Vaalirahakohussa tuomittu
Aki Haaro on keskustan entinen hallintopäällikkö.
Haaro tuomittiin niin kutsutussa vaalirahajupakassa luottamusaseman väärinkäytöstä Nuorisosäätiön hallituksen jäsenenä. Hovioikeus antoi tuomion vuonna 2013.
Nykyään Haaro toimii Nuorisosäätiön asiamiehenä. Yhdessä Nousiaisen kanssa he käytännössä pyörittävät Nuorisosäätiön toimintaa.
Haaro on 40 yhtiön toimitusjohtaja, 3 yhtiön isännöitsijä ja 4 yhtiön hallituksen jäsen.
Kovan rahan kiinteistöbisnekseen
Alunperin Nuorisosäätiö on Maaseudun Nuorten Liiton eli nykyisen Keskustanuorten luomus.
Yleishyödyllisen säätiön tehtävänä on tukea nuorten itsenäistymistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista nuorille. Julkisella tuella rakennettujen vuokratalojen asukkaat on valittu sosiaalisin perustein, eikä vuokrilla ole saanut tavoitella voittoa.
Uuden johtotroikan aikana Nuorisosäätiö on laajentanut toimintaansa. Säätiöstä on ryhdytty muokkaamaan merkittävää kovan rahan rakennuttajaa ja vuokranantajaa.
Vielä vuonna 2012 säätiö listasi toimintakertomuksessaan suunnitteilla ja rakenteilla olevaksi neljä kohdetta, joihin piti tulla yhteensä 409 nuorisoasuntoa. Kaikkiin oli haettu valtion korkotukilainaa, Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustusta tai molempia.
Näistä ainoastaan Helsingin Jätkäsaareen valmistunut talo sai korkotukilainaa Aralta ja investointitukea RAY:lta. Sen jälkeen kumpikaan ei ole antanut Nuorisosäätiön asuntokohteisiin tukea.
Vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan Nuorisosäätiö suunnittelee tai rakennuttaa 35 kohdetta, joihin tulisi peräti yli 3 600 asuntoa. Suunnitelmat ovat huimaavia, kun ottaa huomioon, että 1960-luvulta saakka toimineella säätiöllä oli viime vuoden lopussa noin 3 300 nuorisoasuntoa. Kaiken kukkuraksi näyttää siltä, että asuntokannan tuplaamiseen ei ole tulossa julkista rahaa.
Yksi syy rahoittajien penseyteen löytynee Lahden Kauppatorin laidalta. Nuorisosäätiö rakennuttaa kaupungin paraatipaikalle kahdeksankerroksista taloa, johon säätiön vuosikertomuksen mukaan on tulossa 265 asuntoa. Ylimpiin kerroksiin tulee kaksikerroksisia kattohuoneistoja, joista suurin on lähes 300-neliöinen.
Hanke ei ole saanut julkista tukea, joten sitä eivät sido Aran tai RAY:n säännöt enimmäisvuokrista tai asukkaiden valinnasta sosiaalisin perustein. Nuorisosäätiö antaa vuosikertomuksessaan ymmärtää, että pääosa asunnoista on tarkoitettu nuorille, mutta mikään viranomainen ei valvo asiaa. Haaro kertoikin viime marraskuussa Uusi Lahti -lehdelle, että osa Lahden torikorttelin asunnoista myydään.
Säätiön pitää noudattaa säännöissään määrättyä tehtävää. Nuorisosäätiön säännöt määräävät, että se tukee nuorten itsenäistymistä vuokraamalla nuorille asuntoja. Nuorisosäätiö käyttää silti varojaan kovan rahan asuntobisnekseen, vaikka sen asuntojonossa on nytkin yli tuhat nuorta.
Nuorisosäätiö on keskustan luomus
Nuorisosäätiön perusti vuonna 1961 keskustanuorten edeltäjä eli Maaseudun Nuorten Liitto.
Yleishyödyllisen säätiön tehtävänä on ennen kaikkea tarjota kohtuuhintaista asumista nuorille. Säätiö omistaa yli 3 000 asuntoa eri puolilla Suomea.
