Nykyajassa oli kirjoitus Joosefista ja Joosef-kertomuksen eettisestä tulkinnasta. Otsikossa mainittu kirjoitus jätti Joosef-kertomuksen lopun kuitenkin kertomatta. Katsotaas...
Lehti kysyy: Kuinka voimme löytää eettisiä periaatteita kertomuksesta? Ja antaa vastaukseksi kuuden kohdan luettelon. Tarkastellaanpa näitä kohtia.
1. Tarkastele kertomusta kokonaisuutena.
No niin, kertomatta jäi se, että kun veljet olivat hakemassa viljaa Egyptistä Joosef petkutti veljiään ja kiristi heitä. Ilkeili ja oli kaikkea muuta kuin kristillinen. Suorastaan törkeää käytöstä. Vanha isäkin sai tästä törkeilystä osansa. Kyseessä oli selvästikin kosto veljille. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, isä ja veljekset juopuivat yhdessä ja pitivät hauskaa. Lehti väittää, että Joosef kykeni radikaaliin anteeksiantoon mutta jättää kertomatta, että ensi piti piruilla ja sitten vasta juhliessa mahdollisesti tapahtui anteeksianto.
2. Etsi annetusta informaatiosta johdonmukaisuutta.
Jotta tämä lopun käännös asioiden suunnassa olisi johdonmukainen, olisi todettava, että ihminen se Joosefkin vaan oli mutta tätä Lehti ei tee. Toinen johdonmukaisuus olisi kieltää kertomuksen lopun tapahtumat, koska ne tekevät kertomuksesta epäjohdonmukaisen. Sen sijaan ne vain sivuutetaan. Se se vasta epäjohdonmukaista onkin.
3. Kiinnitä huomiota tekstin selvään sanomaan.
Onko se: petkuttaminen ja juopottelu on hyväksyttävää. Vai se, että viisaskin ihminen voi käyttäytyä typerästi. Ehkä se on kuitenkin, että Jumala oli koko suvun kanssa, vaikka osa sen jäsenistä olivat epärehellisiä petkuttajia päähenkilö mukaanlukien.
4. Kiinnitä huomiota aikajärjestykseen pitäen luonteenkehityksen mielessäsi.
Joosefin luonne kehittyi kieroksi mutta luontaiseksi ja rennoksi. Todennäköisesti meno kävi vieläkin rennommaksi mutta siitä ei vaan kerrota Raamatussa. Selvästi kehittyminen tapahtui kohti liberaalimpaa menoa.
5. Mieti yhteyttä kymmenen käskyn lakiin.
Joko Joosef oli esimerkillinen ihminen tai sitten ei. Nykyaikaa lainatakseni..."kertomus, jonka päähenkilö ei elä sopusoinnussa Jumalan käskyjen kanssa, voi olla todellinen, mutta häntä ei ole tarkoitettu hyväksi esimerkiksi." Vai onko niin, että petkuttaminen ja juopumus ei ole kertomuksessa totta. Vai onko ne kenties sittenkin hyväksyttäviä? Ei vaan niistä ei tarvitse kertoa, koska ne voi ohittaakin. Yhteyttä lakiin on turha etsiä kun koko kertomusta ei tuoda läpinäkyvästi esille. Pitäisikö vain todeta, että shit happens, vaikka yritetäänkin pitää käskyt. Ai niin, mutta eihän juopottelu ollutkaan osa kymmentä käskyä.
6, Mieti Kristuksen esimerkkiä.
Jeesus ei ollut vielä syntynyt, joten hän ei ollut voinut antaa esimerkkiä Joosefille. Mutta jos Jeesuksen esimerkkiä mietitään, niin juomariksi häntä kutsuttiin ja veden hän muutti viiniksi, joten tuo alkoholipuolihan on ihan selvä. Petkuttaminen ei vaan sovi Jeesuksen pirtaan.
Mitkä olivatkaan oikeastaan tämän kertomuksen eettiset periaatteet? Entä yritetäänkö tässä esitystavassa muokata Raamattua paremmin adventisteille sopivaksi? Kuinka naiveiksi Nykyajan lukijoita oikein luullaan?
Bushmarsh
Lehti kysyy: Kuinka voimme löytää eettisiä periaatteita kertomuksesta? Ja antaa vastaukseksi kuuden kohdan luettelon. Tarkastellaanpa näitä kohtia.
