Syynä olivat eräät Salsan käytössä olleet valtit.
Valtti numero 1 oli Heinz Guderian.
Hän sai herätteen kiellettyihin panssareihin moottorikuljetuspataljoonan kapteenina 1922.
Hän tutki innolla sotakokemuksia panssareista ja perehtyi mm. brittien ajatuksiin.
Majuri Guderian määrättiin 1927 Truppenamtin kuljetusosastolle ja panssaritaktiikan opettajaksi 1928.
Vuonna 1929 G. vieraili Ruotsissa, jossa tutustui silloin ajanmukaiseen M21 panssarivaunuun.
1932 G. määrättiin moottoroidun pataljoonan komentajaksi. Hän harjoitti innolla panssaritaktiikkaa ilman panssarivaunuja pahvikulisseja käyttäen..
Vuonna 1931 G. nimitettiin moottorijoukkojen tarkastajan esikuntapäälliköksi.
Innokkaalta panssarijoukkojen kehittäjältä puuttuivat kuitenkin edelleen panssarivaunut.
Valtti numero 1 oli Heinz Guderian.
Hän sai herätteen kiellettyihin panssareihin moottorikuljetuspataljoonan kapteenina 1922.
Hän tutki innolla sotakokemuksia panssareista ja perehtyi mm. brittien ajatuksiin.
Majuri Guderian määrättiin 1927 Truppenamtin kuljetusosastolle ja panssaritaktiikan opettajaksi 1928.
Vuonna 1929 G. vieraili Ruotsissa, jossa tutustui silloin ajanmukaiseen M21 panssarivaunuun.
1932 G. määrättiin moottoroidun pataljoonan komentajaksi. Hän harjoitti innolla panssaritaktiikkaa ilman panssarivaunuja pahvikulisseja käyttäen..
Vuonna 1931 G. nimitettiin moottorijoukkojen tarkastajan esikuntapäälliköksi.
Innokkaalta panssarijoukkojen kehittäjältä puuttuivat kuitenkin edelleen panssarivaunut.
Vastaukset 113
Vanhimmat
Valtti n:o 2 oli Adolf Hitler.
Hän salli asevoimien laajentumisen ja uusien aseiden kehittämisen heti valtaan noustuaan tammikuussa 1933.
Panssarikaluston suunnittelu alkoi jo 1932 ja tuloksena olivat kevyet harjoitusvaunut Pz I ja II.
Alkuvuodesta 1935 Hitler näki psv-näytöksen ja innostui tavattomasti.
Vaunuja tuotettiin nyt suuria määriä.
Hitler mitätöi Versaillesin rajoitukset maaliskuussa 1935.
Syksyllä 1935 perustettiin kolme ensimmäistä panssaridivisioonaa. Guderian komensi 2. Divisioonaa.
Keksiraskaan Pz III:n prototyyppi valmistui 1935 ja 1936 alkoi sarjavalmistus.
Toinen keskiraskas vaunu Pz IV tuli tuotantoon 1937.
Vuoden -40 salamasodan jälkeen "Nopsa-Heinzilla" vähän juuttui vaihde päälle kun hän ei pystynyt luopumaan lempilapsestaan, eli kahden ps-rykmentin ympärille rakennetusta divisioonasta, jota hän sitten yritti tunkea sisään ovista ja ikkunoista tultuaan panssaritarkastajaksi ;)
"Keksiraskaan Pz III:n prototyyppi valmistui 1935 ja 1936 alkoi sarjavalmistus."
Sinun kannattaisi ehkä lisätä kyseessä olleen koesarjojen valmistus, koska P-III pysyi kehityslimbossa vielä vielä vuosien -38/39 tienoille asti kunnes virallisesti tuotantokelpoinen E-malli lopulta oli hyväksyttävissä. Puolan sotaretkeen mennessä P-III oli harvinaisempi ilmestys kentällä kuin P-IV, jonka olisi pitänyt olla sen tukivaununa ;)
Vähän samalla tavalla sakemanneilla jumi myös suihkuhävittäjä, rakettiaseiden, tutkan ja ydinpommin valmistuskin. Liikkeelle lähdettiin muita aiemmin ja maaliin tultiin vasta viime tipassa tai ei ollenkaan.
Mutta ihmekös tuo, kun valtakunnan kyvyikkäin väestön osa joko tapettiin tai ajettiin maanpakoon.
"Mutta ihmekös tuo, kun valtakunnan kyvyikkäin väestön osa joko tapettiin tai ajettiin maanpakoon. "
Tietysti noin 600 000:n juutalaisen vainoaminen oli mieletöntä, mutta se oli osa natsien ideologiaa.
Aika vähän muita saksalaisia surmattiin tai ajettiin maanpakoon.
Tiedemiehiä jäi aivan riittämiin. Asekehityksestä määräsi kuitenkin Hitler, eivätkä asiantuntijat. Paljon saatiin silti aikaan.
Jos verrataan kokonaisuutena aikaa ja rahaa, jonka natsit käyttivät asekehitykseen, niin en nyt tiedä niistä saavutuksista. Saksalaiset ottivat melkoisen varaslähdön ja alkuvaiheessa missään muualla asekehitykseen ei tungettu sillä tavalla käytännössä rajattomasti rahaa kuin Saksassa. No okei, NL:ssa kyllä, mutta systeemi ja Stalinin vainot rasittivat siellä pahasti.
..ihmeellistä oli että ympärysvallat eivät julistaneet sotaa Saksalle, tuolloin. Miksi ihmeessä USA, Britit, Kanada,Australia,Ranska ja kaikki mahdolliset maat, eivät julistaneet sotaa?
Saksaa pelättiin valtavasti. Kaikki muistivat mitä helvettiä oli 1.maailmansota, paitsi saksalaiset. Hitlerin ja natsien annettiin kaikki vapaudet .
Britit vielä haihattelivat tuolloin ainoana maana maailmassa omaa aseistariisunta ehdotustaan, eivätkä kehittäneet armeijaansa.
1935 olisi hyökätty Saksaan ja viety sota saksalaisten näkyville.
1.maailmansodan kenraali Pershing sanoi, että teemme suuren virheen, kun emme jatka hyökkäystä Saksaan. 2.maailmasodassa joukkopommitukset viisastuttivat saksalaiset rauhanomaiseksi kansakunnaksi.
Olisi säästetty miljoonien ihmisten henki ja Saksankaan ei tarvitsisi kantaa ikuista häpeää, jonka he saivat ylleen ihmisten tehdasmaisella hävittämisellä, sairaiden ja lasten hävittämisellä. yli-ihmis höpinöillään ja siitäettä he saivat myös muut euroopan tekemäään kammottavia asiioita-mm. Ranskaa hävitettiin ja tuhansia ihmisiä lähetettiin keskitysleireihin-ranskalaisten toimesta.
Olisiko maailmassa 500 miljoonaa ihmisitä enemmän, siis lähinnä euroopassa. Olisiko Japanin hyökkäyskin peruuntunut?..
... Saksaa pelättiin valtavasti. Kaikki muistivat mitä helvettiä oli 1.maailmansota..,
Tuo on pelkkää jälkiluulottelua, jälkiviisastelua. Jälkikäteen kirjoitettua historiaa.
Isävainaa aikoinaan muisteli, miten Hitleriä suomessakin 30-luvulla yleisesti pidettiin terveellisten elintapojen puolestapuhujana, ja miehenä joka todella eli siten, ja kykeni samalla kohottamaan saksalaisten elinoloja.
Sellaisena hänet nähtiin kuin tänäpäivänä mm. oupauma. Kaikki häntä tässä taannoin meilläkin kovin ihailivat.
Niinkö? Minun isäni taas naureskeli Hiterille kun jenkkien mustat urheilijat kyykyttivät saksalaiset rotuvaliot Berliinissä 1936. Sen jälkeen hän piti koko tyyppiä lähinnä vitsinä, vaikka saamansa suosion vuoksi kylläkin helvetin huonona vitsinä. Goebbels nyt sitten olikin jo kävelevä puujalkavitsi.
Toki Suomessakin oli suuri joukko tyhmempää väkeä, jotka ihailivat Hitleriä. Sellaista porukkaa on kansakunnassa aina ja heidän ansiostaan kaikki kehitys on niin hidasta.
Yksilön on jälkikäteen helppo väittää aina olleensa oikeassa. Mutta kannattaa tutustua sen ajan sanomalehtiin, niistä saa melko kattavan kuvan sen ajan ilmiöistä.
Kyllä sadan vuoden päästä tullaan hämmästelemään sitä nuoleskelun määrä, mitä mm.oupamaa kohtaan suomen mediassa harrastettiin.
Jäliviisastelu siis jatkukoon..
"Mutta kannattaa tutustua sen ajan sanomalehtiin, niistä saa melko kattavan kuvan sen ajan ilmiöistä"
Niin saa, jos lukee myös vasemmiston julkaisuja. Varsinkaan kommunistien julkaisuissa ei Hitleriä kehuta kuin lyhyenä aikana, jolloin Molotov-Trippentrop-pakti oli voimassa.
Se on toki totta, että porvarillisella puolella paikoitellen kustiin hunajaa Hitleriä ajatellessakin.Mutta oli myös niitä porvareita, jotka eivät niin tehneet. Eipä taida löytyä Kekkosen kirjoituksia, joissa hän ylistäisi Hitleriä tai natseja. Ainakin jälkeenpäin julkaistuissa on kyllä niitä, joissa hän pitää Saksan hallintoa epädemokraattisena ja siten ei sopivana mallina Suomelle.
Valtti n:o 3 oli henkilöstö.
Pääosa ensi vaiheen panssaridivisioonista perustettiin ratsuväkidivisioonien pohjalle. Näin kolme ensimmäistä divisioonaa ja myös neljä kevyistä divisioonista muutettua seuraavaa,
Kyse oli loistavasti koulutetuista ammattisotilaista valioluokan upseereineen. Nämä joukot olivat laadullisesti ylivoimaisia kaikkiin vastustajiin verraten.
Näin yhtymät saattoivat ryhtyä suoran paneutumaan panssarien käyttöön ja yhteistoimintaan muiden aselajien sekä ilmavoimien kanssa.
Innostus ja aselajihenki olivat korkealla.
Saksa hävisi 2.maailmansodan. Älkääs nyt tätä faktaa unohtako. Jo Kurskin taistelu osoitti, että Saksan panssariase oli tuomittu häviöön.
Tosiasiat kertoi jo vuoden 1942 syksyllä sen, että Saksa ei tule voittamaan sotaa.
Saksan "parhaat" panssarivoimat eivät tuoneet voittoa. Tämä lienee monille tuon ajan Saksan ihailijoille liian katkera tosiasia jota ei voida myöntää.
"Saksan "parhaat" panssarivoimat eivät tuoneet voittoa. Tämä lienee monille tuon ajan Saksan ihailijoille liian katkera tosiasia jota ei voida myöntää."
Ja sinä olet nähnyt paljon kirjoituksia, joissa ollaan sitä mieltä että Saksan panssarivoimat toivat voiton? Annapa muutama esimerkki.
Panssarit ok mutta kuljetus muuten oli heikolla pohjalla.Siksi yllättävää oli vielä hevosvetoisten ajoneuvojen tärkeys ja enemmän olisi tarvittu telavehkeitä Venäjän olosuhteisiin.
Eiköhän parhaat panssarivoimat ollut Yhdysvalloilla, jolla oli asevoimissaan eniten ehjiä panssareita kesällä 1945.
Valtti n:o 4 oli koulutus.
Kun käytössä oli täydet yhtymät, ne voitiin kouluttaa kokonaisina.
Ennen pitkää päästiin harjoituskentiltä ulos.
Itävallan miehityksen pääjoukoksi määrättiin Guderianin 2. PsD. Hän käski koristella vaunutja ajoneuvot tunnussanan "Bluenkrieg" mukaisesti. Hienosti meni muuten, mutta rajalta Wieniin oli 675 km jaettuna kahteen päivämarssiin.
Kevyet harjoitusvaunut eivät tätä kestäneet ja noin kolmannes jäi taipaleelle Englannin lehdistön riemuksi.
Guderian vaati korjaushuollon ja polttoainetäydennyksen parantamista, mistä oli hyötyä jo Puolassa.
Seuraava suuri harjoitus oli kuitenkin Tshekkoslovakian miehitys keväällä -39, jossa G. oli jo armeijakunnan komentaja. Mukana oli 5 panssari ja 4 kevyttä divisioonaa, jotka vaunuvahvuudeltaan olivat täyden divisioonan puolikkaita. Guderian ei niistä pitänyt, vaikka panssaridivisioonien vaunumäärä myöhemmin supistui samaksi. Hän halusi divisioonaan 400 panssarivaunua!
Vaunuja ei kyetty valmistamaan riittävästi, mutta tshekeistä saatiin noin 600 jotenkin kelvollista vaunua neljän divisioonan kalustoksi. Ne olivat sentään parempia kuin pienet harjoitusvaunut.
Guderian oli sodan alla jo täysi panssarikenraali ja vastasi kaikkien panssarijoukkojen koulutuksesta ja taktiikasta. Häntä pidettiin jo silloin panssarijoukkojen suurimpana kehittäjänä.
"Mukana oli 5 panssari..."
Ja lisäksi kaksi sekalaista panssaritaisteluryhmää.
"...4 kevyttä divisioonaa, jotka vaunuvahvuudeltaan olivat täyden divisioonan puolikkaita."
Oikeastaan vähemmän, koska niiden virallinen rakenne käsitti ainoastaan yhden panssariosaston neljää vastaan.
"Guderian ei niistä pitänyt, vaikka panssaridivisioonien vaunumäärä myöhemmin supistui samaksi. Hän halusi divisioonaan 400 panssarivaunua!"
