Ydinvoiman päästöjä vähentävästä ominaisuudesta ei harkitun ja tasapuolisen tarkastelun jälkeen ole epäilystäkään. Onhan selvää että energiantuotantoprosessi, joka tapahtuu suljetussa tilassa, johon ei virtaa polttoainetta eikä ulos tule savukaasuja, ei myöskään synnytä päästöjä.
Lukuisat tieteelliset tutkimukset vahvistavat tämän ilmeisen päätelmän. Esimerkiksi alla mainituissa tutkimuksissa on yhteenlaskettu koko energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt. Tällöin huomioidaan myös voimalan rakentamisen, kuljetusten, huollon, raaka-ainehankinnan, jätteiden ym. aiheuttamat päästöt.
Kansaivälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemassa kirjassa Hydropower-Internalised Costs and Externalised Benefits (Frans H. Koch, Ottawa, Canada, 2000) on laskettu seuraavat päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:
Voimala CO2(g) . . S02 (mg) . . VOC (mg) hiukkaset (mg)
Hiili . . . 790-1182 700-32321 18-29. . . 30-663
Kaasu. . 389-511 . 4-15000 . . 72-164. . 1-10
Ydin . . . 2-59 . . . 3-50 . . . . . 0. . . . . . 2
Tuuli. . . 7-124. . . 21-87. . . . . 0. . . . . . 5-35
Aurinko . 13-731. . 24-490. . . . 70 . . . . . 12-190
Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
Myös käytännön havainnot vahvistavat ydinvoiman hyödyt päästöjen torjunnassa. Sama havainto on toistunut ympäri maailman, mutta otettakoon tässä esimerkeiksi kaksi maata Japani ja Suomi.
Japanissa ydinvoima on todettu vesivoimaa lukuunottamatta selvästi vähäpäästöisimmäksi energianlähteeksi. Alla oleva linkki näyttää kaavioesityksen eri energianlähteiden koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä Japanissa. Keltainen väri ilmaisee itse energiantuotantoprosessin päästöt, sininen muun elinkaaren päästöt.
http://www.nei.org/images/lifecycleemissions2.gif
Suomessa ydinvoiman käyttöönotto 70-80-luvulla romahdutti sähköntuotannon CO2-päästöt. Koska kuitenkin uusien ydinvoimaloiden rakentaminen tähän asti estettiin poliittisista syistä, ovat sähköntuotannon päästöt sen jälkeen hitaasti nousseet. Uuden ydinvoimalan käyttöönoton jälkeen uusi pudotus on odotettavissa. Alla oleva linkki näyttää havainnollisen kaavion jossa pudotus näkyy noin vuoden 1980 kohdalla ja keltainen väri ilmaisee vältetyt päästöt.
http://www.tvo.fi/uploads/chen12d.jpg
Lukuisat tieteelliset tutkimukset vahvistavat tämän ilmeisen päätelmän. Esimerkiksi alla mainituissa tutkimuksissa on yhteenlaskettu koko energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt. Tällöin huomioidaan myös voimalan rakentamisen, kuljetusten, huollon, raaka-ainehankinnan, jätteiden ym. aiheuttamat päästöt.
Kansaivälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemassa kirjassa Hydropower-Internalised Costs and Externalised Benefits (Frans H. Koch, Ottawa, Canada, 2000) on laskettu seuraavat päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:
Voimala CO2(g) . . S02 (mg) . . VOC (mg) hiukkaset (mg)
Hiili . . . 790-1182 700-32321 18-29. . . 30-663
Kaasu. . 389-511 . 4-15000 . . 72-164. . 1-10
Ydin . . . 2-59 . . . 3-50 . . . . . 0. . . . . . 2
Tuuli. . . 7-124. . . 21-87. . . . . 0. . . . . . 5-35
Aurinko . 13-731. . 24-490. . . . 70 . . . . . 12-190
Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
Myös käytännön havainnot vahvistavat ydinvoiman hyödyt päästöjen torjunnassa. Sama havainto on toistunut ympäri maailman, mutta otettakoon tässä esimerkeiksi kaksi maata Japani ja Suomi.
Japanissa ydinvoima on todettu vesivoimaa lukuunottamatta selvästi vähäpäästöisimmäksi energianlähteeksi. Alla oleva linkki näyttää kaavioesityksen eri energianlähteiden koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä Japanissa. Keltainen väri ilmaisee itse energiantuotantoprosessin päästöt, sininen muun elinkaaren päästöt.
http://www.nei.org/images/lifecycleemissions2.gif
Suomessa ydinvoiman käyttöönotto 70-80-luvulla romahdutti sähköntuotannon CO2-päästöt. Koska kuitenkin uusien ydinvoimaloiden rakentaminen tähän asti estettiin poliittisista syistä, ovat sähköntuotannon päästöt sen jälkeen hitaasti nousseet. Uuden ydinvoimalan käyttöönoton jälkeen uusi pudotus on odotettavissa. Alla oleva linkki näyttää havainnollisen kaavion jossa pudotus näkyy noin vuoden 1980 kohdalla ja keltainen väri ilmaisee vältetyt päästöt.
http://www.tvo.fi/uploads/chen12d.jpg
Vastaukset 53
Vanhimmat
Vaan eipähän näy lukuja siitä ydinpaskasta.
Jotenkin se ei näytä kuuluvan joukkoon...
Jos tarkoitat käytettyä polttoainetta, se pidetään eristyksissä elollisesta luonnosta eikä siten ole määritelmän mukaan päästö.
