Paul Mc Hugh ja Lawrence Mayer ovat yhteistyössä julkaisseet 146- sivuisen raportin otsikolla Seksuaalisuus ja Gender: Biologian, psykologian ja sosiologian tieteenalojen löydöksiä. (Sexuality and Gender:
Findings from the Biological, Psychological, and Social Sciences). Raportti on ilmestynyt The New Atlantisin 2016 syyspainoksessa.
Raportti kumoaa ajallemme tyypilliset väitteet seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin annetusta ja muuttumattomasta luonteesta sekä niiden biologisesta alkuperästä. Psykiatrian erikoislääkäri, tri. Paul R. McHugh nousi julkisuuteen kritisoituaan transsukupuolisen identiteetin omaavien potilaiden hoitomuotoja sekä erityisesti sukupuolenilmaisultaan epätyypillisten lapsipotilaiden diagnosointia ja hoitoja. Mc Hugh on Johns Hopkinsin sairaalan entinen psykiatrian ylilääkäri. Mayer sen sijaan on erittäin pitkän uran tehnyt poikkitieteellinen tilastotutkija ja HLBT-aktivisti. Hän sanoo raportin ensimmäisellä sivulla allekirjoittavansa joka ikisen raportissa esitetyn lauseen:
" kyseessä on tutkimus ja lääketiede, ei sen enempää tai vähempää".
Oheinen tuore raportti nostattaa pintaan vanhoja kysymyksiä uudessa ajassa: vaikuttaako ympäristö ja varhaislapsuuden kokemukset ihmisen seksuaali- ja sukupuoli.identiteetin muodostumiseen?
Tutkijalääkärit tiesivät ennalta, että heidän raporttinsa tulisi saamaan tietyiltä tahoilta penseän vastaanoton. Homoseksuaali journalisti Zack Ford olikin heti raportin ilmestyttyä hermostunut hänen mielestään "raportissa puuttuvan informaation" takia, antaen ymmärtää että raportti jättäisi jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin antaisi vastauksia:
https://thinkprogress.org/about-that-not-born-this-way-stud…
Mikään raportti maailmassa ei kuitenkaan anna meille kerralla kaikkia vastauksia, vaan hahmotamme todellisuuttamme yksi raportti kerrallaan. 146-sivuisen, maailman kuuluisimman psykiatrin julkaiseman raportin ehdoton valttikortti on tapa, jolla se linkittää seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liitettävät ikuisuuskysymykset nykypäivään:
Onko kouluopetuksella merkitystä siinä, miten lapset ja nuoret kokevat itsensä?
Mikä on median vaikutus ihmisen seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin kehittymisessä?
http://www.thenewatlantis.com/publications/preface-sexuality-and-gender
Findings from the Biological, Psychological, and Social Sciences). Raportti on ilmestynyt The New Atlantisin 2016 syyspainoksessa.
Raportti kumoaa ajallemme tyypilliset väitteet seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin annetusta ja muuttumattomasta luonteesta sekä niiden biologisesta alkuperästä. Psykiatrian erikoislääkäri, tri. Paul R. McHugh nousi julkisuuteen kritisoituaan transsukupuolisen identiteetin omaavien potilaiden hoitomuotoja sekä erityisesti sukupuolenilmaisultaan epätyypillisten lapsipotilaiden diagnosointia ja hoitoja. Mc Hugh on Johns Hopkinsin sairaalan entinen psykiatrian ylilääkäri. Mayer sen sijaan on erittäin pitkän uran tehnyt poikkitieteellinen tilastotutkija ja HLBT-aktivisti. Hän sanoo raportin ensimmäisellä sivulla allekirjoittavansa joka ikisen raportissa esitetyn lauseen:
" kyseessä on tutkimus ja lääketiede, ei sen enempää tai vähempää".
