Tulos tai ulos, muistatko Kojonkoski?
Onko Suomen urheilupomoilla tulosvastuuta?
Rio 2016 Huippu-urheiluyksikön koko olemassaolo pitäisi olympiaflopin jälkeen kyseenalaistaa, kirjoittaa Marko Lempinen Riosta.
Yllä oleva otsikko viittaa Yle Urheilun vuonna 2012 tekemään haastatteluun, jossa Olympiakomitean alaisen huippu-urheiluyksikön tuore ja samalla sen historian ensimmäinen johtaja Mika Kojonkoski alleviivasi ensitöikseen tulos tai ulos -ajattelun tärkeyttä.
Kojonkoski sanoi aikovansa noudattaa itsekin tätä huippu-urheilun elintärkeää lainalaisuutta.
– Nämä ovat projektihommia. Jos neljässä vuodessa ei saada oleellisia muutoksia aikaan, niin sitten täytyy vaihtaa miehiä, Kojonkoski sanoi haastattelussa.
– Loppupeleissä vain ja ainoastaan kansainvälinen menestys on mittari. Rakennamme erilaisia mittareita, jotka liittyvät osaamisen kasvuun, toimintatapoihin ja niin edelleen, mutta haasteet, tavoitteet ja tulokset pitää oleellisesti parantua nykyisestä. Uskomme, että Sotshissa (2014) jo pystymme tekemään parempaa tulosta, tai viimeistään Riossa (2016).
Jutun yhteydessä olevalla videolla IS:n toimittajat Marko Lempinen ja Pekka Holopainen puhuvat Suomen surkeasta menestyksestä Riossa ja urheilujohtajien vastuusta.
Olympialaiset ovat paras peili huippu-urheilutyön tarkasteluun. Rion kisat ovat päättyneet, Suomi on romahtanut kaikkien aikojen olympiafloppiinsa: tuloksena vain yksi pronssimitali!
Onko Suomen urheilupomoilla tulosvastuuta?
Rio 2016 Huippu-urheiluyksikön koko olemassaolo pitäisi olympiaflopin jälkeen kyseenalaistaa, kirjoittaa Marko Lempinen Riosta.
Yllä oleva otsikko viittaa Yle Urheilun vuonna 2012 tekemään haastatteluun, jossa Olympiakomitean alaisen huippu-urheiluyksikön tuore ja samalla sen historian ensimmäinen johtaja Mika Kojonkoski alleviivasi ensitöikseen tulos tai ulos -ajattelun tärkeyttä.
Kojonkoski sanoi aikovansa noudattaa itsekin tätä huippu-urheilun elintärkeää lainalaisuutta.
– Nämä ovat projektihommia. Jos neljässä vuodessa ei saada oleellisia muutoksia aikaan, niin sitten täytyy vaihtaa miehiä, Kojonkoski sanoi haastattelussa.
– Loppupeleissä vain ja ainoastaan kansainvälinen menestys on mittari. Rakennamme erilaisia mittareita, jotka liittyvät osaamisen kasvuun, toimintatapoihin ja niin edelleen, mutta haasteet, tavoitteet ja tulokset pitää oleellisesti parantua nykyisestä. Uskomme, että Sotshissa (2014) jo pystymme tekemään parempaa tulosta, tai viimeistään Riossa (2016).
Jutun yhteydessä olevalla videolla IS:n toimittajat Marko Lempinen ja Pekka Holopainen puhuvat Suomen surkeasta menestyksestä Riossa ja urheilujohtajien vastuusta.
Olympialaiset ovat paras peili huippu-urheilutyön tarkasteluun. Rion kisat ovat päättyneet, Suomi on romahtanut kaikkien aikojen olympiafloppiinsa: tuloksena vain yksi pronssimitali!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voiko lässykän sanaan luottaa?
Luulen, että se pitää heittää niska-perse-otteella pihalle!
Selittely ja verbaalin akrobatian käyttö näyttää olevan yhteistä niin huippu-urheilun, kuin poliittisen eliitin edesottamuksen jälkinäytöksissä täällä Suomessa.
Presidentti Mugabe kutsui urheilijoita rotiksi ja hyödyttömiksi.
Zimbabwen olympiajoukkueeseen kuului 31 urheilijaa, eikä maa voittanut yhtään mitalia.
- Olemme tuhlanneet valtion rahoja näihin rottiin, joita kutsumme urheilijoiksi, Mugaben kerrotaan sanoneen.
http://www.iltalehti.fi/rion-olympialaiset-2016/2016082822232619_ro.shtml