Johtuen käytetyn polttoaineen minimaalisesta määrästä, tällainen toiminta on mahdollista. Ydinvoimalle vaihtoehtoisten fossiilisten polttoaineiden kohdalla ei, vaan niiden jätteet levitetään ilmakehään, jossa ne aiheuttavat vääjäämättä tuhoja ihmisille ja luonnolle. Jatkuvasti.
"
Jos tarkoitat käytettyä polttoainetta, se pidetään eristyksissä elollisesta luonnosta eikä siten ole määritelmän mukaan päästö.
Johtuen käytetyn polttoaineen minimaalisesta määrästä, tällainen toiminta on mahdollista. Ydinvoimalle vaihtoehtoisten fossiilisten polttoaineiden kohdalla ei, vaan niiden jätteet levitetään ilmakehään, jossa ne aiheuttavat vääjäämättä tuhoja ihmisille ja luonnolle. Jatkuvasti.
"
Ihme selittäjä: PALJONKO TUULIVOIMALA TUOTTAA RADIAKTIIVISIA JÄTTEITÄ?
YDINENERGIA ON AINOA ENERGIAMUOTO, JONKA HENGENVAARALLISET JÄTTEET ON PAKKO PITÄÄ EROSSA ELÄVÄSTÄ LUONNOSTA SATOJEN TUHANSIEN VUOSIEN AJAN!
MONTAKO RAATOA SAADAAN AIKAAN YDINVOIMALAN YHDEN VUODEN JÄTETUOTOKSELLA?
Tiedät ihan hyvin että väitteesi on epätosi, mitään pakkoa ei ole, ja se asia on sinulle jo osoitettu. Sinulle jo aiemminkin annettu USA:n energiaministeriön esitys eri loppusijoitusvaihtoehdoista löytyy täältä:
http://www.ocrwm.doe.gov/factsheets/doeymp0017.shtml
Kuten sivun lukemalla taas huomaat, läheskään kaikki jätehuoltovaihtoehdot eivät sisällä täydellistä eristämistä.
Eristämistä suositaan nykyisessä jätehuollossa siitä yksinkertaisesta syystä että se on hyvin houkutteleva vaihtoehto kun jätettä on näin minimaalisia määriä, että eristäminen onnistuu. Keksikikokoinen ydinvoimala kuluttaa noin kuutiometrin polttoainetta vuodessa.
Käytetty ydinpolttoaine ei ole koskaan aiheuttanut kenellekkään minkäänlaista vaaraa. Huolellisesti käsiteltynä ydijäte ei uhkaa eikä ole kaupallisen ydinvoiman koko 50-vuotisessa historiassa uhannut ketään. Näin huolimatta siitä että sitä on kuljetettu yhteensä miljoonia kilometrejä. Ei ole mitään järkevää tai hyvin perusteltua syytä, että tämä erinomaista huolellisuutta osoittava kokemusperäinen tietämys jotenkin yhtäkkiä radikaalisti osoittautuisi vääräksi.
Ne jätteet pitää eristää elävästä luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.
En jaksa pälättää näin selvästä asiasta. käy STUKin sivuilla opiskelemassa perusasioita elävästä elämästä
STUK ja USA:n energiaministeriö (DOE) ovat ydinjätehuollosta samoilla linjoilla. Annettu linkki oli USA:n energiaministeriön esittely eri jätehuoltovaihtoehdoista:
http://www.ocrwm.doe.gov/factsheets/doeymp0017.shtml
DOE:n analyysi on yhtäpitävä STUK:n kannan kanssa. Mistä sinä olet siinä eri mieltä?
Ei helvetti, vaihdetaan jo jengii STUkissa sitten!
Suomesta ei vielä ole löydetty turvallista loppusijoituspaikkaa ydinkakalle.
"
Ydinjätteet aiotaan sijoittaa peruskallioon
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valmistelutyöt aloitettiin Suomessa 1980-luvun alkupuolella. Nykyisin tästä tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä vastaa Teollisuuden Voima Oy:n ja Imatran Voima Oy:n yhdessä perustama Posiva Oy. Käytetyt polttoaineniput on tarkoitus kapseloida ja loppusijoittaa kallioperään noin puolen kilometrin syvyyteen rakennettaviin tiloihin.
Sijoituspaikkatutkimukset tehtiin neljällä paikkakunnalla: Kuhmossa ja Äänekoskella sekä Eurajoen ja Loviisan voimalaitosalueilla. Eduskunnan vahvistaman valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Posiva Oy jatkaa loppusijoituspaikan suunnittelua Eurajoen Olkiluodossa.
"
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinjatteet/loppusijoitus_suomessa/fi_FI/sijoitus/
Se, että jotain paikkaa tutkitaan mahdollisena ydinkakan loppusijoituspaikkana, ei vielä tarkoita sitä, että se hyväksytään ydinkakan loppusijoituspaikkana.
"
Korkea-aktiiviset jätteet
Voimalaitoksen reaktorista poistettava käytetty ydinpolttoaine säteilee aluksi hyvin voimakkaasti. Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuus vähenee nopeasti, se säilyy pitkään hyvin vaarallisena. Yhden vuoden jäähtyneessä käytetyssä polttoaineessa aktiivisuuspitoisuus on lähes 100 biljoonaa becquerelia polttoainekiloa kohden (100 TBq/kg=terabecquerelia kilossa). Tämä korkea-aktiivinen ydinjäte ei saa joutua kosketuksiin elollisen luonnon kanssa ja on eristettävä siitä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.
...