Oheinen tuore raportti nostattaa pintaan vanhoja kysymyksiä uudessa ajassa: vaikuttaako ympäristö ja varhaislapsuuden kokemukset ihmisen seksuaali- ja sukupuoli.identiteetin muodostumiseen?
Tutkijalääkärit tiesivät ennalta, että heidän raporttinsa tulisi saamaan tietyiltä tahoilta penseän vastaanoton. Homoseksuaali journalisti Zack Ford olikin heti raportin ilmestyttyä hermostunut hänen mielestään "raportissa puuttuvan informaation" takia, antaen ymmärtää että raportti jättäisi jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin antaisi vastauksia:
https://thinkprogress.org/about-that-not-born-this-way-stud…
Mikään raportti maailmassa ei kuitenkaan anna meille kerralla kaikkia vastauksia, vaan hahmotamme todellisuuttamme yksi raportti kerrallaan. 146-sivuisen, maailman kuuluisimman psykiatrin julkaiseman raportin ehdoton valttikortti on tapa, jolla se linkittää seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liitettävät ikuisuuskysymykset nykypäivään:
Onko kouluopetuksella merkitystä siinä, miten lapset ja nuoret kokevat itsensä?
Mikä on median vaikutus ihmisen seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin kehittymisessä?
http://www.thenewatlantis.com/publications/preface-sexuality-and-gender
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun esiin marssitetaan pelkkiä omia “tutkijoita” kuten Paul Mc Hugh ja Lawrence Mayer, on aika luonnollista että siitä syntyy kritiikkiä.
Löysin joitakin kyseenalaistuksia, joita tosin oli vähän. Vain siksi että suomessa nämä ”tutkijat” ovat tuntemattomia.
Kritiikki on kohdistunut toteuttamistapaan, eli on vain seurattu ulkoisia merkkejä jonka mukaan sitten on pisteytetty asia – tutkija siis on itse päättänyt siitä. Miinuspisteitä on saanut mm. jos transihminen oli ollut homoseksuaalisessa suhteessa sekä siitä, että oli joutunut pidätetyksi seksiin liittyen. Vahvistusta siis kaipaa ajankohta sekä tarkemmat tutkimusasemat.
Mutta kysymyksiin on jo saatu aika tavalla vastauksia, tosin jokainen tekee niistä omia johtopäätöksiään.
”vaikuttaako ympäristö ja varhaislapsuuden kokemukset ihmisen seksuaali- ja sukupuoli.identiteetin muodostumiseen?”
Totta kai vaikuttaa. Mutta ei siten kun sen toisinaan väitetään vaikuttavan. Esim. heteroksi ei voi kasvattaa, eikä ympäristö muuta sitä mihinkään suuntaan. Mutta siihen se vaikuttaa, millaisena kokee itsensä esim. naisena tai miehenä.
”Onko kouluopetuksella merkitystä siinä, miten lapset ja nuoret kokevat itsensä?”
Ei vaan sillä, miten lasta kohdellaan.
”Mikä on median vaikutus ihmisen seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin kehittymisessä?”
Heterojen maailmassa sillä on ollut aika suuri merkitys esim. siten että naisen tai miehen malli on ollut kapea sekä hyvin seksualisoitunut jo lapsilla. Toki erilaisia kokeiluja tehdään rohkeammin, kun sitä esikuvaa on olemassa – eli roolimallit otetaan mm. julkkiksisista.
"Heterojen maailmassa sillä on ollut aika suuri merkitys esim. siten että naisen tai miehen malli on ollut kapea sekä hyvin seksualisoitunut jo lapsilla"
Onhan se tietysti kapea naisen malli kun tyttöä tyttönä pidetään ja poikaa poikana eikä näitä sekoiteta.
En tarkoita sitä, vaan sitä että lapsen persoonaa ei ole katsottu vaan vain sitä ahdasta roolia johon on pakko sopeutua. Naisen arvo on yhä siinä, miten onnistuu miehessä seksuaalisia haluja nostamaan esiin. Se vääristää monen tyttölapsen kasvua.