Veljenpoikansa haastattelun mukaan Vapaa-ajattelijain puheenjohtajana toiminut VäinöVoipio on todennut seuraavaa:
"Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan".
"Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan".
Vastaukset 40
Vanhimmat
Antivapari valehtelee törkyketjuissaan ruokottomasti Väinö Voipion lausumista.
Jätä se trollliketjut väliin!
Voipio ei siis ole sanonut, että vapaa-ajattelu on kommunismia.
Kirkon etuoikeuksien lopettaminen ei ole "uskontovihamielisyyttä".
Tässä yksi perusvaatimuksista, joka liittyy kirkon ja valtion erottamiseen:
Vapaa-ajattelijain mielestä kirkollisverosysteemi tulee lopettaa niin että kirkko saa alkaa kerätä itse jäsenmaksunsa.
Hyvin sanottu. Samaa ideaa elämäänkatsomuksen omaehtoisesta rakentamissesta ja antidogmaattisuudesta on liiton ja Helsingin vaparieen säännöissäkin.
Antivaparia harmittaa, että toi tämän hyvä luonnehdinnan esille.
Tilapäiset erään henkilön hörhöilyt on jätetty taakse. Hyvä niin.
Hyvä luonnehdinta vapaa-ajattelusta. On hyvä tiedostaa, että dogmatismia ja auktoriteettiuskoa voi toki tulla muustakin kuin Raamatusta ja Koraanista. Ihminen on laumaeläin.
Uskonnot ovat lähtökohtaisesti dogmaattisia. Uskonnottomuus on lähtökohtaisesti antidogmaattista.
Uskonnot koittavat luovia oppiensa kanssa. Nyt kirkon luovinta tyssässi homoparien vihkimisseen, kun kerran Raamatussa sanoataan... Siinä sitten uskovaisetkin luovivat..
Uskonnottomat puolestaan koittavat pärjätä elämänkatsomuksensa rakentamisessa kriittisyyden, rationalismin ja humanistisen etiikan ihanteiden kanssa. Riittää kun on "ihan hyvä".
Niin, ei uskonnottomuus tee kenestäkään täydellistä ihmistä. Auktoriteettiajattelua ja henkistä laiskuutta voi olla silti, vaikka humanistiset ja vapaa-ajattelun ihanteet ohjaavatkin haastamaan auktoriteettiuskoa ja ajattlemaan klriittisesti ja itse selvää ottaen.
Hyvä että edes yritetään, kun sen sijaan uskonnoissa käsketään uskomaan "ikiaikaisiin totuuksiin" jossain "pyhässä kirjassa".
Lisään vielä, että todella erinomainen asia, että tämä Väinö Voipion hyvä luonnehdinta tuli esiin. Antidogmaattisin terveisin
Kehittyvyys ja omaehtoisuus on hyvä vaihtoehto "ikiaikisten totuuksien" ei dogmien ohjelmoinnillle.
Tämä paha. Piiloon!
Kuudesa minuutissa pois etusivulta.
Olikin jo liukunut 7. sivulle, mutta nostetaan tietoisuuteen.
Hyvä. Noin Voipion tapaa pyrin itsekin ajattelemaan ja jopa elämään
Tämä Väinö Voipio -juttu oli yksi antivaparin vikatikeistä.
Jos menet vähän ulos!
Vapaa-ajattelijana yrin tuohon, mitä Väinöö Voipio on kirjoittanut. Hyvä että tuli esiin.
Juu, suurkiitos löytäjälle.
Myvin ilmaistu tuo auktoriteettiuskon (eli dogmatismin) vastustaminen.
"...pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan".
Hyvin sanottu.
80-vuotisen historian hyödyntäminen on yksi mahdollisuus.
Ilman muuta Väinö Voipion ajattelua hänen kirjoistaan kannattaa nostaa esiin. Ensi vuonnahan on 80-vuotisjuhlavuosi, joten se sopii siihenkin yhteyteen.
