OECD:n vertailu: Työtön pääsee Suomessa helpommalla kuin naapurimaissa.
http://www.hs.fi/talous/a1472531698716
"Pohjoismaiden vertailussa Suomi on kaikilla mittareilla hännänhuippu. [- -] Vertailun mukaan Suomessa saa muutenkin kieltäytyä töistä melko lavein perustein."
Nyt on tutkimustietoa taas pöydässä! Kauanko yhteiskuntamme kestää tällaista?
http://www.hs.fi/talous/a1472531698716
"Pohjoismaiden vertailussa Suomi on kaikilla mittareilla hännänhuippu. [- -] Vertailun mukaan Suomessa saa muutenkin kieltäytyä töistä melko lavein perustein."
Nyt on tutkimustietoa taas pöydässä! Kauanko yhteiskuntamme kestää tällaista?
Vastaukset 83
Vanhimmat
Mistä töistä nämä puoli miljoonaa työvoimareserviläistä ovat taas kieltäytyneet.
Eioosta on paha kieltäytyä-
Mistäköhän+tämä+median+jatkuva+sota+työttömiä+kohtaan+oikein+johtuu?
Perkele,+en+enää+vaikene+työttömyydestä!
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkist
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkist
Miksi Suomessa ei edes yritetä panna työttömiä töihin? Korvauksilla oleskelijoita löytyy varmasti, jos työvoimatoimistot eivät pistä vastaan.
Valtionyhtiöiden pomojen lisäeläkkeet maksavat älyttömästi!!!
- Sammon johtajalle 1,8 miljoonaa !!!
Korkeinta lisäeläkettä nauttinee Sammon Kari Stadigh.KOK.
Monien valtionyhtiöiden toimitusjohtajat saavat yhä suurempia lisäeläkkeitä. Sammon johtaja nauttii suurimmasta eläkepotista.
Keskimääräistä muhkeampia lisäeläkkeitä maksetaan etenkin valtio-omisteisissa pörssiyhtiöissä, selviää valtion omistajaohjausyksikön laskelmista.
Esimerkiksi valtionemmistöisen Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievoselle myönnettiin viime vuonna yli 460 000 euroa lisäeläkettä, kun toissa vuoden määrä oli lähes 100 000 vähemmän.
Lisäeläkkeet maksetaan yleensä henkivakuutusyhtiölle, joka siirtää varoja johtajalle hänen eläköidyttyään.
Korkeinta lisäeläkettä nauttinee Sammon Kari Stadigh, jonka eläkepottia korotettiin 1,5 miljoonalla eurolla 1,8 miljoonaan. Valtio on Sammon suurin omistaja 14 prosentin osuudella.
Omistajaohjausyksikön mukaan valtion omistamissa listaamattomissa yrityksissä lisäeläkekulut ovat pääosin yleisellä markkinatasolla.
Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi valtion osakkuusyhtiö Gasum korotti toimitusjohtajansa Antero Jännesin lisäeläkettä viime vuonna 310 000 eurosta 480 000:een.
Valtio on lisäeläkkeitä vastaan, mutta ei voi puuttua voimassa oleviin sopimuksiin.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288591672964.html
Tässä ovat 20 suurinta maataloustukien saajaa!
Luvuissa ovat mukana viljelijätuet, rakenne-, hanke- ja yritystuet, markkinatuet ja muut tuet.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201503120101637_uu.shtml
Kansanedustajan palkka ei riitä-pitää kupata vielä sossutukea=maataloustukea!
Tämä kansanedustaja sai eniten maataloustukea
Hänelle maksettu tukisumma oli yhteensä vajaat 125 000 euroa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031219344781_uu.shtml
Maataloustuet lopetettava heti!
Verottaja ratsasi 94 työmaata - räikeimmässä tapauksessa työntekijät pötkivät pakoon!!
Verohallinnon tehovalvontaviikko paljasti epäkohtia Suomen rakennustyömailla. Viikon 39 aikana tarkastettiin kaikkiaan 94 työmaata.
Verohallinnon mukaan vain joka kymmenennellä työmaalla oli käytössä sähköinen tietojärjestelmä, jota tuleva lainsäädäntö käytännössä edellyttää.
Suuria puutteita havaittiin muun muassa työntekijäluettelon ylläpitämisessä. Noin joka kolmannella työmaalla ei ollut luetteloitua tietoa työntekijöistä.
