisten pommikoneiden osuudeksi 100 tuhottua tankkia.
Löytyyköhän muuten tälle mitään suomalaista vahvistusta?
Osasto Kuhlmeyn toiminta Suomessa 16. kesäkuuta ja 21. heinäkuuta 1944 vaikutti valtavasti hyökkäyksen ja jatkosodan lopputulokseen . Yhdessä Suomen ilmavoimien yksiköt ja Kuhlmey-osasto tekivät 1020 pommitusta Neuvostoliiton joukkoja ja panssareita vastaan. Neuvostoliitto menetti noin 300 tankkia , 120-280 lentokonetta ja yli 20000 sotilasta. Tämän seurauksena Neuvostoliiton eteneminen pysähtyi, ja sitä seuraavat rauhanneuvottelut johtivat tulitaukoon Neuvostoliiton ja Suomen välillä 4. syyskuuta.
Blenheimin osumatarkkuus vaakapommittajana oli kehno, sillä saatiin Louhen asemastakin tuhottua vain liiterirakennus.
Stukan tarkoitus ensisijaisesti oli lakaista sitä saattavat pioneerit ja puskajussit pois päiviltä. Syöksypommittajat eivät tuhonneet omia, kuten tykistö.
Niitä vain ei Suomella ollut eikä tuohon aikaan Neuvostoliiton kanssa liitossa ollut Saksa olisi niitä Suomeen myynyt! Munaat taas itsesi!
Olisko pöhveli halunnut syöksyä kimalaislasit päällä iivanan kolonnia vastaan pakkasessa.
Kone oli ajanmukainen ostohetkellä. Samoin Brewster hävittäjät. Jotka olivat Usia amerikkalaisten mielestä. Suomalaisten hävittäjälentäjien käsissä suhteessa eniten saatiin niillä ilmavoittoja. Blemmareilla pommitettiin edelleen Ihantalassa. Vuosalmella ja Viipurinlahdella v. 44 menestyksellisesti. Köyhä maa sai, minkä pystyi ostamaan.
Suomalaiset eivät tienneet, että Blenheimista olisi saanut tehokkaan rynnäkkökoneen neljällä tykillä ja raketeilla, ammuttiin konetykeillä kohti maalia, kunnes laukaukset osuivat haluttuun kohtaan johon raketit piti saada: tällä hetkellä laukaistut raketit osuivat aina.
Suomelta vain puuttui ne lentokoneraketit eikä Blenheim pommikoneena kovin hyvin soveltunut tuollaiseen! Olisi pitänyt sitten ostaa alumperin kaksimoottorinen raskas hävittäjäkone! Tosin sekin olisi vanhentunut viidessä vuodessa kuten Blenheim! Blennu oli ostohetkellä nopeampi kuin useat sen ajan hävittäjät! Konetta valmistettiin Suomessa, joten ei se ollut kallis hankinta
Sinne meni Laatokkaan 18.2.1940 vaarini serkku kuvauslennolla BL 113 koneella.Koneen ohjaaja pelastautui laskuvarjolla ,mutta tähystäjä ja ampuja meinvät koneen mukana.
Bristol Blenheim oli Bristol Airplane Companyn suunnittelema ja rakentama brittiläinen kevyt pommikone , jota käytettiin laajasti toisen maailmansodan alkuaikoina .
Se mukautettiin väliaikaiseksi pitkän kantaman yöhävittäjäksi Beaufighteria odoteltaessa . Se oli yksi ensimmäisistä brittiläisistä lentokoneista , jossa oli täysmetallinen rakenne, jossa hyödynnettiin sisäänvedettävää laskutelinettä, moottorikäyttöistä tykkitornia ja säädettäviä potkureita. Kanadassa rakennettua muunnelmaa nimeltä Bolingbroke käytettiin sukellusveneiden torjunta- ja koulutuslentokoneina.
Olihan suomalaisten Blenheimeissä neljäs mies ja Suomi-kp!
"Suomelta vain puuttui ne lentokoneraketit eikä Blenheim pommikoneena kovin hyvin soveltunut tuollaiseen!"
Puppua.
Olisi sopinut aivan yhtä hyvin kuin muutkin kyseisessä roolissa menestyneet kevyet ja jopa keskiraskaat pommarit, mm. B-25, Boston, Ventura ja Mosquito.
Blenheimien sijaan olisi pitänyt hankkia raskasta moottoroitua tykistöä!
Aatelkaa miten gutaa olisi tehnyt vastatykistö-toimintaan riittävä kalusto Talvisodassa!
Nythän är-yssä ajoi tykkinsä avomaastoon asemiin röykyttämään asemiamme!Ei ollut Blenheimeistä apua niitä tuhoamaan!
Samaten panssarilaivat olisi pitänyt jättää hankkimatta!Niiden sijaan raskasta tykistöä!
Raskas tykistö on käyttökelpoinen talvellakin,mitä panssarilaiva ei ole!
Myös rannikkopuolustuksessa runsas eli riittävä tykistö on todella tehokas!
Miksi Blenheimillä ei tuliasemia olisi voinut pommittaa, olivatpa ne, missä tahansa ja neljäs mies kääntynyt tulosuuntaan ruikkimaan.
Olisi voinut,mutta koneet olisivat loppuneet nopeassa tahdissa.Vihulaisen ilmatorjunta oli vahva ja se hallitsi hävittäjillään ilmatilaa.
