Suomen nykyiseen yhteiskuntaan ei sovi se sananlasku että ei voi vaatia kauhalla jos on lusikalla annettu. Nimittäin Suomessa on teelusikalla annettu (=palkka) mutta vaaditaan suurkeittiön soppakauhalla (= elinkustannukset, verot, maksut, voitto, välistäveto, työpaikkojen koulutusvaatimukset jotka maksaa hakija, ei oppisopimuksia, opintotuet ovat puolikas teelusikallinen, elinkustannukset edelleen suurkeittiön soppakauhallinen, yms. yms. yms.).
Työpaikkojakin on teelusikallinen mutta soppakauhallinen hakijoita, vaaditaan suurkeittiön soppakauhallisen verran ominaisuuksia työnhakijalta mutta annetaan vain neljännes teelusikallinen palkaksi.
Koen tämän yhteiskunnan ylivoimaisen vaativaksi, kohtuuttomaksi ja epäreiluksi. En pysty täyttämään tällaisia ylettömiä vaatimuksia kun en ole paljon saanut resurssejakaan, en syntynyt kultalusikka suussa rikkaaseen perheeseen, ilmeisesti kaikki muut syntyivät koska pärjäävät paremmin.
Vituttaa tällainen surkea elämä köyhyysloukussa. Vaikka mitä yrität niin turha vaiva, mikään ei edisty ainakaan minun edukseni, kaikki tuntuu pikemminkin aina menevän vastoin minun etuani, kaikki negatiivinen konkretisoituu tuntuvasti elämääni, mitään positiivista ei ole nettiä lukuunottamatta tapahtunut enää 80-luvun jälkeen mulle. Elämäni on polkenut vaan paikallaan, en pääse eteenpäin, aina tulee joku takaisku joka vie taas kaksi askelta taaksepäin jos yhden askeleen olen suurin ponnistuksin onnistunutkin eteen pääsemään. Perkele minä en jaksa enää taistella, menköön kaikki sitten päin helvettiä kun kerran niin kova vääntö sinnepäin on koko ajan saatana! Voi vittuperkele!!!
Työpaikkojakin on teelusikallinen mutta soppakauhallinen hakijoita, vaaditaan suurkeittiön soppakauhallisen verran ominaisuuksia työnhakijalta mutta annetaan vain neljännes teelusikallinen palkaksi.
Koen tämän yhteiskunnan ylivoimaisen vaativaksi, kohtuuttomaksi ja epäreiluksi. En pysty täyttämään tällaisia ylettömiä vaatimuksia kun en ole paljon saanut resurssejakaan, en syntynyt kultalusikka suussa rikkaaseen perheeseen, ilmeisesti kaikki muut syntyivät koska pärjäävät paremmin.
Vituttaa tällainen surkea elämä köyhyysloukussa. Vaikka mitä yrität niin turha vaiva, mikään ei edisty ainakaan minun edukseni, kaikki tuntuu pikemminkin aina menevän vastoin minun etuani, kaikki negatiivinen konkretisoituu tuntuvasti elämääni, mitään positiivista ei ole nettiä lukuunottamatta tapahtunut enää 80-luvun jälkeen mulle. Elämäni on polkenut vaan paikallaan, en pääse eteenpäin, aina tulee joku takaisku joka vie taas kaksi askelta taaksepäin jos yhden askeleen olen suurin ponnistuksin onnistunutkin eteen pääsemään. Perkele minä en jaksa enää taistella, menköön kaikki sitten päin helvettiä kun kerran niin kova vääntö sinnepäin on koko ajan saatana! Voi vittuperkele!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.