Räikeimmässä tapauksessa työntekijät pakenivat työmaalta tarkastajien saapuessa. Toisessa kohteessa työmaa suljettiin tilapäisesti, koska sillä ei ollut käytössä kuvallisia tunnistekortteja.
http://yle.fi/uutiset/verottaja_ratsasi_94_tyomaata_-_raikeimmassa_tapauksessa_tyontekijat_potkivat_pakoon/6869874
Vilkaisepa näitä grafiikoita, jotka todistavat,
että verotus ei ole Suomessa mitenkään järjettömän kireää
jos katsoo vertailun grafiikoita, niistä ilmenee, että Suomi ei ole mitenkään erityisen kireä verottaja verrattuna moniin muihin maihin.
Suomi verottaa ..keskituloisia kohtuudella...
.. ja hyvätuloisiakin suhteellisen kevyesti verrattuna moniin maihin.
Sitten kun aletaan puhua todella suurituloisista, verotus alkaa olla suhteellisen kireää, mutta ei aivan mitalisijoille nousevaa.
Kahden palkansaajan ja kahden lapsen perhe selviää vertailussa aika nätisti...
http://www.talouselama.fi/incoming/article2220956.ece/ALTERNATES/w500
ja huipputuloisen marginaaliveroprosenttikaan ei ole lähellä vertailun kärkeä.
Mitä grafiikoista voi päätellä?
monessa maassa verottaja käy kukkarolla vielä paljon pahemminkin.
http://www.talouselama.fi/uutiset/vilkaisepa naita grafiikoita jotka osoittavat etta verotus ei ole suomessa mitenkaan jarjettoman kireaa/a2220959
Tuore tutkimus ei tue konsernijohtaja Nalle Wahlroosin KOK ihmiskäsitystä vain omaa etua tavoittelevasta homo sapiensiksesta.
Brittitutkimus osoittaa, että juuri yhteistyö ja epäitsekkyys erottaa ihmisen apinoista ja on saanut ihmiskunnan kukoistamaan.
Tutkimuksessa vertailtiin 3-4-vuotiaiden lasten, kapusiiniapinoiden ja simpanssien ongelmanratkaisukykyä empiirisesti.
Lapset menestyivät testissä tutkijoiden mukaan paljon apinoita paremmin. Heidän menestyksensä salaisuutena oli keskinäinen neuvonta, jäljittely ja toisia huomioiva toiminta, kuten herkkujen jakaminen.
Apinat eivät tähän kyenneet.
Tutkijat toteavat, että aina ihmiskunnan menestyminen on liitetty kykyyn kasata kulttuurista ja teknologista tietämystä, mutta hämäräksi on jäänyt, millä tavoin sosiaalinen ja kognitiivinen kyvykkyys mahdollistavat tiedon kumulatiivisen kasvun. Tähän tutkimus toi valaistusta.
Heidän mukaansa jo lasten ilmentämät sosiaaliset ja tiedolliset kyvyt selittävät, miksi vain ihminen on pystynyt luomaan ajan myötä kasaantuvan ja laajenevan kulttuurin.
Tutkimus tehtiin brittiläisessä St. AndrewsSchoolofBiology -yliopistossa. Tutkimuksessa mukana oli nimekkäitä eläintieteilijöitä ja kognitiivisen ja evoluutiopsykologian professoreita, muun muassa L. G.Dean, R. L.Kendal ja S. J.Schapiro.
Meillä asiasta ensimmäisenä kertoi Tiede-lehti.
Konsernijohtaja Wahlroos kertoi syntymäpäivähaastattelussaan perustavansa ihmiskäsityksensä Yhdysvaltain ensimmäisen valtiovarainministerin Alexander Hamiltonin näkemyksille, että "ihminen on luonteeltaan omaa etuaan ajatteleva. Se on jokaisen organismin perusominaisuus vuosituhannen saatossa".
Hamiltonin ja Wahlroosin aatoksille ei löydy tukea tieteestä, ei Charles Darwinilta ei myöskään Sigmund Freudilta, joka rakensi psykoanalyyttisen teoriansa Darwinin biologisen lajiteorian varaan, puhumattakaan modernista evoluutiopsykologiasta tai kognitiivisen psykologianja neurotieteen tutkimuksista.
Tuore tutkimus ei tue Wahlroosin ihmiskäsitystä...