Guderian ei pitänyt mistään, jos siihen ei kuulunut kahta rinnakkaista panssarirykmenttiä ja juuri siksi häntä kiukutti kun ne hajautettiin ;)
"Vaunuja ei kyetty valmistamaan riittävästi, mutta tshekeistä saatiin noin 600 jotenkin kelvollista vaunua neljän divisioonan kalustoksi. Ne olivat sentään parempia kuin pienet harjoitusvaunut."
Oikeastaan ne tsekkivaunut käytettiin kolmen entisen kevyen divisioonan pumppuamiseksi oikeiksi panssaridivisiooniksi Ranskan retkeä odotellessa. Niillä oli lopulta vieläkin vähemmän vaunuja kuin Guderian-tyyppisillä divisioonilla, mutta isompi osa niistä oli tykkivaunuja. Jos ihan hiuksia halkaistaan, niin voidaan sanoa myös Pääkallodivisioonan olleen varustettu muutamalla tsekkivaunulla, mutta siinä tapauksessa vaunut oli vain lähetetty korvaamaan tiedusteluosaston puuttuvia panssariautoja.
NL stalinin panssari joukot voittivat hitlerin saksan panssari joukot, joten voidaan todeta, että NL panssarijoukot olivat selvästi paremmat !
Vain liittolaisten avulla. Yksinään ne olisivat jääneet selvästi alakynteen.
Saksa menetti 70 000 panssaristaan 50 000, joista 33 000 itärintamalla. N-liitto menetti vastaavasti 132 000 panssarista 96 000.
Varsinaisten panssarivaunujen osalta taistelutappioiden suhde Saksa:NL oli seuraava:
1941: 1:7
1942 1:6
1943 1:4
1944 1:4
1945 1:1,2
Yhteensä: 1:4,4
se vaan on niin, että NL stalinin panssari joukot voittivat hitlerin saksan panssari joukot, joten voidaan todeta, että NL panssarijoukot olivat selvästi paremmat !
Näihin lukuihinhan sisältyvät myös saksalaisten ilmatoiminnan, jalkaväen panssarintorjunnan ja miinojen sekä kenttätykistön tulen tuhoamat neuvostovaunut, joten suhdeluvut ovat harhaanjohtavia ja antavat värittyneen kovan Saksan panssarivoimista.
Voisitko MeAgain muuten valaista tätä puolta asiasta ja olisiko sinulla jopa linkkejä luotettaviin tietolähteisiin tässä suhteessa? Tunnut selvästi tietävän asioista, jotka kiinnostaisivat kovin meitä muitakin.
Miten niin harhaanjohtavia? Panssarijoukot toimivat nimenomaan yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa, eivät yksinään.
Oikeastaan arvelin jättää asian kommentoimatta, mutta tässä nyt nopeasti vain...
"Näihin lukuihinhan sisältyvät myös saksalaisten ilmatoiminnan, jalkaväen panssarintorjunnan ja miinojen sekä kenttätykistön tulen tuhoamat..."
Joo, ja kun muistetaan kyseessä olevan nimenomaan kokonaistappioden välinen suhde, niin mukaan lukeutuvat molemmilla puolilla myös eri syistä hylätyt vaunut. Ei ole olemassa mitään luotettavia "tapposuhdetilastoja" panssarien keskinäisistä kahinoista ja suunnilleen paras mitä voi löytyä on yksikkökohtaiset ilmoitukset tuhottujen vihollisvaunujen määrästä, joissa yleensä on huomattava inhimillinen virhemarginaali ;)
"...neuvostovaunut, joten suhdeluvut ovat harhaanjohtavia ja antavat värittyneen kovan Saksan panssarivoimista."
Kaikki tässä "panssaripelissä" ilmenevät lukemat voivat olla harhaanjohtavia, jos niitä ymmärretään väärin vahingossa tai tahallaan.
..olisi julistettu sota Saksaan 1930-luvun alussa, koska se ei pysynyt rauhansopimuksen rajoissa asevoimien suhteen. Mutta, kukaan ei halunnut sotaa, koska menetykset muistettiin. Eli diktaattorit voimistuivat ,kun länsimaat olivat heikkoja sotimaan. Lopulta jopa Stalin oli "Joe setä" jne. mahdottoman järjetöntä...
Niin, Hitlerin "alkumenestys" ennen varsinaista sotaa perustui siihen, että hän käytti näikäilemättä hyväkseen länsimaissa vallinnutta voimakasta sodanvastaista mielialaa.
Aikansa niin toimittuaan, hän joutui toteamaan sen mielialan muuttuneen ja taistelunhalun tulleen sen tilalle. On vaikea sanoa, osasiko Hitler kuinka hyvin odottaa tätä muutosta. Hän kyllä pyrki rakentamaan Saksalle Euroopan parhaat asevoimat, mutta vielä sodan kuluessakin hän piti kiinni kehittämästään stereotypisestä käsityksestä länsimaista "velttoina pelkureina", jota hän kai osittain yritti selittää juutalaisillakin. Hänhän tosissaan yritti pelotella britit antautumaan ja sen epäonnistutta kuvitteli heidän olevan niin vaarattomia, että jätti heidät selkänsä taakse aloittaen kahden rintaman sodan. Hiter oli harvinaisen lyhytnäköinen kokonaisen kansakunnan johtajaksi.
Kyllä viimeistään Neuvostoliiton T-34 vaunut eli `Sotkat`ylivoimaisine ominaisuuk-
sineen panivat luun kurkkuun Salsan parhaimmillekin panssarijoukoille. :) Eiks je?
Bubilla on kyllä häkellyttävä taito pitää itsensä kaiken tiedon ulkopuolella. No, niin vahvana elää aatteenpalo ja Stalinin jumalointi, että ei jaksa mokomista faktoista punikin piruparka piitata. Tottakai Sotka oli Barbarossan alkuvaiheessa ikävä yllätys, mutta sodan edetessä pelkästään Sturmien tapposuhde Sotkiin oli melkoinen. Eli, se siitä "ylivoimaisuudesta", eiks jeh :)
Kyllä Saksan Tiger oli parempi...mutta niitä oli vähemmän kuin T.34:sia....
Espanjan tulikaste.
Saksa sekaantui Espnajan sisällissotaan alusta alkaen ja lähetti 1937 sinne panssaripataljoonan kalustonaan harjoitusvaunut. Komentajana oli eversti Ritter von Thoma. Hänne päätyönsä oli kouluttaa Francon panssarimiehiä. joita lopulta oli neljä pataljoonaa. Lisäksi oli 30 pst-komppaniaa.
Espanjan sota ei ollut panssarijoukoille kovin hyödyllinen. Edes venäläisen T-26:n ylivoimasta 45 mm tykkeineen ei tehty riittäviä johtopäätöksiä. Sen sijaan 88 mm it-tykki osoitti valtavan tehonsa ja pysyi sodan loppuun "ihmeaseena". Niiden avulla kehitettiin Miekka ja Kilpi-taktiikkaa, jossa vaunut houkutetiin torjuntarintaman eteen ja sitten iskettiin sivusta omilla vaunuilla. Yhteistoiminta espanjalaisen jalkaväen kansa ei oikein sujunut.
Paremmin meni yhteistoiminta ilmavoimien kanssa, jolle laskettiin Espanjassa vahva perusta. Tosin stukia ei sinne lähetetty.
Ilmavoimien toimintaa johti merkittävimminn Wolfram von Richthofen, joka myöhemmin oli maavoimien tuklemisen spesialisti yhdessä Albert Keselringin kanssa.
Hitler ei osannut ajatella strategisesti, mutta se näyttää kyllä olleen koko saksalaisen upseerikunnan ongelma. Selvästi se näkyy mm. Rommelin toiminnassa.
yltävät harvoin strategiselle tasolle. Ne ovat valtion johdon asioita.
Saksan upseereista esimerkiksi Manstein, Jodl ja Warlimont sekä Kesselring hallitsivat hyvin strategian. Myös kuumapäinen Guderian hallitsi strategian.
Rommel oli puhdas kenttäkomentaja, mutta esimerkiksi Normandiassa hän osoitti myös strategian hallintaa.
Upseerin on hallittava operaatiotaito ja taktiikka sekä niissä tarvittava sotatekniikka.
Rotuominaisuuspa hyvinkin. Sen huomaa jo siitä, miten sakemannit nykyään rypevät kurjuudessa, kun esimerkiksi slobot nautiskelevat yltäkylläisyydestä kasvavassa taloudessaan.
"Espanjan sota ei ollut panssarijoukoille kovin hyödyllinen. Edes venäläisen T-26:n ylivoimasta 45 mm tykkeineen ei tehty riittäviä johtopäätöksiä."
Mitä johtopäätöksiä heidän olisi pitänyt tehdä? He saivat selville P-I:n olevan aneeminen laite ja kaksinkertaistivat P-III:n ja P-IV:n etupanssarin 30mm tienoille nähtyään ps- ja pst-tykkien tappavan vaikutuksen. Johtopäätökset vaikuttavat aika selviltä ;)
"Sen sijaan 88 mm it-tykki osoitti valtavan tehonsa ja pysyi sodan loppuun "ihmeaseena". Niiden avulla kehitettiin Miekka ja Kilpi-taktiikkaa, jossa vaunut houkutetiin torjuntarintaman eteen ja sitten iskettiin sivusta omilla vaunuilla."
En sanoisi, että 88mm varsinaisesti olisi koskaan ollut sellainen ihmease kuin tietyissä piireissä on totuttu ajattelemaan. Saksalaiset itse pyrkivät vahvasti siirtymään moottorilavettiisiin tykkeihin, vähentääkseen pst-yksiköiden haavoittuvuutta.
Olisi pitänyt kiireesti parantaa vaunuaseiden tehoa isommilla tykeillä. Sitähän Hitler ja Guderian vaativat jo aikaisin. Molempien taisteluvaunujen tornikehys mahdollisti sen.
Saksalla ei ollut parhaiden neuvostotankkien, eikä edes Ranskan Somuan päihittäjää ennen 1942,
"Kasikasi" oli "ihmease" ja pysyi sellaisena sodan loppuun. Tietenkin siitä valmistettiin kehitysversioita.
Moottorilavetteihin siirryttiin -42 alkaen, kun tarvittiin lisää liikkuvuutta ja suojaa. Kyse oli myös teollisuuden kapasiteetista. Saksan teollisuus valmisti aseet käsityönä, ei autoteollisuuden liukuhihnamallilla kuten NL ja USA.
"Olisi pitänyt kiireesti parantaa vaunuaseiden tehoa isommilla tykeillä."
Espanjan kokemuksien perusteella sellaista olisi ollut hankala sanoa, koska 37mm PAKit ja vastineet olivat osoittautuneet tehokkaiksi kaikkien kentälle ilmestyneiden vaunujen keihästämiseen.
"Saksalla ei ollut parhaiden neuvostotankkien, eikä edes Ranskan Somuan päihittäjää ennen 1942."
Eivätkä he pystyneet valmistamaan edes parhaita vaunutyyppejään riittävissä määrin kaikkien divisioonien varustamiseen ennen tuota kyseistä vuotta.
""Kasikasi" oli "ihmease" ja pysyi sellaisena sodan loppuun. Tietenkin siitä valmistettiin kehitysversioita."
Varsinaisesti 88mm it-kanuuna ei ollut sen ihmeellisempi kuin muutkaan pst-rooliin työnnetyt isot tykit ja niiden viat olivat ihan samat. Ainoa suhteellisen "ihmeellinen" variaatio oli 15-tonnin puolitelavaunun selkään kiinnitetty 88mm kanuuna, jota käytettiin pienissä määrin 1939-40 pst-aseena. Sillä oikeasti oli normaalilta it-tykiltä puuttuvaa liikkuvuutta, mutta siinä oli tiettyjä teknisiä rajoitteita.
"Moottorilavetteihin siirryttiin -42 alkaen, kun tarvittiin lisää liikkuvuutta ja suojaa."
No, oikeastaan moottorilavetteihin siirryttiin jo Puolan valloituksen jälkeen, jolloin P-I vaunuja ryhdyttiin muuttamaan liikkuviksi alustoiksi tsekkiläiselle 47mm pst-tykille.
"Kyse oli myös teollisuuden kapasiteetista. Saksan teollisuus valmisti aseet käsityönä, ei autoteollisuuden liukuhihnamallilla kuten NL ja USA."
Oikeastaan teollisuuden kapasiteetissa oli kysymys tuotantotilojen koosta ja määrästä ja se oli suurin rajoite Saksan panssarituotantomäärille. Useimmat laajennukset eivät valmistuneet ennen kuin sodan jo ollessa puolivälissään.
Valtti 5 oli yhteistoiminta ilmavoimien kanssa.
Hyökkäys Puolaan oli Wehrmachtin parivuotisen voitonmarssin ensi vaihe. Sotasuunnitelma oli paljolti Mansteinin käsialaa, vaikka sitä ei ole suuremmin julisteltu.
Hän oli Eteläisen armeijaryhmän esikuntapäällikkö. Täällä oli myös panssarijoukkojen pääosa, neljä armeijakuntaa. Komentajien nimet tulivat tutuiksi: von Kleist, Hoth, Hoepner, von Wietersheim. Vaunuja oli kaikkiaan noin 2 000 neljässä panssari- ja neljässä kevyessä divisioonassa.
Pohjoisessa AR:ssa oli Guderianin ps-armeijakunta ja divisioonan vahvuinen Panssariosasto Kempf.
