Kriisin aikana Naton jäsenyyden hakeminen on myöhäistä!!Haku kestää 3 vuotta!
Puolustusministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti Arto Räty muistuttaa kadettiupseerien Kylkirauta-lehden haastattelussa, ettei Nato-optioita ole olemassa.
Kenraaliluutnantti Arto Rädyn mukaan Suomi voi tehdä itse ainoastaan päätöksen siitä, haetaanko Naton jäsenyyttä vai ei. Päätöstä jäseneksi hyväksymisestä ei tee Naton organisaatio, vaan se on vahvistettava jokaisen 28 jäsenmaan parlamentissa.
Vaikka Suomi olisikin tervetullut, ei Naton jäseneksi hyväksyminen ole Rädyn mielestä mikään itsestäänselvyys.
"Mahdollisen kriisin aikana jäsenyyden hakeminen on liian myöhäistä. Siinä tilanteessa Nato keskittyy omaan toimintaansa ja osa sen jäsenvaltioista saattaa suhtautua kielteisesti jäseniksi pyrkiviin", Räty sanoo.
Rädyn mukaan Suomessa käytävä Nato-keskustelu on kääntynyt mustavalkoiseksi väittelyksi jäsenyyden kannattajien ja vastustajien välillä.
"Liian vähän käydään analyyttistä keskustelua siitä, mitä mahdollinen Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomelle poliittisessa, taloudellisessa ja sotilaallisessa mielessä, mitkä ovat sen edut, haitat, riskit ja haasteet ja mikä on niiden keskinäinen painotus", Räty listaa.
Naton tilanne on tällä välin muuttunut radikaalisti. Se on tavallaan palannut juurilleen artikla 5:n noustua esille entistä vahvemmin. Tämä ei johdu pelkästään Ukrainan tilanteesta, vaan myös siitä, että uudet jäsenvaltiot ovat halunneet artikla 5:n olevan näkyvästi esillä", Räty toteaa.
Rädyn mukaan Naton toiminta keskittyy nykyisin entistä vahvemmin yhteiseen puolustukseen.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kylkirauta_kenraali_raty-22963
Puolustusministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti Arto Räty muistuttaa kadettiupseerien Kylkirauta-lehden haastattelussa, ettei Nato-optioita ole olemassa.
Kenraaliluutnantti Arto Rädyn mukaan Suomi voi tehdä itse ainoastaan päätöksen siitä, haetaanko Naton jäsenyyttä vai ei. Päätöstä jäseneksi hyväksymisestä ei tee Naton organisaatio, vaan se on vahvistettava jokaisen 28 jäsenmaan parlamentissa.
Vaikka Suomi olisikin tervetullut, ei Naton jäseneksi hyväksyminen ole Rädyn mielestä mikään itsestäänselvyys.
"Mahdollisen kriisin aikana jäsenyyden hakeminen on liian myöhäistä. Siinä tilanteessa Nato keskittyy omaan toimintaansa ja osa sen jäsenvaltioista saattaa suhtautua kielteisesti jäseniksi pyrkiviin", Räty sanoo.
Rädyn mukaan Suomessa käytävä Nato-keskustelu on kääntynyt mustavalkoiseksi väittelyksi jäsenyyden kannattajien ja vastustajien välillä.
"Liian vähän käydään analyyttistä keskustelua siitä, mitä mahdollinen Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomelle poliittisessa, taloudellisessa ja sotilaallisessa mielessä, mitkä ovat sen edut, haitat, riskit ja haasteet ja mikä on niiden keskinäinen painotus", Räty listaa.
Naton tilanne on tällä välin muuttunut radikaalisti. Se on tavallaan palannut juurilleen artikla 5:n noustua esille entistä vahvemmin. Tämä ei johdu pelkästään Ukrainan tilanteesta, vaan myös siitä, että uudet jäsenvaltiot ovat halunneet artikla 5:n olevan näkyvästi esillä", Räty toteaa.
Rädyn mukaan Naton toiminta keskittyy nykyisin entistä vahvemmin yhteiseen puolustukseen.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kylkirauta_kenraali_raty-22963
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.