"
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinjatteet/ydinjate/fi_FI/korkea/
Hyvä Vastaaja. Massapostittaminen on kielletty Suomi24:n säännöissä.
Jos haluat, olisi hyvien tapojen mukaista sen sijaan keskustella asiallisesti aihetta käsittelevässä keskustelussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006436393
Aivan liian myöhäistä - ahne ihminen myrkyttää monin tavoin maailmaa ja 'päästötöntä' ydinvoimaa ei ehditä rakentaa niin paljoo, että päästöt vähenis. Ei se ole tähönkään asti muuta kuin lisännyt kasvihuonekaasupäästöjä!
Asiaa voi tutkia IAEAn raportista:
http://www.iaea.org/OurWork/ST/NE/Pess/rds-1/RDS1-23scr .pdf
Todella kauheaa luettavaa.
IAEA esittää siinä kaksi eri skenaariota, joista ensimmäisessä (LOW) ydinvoimaa vähennetään asteittain vuoteen 2030 asti ja toisessa (HIGH) sitä kasvatetaan 70% vuoteen 2030 mennessä. Skenaariot perustuvat karkeisiin, erilaisiin kulutus- ja talousennusteisiin ja LOW on vaatimattoman talouskasvun skenaario.
Raportin taulukko 5, otsikko:
"TABLE 5. ESTIMATES OF TOTAL ENERGY CONSUMPTION (EJ), PERCENTAGE USED FOR ELECTRICITY GENERATION, AND PERCENTAGE SUPPLIED BY NUCLEAR ENERGY"
Eli arvioita energian kokonaiskulutuksesta, sähkön tuotannon ja ydinvoiman osuudesta. Alhaalla on sarake 'World Total', se kiinnostavin.
Taulukon mukaan kokonaisenergian kulutus vuonna 2002 oli 446.4 EJ.
LOW-skenaariossa vuonna 2030 olisi
- energian kokonaiskulutus 659 EJ (+50%)
- ydinvoiman osuus 4.2%
HIGH-skenaariossa vuonna 2030 olisi
- energian kokonaiskulutus 907 EJ (+100%)
- ydinvoiman osuus 4.6%
Selkeä johtopäätös: ydinvoimaa lisäämällä on mahdotonta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä! LOW-skenaariollakin energian kokonaiskulutus kasvaa vajaa 50%, ja HIGH-skenaariossa yli 100%, vaikka ydinvoiman (70% kasvustaan huolimatta) osuus kasvaa vain 0.2%-yksikköä!
Ilman uusiutuvien energioiden rajua lisäystä ei ole mitään mahdollisuutta selvitä energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamasta kasvihuonekaasuista ja ilmastonmuutoksesta. Jos talouskasvua vielä väkisin halutaan pitää yllä, sen on perustuttava uusiutuvien energioiden lisääntyvään tuottamiseen ja vientiin kehitysmaihin.
"Mitä sanoinkaan...
Kirjoittanut: Joku vaan... 13.1.2005 klo 00.30
"LOW-skenaariossa vuonna 2030 olisi
- energian kokonaiskulutus 659 EJ (+50%)
- ydinvoiman osuus 4.2%
HIGH-skenaariossa vuonna 2030 olisi
- energian kokonaiskulutus 907 EJ (+100%)
- ydinvoiman osuus 4.6% "
Erilaiset alkuoletukset -> Erilaiset tulokset.
Toisessa on vaan kylmästi olettettu että energian kulutuksen kasvu on puolet pienempi kuin toisessa, ja sitten kauhistellaan miten saastutus lisääntyy.
Entä jos yritettäisiin laskea tuota "LOW" skenaariota sillä 100 % energian tarpeen kasvulla?
Kysehän on taas siitä, että kannustetaanko energian säästöön, ja mitä tehdään fossiilisten käytön hillitsemikseksi. Eli kyse on energiapolitiikan suuremmista linjavedoista, ei pelkästään ydinvoimasta.
Ydinvoiman rakentaminen ei itsessään lisää energian käyttöä ja yleistä kulutusta. Ydinvoimala tuottaa sähköä, aivan kuten muutkin voimalat.
Jos ydinvoiman lisärakentamisen tavoitteeksi asetetaan CO2-päästöjen leikkaaminen, eli käytännössä ydinvoimaa rakennetaan korvaamaan fossiilisia, niin siinä tapauksessa tilanne on täysin eri kuin "HIGH" skenaariossa.
Eri lähtöarvot, eri tulokset. Menetelmät ovat tässä tapauksessa lähes merkityksettömiä."
Erilaisilla oletetuilla tuotantorakenteilla saadaan erilaisia päästöjä, totta kai.
Tämä ei tietenään mitenkään muuta sitä tosiasiaa että ydinvoima on vaihtoehtoihinsa verrattuna äärimmäisen vähäpäästöinen.
Kerroppa meille sitten ehdotuksesi maailman energiatuotannon määristä lähivuosikymmenien ajan. 25 vuotta voisi olla sopiva aika.
MTV3:
"
Ydinvoima ei ratkaise ilmaston lämpenemistä
Julkaistu 06.04.2000 11:51
Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutosta aiheuttavia sähköntuotannon päästöjä vähennetään tehokkaimmin ilman ydinvoimaa.
Kansainvälisen WWF:n tilaaman raportin mukaan lisäydinvoima lisää sähkönkäyttöä, eikä kannusta energiatehokkuuteen.
Raportissa selvitetään ydinvoiman käyttöä eri puolilla maailmaa ja vertaillaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä teknologisia ratkaisuja. Suomen WWF:n mukaan samansuuntaista tietoa on saatu myös Suomessa tehdyistä selvityksistä.