Panssareita oli kaikkiaan noin 2 600, joista 100 Pz III, 210 Pz IV ja 350 tshekkivaunua. Loput olivat pieniä harjoitusvaunuja. Joukkoja oli siis kuusi ps-divisioonaa ja neljä kevyttä, joissa panssarivahvuus oli puolitettu. Lisäksi oli erillisiä osastoja.
Puolan vahva armeija lyötiin parsissa päivässä. Suuri merkitys oli ilmavoimilla, jotka tuhosivat viestiyhteydet, esikunnat ja varikot sekä iskivät marssirivistöihin.
Syntyi käsite salamasota, jota Saksan propaganda innolla markkinoi.
Ikävät piolet jäivät paljolti huomiotta. Kalusto oli kehnoa. Noin 650 vaunua menetettiin, kolmannes täysin korjauskelvottomina.
Kevyt kalusto oli taistelussa kelvoton, mutta tuotanto ei kyennyt sitä korvaamaan. Siitä oli jatkuvasti neljännes korjausten tarpeessa.
Kevyet divisioonat osoittautuivat epäonnistuneiksi. Ne muutettiin ainakin nimeltä panssaridivisiooniksi pääasiassa tsekkikalustolla.
Muuten oltiin rinta kaarella. Tosin panssarisotaa ei juuri oltu käyty.
"Joukkoja oli siis kuusi ps-divisioonaa ja neljä kevyttä, joissa panssarivahvuus oli puolitettu. Lisäksi oli erillisiä osastoja."
No, tuo on vähän parempi yritys, mutta se olisi viisi ps-divisioonaa, neljä kevyttä ja sitten mainitut kaksi sekalaista panssaritaisteluryhmää.
"Puolan vahva armeija lyötiin parsissa päivässä."
Niin vahva kun Puolan armeija yleismaailmallisesti suhteutettuna olikin, se oli silti paljon pienempi kuin Saksan vastaava, Neuvostoliitosta puhumattakaan.
"Ikävät piolet jäivät paljolti huomiotta. Kalusto oli kehnoa. Noin 650 vaunua menetettiin, kolmannes täysin korjauskelvottomina."
Menetetty kalusto oli pääosin P-I ja P-II sarjojen vaunuja, aivan kuten hyökkäyksessä länteen, jossa tappiot olivat parin sadan vaunun verran korkeammat. Kokonaiskuvassa he saivat melko paljon kuitenkin aikaan suhteellisen pienellä hintalapulla.
"Kevyt kalusto oli taistelussa kelvoton, mutta tuotanto ei kyennyt sitä korvaamaan."
Oikeastaan P-I ja P-II oli jo tarkoitettu poisvietäviksi Puolan ja Ranskan retken jälkeen, mutta P-III:n tuotanto ei riittänyt kaikkien divisioonien varustamiseen edes Barbarossaan mennessä. Tsekkiläinen P-38 oli sitten se korvike-päätaisteluvaunu sekä saksalaisten, että akseliliittolaisten panssarijoukoille itärintamalla, kunnes talven 42-43 taistelut pyyhkäisivät vaunutyypin käytännössä jäljettömiin.
"Niin vahva kun Puolan armeija yleismaailmallisesti suhteutettuna olikin, se oli silti paljon pienempi kuin Saksan vastaava, Neuvostoliitosta puhumattakaan."
Kas kuinka mitättömien ali-ihmisten armeijasta tulee natsien puheissa kuitenkin aina nii-in vahva että. Puolan sotavoimat olivat aivan selvästi alivoimaisia Saksan armeijaan verrattuna kaikilla mittareilla mitattuna eivätkä ne koskaan ehtineet kokonaisuutena edes mukaan taisteluun. Siksi, että se ei suorittanut liikekannallepanoa samaan aikaan Saksan kanssa. Puolassa ei uskottu Saksan todella hyökkäävän vaan haluttiin uskoa kyseessä olevan Tsekkoslovakian kaltaisen pelottelun.
Jos Puolan armeija olisi kokonaisuudessaan ehtinyt miehittää valmistellut puolustusasemat, olisi sota kestänyt hieman kauemmin ja maksanut hyökkääjälle, eli natseille, enemmän verta.
käsitti noin 1,3 miljoonaa miestä eli 39 divisioonaa, 11 rv-prikaatia, yksi mt-ja kaksi ps-prikaatia. Sillä oli 750 psv ja noin 800 lentokonetta.
Saksa hyökkäsi noin 1,5 miljoonan vahvuudella, jossa noin 60 divisioonaa,
2 000 panssarivaunua ja lentokonetta.
Laadullinen ylivoima oli merkittävä. Se koski kaikkea ja kaikkia tasoja.
Puolan armeija oli typerästi ryhmitetty ja johdettu. Se sisälsi nopean tappion aiheen, ei Saksan ylivoima.
"Puolan armeija oli typerästi ryhmitetty"
Niin, osa oli vasta junissa matkalla rintamalle. Ei ollut oikein hyvä ryhmitys.
"Puolan-armeija käsitti noin 1,3 miljoonaa miestä eli 39 divisioonaa, 11 rv-prikaatia, yksi mt-ja kaksi ps-prikaatia. Sillä oli 750 psv ja noin 800 lentokonetta."
Puolan armeija olisi voinut tulla lähelle tuota vahvuutta täydellisen liikekannallepanon jälkeen ;)
"Saksa hyökkäsi noin 1,5 miljoonan vahvuudella, jossa noin 60 divisioonaa,
2 000 panssarivaunua ja lentokonetta."
Oikeastaan panssarivahvuus oli melkein sama kuin Ranskaa vastaan myöhemmin eli noin 2600-2700 vaunua, mutta erotuksena tietenkin vielä suurempi määrä P-I ja P-II vaunuja.
"Puolan armeija oli typerästi ryhmitetty ja johdettu. Se sisälsi nopean tappion aiheen, ei Saksan ylivoima."
Oikeastaan Saksan määrällinen ylivoima vain hyödynsi Puolan epäedullista maantieteellistä asemaa. Puolalaiset eivät voineet tukeutua mihinkään suosiollisiin luonnonesteisiin luovuttamatta maan tärkeimpiä taloudellisia alueita.
"Niin, osa oli vasta junissa matkalla rintamalle. Ei ollut oikein hyvä ryhmitys."
Mikä puolestaan olis seurausta poliittisesta harkinnasta täyden liikekannallepanon viivyttämisen suhteen. Puolalaiset pelkäsivät länsivaltojen vetäytyvän liittosopimuksesta, mikäli heidän toimintansa olisi liian aggressiivisen näköistä ;)
Tottahan toki sodan alun massiivinen hyökkäys toi voittoja mutta sitten se järki unohtui. Liikkuva motorisoitu armeija tarvitsee myös varman huollon.
Saksan sodanjohto ei kyennyt arvioimaan niitä logistisia vaikeuksia mitä laaja itärintaman sota merkitsi huoltotoimille. (mm. mutaiset tiet, talven pakkaset, pitkät etäisyydet, reservien vaje)
Marsalkka Göringin lupaus maajoukkojen ilmahuollosta oli typerää propagandaa.
Panssarivaunut tarvitse polttoainetta ja huoltoa. Ja sotatoimi tarvitsee jatkuvasti ammuksia (hyökkäys vaiheessa ei voi sääännöstellä ammuksia) ja miehistöreservin.
Marsalkaksi korotettu Paulus valitti ammus ja polttoaine pulasta, hän joutui tekemään komentajana antautumispäätöksen kun ei ollut edellytyksiä jatkaa sotatoimia. Tämä on jokaiselle komentajalle äärimmäisen kova paikka.
Kenraalikunnassa monet tekivät itsemurhan kun häviön tosiasiat iski päälle.
Jokunen kenraali pakotettiin tekemään itsemurhan kuten esimerkiksi Rommel.
Rintamakomentajat näkivät jo varhain sen, että sota hävitään, mutta upseerin kunnia vaati noudattamaan ylipäällikön Hitlerin käskyjä. He pyrkivät toteuttamaan oman velvollisuutensa niin kuin upseerille kuuluukin.
Valkyyria operaation jälkeen moni upseeri sai kuolemantuomion. Toiminnan laki on selvä, kuolet taistelussa tai kuolet häpeällisesti ammuttuna kapinallisena.
Kumpi on parempi valinta?
== kuolet taistelussa tai kuolet häpeällisesti ammuttuna kapinallisena.
Valkyyrian toimeenpanneet upseerit eivät kylläkään suunnitelleet kuolevansa, vaan johtavansa voittoisaa vallankaappausta. Mihin tämä vaihtoehto unohtui? Se olisi varsin hyvin voinut toteutua, jos Hitler ja Himmler olisi saatu hengiltä.
Toiveajattelua. Totuus on se mitä historiassa todella tapahtui. Valkyyria operaatio ei onnistunut. Ei tässä ole tilaa jossittelulle: mitä jos se olisi onnistunut ?
Jälkeenpäin tehty ajattelu ei enää muuta tapahtumaa. Todellisuudessa epäonnistunut Valkyyria operaatio nopeutti Saksan lopullista häviötä eli sama natsijohto sai jatkaa omaa typeryyttään tuhoon asti.
== Todellisuudessa epäonnistunut Valkyyria operaatio nopeutti Saksan lopullista häviötä
Jossittelua. Sinulla ei ole vertailukohtana onnistunutta operaatio Valkyyriaa. Salaliittolaiset halusivat nimenomaan ryhtyä neuvottelemaan sodan lopettamisesta, kun taas Hitler oli päättänyt taistella tuhotun Saksan viimeiseen mieheen ja patruunaan asti.
Eivätkä kuolema rintamalla tai teloitettuna todellakaan olleet ainoat vaihtoehdot. Jopa osa salaliittoon osallistuneista upseereista selvisi hengissä ja menestyi myöhemmin liittotasavallassa.
Valtti 6: Massassa on voimaa!
Hyökkäys länteen vaati sekin Mansteinin asiantuntemuksen suunnitteluun. Hän sai Ardennien suunnan puolelle myös Guderianin, joka tunsi aluetta edellisen sodan ajalta. Panssarikenraali sitä mieltä, että vuoriston halki oli mahdollista edetä suurinkin joukoin.
G, kehuskeli, että suunnitelmaan uskoi aluksi vain kolme miestä Hitler, Manstein ja hän. Sekin tosin riitti.
Saksan voittoisilla panssarijoukoilla ei ollut kokemusta panssaritaisteluista, Nyt niitä saataisiin, sillä Ranskalla oli 4 000 vaunua Saksan 2 600 vastaan. Char B
( 350 kpl) ja Somua (250 kpl) olivat Saksan vaunuja paremmin panssaroituja aseistettuja. Muu kalusto oli kevyttä ja samaa tasoa saksaisten kanssa.
Ranskalla oli seitsemän panssaridivisioonaa, mutta ne olivat laadultaan kaukana Saksan takana. Upseeristoa ei ollut koulutettu panssarijohtajiksi. Radioita oli vähän. Ilmavoimien tuki puuttui
Brittien panssareihin palataan erikseen.
Saksalla oli nyt 10 panssaridivisioonaa, jotka järjestettiin edelleen armeijakunniksi Puolan sodasta tuttujen komentajien johtoon.
Uutta oli joukkojen pääosan massoittaminen Panssariryhmä Kleistiksi. Kenraali Ewald von Kleist oli Guderiania vanhempi, joten tämä sivuutettiin. Hän sai kyllä johtoonsa vahvimman armeijakunnan ja painopistesuunnan. PsR Kleistiin kuului Guderianin, Reinhardtin ja von Wietersheimin armeijakunnat eli 5 panssaridivisioonaa ja kolme moottoroitua divisioonaa.
Saksan kalusto oli edelleen melko heikkoa. Käytössä oli 350 Pz III ja 280 Pz IV-vaunua. Lisäksi oli 228(?) tshekkivaunua, loput heikkoja koulutusvaunuja.
Myös panssarointi oli Ranskan parhaita vaunuja heikompaa.
Kaluston suhteen oltiin siis pahassa alakynnessä sekä laadun että määrän suhteen.
Kaikki oli miesten, taktiikan ja johtamisen varassa. Ja toki oli ilmaylivoima ja takana hyvä harjoittelu Puolassa. Myös yllätyksen voimaan luotettiin lujasti.
Valtti 7: Yllätys on puoli voittoa - tai enemmänkin!
Oli kummallista, että valtavien panssari- ja jalkaväkijoukkojen eteneminen Ardennien halki johti yllätykseen. Lentotiedustelu ilmoitti siitä, mutta mitään ei tehty. Suurin ongelma olivat jättimäiset liikenneruuhkat.
Lähes taisteluitta päästiin 12.5. illalla Maasin itärannalle ja ryhdyttiin ylimenoon. Vielä 13.5. puolustajat arvelivat onnistuneensa torjunnassa, mutta 14.-15.5. ylitettiin Maas kolmessa kohtaa ja iltaan mennessä vyöryi 65 km leveä panssaririntama halki avoimen maaston.
Vauhti oli kova, noin 30-50 km päivässä, vaikka jotkut komentajat yrittivät varoitella avoimista sivustoista. Jo 20.5. oli Guderianin panssarikärki ( 2.PsD!) Kanaalin rannalla. Matkaa oli tehty noin 400 km kymmenessä päivässä!
Ilmavoimien tuki oli ratkaisevaa. Stukat iskivät kaikkialle täysin esteettömästi, sillä vastapuolen ilmavoimia ei paljon näkynyt.
Stukat ratkoivat ne ongelmat, joihin panssarijoukot eivät pystyneet, kuten vastustajan panssariryhmitysten hajottaminen.
Suuri ongelmaoli valtavat pakolaismäärät kaikilla teillä.
Sinä puhuit nyt länsirintamasta, mutta 2. maailmansodan ratkaisevat taistelut Euroopassa käytiin itärintamalla vuosien 1944-45 aikana.