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201203122997
Veroja demarit kyllä osaavat korottaa. Sillä tavalla saadaan elinkeinoelämä henkitoreisiin ja lisää väkeä työttömäksi. Ja työttömäthän ovat demareiden äänestäjäkunnan ydin.
Älä viitti provosoida. Toiedät itsekin ettei niin ole.
Jokainen menisi täihin jos siitä maksetaan palkkaa jolla tulee toimeen. Jokainen joka saa tukia enempi kuin palkkaa, niin ei sitä työtä ota sillon vastaan, sehän olisi aivan älytöntä.
Toiseksi mistä niitä töitä löytyy palkattomaan työtön mutta ei palkkatyötön? Se on kumma yhtälö....
On se vaan kumma että näitä tuet pois työttömiltä kommentoijia riittää täällä ja TYÖAIKAAN!!! Joko koknuoret ovat täällä puoluetuen turvin tai yrittäjiä ottaa päähän kun porukka ei suostu tekeen hommia 3e timma,jotta itse yrittäjä voi sitten ajella luksusmersuilla ym.
Poistetaan heti ensimmäiseksi maataloustuet ja puoluetuet.En halua veroillani maksaa niitä.
entistä aktiivisemmin hakea töitä. Olisi ihanaa sanoa ylpeänä: "Kyllä, olen kokopäivätyössä!".
Olen viime aikoina päässyt muutamaan työhaastatteluun. Toisesta paikasta sanottiin, että olin erittäin tasaväkinen valitun kanssa ja toisen paikan piti olla minun ja olin heidän ykkösvaihtoehto. Minua kehuttiin haastattelussa maasta taivaisiin ja lupasi soitella parin päivän päästä, koska tehtäisiin työsopimus jne. Tämä päivä koitti, mutta minulle ilmoitettiin, että olivat sittenkin valinneet toisen. Heillä kuulemma oli pikkuisen parempi henkilökemia. Kyllä harmitti suunnattomasti, kun antoivat ymmärtää ja tekivät sitten jotain ihan muuta. Olisin varmasti tykännyt työstä aivan älyttömästi ja hoitanut hommani huolella. Ei sitten. Ei auta muu kuin laittaa lisää työhakemuksia menemään. En jaksaisi olla ikuinen kakkonen, milloin on mun vuoro olla ykkönen?
http://tytonmatkassa.blogspot.co.uk/2013/08/pieni-kurkistus-tyottoman-arkeen.html
Työvoimakoulutukset on osaltani nähty, enkä myöskään ymmärrä, miksi esim. noita ”Toimihenkilö & Asiantuntija" - ja muita huijauskoulutuksia pyöritetään vuodesta toiseen?! Kukaan ei niistä oikeasti työllisty, pelkästään niillä rahastavat firmat hyötyvät. Systeemi toimii siten, että työtön hommaa itselleen koulutus-/työssäoppimispaikan jostain yrityksestä, työskentelee siellä ilmaiseksi (= ilman palkkaa), koulutuksen järjestävä taho laskuttaa työttömän työpanoksesta eikä työtön työllisty yritykseen. Kätevää ja helppoa, mutta kenelle?
Jaa että miksikö työ ei ”kiinnosta”? Ensinnäkin, ulkomaalaiset työntekijät ovat halvempia kuin suomalaiset, joten siksi heitä palkataan mieluummin kuin suomalaisia. Toiseksi, sellaisia ”mitä tahansa töitä” ei ole olemassakaan… Kolmanneksi ”työvoimatoimisto”, joka muuten on ollut jo kauan nimeltään TE-toimisto, ei tarjoa työtä kenellekään. Neljänneksi, ainakin minun (50 v) tapauksessani tukituloni ovat alittaneet käteen jäävän palkkani 700…1000 eurolla, joten minua työ tosiaan kiinnostaa erittäinkin paljon. On vain sellainen pikku juttu, että työnantajia ei minun palkkaamiseni satu kiinnostamaan. Suomi ottaa lainaa paljon muuhunkin kuin työttömyysmenoihin, joten turha työttömiä on Suomen velkaantumisesta syyttää. Mitä tulee tuohon ”velkavetoisen tukisirkuksen” kustantamiseen, niin me työttömät osallistuisimme siihen ihan mieluusti muuttumalla työssäkäyviksi. Se ei vain käy aivan niin helposti kuin tämä todellisuudesta täysin vieraantunut herra kuvittelee!
http://toivotontyoton.blogspot.co.uk/
Vaikka työllistyminen havittelemiini työtehtäviin tuntui toivottomalta, en voinut antaa periksi. Usko omiin unelmiini antoi minulle voimia raivata vesakoita myös niinä päivinä, kun usko mol.fi –sivustoon oli mennyt.