(MTV3-STT)
"
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/arkisto.shtml?2000/04/17373
WWF tutki asian jo ennenkuin IAEA. Eihän tuossa mitään epäselvää enää kenellekkään oo, mutta miksi enää rakennetaan yhtään ydinvoimaa? Eikö olisi jo ihan välttämätöntä panostaa kaikki voimavarat uusiutuvien kehittämiseen ja rakentamiseen?
Tulevien vuosikymmenien energiahuollolle on lukuisia vaihtoehtoja. Jo tällä hetkellä on selvää, että jos kehitysmaiden annetaan Kiinan ja Intian tapaan edes lähestyä länsimaiden elintasoa, maailman kokonaiskulutus tulee valtavasti kasvamaan jo nykyisinkin korkeasta tasosta.
Eri tapoja kattaa tuo kulutus on lukemattomia. Kuitenkin, jos päästöjä halutaan torjua, edes nykyisentasoisen, saati sitten radikaalisti kasvaneen, energiankulutuksen kattamiseen riittää vain yksi päästötön energianlähde: ydinvoima.
Lisää selvitystä aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006295971
IAEAlla ei ollu yhtään vaihtoehtoa, jossa kasvihuonekaasupäästöjä olisi voitu vähentää ydinvoiman avulla!
No niin. Sillä lailla.
"IAEAlla ei ollu yhtään vaihtoehtoa, jossa kasvihuonekaasupäästöjä olisi voitu vähentää ydinvoiman avulla!"
IAEA:n tehtävä ei ole tällaisia vaihtoehtoja esittää. Maat päättävät itse energiapolitiikastaan, IAEA pyrkii edistämään rauhanomaista ydintekniikkaa mm. lääketieteen, tutkimuksen ja energiantuotannon palveluksessa ihmiskunnan parhaaksi.
Mut kuule: mä huomioin!
Ydinvoiman tiedetään vähentävän sähköntuotannon päästöjä. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tosiasia. Niin vain on.
Esimerkiksi Suomen tapauksessa ydinvoimaloiden käyttöönotto reilut 20 vuotta sitten romahduttivat CO2-päästöt:
http://www.tvo.fi/uploads/chen12d.jpg
Tämä on havainto, ei mielipide.
Jos niitä sulla on, revi edes yksi
Päinvastoin, IAEA on syystäkin alallaan kenties luotetuin kansainvälinen organisaatio.
Kyse on vain siitä, että IAEA ei yksinkertaisesti julkaise omia mielipiteitään energiapolitiikkaan suunnasta. Se ei vain ole IAEA:n toimialaa, se on asiantuntijaorganisaatio, ei poliittinen toimija.
Katso vaikka IAEA:n tehtävä sen kotisivuilta: "The IAEA is the world's center of nuclear cooperation and works for the safe, secure and peaceful use of nuclear technologies."
ei kuulosta uskottavalta, että kaikki ovat väärässä.
Jo edellisessä viestissäni mainitsen yhden päästöttömän vaihtoehdon, joka sattuu myös asiantuntijoiden mielestä olemaan ainoa joka mittakaavaltaan riittää mailman kasvaviin tarpeisiin.
Enemmän aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006295971
mä luotan IAEAn osaamiseen paljon paljon enemmän kuin sun päläpälään!
Onko mitään?
IAEA ei väitettäsi tue.
WWF:n kantaa kummastelen, mutta jos he todella väittävät ettei ydinvoima vähennä päästöjä, on se havaintojen kanssa ristiriidassa. Katso itse, kai sinä sentään omia silmiäsi uskot:
http://www.tvo.fi/uploads/chen12d.jpg
Tietenkin minä olen väärässä. Mutta että IAEA ja WWF on myös väärässä :)
Kunhan nyt ensin poliitikot uskoisivat asiantuntijoita. Uusiutuvilla kannattaa tehdä kokeiluja, mutta se ei auta jos samalla 90% energiasta tosiasiassa tehdään polttamalla hiiltä ja hiilivetyjä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö täytyy saada todelliseen laskuun. Keinoista lisää toisessa tekstissä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006295971
Sulla ei oo muuta ku hirveesti sanoja! Kuka tahansa voi sanoa:
- vaihtoehtoja on paljon
- määrätkäämme ensin suunta
:D hupaisaa :D
Sun dokumenttien kuvaamistaito lähentelee taiteen huippusaavutuksia. Kerrot ensin jotain dokumenttiin liittyvää ja sitten jotain ja taas jotain ja lopulta kukaan ei tiedä mistä on kysymys. Kuten ei tästä:
"Esimerkiksi alla mainituissa tutkimuksissa on yhteenlaskettu koko energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt."
Niitä allamainittuja tutkimuksia saa hakea kissojen ja koirien ja ulosottomiesten kanssa mutta sä puhut jo saman hengenvetoon ihan muuta:
"Kansaivälisen energiajärjestön (IEA) julkaisemassa kirjassa Hydropower-Internalised Costs and Externalised Benefits (Frans H. Koch, Ottawa, Canada, 2000) on laskettu seuraavat päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:
Voimala CO2(g) . . S02 (mg) . . VOC (mg) hiukkaset (mg)
Hiili . . . 790-1182 700-32321 18-29. . . 30-663
Kaasu. . 389-511 . 4-15000 . . 72-164. . 1-10
Ydin . . . 2-59 . . . 3-50 . . . . . 0. . . . . . 2
Tuuli. . . 7-124. . . 21-87. . . . . 0. . . . . . 5-35
Aurinko . 13-731. . 24-490. . . . 70 . . . . . 12-190
"
Eli jostakin kirjaasta joku lainaus, joka ei suinkaan ole 'energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt' vaan tuoton ajan päästöt :/
Ja jos joku vielä tähän asti on jotenkin pysynyt perillä sillisalaattisi sisällöstä, teet oikein huippuflopin:
"Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
"
Miten niin toisaalta? Kehuit:
"Esimerkiksi alla mainituissa tutkimuksissa on yhteenlaskettu koko energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt."