Ardennien vastahyökkäys ei pelastanut Saksan "parhaita" panssarivoimia.
Neuvostoliiton joukot lopulta pääsivät Berliiniin.
Toukokuussa v. 1945 Saksa antautui vaikka sillä oli "parhaat" panssarivoimat.
Lopeta mielikuvitus ajattelu. Sodan loppu tiedetään vallan hyvin.
"Saksan voittoisilla panssarijoukoilla ei ollut kokemusta panssaritaisteluista..."
Ja heidän tarkoituksenaankin oli kokea niitä mahdollisimman vähän, koska ps-divisioonien ensisijainen tavoite ei ollut pyrkiä nokakkain kollegoiden kanssa ;)
"Nyt niitä saataisiin, sillä Ranskalla oli 4 000 vaunua Saksan 2 600 vastaan."
Ei ihan, ranskalaisilla oli noin 3000 vaunua taisteluyksiköillä ja siihen mukaanluettuna käytössä olevat edellisen sodan aikaiset vaunut. Molemmilla puolilla oli tietysti reservissä useita satoja vaunuja.
"Ranskalla oli seitsemän panssaridivisioonaa, mutta ne olivat laadultaan kaukana Saksan takana."
Oikeastaan kuusi panssaridivisioonaa, koska kaikki "uudet divisioonat" saksalaisten läpimurron jälkeen olivat erivahvuisia taisteluryhmiä. Kalusto-ongelmat olivat hyvin samanlaisia kuin saksalaisillakin, koska päätaisteluvaunuja ei riittänyt divisioonien tarpeita täyttämään, jolloin kevyet vaunut toimivat korvikkeina. Laadultaan ja organisaatioiltaan ranskalaisten kevyet panssaridivisioonat varmasti olivat parhaimpiä länsirintamalla taistelleiden yhtymien joukossa.
"Brittien panssareihin palataan erikseen."
Selkäpiitä jo kylmää...
"Käytössä oli 350 Pz III ja 280 Pz IV-vaunua. Lisäksi oli 228(?) tshekkivaunua, loput heikkoja koulutusvaunuja.
Myös panssarointi oli Ranskan parhaita vaunuja heikompaa."
Saksalaiset olivat täysin tietoisesti tehneet päätöksen pitää vaunujensa panssaroinnin kevyenä saadakseen mahdollisimman paljon liikkuvuutta irti niistä.
"Oli kummallista, että valtavien panssari- ja jalkaväkijoukkojen eteneminen Ardennien halki johti yllätykseen. Lentotiedustelu ilmoitti siitä, mutta mitään ei tehty. Suurin ongelma olivat jättimäiset liikenneruuhkat."
Ei se varsinaisesti ole kovin kummallista, sillä Gamelin valmistautui kohtaamaan pääosan Saksan panssarivoimista Belgian tasangolla ja oletuksena oli, että kevyt ratsuväki pystyisi toimimaan riittävänä varmistuksena mahdollista sivustaan kohdistuvaa iskua vastaan.
"Ilmavoimien tuki oli ratkaisevaa. Stukat iskivät kaikkialle täysin esteettömästi, sillä vastapuolen ilmavoimia ei paljon näkynyt.
Stukat ratkoivat ne ongelmat, joihin panssarijoukot eivät pystyneet, kuten vastustajan panssariryhmitysten hajottaminen."
Ilmavoimien tuki oli tärkeää panssarijalkaväen onnistuneelle Maasin ylitykselle, mutta suurin osa ilmatuesta ei ollut lähtöisin Stukista vaan normaaleista tasopommittajista, jotka kylvivät pommimattonsa ranskalaisen jalkaväen asemiin.
Valtti 8 : Rommel - ässä vai Musta Pekka?
48-vuotias kenraalimajuri Erwin Rommel nousi Goebbelsin propagandakoneiston siivittämänä Ranskan sotaretken ehkä suurimmaksi sankariksi.
Hän oli kunnostautunut Hitlerin saattojoukon komendanttina. Hitler mieltyi pienikokoiseen ja kovaääniseen everstiin ja keskusteli hänen kanssaan paljon. Rommel oli saanut edellisen sodan korkeimman kunniamerkin, eikä ollut aatelinen yleisesikuntaupseeri.
Hitler määräsi hänet ohi monen ansioituneen panssarikomentajan sivuuttaen 7. Panssaridivisioonan komentajaksi. Rommelin sanotaan kouluttaneen sen nopeasti valiojoukoksi, mutta kyseessä oli uudelleen nimetty 2. Kevyt Divisioona, joka oli taistellut Puolassa. Se taas oli perustettu vakinaisesta ratsuväkidivisioonasta.
Rommelin tehtäväksi jäi vain loppusilaus.
Divisioona hyökkäsi tavattomalla nopeudella Maasin ylitettyään ja murskasi 5. Psd:n kanssa Ranskan 1. Panssaridivisioonan sen ollessa tankkaamassa.
Guderianin kärki oli jo rannikolla, kun Rommel saapui 21.5. Arrasiin. Siellä odotti yllätys, jota oli pelätty, nimittäin brittipanssarien vastahyökkäys.
Asialla oli 1. Panssariprikaati, jolla oli pataljoonan verran vaunuja, joukossa 16 lujasti panssaroitua Matildaa, Lisäksi oli ranskalainen 3. MekD:n ps-osasto, jolla oli 60 Somuaa. Tukena oli vain pari jalkaväkipataljoonaa ilman tykistöä ja ilmatukea.
Rommel koki melkoisen yllätyksen, sillä 37 mm pst-tykit eivät tehonneet Matildaan, eikä Somuaan.
Taistelussa oli myös 3. SS-D Totenkopf, joka hajosi ja pakeni.
Rommel menetti mm. yhdeksän keskiraskasta panssaria ja joukon keveitä sekä ajoneuvoja. Miestappiot olivat lähes 400, moninkertaiset siihen astisiin.
Hän järjesti rajun vastarinnan tykistöllään, 88 mm it-tykeillä ja tilasi Stuka-iskuja. Vastapuolen oli luovuttava, mutta se osoitti, mitä länsijoukot hyvin johdettuina olisivat voinet aikaansaada.
Raportissaan Rommel väitti joutuneensa viiden divisioonan ja satojen panssarivaunujen hyökkäyksen kohteeksi.
"Divisioona hyökkäsi tavattomalla nopeudella Maasin ylitettyään ja murskasi 5. Psd:n kanssa Ranskan 1. Panssaridivisioonan sen ollessa tankkaamassa."
Oikeastaan taistelu ei ollut ihan niin yksinkertainen ja 5. PsD joutui taistelemaan kovastikin ennenkuin saksalaiset pystyivät pilkkomaan vastustajan sopivasti hajalleen.
"Asialla oli 1. Panssariprikaati, jolla oli pataljoonan verran vaunuja, joukossa 16 lujasti panssaroitua Matildaa..."
Sinä tarkoitat Matilda II vaunuja. Suurin osa brittien vaunuista oli vanhoja kk-Matildoja, jotka eivät ihmeitä vihollispanssareille voineet.
"Taistelussa oli myös 3. SS-D Totenkopf, joka hajosi ja pakeni."
Sekään ei pidä paikkaansa, koska Pääkallodivisioona kyllä kärsi tappiota, mutta tarinat divisioonan hajoamisesta ovat mytologiaa ;)
"Hän järjesti rajun vastarinnan tykistöllään, 88 mm it-tykeillä ja tilasi Stuka-iskuja."
...ja 105mm haupitseilla, panssareilla...
"Vastapuolen oli luovuttava, mutta se osoitti, mitä länsijoukot hyvin johdettuina olisivat voinet aikaansaada."
Oikeastaan hyökkäys Arrasissa oli sitä samaa tavaraa, mitä liittoutuneet tarjosivat myös Sommella ja muissa pikkuhyökkäyksissä; tykistövalmistelu myöhästyy tai ei saavu ollenkaan, panssarit tunkeutuvat saksalaisten kimppuun ja jalkaväki ei pysty seuraamaan. Päivän päätteeksi yksinään harhailevat vaunut perääntyvät kärsittyään tappioita pst-tulessa. Nuo ongelmat olivat paljolti lähtöisin läpimurron jälkeisestä kaaoksesta ja epäselvyydestä komentojärjestelmässä.
Saksa+käytti+varustelustaan+vain+30%+maavoimiin+ja+panssarit+muodostivat+sen+varustelumenoista+vain+7%.+Panssarien+merkitystä+on+vahvasti+liioiteltu.
"Panssarien+merkitystä+on+vahvasti+liioiteltu."
Rommel jatkoi hurjaa menoaan Arrasin jälkeen. Evakuoituaan 1. Siirtoarmeijan britit yrittivät muodostaa Ranskaan panssarikiilan eteläpuolelle jääneistä yhtymistä ja Englannista tuoduista lisäjoukoista 2. Siirtoarmeijan, jonka johtoon määrättiin kylmäverinen kenraaliluutnantti Alan Brooke, joka oli johtanut 1. Siirtoarmeijan evakuoinnin..
Matkalla kohti Cherbourgia Rommel von Klugen 4. Armeijan kärkijoukkona törmäsi 9.7.myös brittien 1. Panssaridivisioonaan, joka oli tuotu Ranskaan 21.5. Britit hävisivät toivottoman kamppailun 4. Armeijaa ja Hoepnerin ps-armeijakuntaa vastaan Ranskalaisia ei enää ollut apua. Loppuvaihe oli Rommelin riemusotaa. Hän mm. vangitsi lähes koko 51. Ylämaan divisioonan sen aloitellessa evakuointia.
Rommel valtasi Cherbourgin 19.6. puolustajat taas yllätettyään.
Brooke oli 10.6. vaatinut ja saanut luvan 2. SiirtoA:n loppujoukkojen evakuointiin ja sai pääosan armeijastaan laivoihin juuri ennen kuin Rommel valtasi Cherbourgin.
Rommel oli tehnyt etenemisennätykset ja ottanut noin 100 000 vankia, joukossa kymmenkunta brittikenraalia sekä valtavat määrät sotasaalista. Hän menetti vain 42 vaunua 220:sta
Toisaalla oman panssariryhmän saanut Guderian jatkoi hurjaa menoaan hänkin päätyen lopulta Sveitsin rajalle. Hän oli ottanut parissa viikossa 250 000 sotavankia.
Goebbels taivutti G:n pitämään puheen radiossa ja hänen joukoistaan tehtiin dokumenttielokuva.
Saksan+voitto+oli+kiistaton.+Salamasota+oli+viettänyt+riemujuhlaa,+joka+ei+enää+siinä+mitassa+toistuisi.
"Saksan voitto oli kiistaton. "
Missä se voittaja eli Natsi-Saksa on? Ei sitä voittajien listalta löydy.
Kolme suurta poseerasi yhdessä valokuvassa. Siinä oli jenkki, ryssä ja britti eli Roosevelt, Stalin ja Churchill.
Saksan häviö oli kiistaton koska Saksa antautui ehdoitta toukokuussa 1945 lliitoutuneille.
Kyse oli vuodesta 1940, vaikka et sitä ymmärrä.
vaikka tällä palstalla pitäisi olla jo tottunut typeyksiin, niin aina joku pysty vielä yllättämään.
Saksalaisten menetykset kasvoivat Ranskan valtauksen yhteydessä ranskalaisten ottaessa käyttöönsä uuden taktiikan, josta sittemmin venäläiset ottivat oppia, kunhan talven turvin ehtivät toipua kesän 1941 pyörityksestä. Saksalaiset taas ottivat oppia venäläisten puolustuksesta joutuessaan itse puolustautumaan venäläisten panssarikiiloja vastaan. Toki menetelmät kehittyivät koko tämän ajan, niin panssarien avulla hyökkäävän osapuolen osalta kuin puolustautujankin puolelta.
Suomalaiset eivät, ja niinpä venäläiset mursivar Kannaksen Pääaseman ja VT-aseman melko helposti ja ennen kaikkea nopeasti. Suomalaisilla ei ehkä ollut täyttä käsitystä myöskään punailmavoimien kasvaneesta tehosta maasotatoimissa, vaikkakin suomalaiset uusivat hävittäjäkalustoaan radikaalisti 1943 alkaen ja saivatkin sen tehtyä ennen suurhyökkäystä.
Kai tiedät, mikä oli ainoa Stalinin vuoden 1944 "kymmenestä iskusta", joka lyötiin ennen sen pääsyä tavoitteeseensa? Ja senkin, ketkä sen pysäyttivät?
Yksi kymmenestä pääiskusta? Mistähän tuokin legenda taas on peräisin.
Venäläisten hyökkäyksen pysäyttivät Itä-Karjalasta siirretyt reservit, jotka juuri ja juuri ehtivät ajoissa. Sekin oli mahdollista vain siksi, että maasto ei sallinut venäläisten valita iskukohtaansa niin vapaasti kuin VT-aseman edessä.
