Tällaiseen kysymykseen jotuu jokainen ottamaan kantaa joskus elämässään...
Kysynkin:
Miksi Sinä olet olemassa?
Kysynkin:
Miksi Sinä olet olemassa?
Minä olen, mutta miksi minä olen?
Kei(jo Ku)llervo
11296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kun äiti antoi isälle sopivaan aikaan.
... puoli totuutta.
Asettelin kysymyksen Pakana(M):lle jonkin aikaa sitten seuraavassa muodossa:
"Sattumalta Sinun äitisi ja isäsi kohtasivat - sattumalta Sinä synnyit - sattumalta Sinä luit viestini - sattumalta vastasit, jos halusit - sattumalta olit avaruusaikajatkumossa sellaisessa tilanteessa, että tällainen oli yleensä mahdollista"?
Pidin jossakin mielessä "sattumaa" Jumalana. Tietty kausaliteetti takaa sen, että tässä kaikessa on jotain mieltä???
Eikö voisi ajatella, että kaiken "syy" on Jumala? Me emme ole syntyneet tänne palollemme aivan suotta, vaan kaikella on oma tarkoituksensa. Victor Frankl puhuu juuri tästä... Jokaisen olisi otettava elämältä selvää, mikä syntymisen "tarkoitus" oli omalta kohdalta. Kukaan ei voi sanoa toiselle mikä toisen tarkoitus on - vaan se on jokaisen itse otettava selville!
Se on työläs tehtävä monestikin - mutta takaan - että kun tarkoitus on selvinnyt, ei "elämä" sen jälkeen ole epämielekästä, vaan hyvinkin järkevää ja mielenkiintoista.
Mikä Sinun elämäntarkoituksesi olikaan? Otappa selvää! Se muuten kannattaa...
kysynytkään tarkoitusta,vaan miksi olen syntynyt,ja vastasin siihen.
Siis elämän tarkoitus. Elämässä minun mielestäni pitää etsiä elämyksiä ja nautintoja. Elämässä pitää mahdollisimman paljon nauttia elämästä ja siitä että on olemassa. On irtisanouduttava kaikesta elämää rajoittavista tekijöistä ja keskityttävä elämään itseään ja lähipiiriään varten. Tosin jokaisesta itsestään riippuu se mikä on elämys ja mistä itse kukin pitää. Yhteiskunta ja kirkko eivät voi päättää yksilön moraalista ja kehityksestä. Vain itse voit päättää tämän asian...Toivottavasti tämä selkeyttää elämän tarkoitusta...
Lightbringer.
"Nomen est omen"
on tiukasti ottaen suvun jatkaminen.
Siitä on luonnossa useita esimerkkejä,joissa uros kuolee melkein heti sukua jatkettuaan.
Mihin sinä uskot?
Siis mihin uskon....Hmm tämäpäs on mielenkiintoinen, mutta niin monitahoinen kysymys. Yritän kuitenkin vastata. Uskon moniin asiohin..Uskon yksilön vapaaseen kehitykseen ja yksilön monitahoiseen kehitykseen henkisesti kuin fyysisesti. Uskon myös luonnossa ja ihmisessä vaikuttaviin moninaisiin voimiin ja vastavoimiin. Uskon myös että ihmisen tulee sisäistää molemmat voimat ja tasapainottaa itsensä. Uskon myös viisauteen ja tiedon voimaan tässä maailmassa. Lisäksi uskon että materiaaliset voimat kuin henkisetkin voidaan valjastaa parempaan käyttöön tulevaisuudessa kehityksen sen salliessa. Tässä on vain muutama asia mihin uskon...
Lightbringer.
"Blue flame burns bright"
koska isäni suoritti sukupuoliyhdynnän äitini kanssa. Normaalin raskauden jälkeen äitini suoritti onnistuneen synnytyksen. Olen yhä olemassa, koska en ole joutunut onnettomuuteen, jossa olisin menettänyt henkeäni. En myöskään ole kuollut mihinkään tautiin, enkä ylipäätään ole kuollut. Siinä syy olemiseeni.
tommosia niistä tulee,kun ei kerrota enää lapsille "kukasta ja mehiläisestä",ne hortoilee täällä tietämättä miksi,on se niin surkeeta.
olla niin että meidän tulisi itse löytää tätä tarkoitusta. Ja kun kaikki yrittävät löytää elämänsä tarkoitus pikku hiljaa muodostuu onnellisempi ryhmä joka on pääsyt lähempänä totuutta ja tämä ryhmä alkaa kasvaa. Seuraus on että yhtäkkiä kaikki ovat samaa mieltä kun tätä kriittistä pistettä on saavutettu.
Minulle elämä on kehitystä, opetusta matka parempaan elämään ymmärtämään tätä elämää ja tätä maailmaa. Aina löydämme uusia haasteita.
Ja eteen tuleekin jatkuvasti vaan uusia ja vaikeampia haasteita.
Eiköhän voisi kiteyttää kaikki yhteen päämäärään:
rakentaa taivas maan päällä.
kuulostipa hyvältä. Hetken aikaa ajattelin kirjoittaa että ihmisen tarkoitus ei ainakaan ole kuluttaa aikaansa tällä onnettomalla jumalanhylkäämällä nettipalstalle, mutta tööth pisti minut epäilemään sitäkin.
Osaisinpa vain itsekin muotoilla yhtä nasevia viisauksia.