Eikö tuo ollutkaan se mainitsemasi
"Esimerkiksi alla mainituissa tutkimuksissa on yhteenlaskettu koko energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt."
tosin vain yksi, ei monta.
Sori vaan, kirjoita selkeemmin linkki tai viittaus tasan siihen missä asiakin. Tuon lukeminen ymmärrettävästi vaatii liikaa aikaa keneltä tahansa.
Mutta parasta oli:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
"
Voisitko ystävällisesti kertoa saman tutkimuksen muut kasvihuonekaasupäästöt?
tai jonkun sisälukutaidossa on jotain vikaa. Itse ainakin ymmärsin mitä siinä sanottiin.
"Niitä allamainittuja tutkimuksia saa hakea kissojen ja koirien ja ulosottomiesten kanssa mutta sä puhut jo saman hengenvetoon ihan muuta:
"
siinähän se sitten tulee sinunkin lainauksessa.
Hydropower - Internalised Costs and Externalised benefits / Frans H Koch / IEA / Canada, 2000
"Eli jostakin kirjaasta joku lainaus, joka ei suinkaan ole 'energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt' vaan tuoton ajan päästöt"
Mistä moisen päätelmän teit? juurihan oli sanottu että "koko energiantuotantoprosessin koko elinkaaren päästöt" per KWh
Hei katsos toinenkin alla mainittu tutkimus !
"Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002)
"tosin vain yksi, ei monta."
Mielestäni niitä on jo kaksi. ja luvutkin ovat samaa kokoluokkaa..
"Voisitko ystävällisesti kertoa saman tutkimuksen muut kasvihuonekaasupäästöt?"
Jos olisit ikinä lukenut näitä tutkimuksia tietäisit tuosta, "CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt", että luvut sisältävät kaikki kasvihuonekaasut sisällään. eli muut kasvihuonekaasupäästöt ovat muutettu vastaavaksi määräksi hiilidioksidia ja sitten laskettu yhteen.
"Tuon lukeminen ymmärrettävästi vaatii liikaa aikaa keneltä tahansa."
Itseltä meni aikaa tasan sen verran kuin tuon pituisen viestin lukemiseen yleensä menee.
Vaikeaselkoista vain dokumenttiviittausten osalta, eikä niitä kaikkia luvattuja tainnu edes ollakaan. Olihan siinä ristiriitaakin: tuulivoiman päästöt ovat vain 20% ydinvoiman päästöistä, silti otsikko ja tekstikin kehui ydinvoiman ylivertaisuudesta päästöjen pienuudesta. Ristiriita ei vielä ensimmäisessä kommentissani ollut selvinnyt minulle.
Mutta väliäkö tuolla. Sain nyt sen mitä olen etsinyt toisilta sivuilta, eli elinkaariaikaiset päästöt:
"Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
"
Ja katso: ei ydinjätettä, ei ydinaseita, ei ydinvoimalakatastrofia!
Täysin turhaa kohkaamista sinulta. Koska et sille tosiasialle voi mitään, että ydinvoima on ilmiselvän edullinen vaihtoehto vähpäästöisyytensä takia, takerrut täysin yhdentekeviin ja itsekeksimiisi pikkuseikkoihin. Katsokaa nyt miten pikkumaisia typeryyksiä Vastaajan turhanaikaiset kommentiti sisältävät:
"Niitä allamainittuja tutkimuksia saa hakea kissojen ja koirien ja ulosottomiesten kanssa"
Ne ovat alla. Jos et niitä siitä löydä, en voi autaa.
"Eli jostakin kirjaasta joku lainaus, joka ei suinkaan ole 'energiantuotantoprosessiin koko elinkaaren päästöt' vaan tuoton ajan päästöt :/ "
Onpas, tutkimus käsitti nimenomaan koko elinkaaren, kuten sanoinkin.
"Mutta parasta oli:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
Voisitko ystävällisesti kertoa saman tutkimuksen muut kasvihuonekaasupäästöt?"
Et tunne alan termistöä. Kasvihuonekaasujen vaikutus lasketaan muuntamalla ne CO2 vastaaviksi. Tässä näin on toimittu, joten luku summaa, kuten kerroin, kokonaispäästöt kasvihuonekaasujen osalta.
"Täysin turhaa kohkaamista sinulta. Koska et sille tosiasialle voi mitään, että ydinvoima on ilmiselvän edullinen vaihtoehto vähpäästöisyytensä takia,"
Edullisiisko se nyt on maailman tärkein asia tässä tilanteessa?
Tuulivoima on selkeästi ympäristöystävällisin ja turvallisin. Sopii myös kehitysmaihin muiden uusiutuvien kanssa.
Ja jos väität, niinkuin tuolla ylempänä, että ydinjätteet ei kuulu tähän niin oot tasan väärässä.