OIkeastaan pelkän sattuman ansiosta suomalaisten puolustuksella oli strategista syvyyttä (Itä-Karjalan joukkoja ei ollut suunniteltu käytettäväksi Kannaksen reserveiksi ennen kuin se paniikkireaktiona tehtiin), joka maasto-olosuhteiden ollessa myötä onnistui korvaamaan taktisen ja operatiivisen syvyyden puutteen. Sen seurauksena tosin Valkeasaaressa ja Kuuterselässä kärsittiin järjettömän suuret turhat tappiot ja yhtä turhia olivat melko kaoottisen viivytysvaiheenkin ei niinkään pienet tappiot. Suomalaiset yllätettiin housut kintuissa monellakin tapaa, se on kylmä totuus. Jälleen kerran, perinteiseen suomalaiseen tapaan, siitä selvittiin hätäisellä improvisoinnilla kuin Jukolan veljekset konsanaan, ja siitä sitten, taaskin kansalliseen tapaamme, käännettiin ja kaulittiin Saarijärven Paavon pettuleipää, eli omasta hidasjärkisyydestä seuranneesta onnettomuudesta väännettiin sankaritarina. Ymmärrän kyllä sen terapeuttisen merkityksen. Tappiot 1944 olivat kovat. Taistelut läpikäyneille miehille ei voinut sanoa, että venäläisten hyökkäys piti pysäyttää varmuuden vuoksi, koska sen lopullisista tavoitteista ei ollut sillä hetkellä tietoa. Jatkosota siihen saakka oli osoittautunut täysin turhaksi sodaksi ja rauhan tultua vielä turhemmaksi. Mieliala oli hieman sellainen, että herrojen töppäily maksoi helvetisti verta ja lopuksi piti vielä pelastaa maakin toisenkin kerran vain turhaan käydyn hyökkäyssodan takia. Vasemmiston nousu sodan jälkeen ei tosiaankaan ollut mikään ihme. Toisin kuin nykyisin taas annetaan ymmärtää, Jatkosota ei ollut mikään mallisuoritus, ei edes sotilaallisesti. Sen tosiasian toteaminen ääneen ei halvenna veteraaneja, vaan se kertoo, että ne miehet olivat todella valmiit hoitamaan paskaisenkin sotkun saadakseen pitää tämän maan itsensä ja lapsiensa omana. Sen sanon suoraan, että monen muun maan miehillä ei olisi hermo pitänyt eikä kantti kestänyt siinä tilanteessa. Siinä asiassa suomalaiset ovat olleet, ja ovat edelleen, ainutlaatuisia ja lähimmäksi tulevat vain venäläiset, jotka ovat myös valmiita antamaan johtajilleen anteeksi melkein mitä vain ja kärsimään uskomattomia kärsimyksiä pelastaakseen tilanteen.
Mitä sinä täältä etsit? Hollywood-tyyppisiä seikkailukirjojen ja -elokuvien sankaritarinoita vai raakaa historiaa? Puolustusvoimien kehitykseen minä ainakin olen tyytyväinen juuri siksi, että näen selvästi, kuinka edellisessä sodassa ilmenneitä puutteita on pyritty korjaamaan sen jälkeen. Aivan kuten tehtiin Talvisodan jälkeenkin. Aikamme sotilaallista kehitystä pyritään seuraamaan, reusrssien puitteissa.
Jos historiasta aikoo jotain oppia, siitä ei kannata tehdä mytologiaa eikä koskettavia sen paremmin kuin innostaviakaan tarinoita, vaan analysoida se sellaisena kuin se ollut. Vaikka tämä aika taas alkaa olla läppikotaisin politisoitunutta, historian tutkijat edelleen pystyvät kohtuullisen objektiivisesti kaivelemaan ikäviäkin asioita. He toki käyttävät korrektimpaa kieltä kuin minä. Muutenhan heidät lynkattaisiin. Joka tapauksessa suomalaisten tapa julkisesti ja varsinkin ns. kansan keskuudessa käsitellä historiaansa on täysin toisenlainen kuin anglosaksien tai ruotsalaisten, ja muistuttaa hyvin erehdyttävästi venäläisten tapaa käsitellä omaansa. Läntiset kansat ovat historiantulkinnassaan toimijoita, jotka ovat kohtalonsa herroja ja virheet tuodaan esille selittelemättä. Suomalaiset ja venäläiset taas ovat ajopuita, joille sattuu ja tapahtuu, vaikka kaikki tehdään aina oikein, ellei peräti parhaiten maailmassa. Mikä nyt ei tietysti tarkoita, etteikö joskus jotain tehtäisikin parhaiten maailmassa tai ainakin liki, Suomessa varsinkin ja joskus myös Venäjällä. Ehkä sellainen on tyypillistä pitkään luonnonarmoilla ankarissa oloissa eläneille kansoille, joiden joukkoon niin suomalaiset kuin venäläisetkin kuuluvat.
Sodassa ei ole kyse yhden tai kahden yksittäisen taistelun voittamisesta vaan KOKO sodan voittamisesta.
Kai tiedät tämän, sota koostuu monesta taistelusta (operaatiosta).
Yksittäisen armeijan, armeijaryhmän tai muun joukko-osaston komentaja ei voi ajatella ainoastaan yhtä taistelua vaan miten se taistelu liittyy koko sodan kulkuun. Sodan ylijohdolla pitää aina olla mielessä KOKO sodan voitto ja tässä mielessä voidaan jopa hävitä yksittäisiä taisteluita (operaatioita).
Tuon ajan Saksan ihailijana tuijotat vain yksittäisiin taisteluihin. Historiaa ymmärtävä ajattelee KOKO sodan kulkua. Natsi-Saksa hävisi aloittamansa sodan.
Natsi-Saksa aloitti ylimielisesti sodan mutta joutui lopuksi taistelemaan olemassaolostaan ja hävisi.
"Sodassa ei ole kyse yhden tai kahden yksittäisen taistelun voittamisesta vaan KOKO sodan voittamisesta.
Kai tiedät tämän, sota koostuu monesta taistelusta (operaatiosta)."
Ylität jo oman typeryytesi. Olen kuvannut kahta sotaretkeä eli sotaa, Puolan ja Ranskan. Ne todella muodostuivat monesta taistelusta, kuten olen lyhyesti kuvannut tosin keskittyen panssarijoukkoihin,
"Tuon ajan Saksan ihailijana tuijotat vain yksittäisiin taisteluihin."
Valehtelet jo raskaasti. Olen kuvaillut Saksan panssarijoukkojen kehitystä ja saavutuksia ja merkitystä ensimmäisillä voittoisilla sotaretkillä. Se on jäänyt kokonaan sinulta ymmärtämättä, mikä on normaalia tällä palstalla. Sotilasasioiden ja sotahistorian asiantuntemuksesi ei riitä edes perusasioiden tajuamisen.
Keskustelet toisen maailmansodan panssarisodasta, mutta et ole koskaan kuullut vuoden 1944 kymmenestä iskusta? Taidat kommentoida aihetta ylivoimaisesti vähimmillä perustiedoilla.
"OIkeastaan pelkän sattuman ansiosta suomalaisten puolustuksella oli strategista syvyyttä"
Lisää tietämättämyyttä. Kyllä tuo strateginen syvyys hankittiin vuonna 1941 aivan vakain tuumin ja harkiten.
Minulle historia ei ole "raakaa", vaan kiinnostava harrastus. Näitä ketjuja lueskelen, koska silloin tällöin joku tuo esiin kiinnostavan näkökannan tai yksityiskohdan. Sinunkaltaistesi saarnaajien virheiden korjaaminen on tietenkin toisinaan myös hupaisaa.
hahahhaha, eli jos kirjoitetaan toisesta maailmansodasta, ei saa kirjoittaa muuta, kuin Saksa hävisi. Olkoonkin vaikka aihe käsittelisi Pst-tykkien kehitystä.
Stallarin suppea historia, kertoisi seuraavaa: Pst -tykkejä oli, natsit hävisi.
Hulvatonta noissa idiooteissa on nimimerkit, tälläkin. "lue historia oikein" :)
"Sotilasasioiden ja sotahistorian asiantuntemuksesi ei riitä edes perusasioiden tajuamisen. "
Älä typerehdi enempää. Itsepä kiinnität liikaa huomioita yksittäisiin taisteluihin tai yksittäisiin operaatioihin. Historiaa ymmärtävä keskittyy sodan kokonaisuuteen. Fakta on edelleen se, että Natsi-Saksa hävisi 2. maailmansodan liittouttuneita valtoja vastaan ei tämä selittelyllä miksikään muutu.
Olet vain katkeroitunut Natsi-Saksan häviöstä ja pyrit sitkeästi teoretisoimaan Saksan loistoisasta menestyksestä.
Kyllä myönnän toki sen, että Saksan maa-armeijalla Wehrmachtilla oli monia hyviä panssarisodan komentajia mutta heidän suorituksensa hävisi sodanjohdon tekemiin virheisiin. Sodanjohto määräsi joukko-osastoja tekemään vääriä ratkaisuja monissa tilanteissa.
Tämä näkyi hyvin mittavassa Kurskin taistelussa, liittoutuneiden tiedustelupalvelu antoi Neuvostoliiton sodanjohdolle ennakkotietoja saksalaisten joukkojen asemista. Näin venäläiset osasivat tehdä parempia ratkaisuja. Saksalaiset eivät tienneet mitä venäläiset jo tiesivät ja taistelun kuluessa saksalaiset eivät enää kyenneet oikeisiin ratkaisuihin. Tieto on valttia sodassakin.
Tässä on muistettava se tosiasia, että Neuvostoliitto, Usa ja Britannia olivat samalla puolella sodassa Saksaa vastaan. Liittoutuneilla oli keskenään jonkinasteista tietojen vaihtoa.
Hitler ei ymmärtänyt lainkaan kommunistien (bolsevikkien) ja länsimaiden yhteistyötä. Luuli voivansa hyödyntää kommunistien ja lännen kapitalistien välistä yhteiskunnallista "luokkasotaa". Hitlerin arvio oli täysin väärä.
Kommunistit ja lännen kapitalistit löysivätkin yhteistyön "tuhotaan nyt Saksa ensin ja jaetaan Eurooppa keskenämme".
Näinhän ne kolme suurta poseerasi yhteiskuvassa. Siinä oli jenkki, ryssä ja britti eli Roosevelt, Stalin ja Churchill.
" Itsepä kiinnität liikaa huomioita yksittäisiin taisteluihin tai yksittäisiin operaatioihin"
Kuvaan teemani mukaan Saksan panssarijoukkojen sotaa. Puolan ja Ranskan valtaukset ovat omat sotaretkensä, jotka päättyivät maiden antautumisiin.
Jokainen sotahistoriaan vähänkään perehtynyt tajuaa niiden liittymisen kokonaisuuteen.
Myöhemmät tapahtumia en ole edes käsitellyt, vaikka et sitäkään tajua.
Täytä erinomaisen hyvin palstan typeryksen vaatimukset. Et edes käsitä, mistä teemassa on kyse, vaan sotket siihen omia höpötyksiäsi. Tosin et ole ainoa.
Vain nimimerkki MeAgain on toistaiseksi hyin kärryillä, kuten aina.
"Lisää tietämättämyyttä. Kyllä tuo strateginen syvyys hankittiin vuonna 1941 aivan vakain tuumin ja harkiten."
Olipa harvinaisen tyhmä kommentti jopa sinulta. Jos Suomi olisi pysynyt rajojensa takana, ei kesän 1944 suurhyokkäystä olisi edes tapahtunut.
"Minulle historia ei ole "raakaa", vaan kiinnostava harrastus."
Kuitenkaan et tiedä siitä juuri mitään?
"Sinunkaltaistesi saarnaajien virheiden korjaaminen on tietenkin toisinaan myös hupaisaa."
Mikä virheiden? Kaksi tyhmää huomautusta, joilla ei ollut mitään tekemistä kirjottamani kanssa. Et ilmeisesti ymmärrä edes lukemaasi.
Mutta toisaalta ymmärrän kyllä, jos historian harrastaminen on sinulle tällaisten sivustojen ja itsesi kaltaisten "historian harrastajien" lueskelemista.
Suomi otti Jatkosodassa turpaansa niin että tuntui ja teki sen ihan omaa tyhmyyttään. Jos yrittää selittää sitä viralisen sotapropagandan hötöllä, niin aika tietämätön on histriasta ja vähän muutenkin yksinkertainen.
"Jos Suomi olisi pysynyt rajojensa takana, ei kesän 1944 suurhyokkäystä olisi edes tapahtunut"
Ai? Samalla tavalla, kuin Bulgaria säästyi, koska ei julistanut sotaa N-liittoa vastaan tai osallistunut operaatio Barbarossaan? Tai Baltian tasavallat? Kristallipallostako katsoit?
"Kaksi tyhmää huomautusta"
Kyllä piikkiisi kertyy niitä enemmänkin, mutta hyvä että huomasit edes kaksi.
"Suomi otti Jatkosodassa turpaansa niin että tuntui ja teki sen ihan omaa tyhmyyttään"
Suomen tasavalta säilytti itsenäisyytensä, valtiomuotonsa ja perustuslakinsa ja on edelleen olemassa vauraampana kuin koskaan. Samaa ei voi sanoa Sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta.
"Suomen+tasavalta+säilytti+itsenäisyytensä,+valtiomuotonsa+ja+perustuslakinsa+ja+on+edelleen+olemassa+vauraampana+kuin+koskaan.+"
Ruotsi+menetti+saman+verran+siviilejä+kuin+Suomi+eli+2+000.+Tanskan+ja+Norja+lukemat+olivat+6+000+ja+8+000.+Suomi+oli+näistä+ainoa,+jolle+tehtiin+aluevaatimuksia+ja+joka+joutui+luovuttamaan+alueitaan+hyökkääjälle.+Ei+edes+Hitler+siirtänyt+Saksan+ja+Tanskan+rajaa+mihinkään+suuntaan.+Mutta+Suomen+tappiot+olivat+minimaaliset+verrattuna+itänaapuriin,+joka+menetti+lähes+15%+väestöstään+1941-45+ja+29%+alueistaan+(ja+puolet+väestöstään)+1991+.