Sinnikkyyttä on lähettää työhakemuksia ja vetää niistä vesiperiä.
https://www.blogit.fi/tag/työttömyys
"Harmittaa, ettei lapsille voi tarjota huvituksia" -
Tällaista on työttömän arki
Vaikka olen hakenut erilaisiin töihin puolen vuoden aikana, niin haastatteluun on vaikea päästä. Hakemuksia ei myöskään pysty montaa kerralla tuottamaan, vaan aina jokainen haku on prosessi, johon tulee huolella valmistautua.
Lukijat kertovat
Lapset kasvavat vaatteistaan ja uusia metsästän kirpputorilta. Uusia ei ole varaa ostaa. Harmittaa, ettei lapsille voi tarjota huvituksia, herkuteltavaa tai leluja niin kuin haluaisi. Joo, ilmaiseksikin voi pitää hauskaa, mutta jos lapsi haluaa HopLopiin, kun muutkin menevät, on se vaan kurjaa, kun ei voi iloa tarjota.
äiti
Pelkkää senttien laskemista, kun asumismenojen jälkeen jää käyttöön 280 euroa kuukaudessa. Kuusi vuotta olen hakenut töitä tauotta, mutta tämän ikäisenä (56) ei pääse edes haastatteluun. Rahaa ei ole mihinkään. Mitään en voi hankkia, minnekään en voi matkustaa. Mutta eihän se Sipilän hallitusta kiinnosta, miten tavallisilla ihmisillä menee.
ent työntekijä
Eniten rassaa se, kun täytyy olla jatkuvassa valmiustilassa. Ja se, että hakemuksia lähtee, eikä haastatteluun asti edes pääse. Sitten luen iltapäivälehdestä jonkun Vartiaisen tai Wahlroosin kommentteja laiskoista työttömistä ja katson ympärilleni puhtaana kiiltävää kotia, viikattuja pyykkejä, alusta asti itse tehtyä ruokaa ja leivonnaisia, tarkkaan hiottuja työhakemuspohjia. Ja mietin, miten tässä maailmassa jaksaa elää.
Emme voi mennä häihin, koska ei ole rahaa häälahjaan eikä juhlavaatteisiin (kirpputorikin on liian kallis). Ajokorttiin ei ole rahaa, mikä tarkoittaa, että lasta ei voi kuskata esim. harrastuksiin tai pitemmällä asuvien kavereiden luo.
Talvella lapset ovat pois koulusta, jos on hiihtoa, koska suksiin ei ole rahaa.
Pitkäaikaistyötön
Työttömänä haluaisin sanoa, että sellaiset työllistämistoimenpiteet, jotka perustuvat pakkoon tai painostukseen tai sanktioihin, eivät pidemmän päälle edesauta kestävän yhteiskunnan rakentumista lainkaan. Päinvastoin.
Jos simputus on armeijassa rikos, on se sitä taatusti TE-toimistoissakin.
Peke
Olen 57-vuotias
mies. Olin 33 vuotta töissä
telakalla, josta irtisanottiin tuotannollisista syistä. Olen yrittänyt lähettää hakemuksia ja saada vielä töitä mm. kouluttautumalla hoiva-avustajaksi. Mutta tämän ikäistä ei huolita edes hoiva-alalle vaikka sain ihan hyvät paperit.
regu
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072020060546_uu.shtml
Ei nyt ole mikään työaika, vaan paras puolukanpoiminta-aika. Vuosi- tai sairauslomalla silloin on aina oltu.
On se vaan kumma että näitä tuet pois työttömiltä kommentoijia riittää täällä ja TYÖAIKAAN!!! Joko koknuoret ovat täällä puoluetuen turvin tai yrittäjiä ottaa päähän kun porukka ei suostu tekeen hommia 3e timma,jotta itse yrittäjä voi sitten ajella luksusmersuilla ym.
Poistetaan heti ensimmäiseksi maataloustuet ja puoluetuet.En halua veroillani maksaa niitä.
On se vaan kumma että näitä tuet pois työttömiltä kommentoijia riittää täällä ja TYÖAIKAAN!!! Joko koknuoret ovat täällä puoluetuen turvin tai yrittäjiä ottaa päähän kun porukka ei suostu tekeen hommia 3e timma,jotta itse yrittäjä voi sitten ajella luksusmersuilla ym.
