tuskia ja tunnon tuskia?(siis oppinne mukaan)ja jos koetaan kuinka kauan se kestää?
Koetaanko helvetissä hirvittäviä hengellisiä
mordon.muutos jatkuu
18538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
niinkuin muidenkin uskovaisten helvetissä;)
vaatimukset on täytetty. Sitten kärsimys päättyy ja henkilö saa telestisen kirkkauden, ellei hän kuulu kadotuksen lapsiin. Heidän vaivansa ei pääty koskaan. Se on lopullinen helvetti.
Mitä tarkottaa tuo pätkä: jotka kieltävät pojan sen jälkeen kun isä on hänet ilmottanut. Eli minkälaisia ihmisiä on kadotuksen lapset?
jotka kieltävät totuuden sen täysin ymmärrettyään. He tietävät tekevänsä väärin mitä tekevät, mutta tekevät silti. He alkavat myös taistella kirkkoa vastaan.
Siis mormonikirkkoa vastaan? Mitäs väliä sillä on, jos eivät taistele Isää ja Poikaa vastaan?
eli sitä vastaan, jonka varmasti tietävät totuudeksi.
Jeesus Kristus itse sanoi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
Tähän uskon koko sydämestäni.
Juuri siksi haluan herättää mormonit vakavasti ajattelemaan omaa käsitystään Jeesuksen pelastustyöstä.
Jos He eivät anna Kristuksen sovittaa KAIKKIA syntejään, he jäävät syntisiksi. Omat hyvät teot eivät riitä, ne eivät riitä yhtään mihinkään.
Tämän kun ymmärtäisitte ja nöyrtyisitte, te saisitte armon ja pelastuisitte.
Minä en pelottele ketään helvetillä. Sain helvetistä esimakua ollessani mormoni, niin paha olla minulla oli sekä henkisesti että hengellisesti. Me kannamme sekä helvetin että taivaan heijastusta jo nyt sisimmässämme sen mukaan, mikä on hengellinen tilamme. Me elämme jo nyt ikuisuutta, joka hetki, se ei odota jossain tuonpuoleisessa vaan elämme ikuisuudessa jo nyt, joka hetki. Olemme jo nyt "iankaikkisessa elämässä" ja olemme olleet syntymästämme saakka.
Valitsettekoi Kristuksen sisällisen tuntemuksen vai omat Tekohurskaat ponnistuksenne, hyvää tarkoittavat ehkä, mutta Jumalalle mihinkään kelpaamattomat?
Yritättekö itse "verisovittaa" henkisesti itsenne, kuten aikaisemmin kirkkonne opetti myös fyysisesti, "viimeisenä epävarmana keinona" - vai miten sen Tapani1 nyt perustelikaan, en muista.
Hyödytöntä, aivan hyödytöntä. Ei mikään muu pelasta kuin Jumalan armo ja kaikkivoittava rakkaus joka menee yli kaiken ymmärryksen.
Niin, jos tietävät Isän ja Pojan totuudeksi, vaikka ovat aiemmin luulleet myös mormonikirkkoa totuudeksi. Eli toistan: Mitäs väliä sillä on vaikka taistelevatkin aikaisempaa luuloaan vastaan?
niin eivät voi tehdä anteeksiantamatonta syntiä. Sen voi tehdä vain sellainen, jolla on varma tieto.
Sinulta on käsitteet sekaisin.
Et ymmärrä, mitä eroa on uskolla ja tiedolla.
Uskontoihin uskotaan, niitä pidetään totena, mutta varmuutta ei ole, vain usko.
Tietämisemmekin on monesti puuttellista koska havaintokykymme on vaillinainen ja teemme vääriä johtopäätöksia havainnoistamme.
Aistein havaittava ja mitattava, dokumentoitavista oleva, täyttää kuitenkin tiedon kriteerit.
Usko ei millään muotoa ole ollut eikä voi muuttua tiedoksi, koska silloin se lakkaa olemasta uskoa.
Esim. uskon, että lämpötila on pakkasen puolella - ja kas, menen katsomaan lämpömittarista (joka tietysti voi olla rikki), jos vielä lätäkötkin ovat jäässä, tiedän että pakkasta on.
Ei ole ensimmäinen kerta kun tällä palstalla sekoitat uskon ja tiedon. Koskahan asia sinulle selkenee? Muuten vaikuta siltä, että äidinkielen sanat ei tuota ongelmia - miksi siis tämä toistuva sekaannus käsitteissä?
myös tiedosta. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta tieteellistä tietoa, vaan Hengen kautta saatua. Meitä on kehotettu hankkimaan tietoa myös uskon kautta.
Olen toisaalla otsikolla "Usko ja tieto" antanut useita sellaisia kohtia Raamatusta, joissa mainitaan tieto uskonnollisten asioiden yhteydessä.
Uskonnossa tieto on ehkä samanlaista kuin estetiikassa. Esteettinen arvoasetelma:"on kaunis" on totta sen sanojalle. Näkemykset kauneudesta kuitenkin vaihtelevat, mutta sanojalleen kokemus on tietysti totta. Hän "tietää" että jokin kohde on kaunis, toisaalta se kuitenkin on vain hänen oma mielipiteensä ja esteettinen elämyksensä. Elämyksen todellisuutta kukaan ei voi kiistää, tunteet ovat aina tosiasioita tunnetasolla.
Jos tarkoitat uskonnollisella tiedolla tätä, voin yhtyä mielipiteeseesi.
Voin jollain tasolla eläytyä kokemukseesi, koska itsekin "tiedän" samalla tavalla kuin tiedän taideteoksesta, että tämä on hyväksi minulle.
Saman "tiedon" pohjaltahan myös erosin mormoneista, tiesin että se oli väärin, pahaksi henkiselle ja hengelliselle hyvinvoinnilleni, ei siis "totta" kuten jokin taideteos "ei kaunis".
onkelma, et taida päästä tuomariksi vaikka haluaisit!
Alatko pelätä koska tiedät olevasi väärässä??? Ja yrität epätoivoisesti selitellä kantaasi???
Äsken sanoit että pitää uskoa nyt sanot että pitää tietää että on totta??? HALOO onks valoo??? Taitavat omat epätoivoiset päätelmäsi olla aivan sekaisin...
Koska puhut ristiin ja omista "kuvitteellisista" kokemuksistasi huolimatta et voi todistaa Kristuksen Kirkkoa vääräksi.
Että ne ovat vain sinun omia ihmisoppejasi lisättynä satunnaisilla pyhien kirjoituste kohdilla tai vastustajien nettisivuilta ottamiasi lainauksia.
Mormonit tässä ovat matkalla kohti omaa täydellisyyttään ja ainakin miespuolisista naimisissa olevista tulee jumalia, jotka pääsevät luomaan oman maailmansa ja tuomitsemaan sen sitten aikanaan.
Minä olen vaan tällainen ihan tavallinen ihminen, josta ei tule jumalaa isolla eikä pienellä kirjaimella.
Antaisit vaan sinäkin Jumalan hoitaa oman työnsä, kun ei meistä kumpikaan niitä osaa, et sinäkään (ainakaan toistaiseksi :-D).
Kannattaa ensin katsoa vaikka tietosanakirjasta mitä tarkoittaa esteettinen.
Sitten kannattaa lukea vaikka pariin kertaan toisen ihmisen kirjoitus, niin että varmistuu sen ymmärtämisestä.
Jos ei sittenkään ymmärrä, kannattaa jättää siihen vastaaminen ja antaa jonkun muun yrittää.