"Mutta+Suomen+tappiot+olivat+minimaaliset+verrattuna+itänaapuriin,+joka+menetti+lähes+15%+väestöstään+1941-45"
"neuvostoliittolaiset eivät valtaamillaan alueilla hirttäneet ihmisiä ja polttaneet rakennuksia tai ampuneet joukkohautoja täyteen siviileitä"
Itse asiassa he tekivät kaikkea tuota. Tosin ampuminen ja joukkoraiskaukset olivat selvästi hirttämistä suositumpia. Suomalaissiviilit pelasti Suomen armeija, joka esti puna-armeijaa ottamasta heitä saaliikseen.
"kunnioittivat ihmisoikeuksia"
Eivät kunnioittaneet. Eivät edes omien sotilaidensa,
"Neuvostoliittolaiset antoivat sotavangeilleen ruokaa eivätkä pakottaneet työskentelemään pommitetuilla alueilla"
Liian vähän edellistä ja liian paljon jälkimmäistä. Seurauksena parin miljoonan sotavangin kuolema.
Rooman valtakuntakaan ei ilmeisesti mielestäsi menettänyt mitään jakautuessaan ja lakatessaan olemasta?
Milloin Lappi on pyytänyt autonomiaa ja keneltä?
Milloin puna-armeija mursi U-linjan ja missä?
Jos vuonna 1941 vallatuista alueista luovuttiin taistelutta, niin miksi rintama kokonaisuudessaan kulki reilusti vuoden 1940 rajan itäpuolella vielä 19.9.1944?
Tarinoit mielelläsi kaikenlaisista polvistumisista. Vaivaako sadomasofetissi?
"Itse asiassa he tekivät kaikkea tuota."
Höpö höpö. Missä muka?
"Eivät kunnioittaneet. Eivät edes omien sotilaidensa,"
Ihan siinä kuin Suomen armeijassakin kunnioitettiin. Jos sinulla on tietoa päinvastaisesta, niin kerro toki. Mutta lähteiden kanssa.
"Seurauksena parin miljoonan sotavangin kuolema."
Venäläisiä sotavankeja kuoli Saksassa 3,3 miljoonaa. Saksalaisia tietenkin kuoli, koska he olivat niin huonossa kunnossa ja jo valmiiksi sairaita antautuessaan. Stalingradissakin olivat nälkäkuoleman partaalla antautuessaan. Onko sekin neuvostoliittolaisten vika, etteivät saksalaiset välittäneet huoltaa joukkojaan?
https://en.wikipedia.org/wiki/German_mistreatment_of_Soviet_prisoners_of_war#Death_toll
Kuten sanottua, venäläistet eivät pakottaneet saksalaisia työskentelemään pommisateessa kuten saksalaiset tekivät venäläisille. Mutta venäläiset eivät olekaan typeriä ja raakoja barbaareja kuten saksalaiset, vaan mukavia ja sivistyneitä ihmisiä.
"Milloin puna-armeija mursi U-linjan ja missä?"
Tämä oli erehdykseni. Ei murtanut.
"Jos vuonna 1941 vallatuista alueista luovuttiin taistelutta"
Kuka tuollaista on väittänyt ja missä? Venäläiset tietenkin pysähtyivät saavutettuaan tavoitteensa.
"Missä+muka?"
"Riemuvoitto johti siihen, että hävinneet alkoivat viimein kehittää joukkojaan samaan suuntaan."
Ironisesti, Ranskan romahduksen seuraukset olivat juuri päinvastaiset. Saksalaiset ja britit molemmat totesivat organisaatioissaan panssarijalkaväen määrän riittämättömäksi ja ryhtyivät korjaamaan asiaa. Suurin ero tapahtui panssarielementissä; saksalaiset hajauttivat Guderianin suosiman kahden ps-rykmentin rakenteen muodostaakseen uusia tasapainoisempia divisioonia ja britit puolestaan pitivät panssaripainotteisen rakenteen, mutta nyt yrittäen panostaa vaunuvalikoiman yhtenäistämiseen.
Jälkimmäinen vei hyvän tovin ja brittien oma "salamasota" Afrikassa talvella käynnistyi samankaltaisella vaunukokoelmalla ja organisaatiolla kuin Ranskassa oli käytetty.
Kyse oli siis itsenäisten kaikkia aselajeja käsittävien panssariyhtymien kehittämisestä.
Totta kai siinä oli erilaisia näkemyksiä.
Ei panssarijalkaväen määrää panssariyhtymissä lisätty, vaan Saksa lisäsi moottoroituja divisioonia, kun ei kyetty koko armeijaa moottoroimaan.
Brittien yhtymät olivat jo moottoroituja.
Saksa tyytyi yhteen panssarirykmenttiin myös siksi, että ei kyetty tuottamaan riittävästi vaunuja.
Guderian halusi suurta vaunumäärää siksi, että uskoi sillä saatavan iskukykyä. Vaunujen kehittyminen toi sitä kyllä osaltaan.
G. uskoi harvojen, mutta voimakkaiden yhtymien tehoon. Hitler halusi paljon joukkoja.
Osaltaan syynä tuleviin tappioihin oli siis se, että naiset eivät natsi-ideologian mukaan kuuluneet tehtaisiin?
Hyvä kysymys on sekin, kuinka öljy olisi riittänyt, jos koko armeija tosiaan olisi saatu moottoroitua. Kesällä 1942 sanotaan saksalaisten panssarien polttoaineen loppuneen Mai Guban porteille, josta he hyvin saatoivat kiikaroida venäläisten hallussa olleita ja myös pysyneitä öljytorneja.
"Kyse oli siis itsenäisten kaikkia aselajeja käsittävien panssariyhtymien kehittämisestä."
Juuri sitähän molempien puolten panssaridivisioonien oli tarkoitus olla, mutta selvästikään mitään "kultaista kaavaa" ei ollut saavutettu vielä Ranskan valloituksen aikaan ;)
"Ei panssarijalkaväen määrää panssariyhtymissä lisätty..."
No, hyvä kun kerroit, että yhden ps-jalkaväkirykmentin muuttaminen kahdeksi ei mitenkään muuttanut tilannetta, kiitos ;)
"Brittien yhtymät olivat jo moottoroituja."
Mutta ei samassa mielessä kuin saksalaisilla, sillä liittoutuneiden kontekstissa moottorointi koski divisioonan omien kuljetuselementtien tilannetta, josta pyrittiin poistamaan vetoeläimet. Saksalaiset sen sijaan jatkoivat koko sodan ajan erityisten täysmoottoroitujen divisioonien ylläpitämistä ja muodostamista, vaikka ne nielivätkin ison määrän ajoneuvokalustoa.
"Saksa tyytyi yhteen panssarirykmenttiin myös siksi, että ei kyetty tuottamaan riittävästi vaunuja."
Paremmin voisi sanoa, että kasvanut P-III:n ja P-38:n tuotanto teki mahdolliseksi muodostaa pienempi, mutta tulivoimaisempi panssarikomponentti, vaikka pääosa P-I ja P-II kalustosta dumpattiin.
"G. uskoi harvojen, mutta voimakkaiden yhtymien tehoon."
Ja hän oli hyvin halukas uhraamaan panssarivoimat sen konseptin alttarille vielä tullessaan panssaritarkastajaksi ja hänen kokeiluyksikkönsä sitten ryöstivät resursseja muiden kenttäyksikköjen vahvistamiselta ;)
"Paremmin voisi sanoa, että kasvanut P-III:n ja P-38:n tuotanto teki mahdolliseksi muodostaa pienempi, mutta tulivoimaisempi panssarikomponentti, vaikka pääosa P-I ja P-II kalustosta dumpattiin."
Kyllä se komponentti muodostettiin siirtämällä toinen panssarirykmentti uuteen divisioonaan. Niitä perustettiin kymmenkunta 1940. Osa vanhojen yhtymien pohjalle.Kalustoa tietysti uusittiin, mutta hitaasti.
Perustaminen jatkui sodan loppuun, mutta melko vähäisenä. Heerin panssaridivisioonia oli lopulta 31 ( Mukana Herman Göring) ja Waffen-SS:n seitsemän. Toisaalta moottoroituihin yhtymiin lisättiin oma ps-osasto 1942,
"Ja hän oli hyvin halukas uhraamaan panssarivoimat sen konseptin alttarille vielä tullessaan panssaritarkastajaksi ja hänen kokeiluyksikkönsä sitten ryöstivät resursseja muiden kenttäyksikköjen vahvistamiselta ;)"
Guderian ei todellakaan ollut "uhraamassa" panssarivoimia, vaan kehittämässä niitä.
Guderianin päätösvalta oli suuri paperilla, mutta lopulta Hitler päätti kaikesta.
Resursseja hukattiin perustamalla uusia yhtymiä, vaikka vanhat kuluivat hyvin vajaiksi.
Lisäksi Waffen-SS söi osansa resursseista.
"Kesällä 1942 sanotaan saksalaisten panssarien polttoaineen loppuneen Mai Guban porteille, josta he hyvin saatoivat kiikaroida venäläisten hallussa olleita ja myös pysyneitä öljytorneja."
Saksa valtasi Maikopin öljylähteet, mutta laitteet oli täydellisesti tuhottu. Öljyä ei saatu.
NL:kin sai tuotannon uudelleen käyntiin vasta 1947.
"Kyllä se komponentti muodostettiin siirtämällä toinen panssarirykmentti uuteen divisioonaan."
Öh, tuota... minä olin se tyyppi, joka kertoi asian sinulle joitain postauksia taaksepäin ;)
"Kalustoa tietysti uusittiin, mutta hitaasti."
Barbarossaan mennessä P-III:n ja P-38:n määrät olivat suunnilleen kolminkertaistuneet...
"Perustaminen jatkui sodan loppuun, mutta melko vähäisenä."
Oikeastaan perustaminen kiihtyi sodan loppua kohden, mutta niin kiihtyi eräs toinenkin asia, nimittäin yksiköiden tuhoutuminen. Pelkästään Stalingradin ja Tunisian katastrofit hävittivät kentältä yhdeksän panssaridivisioonaa, joista viisi muodostettiin uudelleen ja lisäksi yksi rajoitetussa kapasiteettissa ps-krenatööridivisioonana.
"Heerin panssaridivisioonia oli lopulta 31 ( Mukana Herman Göring)..."
Lopulta keväällä -45 niitä oli kutakuinkin nimellisesti tuon verran, mutta se ei tarkoita kovin paljoa. Useiden vanhojen divisioonien rakenne oli jo rajoitettu taisteluryhmä-kapasiteettiin ja uudet muodostelmat oli hätäisesti muodostettu Täydennysarmeijan koulutusosastoista. Tuota määrää voisi pullistaa entisestään laskemalla mukaan aivan viimeisessä liikekannallepanossa muodostetut hälytysjoukot, kuten ns. "panssarijoukkojen täydennysyksiköt", jotka oli varustettu vanhemmalla kalustolla.
"Toisaalta moottoroituihin yhtymiin lisättiin oma ps-osasto 1942"
Sekin jäi vähän keskeneräiseksi rakennelmaksi. Ps-krenatööridivisioonat, joiksi mot-divisioonat muuttuivat, joutuivat pian tyytymään rynnäkkötykkeihin, yrityksessä säästää oikeita panssareita.
"Guderian ei todellakaan ollut "uhraamassa" panssarivoimia, vaan kehittämässä niitä."
Kehittämässä niitä taaksepäin, mikä sekin on yksi suunta ;)
"Guderianin päätösvalta oli suuri paperilla, mutta lopulta Hitler päätti kaikesta."
Tässä tapauksessa Gröfaz tosin omaksi edukseen esti Guderiania toteuttamasta tämän kaikkein hassuimpia fantasioita.
"Resursseja hukattiin perustamalla uusia yhtymiä, vaikka vanhat kuluivat hyvin vajaiksi."
Guderian taas oli hyvin valmis uhraamaan jo olemassa olevien yhtymien vahvuudet lihottaakseen muutamalle divisioonalle vanhan epäkäytännöllisen kahden ps-rykmentin rakenteen ;)
"Öh, tuota... minä olin se tyyppi, joka kertoi asian sinulle joitain postauksia taaksepäin ;)"
Et todellakaan. Olen tiennyt sen vuosikymmeniä. Luultavasti jo ennen syntymääsi. Se kerrotaan muistelmissa ja historioissa jo 50-luuvlta alkaen.
"Kalustoa tietysti uusittiin, mutta hitaasti."
"Barbarossaan mennessä P-III:n ja P-38:n määrät olivat suunnilleen kolminkertaistuneet..."
Silti se oli edelleen liian vähän, kun divisioonien määrä kaksinkertaistui.
"Kehittämässä niitä taaksepäin, mikä sekin on yksi suunta ;)"
Guderianin kannalla olivat mm panssariasiatuntijat von Thoma ja Manteuffel. Heidän mielestään kustannukset kaksinkertaistuivat, mutta iskuvoima puolittui.
"Guderian taas oli hyvin valmis uhraamaan jo olemassa olevien yhtymien vahvuudet lihottaakseen muutamalle divisioonalle vanhan epäkäytännöllisen kahden ps-rykmentin rakenteen ;) "
Luulisin G:n kuitenkin olleen sinua parempi ps-asiantuntija.
"Lopulta keväällä -45 niitä oli kutakuinkin nimellisesti tuon verran, mutta se ei tarkoita kovin paljoa. Useiden vanhojen divisioonien rakenne oli jo rajoitettu taisteluryhmä-kapasiteettiin ja uudet muodostelmat oli hätäisesti muodostettu Täydennysarmeijan koulutusosastoista."
Nämä 31 7 ps-divioonaa oli perustettu paria lukuun ottamatta viimeistään -43 ja loputkin alkuvuodesta -44. Osa tuhoutui eri vaiheissa. Siis yhtä aikaa tuota määrää ei ollut koskaan.