Säätiön johtotehtävissä on toiminut useita keskustavaikuttajia, kuten entinen pääministeri Matti Vanhanen.
Halpoja asuntoja nuorille vai kalliita asuntoja kaikille?
Julkisella tuella paisutettu Nuorisosäätiö on nykyisin niin vauras, että se pystyy rakentamaan asuntoja myös ilman valtion tukia ja niihin liittyvää sääntelyä. Vaikka säätiön tehtävä on selvä, on täysin sen itsensä päätettävissä, milloin vapaarahoitteiset asunnot ovat kohtuuhintaisia nuorisoasuntoja ja milloin ne ovat sijoituksia, joille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto.
Nuorisosäätiöllä onkin jo kymmeniä vuokra-asuntoja, joihin ei voi hakea asukkaaksi sen kautta.
Hyvinkääläisellä Martin asuinalueella sijaitsee säätiön omistamia uusia värikkäitä luhtitaloja. Yhden ovista avaa nuori perheenäiti, joka löysi asuntonsa Vuokraovi.com-palvelusta. Hän ei edes tiedä asuvansa Nuorisosäätiön asunnossa. Toinen, naapuritalossa asuva nainen kertoo maksavansa noin 70 neliön asunnostaan säätiölle vuokraa yli 1100 euroa.
– Asunto on kiva, mutta liian kallis, minkä vuoksi olen suunnitellut muuttavani täältä pois, nainen sanoo.
Nuorisosäätiö omistaa pelkästään näissä luhtitaloissa kolmisenkymmentä asuntoa. Niihin otetaan asukkaaksi kenet hyvänsä, joka on valmis maksamaan korkeaa markkinavuokraa. Säätiö vuokraa vapailla markkinoilla kymmeniä muitakin asuntoja, joita on jo nyt ainakin Hämeenlinnassa, Espoossa ja Riihimäellä.
Aki Haaro on keskustan entinen hallintopäällikkö.
Haaro tuomittiin niin kutsutussa vaalirahajupakassa luottamusaseman väärinkäytöstä Nuorisosäätiön hallituksen jäsenenä. Hovioikeus antoi tuomion vuonna 2013.
Nykyään Haaro toimii Nuorisosäätiön asiamiehenä. Yhdessä Nousiaisen kanssa he käytännössä pyörittävät Nuorisosäätiön toimintaa.
Haaro on 40 yhtiön toimitusjohtaja, 3 yhtiön isännöitsijä ja 4 yhtiön hallituksen jäsen.
Kovan rahan kiinteistöbisnekseen
Alunperin Nuorisosäätiö on Maaseudun Nuorten Liiton eli nykyisen Keskustanuorten luomus.
Yleishyödyllisen säätiön tehtävänä on tukea nuorten itsenäistymistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista nuorille. Julkisella tuella rakennettujen vuokratalojen asukkaat on valittu sosiaalisin perustein, eikä vuokrilla ole saanut tavoitella voittoa.
Uuden johtotroikan aikana Nuorisosäätiö on laajentanut toimintaansa. Säätiöstä on ryhdytty muokkaamaan merkittävää kovan rahan rakennuttajaa ja vuokranantajaa.
Vielä vuonna 2012 säätiö listasi toimintakertomuksessaan suunnitteilla ja rakenteilla olevaksi neljä kohdetta, joihin piti tulla yhteensä 409 nuorisoasuntoa. Kaikkiin oli haettu valtion korkotukilainaa, Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustusta tai molempia.
Näistä ainoastaan Helsingin Jätkäsaareen valmistunut talo sai korkotukilainaa Aralta ja investointitukea RAY:lta. Sen jälkeen kumpikaan ei ole antanut Nuorisosäätiön asuntokohteisiin tukea.
