Kuka keksi rahan?
Rahan keksijää ei tiedetä. Ensimmäisenä varsinaisena rahana pidetään Lyydian kuningaskunnassa noin 650 eaa. lyötyä kolikkoa. Lyydia sijaitsi nykyisen Länsi-Turkin alueella. Ensimmäiset lyydialaiset rahat olivat elektrumista, luontaisesta kullan ja hopean seoksesta lyötyjä vakiokokoisia ja ‑painoisia kolikoita. Niihin lyödyn virallisen leiman tarkoitus oli taata kolikon pitoisuus.
-rahamuseo
Näissä näkee murresanoja paljon.
esim tämä pankinhenkilö:
"Olin 1980-luvun alussa töissä Rovaniemen Säästöpankissa. Hämmästelin aluksi, kun siellä puhuttiin jatkuvasti pörssistä. Junan tuomalle selvennettiin sen tarkoittavan rahakukkaroa. "
Näitä termejä suomalaiset käyttävät käteisestä rahasta eniten.
"cash, fyrkka, massi, mani, fyffe, pätäkkä, tuohi, hillo, hynä ja paalu. Muita suosittuja olivat hilu, kahiseva, money, rahna, nappula, riihikuiva, "Oikea raha", ja oravannahka."
Normaalipuheessa käyttävänsä virallisia termejä, kuten setelit ja kolikot, mutta arkikielessä ja huumorimielessä ne muuttuvat helposti vaikkapa pinkaksi ja hiluiksi.
lähde:IS
Raha, hynä, mani, massi, hillo, kahiseva, kilisevä, käteinen, pätäkkä, tuohi, vinku, vonku, viulu, taskun ateria, fyffe, fyrkka, fyky, fyykky, lantti, kolikko, killinki, myntti, ropo, sentti, milli, valuutta, dollari, taaleri, markka, jeni, penni, pennonen, pääoma, saalis.
Vinku, vonku ja viulu viittaavat muovirahaan, “Visan vingutukseen”.
"Suomen sana raha merkitsee alun perin turkista, lähinnä oravannahkaa. Turkikset ovat olleet esihistoriallisena aikana merkittäviä vaihdon välineitä Suomessa ja laajalti Pohjois-Euroopassa. Nykysuomalaisten esivanhemmilla on ollut tiiviit kaupankäynnin tai lahjojen vaihdannan suhteet eri suuntiin, ja tässä turkikset ovat otaksuttavasti olleet merkittävässä osassa. Suomalaiset ovat usein myyneet tai antaneet ulkomaalaisille turkiksia, ja saaneet vastineeksi aineita ja esineitä, joita ei Suomessa tuotettu.
-Wiki
Rahan keksijää ei tiedetä. Ensimmäisenä varsinaisena rahana pidetään Lyydian kuningaskunnassa noin 650 eaa. lyötyä kolikkoa. Lyydia sijaitsi nykyisen Länsi-Turkin alueella. Ensimmäiset lyydialaiset rahat olivat elektrumista, luontaisesta kullan ja hopean seoksesta lyötyjä vakiokokoisia ja ‑painoisia kolikoita. Niihin lyödyn virallisen leiman tarkoitus oli taata kolikon pitoisuus.
-rahamuseo
Näissä näkee murresanoja paljon.
esim tämä pankinhenkilö:
"Olin 1980-luvun alussa töissä Rovaniemen Säästöpankissa. Hämmästelin aluksi, kun siellä puhuttiin jatkuvasti pörssistä. Junan tuomalle selvennettiin sen tarkoittavan rahakukkaroa. "
Näitä termejä suomalaiset käyttävät käteisestä rahasta eniten.
"cash, fyrkka, massi, mani, fyffe, pätäkkä, tuohi, hillo, hynä ja paalu. Muita suosittuja olivat hilu, kahiseva, money, rahna, nappula, riihikuiva, "Oikea raha", ja oravannahka."
Normaalipuheessa käyttävänsä virallisia termejä, kuten setelit ja kolikot, mutta arkikielessä ja huumorimielessä ne muuttuvat helposti vaikkapa pinkaksi ja hiluiksi.
lähde:IS
Raha, hynä, mani, massi, hillo, kahiseva, kilisevä, käteinen, pätäkkä, tuohi, vinku, vonku, viulu, taskun ateria, fyffe, fyrkka, fyky, fyykky, lantti, kolikko, killinki, myntti, ropo, sentti, milli, valuutta, dollari, taaleri, markka, jeni, penni, pennonen, pääoma, saalis.
Vinku, vonku ja viulu viittaavat muovirahaan, “Visan vingutukseen”.
"Suomen sana raha merkitsee alun perin turkista, lähinnä oravannahkaa. Turkikset ovat olleet esihistoriallisena aikana merkittäviä vaihdon välineitä Suomessa ja laajalti Pohjois-Euroopassa. Nykysuomalaisten esivanhemmilla on ollut tiiviit kaupankäynnin tai lahjojen vaihdannan suhteet eri suuntiin, ja tässä turkikset ovat otaksuttavasti olleet merkittävässä osassa. Suomalaiset ovat usein myyneet tai antaneet ulkomaalaisille turkiksia, ja saaneet vastineeksi aineita ja esineitä, joita ei Suomessa tuotettu.
-Wiki
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Näissä näkee murresanoja paljon.
esim tämä pankinhenkilö:
"Olin 1980-luvun alussa töissä Rovaniemen Säästöpankissa. Hämmästelin aluksi, kun siellä puhuttiin jatkuvasti pörssistä. Junan tuomalle selvennettiin sen tarkoittavan rahakukkaroa. "
Siinä on junan tuomaa pistetty alta lipan ja hyvin näyttää selitys "majuriinkin" uponneen.
Tuskinpa sentään. Kyllä pörssi voi tarkoittaa myös kukkaroa:
pörssi (5)
(taloustiede) julkinen kauppapaikka kaupankäynnin kohteen, erityisesti arvopapereiden, ostamista ja myymistä varten; rakennus jossa se toimii
(urheilu) pistepörssi
(svetisismi) rahakukkaro
https://fi.wiktionary.org/wiki/pörssi
Fordson majuriin