RKP ja Wallin heikensi Puolustusvoimia valtavasti

RKP luopioineen tulee kalliiksi tälle maalle. Kielipolitiikan takia Jyväskylä-Helsinki -linjan itäpuolella ei ole ainuttakaan varuskuntaa. Viireiset lakkautti Wallin ja vain Draksvikin takia.

Puolustusministeri Stefan Wallin (RKP) näyttää liittyvän samaan seuraan. Onko seuraavassa sodassa vuorossa varusteiden "malli Wallin" ?

IS "Wallinista olisi epäreilua rahoittaa ylisuuret puolustusmenot velaksi tulevien sukupolvien maksettavaksi."

Vertaile tekstejä:

Ryti ja Tanner olivat myöskin osasyyllisiä malli Cajanderiin. Nämä Suomen Pankin rahamiehet piti niin tiukkaa rahapolitiikkaa, ettei ruostuvia aseita olisi edes voitu hankkia vaikka olisi haluttukin! 

Risto Ryti oli eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938: 

Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin: 

"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat." 

"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen." 

Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan! 

--

4500e/minuutti - HS: Kello tikittää Suomelle

Julkaistu: 28.11.2011 06:27

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/4500eminuutti---hs-kello-tikittaa-suomelle/art-1288431343124.html

Puolustusministeri Stefan Wallin (r) antaa Helsingin Sanomien haastattelussa karun kuvan Suomen valtionvelan kasvamisesta. 
Stefan Wallin perustelee haastattelussa armeijan säästötarpeita Suomen huimalla velkaantumisella.
– Ensi vuonna Suomen valtio maksaa pelkkinä korkomenoina 4500 euroa joka minuutti, Wallin kuvaa velkataakan kokoa, Wallin sanoo HS:lle.

Wallinista olisi epäreilua rahoittaa ylisuuret puolustusmenot velaksi tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Wallinin mukaan ehdotus Puolustusvoimien uudistuksesta ja säästöohjelmasta annetaan julki tammikuussa.
Samalla ilmoitetaan listat lakkautettavista varuskunnista.
Upseereille saatetaan tarjota lähtöpaketteja.
– Tällöin saisi yhden kahden vuoden bruttopalkkaa vastaavan pronssisen kädenpuristuksen. Tätä lähdetään nyt selvittämään muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön ja puolustusministeriön voimin, Wallin sanoo HS:lle.
IS 
---

Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 

Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462. 

Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939 

s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen." 

A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä. 

Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta: 

s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin. 
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. Tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."