Sama ajatus humanistimanifestissa, jonka Vapaa-ajattelijain liittto on juuri hyväksynyt ja julkaissut:
Pohjoismainen humanistimanifesti
1. Humanismi on sekulaari elämänkatsomus. Se perustuu ajatukseen siitä, että ihmiset ovat osa luontoa, syntyneet vapaina ja yhdenvertaisina ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan ja heillä on järki sekä omatunto.
2. Humanistien näkemyksen mukaan olemassaololle ei ole ennalta määritettyä tarkoitusta. Jokaisella on vapaus etsiä elämälleen tarkoitus ja päämäärä omakohtaisen pohdiskelun, sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä ihmiskunnan tieteen, filosofian ja taiteen luoman rikkaan kulttuurin kautta.
3. Humanismi edistää rationaalisuutta. Kriittisyys ja kyseenalaistaminen, tietoon perustuva järkeily ja tieteelliset menetelmät ovat parhaat työkalut, joilla maailmasta saadaan luotettavaa tietoa.
4. Humanistit kannustavat kyseenalaistamaan kaikki ajatukset ja mielipiteet, myös omansa. Meidän tulee etsiä parhaita argumentteja ja muuttaa mielipiteitämme sekä tarkistaa vakaumuksiamme silloin, kun ne voidaan osoittaa vääriksi. Sananvapaus on olennaisen tärkeää, jotta mielipiteitä voidaan arvioida avoimessa keskustelussa.
5. Humanistit pitävät demokratiaa, laillisuusperiaatetta ja ihmisoikeuksia perimmäisinä arvoina, jotka voidaan perustella järkisyin. Olemme osa yhteiskuntaa ja meillä on vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Meidän on varmistettava planeettamme elinkelpoisuus tuleville sukupolville.
6. Humanismi edistää kaikkien yhdenvertaisuutta. Humanistit kunnioittavat uskonnonvapautta ja jokaisen oikeutta valita oma elämänkatsomuksensa. Valtion tulee olla sekulaarinen, eikä se saa myöntää erioikeuksia minkään elämänkatsomuksen perusteella.
Tämä rimmaa hienosti Voipion ajatuksen kanssa:
"Humanistit kannustavat kyseenalaistamaan kaikki ajatukset ja mielipiteet, myös omansa. Meidän tulee etsiä parhaita argumentteja ja muuttaa mielipiteitämme sekä tarkistaa vakaumuksiamme silloin, kun ne voidaan osoittaa vääriksi. Sananvapaus on olennaisen tärkeää, jotta mielipiteitä voidaan arvioida avoimessa keskustelussa."
Mainio yhteys.
Vaikka joulun ajankin merkeissä.
Väinö Voipio tuli Vapariliiton puheenjohtaksi 60-luvun alussa. Hän oli silloin jo melko korkeassa iässä.
Niihin aikoihin hän julkaisi myös muutamia kirjoja, joissa oli tosi tiukkaa uskontokritiikkiä.
Hän todisti loogisesti, että ainakaan kristinuskon jumalaa ei voi olla olemassa.
Esim. Kahleissa vai vapaana. Hyvä - Paha - Synti. 1967. Gummerus
Sitten on joku Vihreä katekismus.. Onko joku lukenut? (Kuulostaa epäilyttävältä;-)
Väinö Voipio tuli VA-liiton puheenjohtajaksi vuonna 1958, ja hän toimi tehtävässä vuodeen 1963,
Hän oli aloittaessaan puheenjohtajana jo reippaasti yli 70-vuotias.
Ja kirjoitti sen jälkeen reippaasti uskontokriittisiä kirjoja kolme kappaletta. Ja lehtiartikkeleita päälle.
Hän täytti puheenjohtajaksi tulonsa vuotena 74 vuotta. Ihan ennakkoluulotonta vapareilla jo siihen aikaan.
Ikärasismia ei ollut vielä keksitty?
Aika iällä ollutkin. Voinee kohtuudella arvioida tuolloisen 74-vuotiaan vastanneen noin keskiarvoisesti nykypäivän 84-vuotiaita.
Kirjallinen tuotanto huomattava valintansa jälkeen. Uskontokritiikkiä, vapaa-ajattelua.