Poistetaan heti ensimmäiseksi maataloustuet ja puoluetuet.En halua veroillani maksaa niitä.
On se vaan kumma että näitä tuet pois työttömiltä kommentoijia riittää täällä ja TYÖAIKAAN!!! Joko koknuoret ovat täällä puoluetuen turvin tai yrittäjiä ottaa päähän kun porukka ei suostu tekeen hommia 3e timma,jotta itse yrittäjä voi sitten ajella luksusmersuilla ym.
Poistetaan heti ensimmäiseksi maataloustuet ja puoluetuet.En halua veroillani maksaa niitä.
On se vaan kumma että näitä tuet pois työttömiltä kommentoijia riittää täällä ja TYÖAIKAAN!!! Joko koknuoret ovat täällä puoluetuen turvin tai yrittäjiä ottaa päähän kun porukka ei suostu tekeen hommia 3e timma,jotta itse yrittäjä voi sitten ajella luksusmersuilla ym.
Poistetaan heti ensimmäiseksi maataloustuet ja puoluetuet.En halua veroillani maksaa niitä.
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Avoimet työpaikat
Tuottaja: Tilastokeskus
Tiedot:
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja toisella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuosi sitten
17.8.2016
Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilaston mukaan vuoden 2016 toisella neljänneksellä 30 600, kun vuotta aiemmin määrä oli 28 800. Osa-aikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista oli 27 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 21 prosenttia. Tietojen viiteajankohta on 1. kesäkuuta.
Seuraava julkistus:
16.11.2016
http://tilastokeskus.fi/til/atp/
Avoimet työpaikat
Niin kukahan se keksi 9 € päivä jobit.
Aina huonoina aikoina "kaikkien" pitää osallistua talkoisiin.
Totuus on silti se, että niin huonoina kuin hyvinäkin aikoina jaetaan
lisää rahaa rikkaimmille.
Vasta VATT totesi, että Suomi antaa erilaisia yritystukia n. 7.3 miljardin edestä vuodessa. Valtiovalta on näin "huonoina" aikoina luvannut jälleen n. 1 miljardin verran rahaa vuosittain yrityksille. Siihen päälle kaikki muut yritysten veronkiertokikat, niin se on taas tavallisen kansan vika kun ollaan suossa.
Yritystuista ei apua investointeihin
Suuret yritykset vievät yritystuet, vaikka pienyrityksillä olisi suurempi tarve tuille.
Investointituet eivät juurikaan lisää uusien investointien määrää. Tämä selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvityksestä, jossa arvioitiin suorien tukien ja verotukien vaikuttavuutta.
Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta. Lisäksi suurten yritysten saaman julkisen tuen havaittiin usein syrjäyttävän yksityistä rahoitusta investoinneissa.
Myöskään työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta pääasiassa ne jäävät yrityksille.
Selvityksen mukaan, tutkimus- ja kehitystoiminnan verotuilla ja suorilla tuilla näyttää olevan positiivinen vaikutus erityisesti pienten yritysten innovaatiotoimintaan. Kuitenkin valtaosa tukirahoista menee suurille yrityksille.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritystuista-ei-apua-investointeihin/8kueXcjm
TÄSSÄ HEMMOTTELUA... kokoomuslaiset Suomen suurimpia tukiloisia!!!!!!!
paskakokkareet kuppaavat eniten tukia Suomessa!!!
On tukea mm.
-yritystukea
-maataloustukea
-kodinhoitotukea
-omistusasunnon verotukea
-yritysten verotukea
-päivähoitotukea
-kotona teetettävän työn tukea
-verotukea,verovähenykset
-ja on puoluetukea kokarenuorloisille jotta voivat vaan makoilla!
On tukea tuen päälle!
Lista ois loputon!
Susanna Kosken johtama kokoomuksen nuorisojärjestö saa valtionapua 642 850 euroa.=sossutukea!
Vastikkeetonta tukeA:Kokoomusnuorille 650 000€
Kokoomusnuorten tuet pitäisi poistaa!!!!!
Poliittisten nuorisojärjestöjen, kuten kokoomusnuorten, tuet pitäisi ehdottomasti poistaa.
On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme
miksi täällä on älyvapaina syntyviä lapsuksia ja kovasydämisiä kannanottoja oikeistonuorilta.
