Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin ajan maailman rakennuksia ja monumentteja, joita useat senaikaiset kreikkalaiskirjailijat ylistivät aikansa suurina nähtävyyksinä. Seitsemän ihmeen luettelo syntyi 200-luvulla eaa.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Artemiin temppeli (n. 323 eaa. – 268 jaa.[8]) oli Efesoksen lähellä nykyisessä Turkissa sijainnut jumalatar Artemiille omistettu temppeli. Marmorisen temppelin kattoa kannatteli yli sata 20 metriä korkeaa, veistoksin koristeltua pylvästä.[9] Gootit tuhosivat sen 268 jaa.[8]
Babylonin riippuvat puutarhat
Babylonin riippuvat puutarhat (n. 600 eaa. – n. toinen vuosisata jaa.[8]) rakensi joskus vuosien 605–562 eaa. aikana Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuoristoisesta Meediasta kotoisin olleen vaimonsa Amyitiksen iloksi. Puutarhat olivat pengerrettyjä ja muistuttivat vuoristomaisemaa. Niiden sivujen pituudeksi on kreikkalaisissa teksteissä kerrottu 120 metriä ja korkeudeksi 25 metriä.[10] Babylonin riippuvat puutarhat ovat seitsemästä ihmeestä ainoa, jonka olemassaolosta ei ole varmuutta.[8]
Faroksen majakka
Faroksen majakka (n. 280 eaa. – 1303 jaa.) oli egyptiläisen satamakaupungin, Aleksandrian edustalla sijainnut majakka, jonka Ptolemaios II Filadelfos rakennutti marmorista. Se oli ehkä 135-metrisenä aikanaan Gizan pyramidien jälkeen maailman korkein rakennus. Majakka sortui vuonna 1303 maanjäristyksessä.[11]
Gizan suuri pyramidi
Kheopsin pyramidi (rak. 2500-luvulla eaa.) on Egyptin Gizassa sijaitseva pyramidi, joka rakennettiin faarao Khufun hautamuistomerkiksi. Maailman seitsemästä ihmeestä Gizan suuri pyramidi on ainoana säilynyt nykypäivään asti.[12]
Halikarnassoksen mausoleumi
Halikarnassoksen mausoleumi (n. 353 eaa. – 1400-luku jaa.) oli 45 metriä korkea marmorinen hautakammio, jonka Kaarian kuninkaan Mausoloksen leski rakennutti Halikarnassokseen, nykyiseen Turkkiin. Johanniitat käyttivät 1400-luvulla mausoleumin raunioiden rakennuskivet oman linnakkeensa rakentamiseen.[13]
Rodoksen kolossi
Rodoksen kolossi (n. 290 eaa. – 227 eaa.) oli Rodoksen kaupungin pystyttämä 30 metriä korkea auringonjumala Heliosta esittävä pronssipatsas. Kolossi tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 227 eaa.[14]
Zeuksen kuvapatsas Olympiassa
Zeuksen kuvapatsas (n. 435 eaa. – 425/475 jaa.[8]) oli Olympiassa sijainnut, 12 metriä korkea norsunluinen patsas. Patsas oli ateenalaisen kuvanveistäjän Feidiaan valmistama.[15] Patsas tuhoutui 400-luvulla.[8]
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Artemiin temppeli (n. 323 eaa. – 268 jaa.[8]) oli Efesoksen lähellä nykyisessä Turkissa sijainnut jumalatar Artemiille omistettu temppeli. Marmorisen temppelin kattoa kannatteli yli sata 20 metriä korkeaa, veistoksin koristeltua pylvästä.[9] Gootit tuhosivat sen 268 jaa.[8]
Babylonin riippuvat puutarhat
Babylonin riippuvat puutarhat (n. 600 eaa. – n. toinen vuosisata jaa.[8]) rakensi joskus vuosien 605–562 eaa. aikana Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuoristoisesta Meediasta kotoisin olleen vaimonsa Amyitiksen iloksi. Puutarhat olivat pengerrettyjä ja muistuttivat vuoristomaisemaa. Niiden sivujen pituudeksi on kreikkalaisissa teksteissä kerrottu 120 metriä ja korkeudeksi 25 metriä.[10] Babylonin riippuvat puutarhat ovat seitsemästä ihmeestä ainoa, jonka olemassaolosta ei ole varmuutta.[8]
Faroksen majakka
Faroksen majakka (n. 280 eaa. – 1303 jaa.) oli egyptiläisen satamakaupungin, Aleksandrian edustalla sijainnut majakka, jonka Ptolemaios II Filadelfos rakennutti marmorista. Se oli ehkä 135-metrisenä aikanaan Gizan pyramidien jälkeen maailman korkein rakennus. Majakka sortui vuonna 1303 maanjäristyksessä.[11]
Gizan suuri pyramidi
Kheopsin pyramidi (rak. 2500-luvulla eaa.) on Egyptin Gizassa sijaitseva pyramidi, joka rakennettiin faarao Khufun hautamuistomerkiksi. Maailman seitsemästä ihmeestä Gizan suuri pyramidi on ainoana säilynyt nykypäivään asti.[12]
Halikarnassoksen mausoleumi
Halikarnassoksen mausoleumi (n. 353 eaa. – 1400-luku jaa.) oli 45 metriä korkea marmorinen hautakammio, jonka Kaarian kuninkaan Mausoloksen leski rakennutti Halikarnassokseen, nykyiseen Turkkiin. Johanniitat käyttivät 1400-luvulla mausoleumin raunioiden rakennuskivet oman linnakkeensa rakentamiseen.[13]
Rodoksen kolossi
Rodoksen kolossi (n. 290 eaa. – 227 eaa.) oli Rodoksen kaupungin pystyttämä 30 metriä korkea auringonjumala Heliosta esittävä pronssipatsas. Kolossi tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 227 eaa.[14]
Zeuksen kuvapatsas Olympiassa
Zeuksen kuvapatsas (n. 435 eaa. – 425/475 jaa.[8]) oli Olympiassa sijainnut, 12 metriä korkea norsunluinen patsas. Patsas oli ateenalaisen kuvanveistäjän Feidiaan valmistama.[15] Patsas tuhoutui 400-luvulla.[8]
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se on edelleenkin syntymän ihme. Ei ihmiskäden luomat yllä Jumalan käden töihin...Haluan pitää mielipiteeni, kiitos!
Hyvä kysymys...:)))kaikki ihmeet ovat ihmeellisiä ihmeitä...en uskalla lukita vastausta...:)))...2000-luvun alkupuolella tapasin yhden ihmeen, joka jollakin tavalla teki suuren vaikutuksen ja joka ei edelleenkään ole vaikutusalueen ulkopuolella vaan kohtalo on kuljettanut yhä lähemmäksi ja samalla niin kauaksi...:)))
Sir, olen jonkun verran vapaa-ajallani tutkinut kirjastonne antia ja tullut siihen tulokseen, että pidän kiehtovana ihmeenä Petraa. Haluaisin kuitenkin mielelläni nähdä katakombit, ehkä Pariisin, vaikken niitä samallalailla ihmeenä pidäkään. Poistun nyt kaupungille tekemään tarvehankintojani. Ai niin, anteeksi unohtui. Saisinko soittaa vanhaa flyygeliänne? Minusta on harmillista, että se aeisoo käyttämättömänä kirjaston nurkassa?
Babylonin riippuvat puutarhat
Tapasin suosikki ihmeeni siihen aikaan ilman ihmeitä. Jos vielä satumme tapaamaan niin se on jotain ihmettä suurempaa. :)