Kerrrohan,mistä tuollaista tykistöä olisi 1930-luvulla saanut? Tosin tieto on hivenen myöhässä,vaikka tuskin se sinua haittaa.
Blenheimejä käytettiin siihen,mihin keveitä pommikoneita yleensäkin. Lisäksi se oli ainoa
koneemme,jonka nopeus riitti tiedustelutehtäviin.
Panssarilaivat hankittiin tukemaan Viron kanssa yhteistä Suomenlahden sulkua yhdessä voimakkaan rannikkotykistömme ja sukellusveneiden kanssa.
Kukaan ei vain tullut ajatelleeksi,että Puna-armeija miehittäisi Suomenlahden etelärannikon ilman vastarintaa.
Panssarilaiva-hankinnan täydellistä epäonnistumista osoittaa se,että Ilmarinen menetettiin ensimmäisellä sotatoimellaan,joka oli harhautusliike yhteistyössä saksalaisten kanssa Viron rannikon suuntaan Jatkosodan alkaessa.Alus ajoi miinaan ja upposi vieden mukanaan kolmattasataa merisotilasta.
Väinämöinen oli Jatko-sodan aikaan pelkkä riesa kun sitä piti piilotella venäläisten ilmatiedustelulta.
AINOA konkreettinen hyöty sen hankinnasta tuli,kun Neuvostoliitto suostui ottamaan sen haltuunsa osana sotakorvauksista.Todennäköisesti meni siinäkin alihintaan
Ilmarinen (ja Väinämöinen). Osallistuivat sotaan jo Talvisodassa toimimalla kovin tarpeellisena ilmatorjuntatukena Turun kaupungille!
Kysyinkin,mistä olisit 30-luvulla ostanut moottoroitua raskasta tykistöä,kun jo silloin tiesit tarpeen?
Suuria määriä valmistivat vain NL ja Saksa. Jälkimmäinen myi hieman ajanmukaista kalustoa -41.
Puna-armeija täydensi sitä usealla patteristolla mm.Porlammen motista -41.
Nenonen toi USA:sta vanhaa kalustoa kesällä-40.
Todella kallis tapa järjestää ilmapuolustus.Eikä edes kovin tehokas.
Tampella ennätti valmistamaan 18 kpl piiskoja talvisotaan, epäilemättä niitä olisi laivojen hinnalla saatu riittävästi.
Aivan.
Vahinko,ettet ollut asiaa hoitamassa.
Laivojen hinta käytettiin laivoihin.Etkö tiennyt?
Samaa rahaa on vaikea käyttää useaan tarkoitukseen.
Pst-tykeistä oli pulaa pölhö, laivoista ei, tykkilauttojahan ei uskallettu käyttää, koska joku pommikonelaivue, risteilijä tai sukellusvene olisi upottanut ne hetkessä. Ajattele, jos niillä olisi uskallettu vaikka Viipurin edustalle roiskimaan, mutta siellä oli näitä Kekkosenkin idiooteiksi kutsumia komentajia. Panssarilaivat hankittiin Ruotsin painostuksesta.
"Panssarilaivat hankittiin Ruotsin painostuksesta."
Siinä on pötypuhe oikein loistossaan!
Suomen suuri sotasuunnitelma1920-luvulla oli "Suomenlahden sulku" eli yhdessä Viron kanssa rakennettu miina- ja tykistöpuolustus estämään Punalaivaston murtautuminen Itämerelle.
Sen vahvistukseksi hankittiin sekä sukellusveneet että panssarilaivat tukemaan sulun puolustusta.
Hieno homma muuten, mutta se kaatui Viron miehitykseen taistelutta.
Eli MR-sopimukseen luhistui koko parinkymmenen vuoden satsaus, Suomen puolustuksen yksi syömähammas.
Sen varaan oli laskettu paljon!
Palstanidiootitoikeinloistvat asiantuntemattomuudellaan.
Varmaanjo10000. kerran!
Hehe, no hyökkäsikös se punalaivasto sitten sieltä Suomeen, kun se "syömähammas" oli luhistunut?
Vai tuliko se puna-armeija sittenkin maata pitkin?
Kyse todellakin oli enemmän Ruotsin edusta.
Hangon neuvostojoukkojen sotilaskomentaja esitti pikaisesti päätettäväksi, että Punalippuinen Itämeren laivasto perustaa Ahvenanmaalle laivaston tukikohdan.
”Ahvenanmaan pikainen haltuunotto ja sotavoimiemme asettuminen sinne estäisi saarten myöhemmän tavoittelun sekä Saksan että Ruotsin taholta.Suomalainen väestö muuttaa Ahvenanmaalta pois, ja ahvenanmaalaiset itse suhtautuvat Neuvostoliittoon myönteisesti tyytyväisinä demilitarisaatiotoimenpiteisiimme”, Stalinille toimitetussa raportissa sanotaan.
Maahyökkäys oli luonnollinen ratkaisu talvella.
Siihenhän Suomen puolustus oli ensisijaisesti varautunut Puna-armeijan vahvistuessa ja asetuotannon valtavasti kasvaessa.
Puna-Armeijalla ei ollut maihinnousukalustoa, eikä kokemusta.
Suomen rannikkopuolustus ps-laivoineen oli edelleen käytössä, vaikka sulku oli Viron osalta luhistunut.
Sen tarkoitushan oli estää Punalaivasto pääsy Kronstadtista Itämerelle ja sen hoitivat nyt jäät.
Ihanat Blenheimit pelasti itsenäisyyden ja tuhmeli sai räksyttää palstalla.
Wuh