Kokoomusloisten+maataloustuet+eli+siis+sosiaalituet+Ainakin+4+miljardia+euroa+vuodessa+++ympäristöhaitat+
Ruotsiin muuttava Wahlroos saa pitää satojentuhansien maataloustuet!!!
Ruotsiin muuttaminen ei vaikuta Björn Wahlroosin saamiin maataloustukiin.
Ruotsalaislehti Dagens Industri kertoi keskiviikkona Björn Wahlroosin muuttaneen viime vuoden joulukuussa kirjoille Ruotsiin.
Wahlroosin ratkaisun kerrotaan pohjaavan verotuksellisiin syihin.Wahlroosien voivan säästää muuttaessaan perintö- ja lahjaverojen muodossa yli sata miljoonaa, mikäli hänen lapsensakin jättävät Suomen. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa perintö- ja lahjaveroja liikemiehen yli puolen miljardin arvoisesta omaisuudesta ei kannettaisi.
Vuodesta toiseen Suomen tulolistojen kärjestä löytyvä Wahlroos on löytänyt säännöllisesti tiensä uutisotsikoihin verotietojen lisäksi myös maataloustukien julkaisemisen yhteydessä.
Halikossa sijaitsevan Åminnen kartanon ja sitä ympäröivien tilusten isännän nostamat tukisummat ovat viime aikoina pyörineet vuositasolla 250 000 euron molemmin puolin. Viimeisten viiden vuoden aikana Wahlroos onkin saanut maataloustukia reippaasti yli miljoonan euron edestä.
Tähän on tuskin luvassa lähitulevaisuudessa muutosta, sillä "Nalle" voi asiasta vastaavan Maaseutuviraston mukaan nostaa tukia myös muuttaessaan Ruotsiin.
- Tukea maksetaan hakijan hallinnassa olevalle Suomessa sijaitsevalle maatilalle. Tilalla asumispakkoa ei ole, kertoo Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston tiedottaja Lauri Hyttinen sähköpostitse Iltalehdelle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014041018202189_uu.shtml
eli näin kok-superkuppari kuppaa tuet(=sossutukea!) suomalaisilta veronmaksajilta!
Itse ei tietenkään halua maksella veroja!
SINÄ MAKSAT NÄMÄKIN TUET!
Jos Wahlroos investoi Suomeen, se on hyvä asia, koska siten hän tuo tänne työtä. Siitä sietääkin ihmisiä palkita. Mutta miksi palkita työttömänä olosta maksamalla työttömyystukea?
Sä olet huolissasi yhteiskunnan tilasta, mutta et työtenkijöitä ja yleensäkin ihmisten toimeentulosta!!!!!
Kyllä yhteiskunta pärjää, suomi on rikkaampikuin koskaan, näillä heikennyksillä ja leikkauksilla on kumma jos ei rahaa ole.
Kansalaiset ovat kusessa ja lisää paskaa tulee koko ajan, olisit huolissasi ennemmin meistä joka elätämme perheitämme ja sairaista ja vanhuksista ja lapsista ym opiskleijoista... työntekijöistä??? Kyllä se vika on ihan muualla kuin meissä huonompiosaisissa.
Luulisi sun häpeevän sanojasi.
JOs koko ajan viedään eikä mitään saa tilalle, ja toiset vetelee 32 000 e kuukausilaplkkoja, niin kylä siinä menee työntekemisen into jos ilmatteeks toiset tekee.
Suomen hallitus haluaa siis luoda yrityksille uuden tukijaisjärjestelmän maataloustukiaisten rinnalle. Maataloustuottajien tukijärjestelmä on ihan päälaellaan. Pientuottajat anaitsevat toimeentulotukensa, mutta suurmaanomistajien on mielestäni tultava omillaan toimeen. Nyt tukea jaetaan sitä enemmän, mitä enemmän omistat. Ihan pähkähullua toimintaa!
Olli Ainola kirjoittaa elinkeinotuista Iltalehdessä tänään:
"...Hallituksen tukipolitiikka ylittää runsaudellaan jopa elinkeinoelämän tavoitteet. EK kertoi vaalien alla hyväksyvänsä 200 miljoonan euron leikkauksen elinkeinotukiin. Keskuskauppakamari pani vieläkin paremmaksi, se oli valmis puolittamaan tuet. Kumma kyllä, kumpikaan järjestö ei enää vaadi, että hallitus toteuttaisi nämä tavoitteet.