Ne olivat kaikki täysivahvuisia ainakin jossain vaiheessa ja osa jouduttiin muodostamaan uudelleen.
Sodan loppuvaiheissa perustettiin kyllä useita nimellisiä divisioonia, joiden vahvuus ei noussut rykmenttiä suuremmaksi. Ne eivät sisälly noihin lukuihin.
"Et todellakaan."
Paras sitten pyytää palstan ylläpitoa poistamaan tuon kohta ;)
"Olen tiennyt sen vuosikymmeniä. Luultavasti jo ennen syntymääsi. Se kerrotaan muistelmissa ja historioissa jo 50-luuvlta alkaen."
Ovatko kysymyksessä samat muistelmat, jotka ennen syntymääni kertoivat, että ps-jalkaväen määrää ps-divisioonissa ei lisätty?
"Silti se oli edelleen liian vähän, kun divisioonien määrä kaksinkertaistui."
Liian vähän mille? Muistatko, miten ne uudet divisioonat oli luotu?
"Luulisin G:n kuitenkin olleen sinua parempi ps-asiantuntija."
Saksalaiset lakkauttivat kahden ps-rykmentin rakenteen, koska Guderian on minua parempi ps-asiantuntija? Selvä, OK ;)
"Nämä 31 7 ps-divioonaa oli perustettu paria lukuun ottamatta viimeistään -43..."
Saksan panssaridivisioonien lukumäärä oli lähestymässä kolmeakymmentä ennen Stalingradin ja Tunisian tapahtumia, jotka pakottivat heidät mainittuihin "jälleenrakennustoimiin" tuhoutuneiden yhtymien suhteen...
"Osa tuhoutui eri vaiheissa."
Kiva kun huomasit ;)
"Siis yhtä aikaa tuota määrää ei ollut koskaan."
Kuten juuri pääsin sanomasta, saksalaisilla todella oli suunnilleen tuollainen määrä eri tavoin runneltuja panssaridivisioonia keväällä -45.
"Ne olivat kaikki täysivahvuisia ainakin jossain vaiheessa ja osa jouduttiin muodostamaan uudelleen."
Mikä aika hyvin kattaa sen, minkä aiemmin sinulle kerroin ;)
"Sodan loppuvaiheissa perustettiin kyllä useita nimellisiä divisioonia, joiden vahvuus ei noussut rykmenttiä suuremmaksi."
En ole tietoinen yhdestäkään panssaridivisioonasta, joka olisi tuohon aikaan perustettu ainoastaan rykmentin vahvuisena. Jopa uusi vuodelle -45 määritetty organisaatio olisi jäänyt miehistövahvuuden puolesta vanhoille tietämille, mutta liikkuvuus olisi rajoittunut panssarielementin pudotessa yhteen sekaosastoon ja ps-jalkaväkielementin rajoittuessa enää osittain moottoroituihin rykmentteihin.
"En ole tietoinen yhdestäkään panssaridivisioonasta, joka olisi tuohon aikaan perustettu ainoastaan rykmentin vahvuisena. Jopa uusi vuodelle -45 määritetty organisaatio olisi jäänyt miehistövahvuuden puolesta vanhoille tietämille, mutta liikkuvuus olisi rajoittunut panssarielementin pudotessa yhteen sekaosastoon ja ps-jalkaväkielementin rajoittuessa enää osittain moottoroituihin rykmentteihin."
Olivatko ne täysivahvuisia edes perustettaessa?
"Olivatko ne täysivahvuisia edes perustettaessa?"
Se vahvasti riippuisi määrätystä organisaatiotyypistä, jossa oli paljonkin joustoa tilanteen mukaan. Esmes supistettujen panssarirykmenttien voidaan nähdä olevan yhdellä kriteerillä katsoen täysivahvuisia ja toisesta näkökulmasta samaan aikaan alivahvuisia, vaikka niillä olisikin määrätyt panssarit ;)
Joudut+näköjään+turvautumaan+palstalle+tyypilliseen+saivarteluun+ja+vääristelyyn.+Harmi.
"Joudut+näköjään+turvautumaan+palstalle+tyypilliseen+saivarteluun+ja+vääristelyyn.+Harmi."
"Myös kevyet komppaniat olivat osa sitä organisaatiota, eikä niitä voi yhtään enempää miinustaa kokonaisvahvuudesta. Muussa tapauksessa sinun tulisi myös dumpata kuuden tsekkivaunuilla varustetun divisioonan vahvuudesta pääosa vain koska niiden varustus oli kevyttä ;)"
Pz II vaunuja oli joukkue jokaisessa komppaniassa. Niillä oli 20 mm ase, kun tsekkivaunuilla oli 37 mm. Kyse on siis sittä, että se yksikin rykmentti jouduttiin täyttämään määrävahvuiseksi vailla taistelukykyä olevilla vaunuilla.
"Höpötystä, alivahvuisinakin kaikki nuo yksiköt olivat rykmenttiä vahvempia ja jopa viimeisenä muodostettu Clausewitz vastasi hyvin vahvaa prikaatia."
Rykmenttiä vastavaksi ne mainitaan lähteissä.
"Kuten juuri pääsin sanomasta, saksalaisilla todella oli suunnilleen tuollainen määrä eri tavoin runneltuja panssaridivisioonia keväällä -45."
Tuo määrä oli siis kaikkiaan perustettuja divisioonia. Se oli käytössä täysi jo -43. Jotain pientä lisäystä tuli, mutta toisaalta divisioonia oli jo tuhotunut.
"Guderian taas oli hyvin valmis uhraamaan jo olemassa olevien yhtymien vahvuudet lihottaakseen muutamalle divisioonalle vanhan epäkäytännöllisen kahden ps-rykmentin rakenteen ;) "
Miten lie ollut, mutta tuohon aikaan venäläinen., amerikkalainen ja englantilainen vaunudivisioona oli huomattavasti saksalaista vahvempi kalustomäärältään.
"Niillä oli 20 mm ase, kun tsekkivaunuilla oli 37 mm."
Kyllä, ja NL:n T-26:t ja BT-vaunut puolestaan olivat heikosti panssaroituja...
"Kyse on siis sittä, että se yksikin rykmentti jouduttiin täyttämään määrävahvuiseksi vailla taistelukykyä olevilla vaunuilla."
Eli taistelukyvyttömät vaunut taistelukyvyttömiä vaunuja vastassa sitten?
"Rykmenttiä vastavaksi ne mainitaan lähteissä."
Siinä tapauksessa olet poiminut tavallistakin huonomman lähteen ;)
"Tuo määrä oli siis kaikkiaan perustettuja divisioonia."
En usko, että todella olisit varsinaisesti tyhmä, vaan ongelmanasi on jääräpäisyys ;)
"Se oli käytössä täysi jo -43."
Vieläkö tämä täytyy käydä uudestaan läpi? Vuosi -43 käsitti lähinnä tuhoutuneiden divisioonien uudelleen muodostamista ja organisoimista uutta Pantteria varten.
"Miten lie ollut..."
No, ei ainakaan siten kun yrität tässä viimeisessä osassa esittää. Tämä viimeisin osa teesistäsi uppoaa jo niin täysin, että en olisi uskonut edes sinusta ;)
"...mutta tuohon aikaan venäläinen..."
Miksi poljet juttuasi aina vain syvemmälle?
"...amerikkalainen..."
Se, että yhdysvaltalaiset pienensivät divisioonien ps-komponenttia tasapainottaakseen niitä onkin nyt vahvistus Guderianin konseptille? Jopas, jopas...
"...englantilainen vaunudivisioona..."
Ok, teoriani on, että naputat vain tekstiä silmät kiinni enää edes miettimättä. Huhhuh, sinuna palauttaisin "suuren panssariteesin" ihan rohkeasti vain takaisin piirrustuspöydälle ;)
jatkat siis viivastelua ja vääristelyä?
Linja se on sekin.
No, yritin kaikesta huolimatta vähän avustaa, mutta vanha sanonta pitää paikkaansa edelleen:
"Ei voi pelastaa hölmöä häneltä itseltään."
Jotkut ovat katkeria siitä kun Natsi-Saksa hävisi aloittamansa sodan ja joutui antautumaan.
Miten on mahdollista, että "parhaat panssarijoukot" hävisi surkeille liittoutuneille joukoille?
Vastaus on yksinkertaisen selvä: Saksan sodan johto teki jatkuvasti suuria virheitä kun eivät tajunneet reaalisia tosiasioita. Saksan johto hävisi oman ideologiansa vuoksi koska kansallissosialismilla ei ole paikkaa reaalitodellisuuden maailmassa.
"Jotkut+ovat+katkeria+siitä+kun+Natsi-Saksa+hävisi+aloittamansa+sodan+ja+joutui+antautumaan."
Viimeinen suuri voitto. Valttina panssarijoukkojen kaikkinainen ylivoima.
Ranskan antautumisen jälkeen seurasi lyhyt suvanto panssarijoukoillekin.. Osa pääsi lekottelemaan miehitysjoukkoina, muutama divisioona harjoitteli maihinnousua Englantiin ja opetteli käyttämään snorkelia ennen sukellusveneitä.
Hitler alkoi jo kesällä -40 kaavailla hyökkäystä itään, mutta sitä ennen oli selvitetänä Balkanin tilanne keväällä -41.
Kenraalieversti von Weichsin 2. Armeija kukisti Jugoslavian salamahyökkäyksellä.Mukana olivat 2. ja 9. Panssaridivioona. Etelästä hyökkäsivät Kleistin Panssariryhmään kuuluneet 5. ja 11. sekä 8. ja 14. PsD.
Osana sotamarsalkka Listin 12. Armeijaa Panssariryhmä Kleist keskittyi sitten Kreikkaan, jossa taisteltiin kovemmin. 2. PsD yhtenä näkyvimmistä yhtymistä ehti tännekin.
Kaikkineen Balkanin sotaretki kesti kolmisen viikkoa. Saksan eteläinen sivusta oli turvattu paljolti panssarijoukkojen nopean toiminnan ansiosta.
Kalusto kului kuitenkin pahoin ja olisi tarvinnut perusteellisen huollon. Sama koksi myös ilmavoimia. Balkanin huonot kentät johtivat konerikkoihin.
Saksan asevoimien maine salamasodan mestareina oli keväällä -41 huipussaan.
Saksalainen sotilas kulki "takki auki". Panssarivoimien musta asepuku oli valttia lomailtoina.
"Saksan asevoimien maine salamasodan mestareina oli keväällä -41 huipussaan.
Saksalainen sotilas kulki "takki auki". Panssarivoimien musta asepuku oli valttia lomailtoina. "
Sinä et ymmärrä modernia sodankäyntiä. Saksan "salamasota" suurimmaksi osaksi johtui hyökkäyssodan säännöillä eli massavoimaan. Aito hyökkäyssota on rajoittamatonta materiaalin ja miehistön käyttöä eli hyökkäystoimessa ei harjoiteta mitään "säästämistoimia". Tämä kiteytyy sanoihin "nyt mennään läpi voimalla".
Mutta jo vuoden 1942 syksyllä ja alkuvuodesta 1943 alkoi reaalitodellisuus, Saksan sotavarusteluteollisuus ei kyennyt enää vastaamaan sotatoimiin riittävällä tuotantokapasiteetilla. Ja kun logistiikkakin alkoi tökkiä niin salamasodan tapainen voiman käyttö ei enää ollut mahdollista eli säästötoimet tuli eteen.
Saksan hyökkäystoimet kuluttivat enemmän kuin ehdittiin tuottaa sotamateriaalia, tässä kävi niin kuin eräässä sanaparressa sanotaan "hullumies syö enemmän kuin tienaa".
Saksan teollinen tuotantokyky ei riittänyt pitkäaikaiseen vuosia kestävään kuluttavaan sotaan.
Sodanjohto ajattelikin selviävänsä koko Barbarossa urakasta muutamassa viikossa. Tämä oli aivan väärä arvio. Saksan massavoima ei riittänyt monia vuosia kestävään sotaan, edessä oli väistämätön tappio.
Tämä pitkäkestoisen sodan todellisuus tuli selväksi myös USA:lle Vietnamin sodan aikana. Kymmenkunta vuotta jenkit siellä sotivat ja lopuksi edessä oli pakkolähtö.
Tästä sodan lopusta tv näytti äsken ohjelmankin. Modernit sodat ovat jo sellaisia mittasuhteiltaan, että suurvalloillakin eteen tule pian todellisuus. Pitkäkestoinen sota tulee maksamaan liian paljon materiaalisesti ja inhimillisesti.
Nykyistä modernia sotaa ei voida enää käydä siten kuin käytiin menneinä vuosisatoina. Silloin historiassa oli 30-v ja 100-v sotia. Nyt reaalisena rajana on sotateollinen tuotantokyky. Minkään maan sotateollinen tuotantokyky ei enää riitä monivuotisiin kuluttaviin sotiin. Tämä voi alentaa ydinaseen käytön riskiä.
Nykysodatkin ratkeaa jo ensimmäisten viikkojen aikana ja jos ei ratkea niistä tulee pitkiä paikallisia ratkaisemattomia kriisejä. Tästä on jo esimerkkejä.
Jos sota ei ratkea ensimmäisten viikkojen kuluessa se ei ratkea ollenkaan vaan nahistelu jatkuu vaikka kuinka kauan "pienimuotoisesti". Tämä on sitä reaalitodellisuutta. Voitot on saatava heti tai niitä ei tule ollenkaan.
"Sinä et ymmärrä modernia sodankäyntiä."
Sinä et ymmärrä lukemaasi.
Olen kuvaillut Saksan sotaretkiä 1939-40. Ne olivat silloista modernia sodankäyntiä, vaikka ei sitä ymmärrä vieläkään.