1. Tarkastele kertomusta kokonaisuutena.
No niin, kertomatta jäi se, että kun veljet olivat hakemassa viljaa Egyptistä Joosef petkutti veljiään ja kiristi heitä. Ilkeili ja oli kaikkea muuta kuin kristillinen. Suorastaan törkeää käytöstä. Vanha isäkin sai tästä törkeilystä osansa. Kyseessä oli selvästikin kosto veljille. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, isä ja veljekset juopuivat yhdessä ja pitivät hauskaa. Lehti väittää, että Joosef kykeni radikaaliin anteeksiantoon mutta jättää kertomatta, että ensi piti piruilla ja sitten vasta juhliessa mahdollisesti tapahtui anteeksianto.
2. Etsi annetusta informaatiosta johdonmukaisuutta.
Jotta tämä lopun käännös asioiden suunnassa olisi johdonmukainen, olisi todettava, että ihminen se Joosefkin vaan oli mutta tätä Lehti ei tee. Toinen johdonmukaisuus olisi kieltää kertomuksen lopun tapahtumat, koska ne tekevät kertomuksesta epäjohdonmukaisen. Sen sijaan ne vain sivuutetaan. Se se vasta epäjohdonmukaista onkin.
3. Kiinnitä huomiota tekstin selvään sanomaan.
Onko se: petkuttaminen ja juopottelu on hyväksyttävää. Vai se, että viisaskin ihminen voi käyttäytyä typerästi. Ehkä se on kuitenkin, että Jumala oli koko suvun kanssa, vaikka osa sen jäsenistä olivat epärehellisiä petkuttajia päähenkilö mukaanlukien.
4. Kiinnitä huomiota aikajärjestykseen pitäen luonteenkehityksen mielessäsi.
Joosefin luonne kehittyi kieroksi mutta luontaiseksi ja rennoksi. Todennäköisesti meno kävi vieläkin rennommaksi mutta siitä ei vaan kerrota Raamatussa. Selvästi kehittyminen tapahtui kohti liberaalimpaa menoa.
5. Mieti yhteyttä kymmenen käskyn lakiin.
Joko Joosef oli esimerkillinen ihminen tai sitten ei. Nykyaikaa lainatakseni..."kertomus, jonka päähenkilö ei elä sopusoinnussa Jumalan käskyjen kanssa, voi olla todellinen, mutta häntä ei ole tarkoitettu hyväksi esimerkiksi." Vai onko niin, että petkuttaminen ja juopumus ei ole kertomuksessa totta. Vai onko ne kenties sittenkin hyväksyttäviä? Ei vaan niistä ei tarvitse kertoa, koska ne voi ohittaakin. Yhteyttä lakiin on turha etsiä kun koko kertomusta ei tuoda läpinäkyvästi esille. Pitäisikö vain todeta, että shit happens, vaikka yritetäänkin pitää käskyt. Ai niin, mutta eihän juopottelu ollutkaan osa kymmentä käskyä.
6, Mieti Kristuksen esimerkkiä.
Jeesus ei ollut vielä syntynyt, joten hän ei ollut voinut antaa esimerkkiä Joosefille. Mutta jos Jeesuksen esimerkkiä mietitään, niin juomariksi häntä kutsuttiin ja veden hän muutti viiniksi, joten tuo alkoholipuolihan on ihan selvä. Petkuttaminen ei vaan sovi Jeesuksen pirtaan.
Mitkä olivatkaan oikeastaan tämän kertomuksen eettiset periaatteet? Entä yritetäänkö tässä esitystavassa muokata Raamattua paremmin adventisteille sopivaksi? Kuinka naiveiksi Nykyajan lukijoita oikein luullaan?
Bushmarsh
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oliko siellä sentään muistettu viitata puuduttavaan määrään Ellenin kirjoituksia, joissa Ellu kuvittelee fantasioissaan vähän kaikenlaista kauniit ja rohkeat -tasoista saippuaoopperaa Joosefin elämään ?
Valheenne eivät hetkauta.
Hetkautuksenne ei valhauta!
Alkutekstin juopumista tarkoittava sana on merkitykseltään varsin laaja-alainen. Sitä käytetään myös kylläiseksi tulemisesta tai täyttymisestä. Septuagintassa sillä on usein tällainen merkitys. Ps. 23:5 65:10. Jer. 31:14 Ihmiset tulivat häissä kylläiseksi hyvästä käymättömästä viinistä. He eivät suinkaan juopuneet. Olihan sielä sitten niitäkin jotka humaltuivat. Täälä suomessa meidän on vaikeata ymmärtää että tuohon aikaan oli myös viiniä joka ei ollut käynyttä.