ET VOI MITÄÄN SILLE, ETTÄ YDINVOIMA ON AINOA ENERGIAMUOTO, JONKA HENGENVAARALLISET JÄTTEET ON PIDETTÄVÄ EROSSA ELÄVÄSTÄ LUONNOSTA SATOJA TUHANSIA VUOSIA
"
Mutta parasta oli:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
Voisitko ystävällisesti kertoa saman tutkimuksen muut kasvihuonekaasupäästöt?"
Et tunne alan termistöä. Kasvihuonekaasujen vaikutus lasketaan muuntamalla ne CO2 vastaaviksi. Tässä näin on toimittu, joten luku summaa, kuten kerroin, kokonaispäästöt kasvihuonekaasujen osalta.
"
Tunnen kyllä ainakin ton verran. Ongelmana oli viestisi epätäsmällisyys ja ristiriitaisuus. Jatkossa vähän tarkempaa saisko? Tosin sulta ei aikaisemmin saanut lähdetietoja aina tikullakaan kaivamalla,
Tuuli on toki erinomainen voimanlähde ympäristöystävällisyytensä takia. Sen ongelma onkin riittämättömyys ja sopimattomuus maailman energiannälkään. Enemmän aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006295971
Onko ajatusta miten
a) Suomeen
b) kehitysmaihin
saadaan nopeasti paljon lisää uusiutuvia?
"a) Suomeen"
Julkisin tuin. Onneksi Suomi tukee 40% uusia tuulivoimaloita, kasvattaa radikaalisti tuulivoiman käyttöä ja on jo ennestään maailman johtava maa biomassan sähköntuotantokäytössä. Samalla täytyy huolehtia siitä, että se osa sähköstä, jota ei pystytä kattamaan uusiutuvilla energianlähteillä, tuotetaan mahdollisimman luontoystävällisesti. Muuten uusiutuvien käytön hyödyt hukkuvat tuotannon pääosan saasteisiin. Näin esim. Tanskassa, jonka energiasta yli 90% edelleen tuotetaan fossiilisin polttoainein - suurin osuus kaikista pohjoismaista!
"b) kehitysmaihin"
Nostamalla niiden kehitysastetta. Esimerkiksi Kiina lisää radikaalisti ja massiivisessa mittakaavassa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä jatkuvasti. Valitettavasti nopeasti kehittyvän maan tapauksessa uusiutuvat energianlähteet eivät pysy tarpeiden perässä - esimerkiksi Kiinan sähkönkulutus kasvaa vuosittain Suomen koko kulutusta vastaavalla määrällä! Täytyy huolehtia että tuon kasvavan kulutuksen pääosa tuotetaan myös mahdollisimman pitkälti päästöittä, jottei uusiutuvien hyödyt tässäkin tapauksessa hukkuisi tuotannon pääosan päästöihin.
jopa oot hupaisa!
satutko tietään, että suomen tuki tuulivoimalle on EU-maiden, ainakin EU15-maiden PIENIN!
"Samalla täytyy huolehtia siitä, että se osa sähköstä, jota ei pystytä kattamaan uusiutuvilla energianlähteillä, tuotetaan mahdollisimman luontoystävällisesti."
Mikä osa sähköstä? siis kuinka suuri osa ja miksi ei kyetä kattamaan uusiutuvilla?
"Muuten uusiutuvien käytön hyödyt hukkuvat tuotannon pääosan saasteisiin. Näin esim. Tanskassa, jonka energiasta yli 90% edelleen tuotetaan fossiilisin polttoainein - suurin osuus kaikista pohjoismaista!"
eikö tuo merkitse sitä, että uusiutuvia on liian vähän? Mikä estää rakentamasta tarpeeksi?
tanska saastuttaa vähemmän kuin suomi, muista se. eikä ole ydinkakkaakaan siellä!
"
b) kehitysmaihin"
Nostamalla niiden kehitysastetta. Esimerkiksi Kiina lisää radikaalisti ja massiivisessa mittakaavassa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä jatkuvasti. Valitettavasti nopeasti kehittyvän maan tapauksessa uusiutuvat energianlähteet eivät pysy tarpeiden perässä - esimerkiksi Kiinan sähkönkulutus kasvaa vuosittain Suomen koko kulutusta vastaavalla määrällä! Täytyy huolehtia että tuon kasvavan kulutuksen pääosa tuotetaan myös mahdollisimman pitkälti päästöittä, jottei uusiutuvien hyödyt tässäkin tapauksessa hukkuisi tuotannon pääosan päästöihin.
"
Ei uskoisi, että vastasit kysymykseen:
"Onko ajatusta miten
a) Suomeen
b) kehitysmaihin
saadaan nopeasti paljon lisää uusiutuvia?"
Siis tämähän menee jo vitsin puolelle, mutta yritetään pysyä vakavana:
"Nostamalla niiden kehitysastetta."
Tota... miten sen sanoisi... eikö pikemminkin ole niin, että kehitysastetta nostetaan energian avulla? no jaa. on sitä hullumpiakin älynväläyksiä nähty.
kiinan nimittäminen kehitysmaaksi on vähän epäilyttävää. ainakin teollisuus porskuttaa lujaa siellä, keinoista nyt en ihan tiedä.
"Täytyy huolehtia että tuon kasvavan kulutuksen pääosa tuotetaan myös mahdollisimman pitkälti päästöittä, jottei uusiutuvien hyödyt tässäkin tapauksessa hukkuisi tuotannon pääosan päästöihin."
no jopas taas oli viisasta. ei sanaakaan siitä, miksi tuotannon pitäisi saastuttaa ollenkaan.