2. maailmansotaa käytiin Euroopassa vuoden 1939 syyskuuusta alkaen vuoden 1945 toukokuun alkupäiviin jolloin Saksa antautui. Japani antautui vasta elokuussa 1945.
Sinun aikatarkastelu rajoittuu vuosiin 1939-40. Tämä aika ei kerro 2. maailmansodan todellisuudesta yhtään mitään.
Jokainen historiaa ymmärtävä tarkastelee koko sotaa alusta loppuun saakka.
PS. eihän Formula-ajojakaan tarkastella muutaman alkukierroksen mukaan vaan tulos saadaan vasta MAALISSA. Eli koko kisa on huomioitava. Sama se on vaaleissa eli kaikkien äänien laskenta on odotettava loppuun asti. Päätelmiä ei voi tehdä pienten vaalipiirien osa äänten perusteella.
ymmärrä asiaa.
Olen kuvaillut sodan alkuvaihetta, en koko sotaa. Se tulee aikanaan. Nyt alkaa Barbarossa.
Onko vaikea ymmärtää, että otan asian kerrallaan?
Eli, yhdestä operaatiosta ei saa kirjoittaa, ellei kirjoita samalla koko sotaa?????
Voi, nopea-Heinz parkaa. Joutuu siis kirjoittamaan koko sodan läpi, menee monta näppistä risaksi ja vuosia kuluu aikaa...
"huomioi-kokonaisuus" on jopa idiootiksi harvinaisen tyhmä. Toisaalta saa tässä nauraa, kun pässi pistää itsensä asiantuntijaksi.
Hitler määritti 18.12.40 raamit Barbarossana tunnetulle hyökkäykselle. Sitä oli suunniteltu erittäin salaisesti jo kesästä alkaen.
Guderian väitti kuulleensa siitä marraskuussa ja antoi ymmärtää olleensa pettynyt ja suuttunut. Hänellä oli käsitys NL:n panssarimahdista, sillä hän oli vielä 1933 vieraillut mm. panssarivaunutehtaassa, joka valmisti päivässä(!) 22 vaunua. Eikä se ollut ainoa.
G. arvioi kirjassaan 1936 puna-armeijan panssarivahvuudeksi varovasti 10 000, vaikka tiesi sen suuremmaksi. Se oli todellisuudessa nyt yli 20 000, tosin sekavasti organisoituna.
Perusyhtymä oli panssaridivisioona jossa oli kaksi panssarirykmenttiä ja moottoroitu sekä tykistörykmentti. Panssarivahvuus oli noin 350-400. siis samanlainen kuin G:n haluama yhtymä.
Motomekanisoidussa armeijakunnassa oli kaksi ps- ja yksi mt-divisioona, noin
1 000 psv. Näitä oli valmiina yhdeksän ja perusteilla 18. Se työ oli pahasti kesken.
Kaluston pääosa oli Saksan kanssa suunnilleen saman tasoisia T-26 ja BT-malleja.
Lisäksi noin 1 800 T-34 ja KV-1 vaunua. Niistä ei Saksassa tiedetty mitään.
Okei, tuhlataan vielä hetki "suureen panssariteesiisi"...
"Panssarivahvuus oli noin 350-400. siis samanlainen kuin G:n haluama yhtymä."
Ehkäpä siinä onkin syy kyseisen "sekavan organisaation" nopeaan katoamiseen? Neukut tajusivat kuinka valtavan supertehokas tuo jumalasi luoma "kultainen kaava" oli, joten he päättivät hankkiutua siitä eroon välttääkseen pilaamasta sitä "epäarjalaisella" aineksella? Eihän sitä voi tietää ;)
Nyt haasteenasi on enää vääntää lopputulos tukemaan ennalta muodostamaasi, tai siis Guderianin muodostamaa, johtopäätöstä. Onnea matkaan...
"Nyt haasteenasi on enää vääntää lopputulos tukemaan ennalta muodostamaasi, tai siis Guderianin muodostamaa, johtopäätöstä"
MeAgain menee taas vääristelyn puolelle.
Ei minulla ole haastetta vääntää yhtään mitään lopputulosta.
Olen vain todennut G:n halunneen divisioonaan vahvan panssarivoiman, koska se vastasi hänen näkemystään iskukyvystä. Hänellä oli kannattajansa, mutta varmaan myös Hitlerin ratkaisulla.
Puna-armeijalla on siis ollut samanlainen näkemys G:n kanssa jossain vaiheessa.
Saksa meni yhteen rykmenttiin, koska siihenkin oli kalustoa vain niukin naukin.
Puna-armeijalla taas oli moottoroitu divisioona aivan samanlainen Saksan psd:n kanssa.
Puna-armeijan panssarijoukot organisoitiin vähitellen ihan omaan prikaati (60-70 psv)-armeijakunta (180-200)-armeija( 500-600) malliinsa.
Näkyy olevan vaikea käsittää, että kuvaan Saksan ps-joukkojen toimia historian valossa, en omaa näkemystäni.
"MeAgain menee taas vääristelyn puolelle."
Muistaen tietysti edelleen "vääristelyn" olevan sitä, kun vaivauduin kritisoimaan palvontamenojasi ;)
"Ei minulla ole haastetta vääntää yhtään mitään lopputulosta.
Olen vain todennut G:n halunneen divisioonaan..."
...ja siksi suutuit Heinzin puolesta ja riensit pelastustehtäviin:
"Guderian ei todellakaan ollut "uhraamassa" panssarivoimia, vaan kehittämässä niitä. Guderianin päätösvalta oli suuri paperilla, mutta lopulta Hitler päätti kaikesta..."
Kuinka ikinä saatoin epäillä nimmaria "Nopea-Heinz" jonkinlaiseksi Guderianin fanipojaksi? Ihan hirveää ennakkoluuloisuutta ;)
"Puna-armeijalla on siis ollut samanlainen näkemys G:n kanssa jossain vaiheessa."
Niin oli yhdysvaltalaisillakin, jotka pitkälti saivat vaikutteensa saksalaisilta ja molemmat näkemykset kohtasivat saman kohtalon kuin saksalaisilla; panssarikomponenttia leikattiin ;)
"Saksa meni yhteen rykmenttiin, koska siihenkin oli kalustoa vain niukin naukin."
Saksalaiset siirtyivät yhteen rykmenttiin, koska käytännön kokemus osoitti sen epätasapainoiseksi ja kasvava määrä tulivoimaisempia vaunuja teki mahdolliseksi sen vähentämisen, säästäen samalla divisioonan tarvitsemaa logistista rakennetta. Kaluston niukkuus ei estänyt panssaritarkastajaksi päässyttä Guderiania tosin haaskaamasta sitä ja koulutusmiehistöä hänen "mallidivisioonaansa" ;)
"Puna-armeijan panssarijoukot organisoitiin vähitellen ihan omaan prikaati (60-70 psv)-armeijakunta (180-200)-armeija( 500-600) malliinsa."
Uuden panssariarmeijakunnan käytännössä vastatessa organisaatioltaan panssaridivisioonaa, oletettavasti taas lisäpisteitä Guderianille ;)
"Näkyy olevan vaikea käsittää, että kuvaan Saksan ps-joukkojen toimia historian valossa, en omaa näkemystäni."
Joo ja sen vuoksi päätit ryhtyä Heinzin fanipojaksi, koska olet puolueeton tarkastelija ;)
"Näkyy olevan vaikea käsittää, että kuvaan Saksan ps-joukkojen toimia historian valossa, en omaa näkemystäni."
Onhan siihen syynsä, miksi aihe kiinnostaa sinua jopa niin paljon, että alkaa ilmaiseksi luennoijaksi.
Että oli sakut vaan pirulauta muuten kovia poikia sillon, vai mitä...
Koirat haukkuvat, karavaani kulkee!
Kun ei tieto riitä, ryhdytään parjaamaan.
Valtteina kokemus ja enemmän joukkoja.
Hitler halusi nostaa ps-tuotannon 135:stä 1 000 kuukaudessa voidakseen lisätä ps-joukkoja. Varusteluministeri Todt todisti ajatuksen mahdotomaksi.
Hitler kaksinkertaisti ps-divisioonien määrän siirtämällä osasta vanhoja divisioonia toinen ps-rykmentti uuteen yhtymään. Se oli yleensä jo sotakokemusta saanut mt- tai jv-divisioona. Järjestely oli siis melko helppo. Muutma uusi ps-rykmentti perustettiin.
Ps-kalustoa oli kirjava kokoelma keveitä ja osin vanhentuneita tyyppejä: Pz I 410, Pz II 750, Pz 35 150, Pz 38 624, Pz III 965,Pz IV 440. Kaikkiaan noin 3 300. Tämä oli siis koko käytössä ollut kalusto, Jostain syystä ranskalaista kalustoa käytettiin vain vähän.
Kaikkiaan oli noin
Rynnäkkötykkien määrä oli Ranskan retkestä lähes kymmenkertaistettu. Se oli nyt 250, joten monet yhtymät saivat rtki-patteriston.
Kuudella divisioonalla ol pääkalustona tshekkivaunut.
On esitety, että uusien joukkojen mt-ajoneuvot haalittiin Ranskasta. Ne olivat kuitenkin enimmäkseen valmiita yhtymiä, joten ajoneuvoja tarvittiin vain täydennykseksi.
Sen sijaan uudet 44 jv-divisioonaa tarvitsivat myös ajoneuvot.Samoin 13 moottoroitua divisioonaa na ja noin neljä SS.divisioonaa.
Saksan+panssarijoukot+olivat+kuntonsa+ja+menestyksensä+huipulla+22.6.+41.
On sevarmaan kiva olla natsi ja ihailla Saksaa.
parhaiten tiennet?
Alkäämme kuitenkaan koskaan unohtako ylivoimaisia Talin Tiikereitä!
Aluksi kaikki sujuikin suunnitelmien mukaan.
Puna-armeija yllätettiin perusteellisesti ja etenemisnopeus oli 50-80 km päivässä.
Puna-armeijan panssarijoukot olivat lukumäärisesti vahvemmat, mutta organisointi oli kesken, koulutustaso heikko ja johtaminen kömpelöä.
Mikä lie ollut uuden raskaan kaluston käyttötarkoitus, mutta jo kolmen päivän kuluttua sodan alkamisesta niistä alkoi tulla tietoja. Niiden kansssa oli heti suuria ongelmia, mutta 13. elokuuta AR Nord kävi vahvoin joukoin taistelun muutamaa KV-I vastaan. Niille ei mahdettu mitään ennen kuin paikalle saatiin 88-millisiä it-tykkejä.
Samanlaisia kokemuksia oli muuallakin myös T-34 vaunujen kanssa.
Jotenkin kuitenkin opittiin pärjäämään, sillä onneksi puna-armeijan taito ei ollut kaluston tasoa.
Hyökkäys jatkui kuitenkin, kunnes Hitler elokun puolivälissä teki yhden ratkaisevista virheistään. Guderian ja Hoth määrättiin kääntymään etelään ja Kleist pohjoiseen valtaamaan Ukraina.
Hyökkäys pysähtyi 300 km päähän Moskovasta. Guderian oli toista mieltä ja lensi Hitlerin Päämajaan puhumaan tälle. Mitäpä se auttoi.
Stalin sai 1,5 kk aikaa järjestää Moskovan puolustus ja käytti sen hyväkseen.
Panssarijoukot tekivät sinänsä menestyksekkään Ukrainan retkensä ja palasivat sitten varsin uupuneina jatkamaan kohti Moskovaa.
Hyökkäys alkoi 2.10. aluksi menestyksellä. Hitler oli 7.10. varma Moskovan valtauksesta.
Puna-armeija sai liittolaisen kelirikosta ja marraskuussa myös talvesta. Joukkoja tuotiin Kauko-Idästä saakka ja ensimmäiset olivat rintamalla 17. marraskuuta.
Panssarijoukot olivat vain noin 30 km päässä Moskovasta, kun lämpötila laski 30 pakkasasteeseen.
Nyt olivat voimat lopussa.
Stalin oli strategina kaukana Hitlerin edellä. Parhaimpien sotaoppien mukaan hän oli koonnut vahvan strategisen reservin.
Vastahyökkäykset alkoivat 5. joulukuuta. ja saksalaisten tilanne huononi nopeasti.
Vuoden päätteeksi oli peräydytty 100-250 km ja menetetty erittäin paljon kalustoa.
Panssarijoukkojen tappio oli kiistaton. Siihen oli tarvittu puoli vuotta kestäneet raivoisat taistelut sitkeän vihollisen kansa, mahdottomien etäisyyksien voittaminen, kelirikko ja talvi.
Niistä olisi ehkä selvitty, mutta lopullisen niitin antamisen tarvittiin itse Gröfaz järjettömine päätöksineen.
Menetykset olivat suuret. Kaluston lisäksi oli menetetty panssarijoukkojenkin parhaat miehet, ne, jotka olivat vallanneet Wehrmachtin kärjessä suuren osan Eurooppaa. Vaunuista oli jäljellä kolmannes ja miehistä alle puolet.
Myös keulakuva menetettiin. Guderian oli vielä 20. joulukuuta lentänyt Päämajaan ja yrittänyt puhua järkeä Führerille. Turhaan.
G. oli polttanut sillat myös uuteen esimieheensä marsalkka Klugeen. Tämä esitti hänen vapauttamistaan. Hitler ehti tehdä sen ennen G:n oman eroanomuksen saapumista.
Saksan parhaaksi sotilaaksikin joskus väitetty kenraalieversti lähti rintamalta 26.12.41. Hän oli yksi talvikauden aikana erotetuista 34:stä kenraalista.