En ole uskovainen mutta tunnen että juttumme on isommissa käsissä.
En ole huolissani meistä. m-n
fatalistim
12372
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Uskon Jumalaan ja koko ajan olen ajatellut tilanteemme olevan hänen käsissään. Rauhoittaa tuo ajatus. En tee mitään tilanteelle.
Minusta universumilla on kyllä aivan liian pitkät toimitusajat.
Kerro tuosta sinun fatalismista. Kiinnostaa suuntaus.
Kyllä, olet oikeassa. Tämä on suuremmissa käsissä. Koen, että tällä on tarkoituksensa meidän molempien elämässä. Minä tosin olen uskovainen. En perinteinen, mutta kuitenkin. En pidä tätä tilannetta mitenkään vääränä. Rukoilin joskus aikoinaan paljon, etten lankeaisi häneen ja välillämme olisi näkymätön seinä. Samaan aikaan tapahtui toisaalla jotain, josta ei tässä enempää, mutta uskon että se tunne oli annettu minulle jostain syystä. Ainut, minkä muistan hyvin kirkkaasti hänestä oli rehellisyys. Se ei jätä rauhaan minua, se ei sovi siihen kuvioon jotenkin ja silti pidin häntä "uskovaisena". Kummallista. Hän tuntui uskovan hyvään.
Fatalismi on myös lähellä omaa ajatteluani.
Kun uskoo hyvään, jos elää kuin uskovainen......
On näin että kaikki uskovaksi itseään sanovatkaan ei kulje oikein, ei rakkauden teitä tehden hyvää. On uskovia jotka ovat harhautettuja, he ei halua tai ymmärrä elää rakkauden käskyissä. Uskovissakin on ihmisiä jotka ei kasva ihmisinä, ei ymmärrä uskon merkitystä kokonaisuudessaan tai henkinen kasvu pysähtyy.
On taas ihmisiä jotka elää kuin uskovat, hyvää tehden, hyvää toivoen ja hyvyyttä jakaen. Heillä usko on heidän teoissa, ei sanoissa, vaikka he eivät sano itseään uskovaksi. He ovat onnellisia (autuaampia) kuin ns. tapakristityt jotka ei noudata rakkauden käskyä. Aina he eivät edes ymmärrä toteuttavansa elämässään uskon tekoja.
Uskova on yleensä rehellinen ja aito. Siinä määrin, missä hän on rehellisyyteen oppinut, kasvanut ja missä hän ei vielä tiedä olevansa epärehellinen. Monimutkaistako.......ja kuitenkin niin yksinkertaista. Uskovaisuus ei tarkoita sitä että elää samassa muotissa kaikkien muiden uskovien kanssa eikä omia ajatuksia elämästä ole. Että olisi kuin vanki niille "ajatusmuoteille" jotka Raamattuun on kirjoitettu. Raamattu ojentaa, opettaa, neuvoo, ohjaa ja johdattaa parempaan elämään jokaista erikseen, omana persoonana. Ne lahjat tulee aina mukana jokaisella ihmisellä kuin itse kullekin on annettu. Aina Jumala kunnioittaa ihmisen persoonaa ja tulee esille erilaisissa ihmisissä eri tavoilla. Jotkut siis tekee hyviä tekoja ja teoissaan he näyttää maailmalle uskon. Tämäkin on kerrottu Raamatussa ihmisestä.
Juuri näin.
Hienosti kirjoitettu ja niin totta "viisauden kirjassa".
Anteeks nyt aloittaja, en tahdo olla mitenkään epäkunnioittava, mutta eihän sulla nyt vaan ole pienet kädet?? Jos et ole uskovainen, niin ehkä et loukkaannukaan tästä.
On se aika törkeää sysätä vastuuta Jumalalle tsi Jeesukselle ei nekään kaikkeen pysty ja voi.
täsmälleen samanlaiset tunteet. Olleet alusta asti ja siksi olen ottanut jotenkin rauhassa tämän jutun. n-m
ja koskenut aina oikeastaan koko elämää. Kaikella on tarkoituksensa ja syynsä ja asiat menevät juuri niin kuin pitääkin.