...että vaikka uusiutuvien käyttö kokoajan radikaalisti kasvaa ja vaikka niitä tuetaan jo massiivisesti ja vaikka Suomi on jo maailman johtava maa biomassan sähköntuotantokäytössä, ne eivät nykyisellään riitä kattamaan koko sähköntarvettamme. Sama tilanne on muissa teollisuusmaissa, esim. Tanskassa yli 90% kaikesta energiasta tuotetaan fossiilisin polttoainein. Jottei uusiutuvien hyöty Tanskan tapaan hukkuisi energiantuotannon pääosan päästöihin, tulisi loppuosa energiasta myös tuottaa mahdollisimman vähäpäästöisin tavoin.
Yksikään pohjoismaa ei tuota yhtä suurta osaa energiastaan fossiilisin polttoainein kuin Tanska. Siellä uusiutuvilla tuotetaan pikkuruinen siivu energiasta ja niiden hyödyt hukkuvat energiantuotannon massiivisen pääosan päästöihin. Toivoa sopii, ettemme ajaudu samaan tilanteeseen, vaan jatkossakin myös se osa sähköstä mitä uusiutuvilla emme tuota, tuotetaan myös mahdollisimman vähin päästöin.
"Tota... miten sen sanoisi... eikö pikemminkin ole niin, että kehitysastetta nostetaan energian avulla?"
Yhteiskunnan kehitys kulkee rinta rinnan energiantuotannon kanssa. Niitä ei voi erottaa toisistaan, mutta maailman köyhimmillä ei ole varaa kalliissiin uusiutuviin ilman kasvua ja vaurastumista. Nopea kasvu vaatii taas tarpeeksi energiaa: esimerkiksi yksin Kiinasa energiankulutus kasvaa koko Suomen kulutuksella yhdessä vuodessa! Sen kattamiseksi tarvitaan muitakin kuin uusiutuvia ja jottei uusiutuvien tuoma hyöty menisi hukkaan, on energian pääosastakain mahdollisimman suuri osa tuotettava päästöittä.
"kiinan nimittäminen kehitysmaaksi on vähän epäilyttävää. ainakin teollisuus porskuttaa lujaa siellä, keinoista nyt en ihan tiedä."
Tämä ei ole mielipidekysymys. Kiina on kehitysmaa. YK luokittelee sen kehitysmaaksi, samoin Suomen kehitysyhteistyöministeriö. Myös avustusjärjestöt luokittelevat Kiinan kehitysmaaksi. Kiinalainen työmies joutuu pärjäämään alle dollarilla päivässä. Kuivuus uhkaa ja sähkökatkot ovat yleisiä.
puuttuu vaan että mistäs ne sitä uusiutuvaa hankkii kun niihin ei meilläkään oo varaa
TANSKAN PÄÄSTÖT OVAT SUUREMMAT KUIN SUOMEN. OTA SELVÄÄ ENNENKUIN VÄNKÄÄT!
TANSKAN PÄÄSTÖT OVAT SUUREMMAT KUIN SUOMEN. OTA SELVÄÄ ENNENKUIN VÄNKÄÄT!
siis mikä osa sähköstä ja miksi ei voi tuottaa uusiutuvilla?
vastaa jotain järkevää, kiitos
Kiitos perusteellisesta selvityksestä. Selvityksiäsi on ilo lukea.
Oli tosi iloista luettavaa:
"
Toisaalta tutkimuksessa "Life-Cycle Assessment of Electricity Generation Systems and Applications for Climate Change Policy Analysis" (Paul J. Meier, University of Wisconsin-Madison, August, 2002) verrattiin eri energiamuotojen koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä ja päästiin seuraaviin tuloksiin:
CO2 vastaavat kasvihuonekaasupäästöt tonneina/GWh
Hiili 1041
Kaasu 622
Biomassa 46
Aurinko 39
Ydinvoima 17
Tuuli 14
"
VTT T2196:
"
8. Yhteenveto
Työssä tarkasteltiin Suomen energiajärjestelmän tulevaisuuden kehitystä olettaen, että
ilmaston muuttuminen on tosiasia ja kasvihuonekaasujen päästöjä joudutaan Kioton
sitoumuskauden jälkeenkin rajoittamaan. Tarkastelussa keskityttiin CLIMTECHohjelman
eri projektien käsittelemiin teknologiavaihtoehtoihin, ja siten esimerkiksi
mahdollista ydinvoiman tuotannon lisäämistä vuoden 2010 jälkeen ei otettu huomioon.
Kasvihuonekaasujen päästöjä tehokkaasti vähentävä teknologia on suurelta osalta uutta
ja vasta kaupallistuvaa tekniikkaa. Jos energiajärjestelmää uusittaessa investoidaan
pelkästään kustannuksiltaan edullisimpiin tuotanto- ja käyttötekniikoihin, tavanomaisella
teknologian kehitystahdilla päästöjen väheneminen on varsin hidasta. Energian
tuotantolaitosten rakentamiseen sitoutuu runsaasti pääomaa, ja laitoksia käytetään
pitkään, tyypillisesti 25–40 vuotta. Tuotantojärjestelmää ei siten yleensä ole taloudellisesti
järkevää korvata uudella ennen laitosten normaalin käyttöiän loppua.
Uudet energian tuotanto- ja käyttöteknologiat edellyttävät useimmiten vielä tavanomaista
suurempia investointeja, sillä niiden kilpailukyky perustuu tyypillisesti aiempaa
parempaan hyötysuhteeseen tai uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Taloudellisen
kilpailukyvyn saavuttamiseksi uutta tekniikkaa on yleensä kehitettävä pitkään
ja määrätietoisesti.