Vuoden 2015 toimintakertomuksen mukaan Nuorisosäätiö suunnittelee tai rakennuttaa 35 kohdetta, joihin tulisi peräti yli 3 600 asuntoa. Suunnitelmat ovat huimaavia, kun ottaa huomioon, että 1960-luvulta saakka toimineella säätiöllä oli viime vuoden lopussa noin 3 300 nuorisoasuntoa. Kaiken kukkuraksi näyttää siltä, että asuntokannan tuplaamiseen ei ole tulossa julkista rahaa.
Yksi syy rahoittajien penseyteen löytynee Lahden Kauppatorin laidalta. Nuorisosäätiö rakennuttaa kaupungin paraatipaikalle kahdeksankerroksista taloa, johon säätiön vuosikertomuksen mukaan on tulossa 265 asuntoa. Ylimpiin kerroksiin tulee kaksikerroksisia kattohuoneistoja, joista suurin on lähes 300-neliöinen.
Hanke ei ole saanut julkista tukea, joten sitä eivät sido Aran tai RAY:n säännöt enimmäisvuokrista tai asukkaiden valinnasta sosiaalisin perustein. Nuorisosäätiö antaa vuosikertomuksessaan ymmärtää, että pääosa asunnoista on tarkoitettu nuorille, mutta mikään viranomainen ei valvo asiaa. Haaro kertoikin viime marraskuussa Uusi Lahti -lehdelle, että osa Lahden torikorttelin asunnoista myydään.
Säätiön pitää noudattaa säännöissään määrättyä tehtävää. Nuorisosäätiön säännöt määräävät, että se tukee nuorten itsenäistymistä vuokraamalla nuorille asuntoja. Nuorisosäätiö käyttää silti varojaan kovan rahan asuntobisnekseen, vaikka sen asuntojonossa on nytkin yli tuhat nuorta.
Nuorisosäätiö on keskustan luomus
Nuorisosäätiön perusti vuonna 1961 keskustanuorten edeltäjä eli Maaseudun Nuorten Liitto.
Yleishyödyllisen säätiön tehtävänä on ennen kaikkea tarjota kohtuuhintaista asumista nuorille. Säätiö omistaa yli 3 000 asuntoa eri puolilla Suomea.
Säätiön johtotehtävissä on toiminut useita keskustavaikuttajia, kuten entinen pääministeri Matti Vanhanen.
Halpoja asuntoja nuorille vai kalliita asuntoja kaikille?
Julkisella tuella paisutettu Nuorisosäätiö on nykyisin niin vauras, että se pystyy rakentamaan asuntoja myös ilman valtion tukia ja niihin liittyvää sääntelyä. Vaikka säätiön tehtävä on selvä, on täysin sen itsensä päätettävissä, milloin vapaarahoitteiset asunnot ovat kohtuuhintaisia nuorisoasuntoja ja milloin ne ovat sijoituksia, joille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto.
Nuorisosäätiöllä onkin jo kymmeniä vuokra-asuntoja, joihin ei voi hakea asukkaaksi sen kautta.
Hyvinkääläisellä Martin asuinalueella sijaitsee säätiön omistamia uusia värikkäitä luhtitaloja. Yhden ovista avaa nuori perheenäiti, joka löysi asuntonsa Vuokraovi.com-palvelusta. Hän ei edes tiedä asuvansa Nuorisosäätiön asunnossa. Toinen, naapuritalossa asuva nainen kertoo maksavansa noin 70 neliön asunnostaan säätiölle vuokraa yli 1100 euroa.
– Asunto on kiva, mutta liian kallis, minkä vuoksi olen suunnitellut muuttavani täältä pois, nainen sanoo.
Nuorisosäätiö omistaa pelkästään näissä luhtitaloissa kolmisenkymmentä asuntoa. Niihin otetaan asukkaaksi kenet hyvänsä, joka on valmis maksamaan korkeaa markkinavuokraa. Säätiö vuokraa vapailla markkinoilla kymmeniä muitakin asuntoja, joita on jo nyt ainakin Hämeenlinnassa, Espoossa ja Riihimäellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kesksutalaisuus kukkii.
Kesksutalaisuus kukkii. iiikkii