Saatanan synagooga.

Onko syntiä jota ei voi saada anteeksi? Minua ei kasvatettu kovin uskonnolliseksi, kävin kouluja ja minulle opetettiin ateismin opit, kielletään jumala. Lopulta erosin kirkosta koska se muutama euro mitä minulta meni oli olevinaan liikaa. Olen laiska, herjaan ja haukun muita ihmisiä (huomaamatta tai tahallaan),olen häpäissyt kaiken, minulla on kaikkea jonka eteen en ole pistänyt tikkua ristiin, silti valitan kaikesta. Olen ollut niin monen naisen kanssa etten enään edes muista lukua. Uskoin vääriä tekstejä jotka vain ja ainoastaan vääristävät sitä mitä Raamattu opettaa, häpäisin sen kaiken. Olen kuin saatanan synagoogasta, en tiedä ketään niin pahansuopaa kuin minä. Puhun jatkuvasti irstaita asioita, en kunnioita toisia ihmisiä. En pysty olemaan paikallaan, ajattelen jatkuvasti pahaa vaikka kuinka yritän ajatella hyvää. En saa sitä pahaa hiljenemään. Ei mitään itsekuria, ei mitään vastuuta mistään. Ei ole montaa syntiä mailmassa mitä en olisi tehnyt. Ajattelen miltein kaiken rahassa, olen jopa natsien puolesta puhunut, rotuoppia sylkenyt suustani ja saanut monet uskomaan että toiset ihmiset on jotenkin eri-arvoisia.

Lopulta päädyin lukemaan oikeaa raamattua, huomaan kuinka hirveä ihminen olen, tai pikemminkin olo on kuin ei olisi sielua lainkaan, eläin. Aivan kuin en kuuluisi tänne. En tiedä miten pystyn muuttamaan itseni kunnolliseksi, olen ihmisen irvikuva. En tiedä onko se edes mahdollista, jatkuva epäily ja saasta sydämmessä. Yritän parantaa itseni, tuntuu että se on liian myöhäistä. Olen ajatellut olevani narsisti tai jotain muuta, uusia diagnooseja tulee kuin sieniä sateella, mutta se taita olla niin että olen sairastuttanu mieleni ateismilla ja lihallisilla/maallisilla asioilla.

Onko sellaista syntiä jota ei voi saada anteeksi mitenkään?