Skenaarioiden tulosten mukaan teknologia tarjoaa kuitenkin runsaasti sekä koeteltuja että vielä kehitystyötä edellyttäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Koska energiajärjestelmän muutokset ovat hitaita, mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysmääräisesti vain kehittämällä riittävän ajoissa lupaavien
tekniikoiden toimivuutta ja taloutta.
Hyviksi havaittuihin kehityskohteisiin panostaminen todennäköisesti kannattaa pitkällä
tähtäimellä. Tulosten mukaan teknologian nopea kehittyminen ja käyttöönotto voi
vähentää päästöjen rajoittamisen kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa.
Teknologian käyttäjien eduksi koituvien kustannussäästöjen lisäksi teknologisen osaamisen
kärjessä pysyminen laajentaa samalla merkittävästi teknologiaa kehittävien
yritysten vientimahdollisuuksia. Ajoissa alkanut kehitystyö tuottaa taloudellisesti
edullisimman kokonaistuloksen ja vähentää eniten päästöjä.
Tarkastelluissa skenaarioissa Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen
kannalta keskeisimmiksi teknologiaryhmiksi osoittautuivat Kioton periodin jälkeen
bioenergia- ja tuulivoimatekniikat. Näiden ohella päästöjä voidaan kuitenkin vähentää
kustannustehokkaasti lukuisilla muillakin teknologisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi
energian loppukäytön tehostamisessa, jätehuollossa, jäähdytysteknologiassa ja teollisuusprosessien yhteydessä on kehitteillä monia hyviä teknisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Suomessa ei luonnollisesti voida tehdä kaikkien lupaavien tekniikoiden kehitystyötä, joten monissa tapauksissa panostuksen tarve kohdistuu teknologian käyttöönoton edistämiseen.
Suorien taloudellisten hyötyjen ohella kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistoimet
voivat aiheuttaa myös tuntuvia myönteisiä sivuvaikutuksia muiden ilmansaasteiden
vähenemisenä ja siten paikallisen ja alueellisen ilmanlaadun paranemisena. Tulosten
mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen johtaa suoraan energian tuotannon ja
käytön rikin- ja typenoksidipäästöjen vähenemiseen. Hiukkaspäästöihin ei voitu osoittaa
yhtä suoraa vaikutusta, mutta niidenkin merkittävään vähentämiseen teknologia tarjoaa
hyvät mahdollisuudet, erityisesti pienpoltossa.
Energiateknologian kehitystyössä Suomessa voidaan arvioida olevan hyvä maaperä
kehitys- ja demonstrointihankkeille, sillä energiajärjestelmämme on monipuolinen ja
pääosin teknologialtaan kehittynyttä. Puhtaita teknologioita kannattaa tällöin myös
kehittää laaja-alaisesti, sillä kovin varmasti ei voida sanoa, millainen teknologia alkaa
menestyä parhaiten. Viime kädessä päästöjen vähentämiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä
teknologia. Yhtä lailla sekä yksityisten kuluttajien että yritysten pitää muuttaa
asenteitaan ja käyttö- ja kulutustapojaan. Mitä vähemmän kulutustavat muuttuvat, sitä
vaikeampaa ja kalliimpaa on vähentää päästöjä.
"
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2003/T2196.pdf
"Tarkastelussa keskityttiin CLIMTECHohjelman
eri projektien käsittelemiin teknologiavaihtoehtoihin, ja siten esimerkiksi
mahdollista ydinvoiman tuotannon lisäämistä vuoden 2010 jälkeen ei otettu huomioon."
Ei tietenkään tommosii enää sotkemaan päästetä! Rakenteilla oleva pitäis peruuttaa heti ja alkaa rakentaan uusiutuvia, koska
"Tarkastelluissa skenaarioissa Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen
kannalta keskeisimmiksi teknologiaryhmiksi osoittautuivat Kioton periodin jälkeen
bioenergia- ja tuulivoimatekniikat."
Ja noita jo rakentaan niin että hihat heiluu!
" päästöt aiheutuviksi 1kWh:n sähköntuotannosta:
Voimala CO2(g) . . S02 (mg) . . VOC (mg) hiukkaset (mg)
Hiili . . . 790-1182 700-32321 18-29. . . 30-663
Kaasu. . 389-511 . 4-15000 . . 72-164. . 1-10
Ydin . . . 2-59 . . . 3-50 . . . . . 0. . . . . . 2
Tuuli. . . 7-124. . . 21-87. . . . . 0. . . . . . 5-35
Aurinko . 13-731. . 24-490. . . . 70 . . . . . 12-190 "
1'000 megawatin voimala tuottaa tunnissa tuhat miljoonaa wattituntia, eli miljoona kilowattituntia/tunti...
Inkoon voimalaitos tarkoittaa siis täysteholla käydessään 1'000'000 kWh/h CO2-päästöinä tämä tarkoittaa seuraavaa:
790'000'000 g/h = 790'000 kg/h
1'182'000'000 g/h = 1'182'000 kg/h
Jos Inkoon voimala korvattaisiin ydinvoimalalla, niin päästöt olisivat seuraavanlaisia:
2'000'000 g/h = 2'000 kg/h
59'000'000 g/h = 59'000 kg/h
Eli 790-1'182 tonnia per tunti vaihtuisi 2-59 tonniin tuntia kohden.
Ts. hiilidioksidi päästöt alentuisivat minun pikaisten laskutoimituksieni mukaan noin 0.17-7.5 prosenttiin alkuperäisestä, eli vähennys olisi vähintään 92.5 prosenttiyksikköä.