Hallituksen työrukkanen, tutkimuslaitos Vatt kertoi kesäkuussa, että Suomi jakaa suoria yritystukia vuodessa noin 1,3 miljardia euroa. Yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin kuusi miljardia.
Noihin lukuihin pitää lisätä ainakin yksi uusi tuki, yrittäjävähennys. Tuollaisen tuen hallitus on luvannut ottaa käyttöön vuonna 2017. Tuki rouhaisee verotuotosta noin 130 miljoonaa euroa..."
Työvelvollisuus myös maataloustuille 2 mrd,
whalroosin 300 0003 maataloustuelle,
puoluetuille kok 600 000 ,yritystuille yli mrd,
,yritysten verotuille n.4mrd, pulueiden mediatuelle 80 000e, jne.
tukea tuen päälle. Poistetan kaikki nämä tuet ensin.
Aloitetan kansallisesta maataloustuesta 2 miljardia!
Tätä tukea arvostelevat mm Ruotsi ja muut pohjoismaat.
Käsittääkseni maanviljelijät ovat perinteisesti kannattaneet nimenomaan tuotantomääriin sidottuja maataloustukia. Työttömyystukea vastaan taas ei tarvitse tehdä työtä tai investoida omaisuuttaan.
Vuosien laman jäljiltä Suomi ei ole todellakaan rikkaampi kuin koskaan. Valtiokin tekee vuodessa 6 miljardia velkaa.
Minne ne rahat menevät? Niitä voi etsiä työttömän takapuolesta.
työväen kannattaa todella pitää yhtä, muuten hallitus ja EK syö meidät elävältä. Etkö ole lukenut mitään hallituksen suunnitelmista. Analyyseja löytyy vaikka hur mycket.
Esimerkkejä:
1.Hallitus aikoo esim. kehittä uuden yritystukiviritelmän. Tämä koskisi myös vauraita yrittäjiä, ei vain pienituloisia. Ilmeisesti vauraat saisivat enemmän tukea kuin vähävaraiset yrittäjät. Eli samoin periaattein kuin maataloustuki.
2. Hallitus ei aio karsia ainoatakaan elinkeinotukea. EK kertoi vaalien alla hyväksyvänsä 200 miljoonan euron leikkauksen elinkeinotukiin. Keskuskauppakamari pani vieläkin paremmaksi, se oli valmis puolittamaan tuet. Kumma kyllä, kumpikaan järjestö ei enää vaadi, että hallitus toteuttaisi nämä tavoitteet.
3. Hallituksen työrukkanen, tutkimuslaitos Vatt kertoi kesäkuussa, että Suomi jakaa suoria yritystukia vuodessa noin 1,3 miljardia euroa. Yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin kuusi miljardia. Eli hallitus voisi niin halutessaan karsia yritystukia tai verotukia
EK ja keskuskauppakamari eivät tällä hetkellä todellakaan halua edes muistaa lupauksiaan, koska hallitus taistelee nyt heidän riveissään. Ja työnantajat hymyilevät keskenään riiteleville työntekijöille.
Kokoomusloisten+maataloustuet+eli+siis+sosiaalituet+Ainakin+4+miljardia+euroa+vuodessa+++ympäristöhaitat+
Varmaan oot jo noilla "tiedoilla" lähtenyt maataloutta harjoittamaan, kun on niin kannattavaa...
Sitä paitsi kaikki nuo väitteesi on kiihottamista kansanryhmää vastaan?
Annat ymmärtää esimerkiksi, että yleisesti "viljatilan tulos on hyvän satovuoden jälkeen 136 000 euroa, mistä suoria tukia 106 000 euroa, epäsuoria tukia ehkä puolet lisää."
Heh, muiden työllä ja hiellä voisit siis laiskamato käydä useammin syömässä vaikkapa ravintoloissa...
Muutenkin luvut näyttäisivät olevat korkeintaan vuodelta 2008...
Hyvä nähdä uutta tutkimustietoa tästä tärkeästä asiasta.
Ilmeisesti on niin, että työvoimatoimistoihin palkataan vain vanhojapiikoja, jotka kohdistavat hoivaviettinsä köyhiin. Näin työttömille jaetaan rahaa ilman minkäänlaista vastiketta. Se tekee työttömyydestä niin houkuttelevaa, että yhtä aikaa ennätyskorkean työvoimapulan kanssa maassamme on valtavat työttömien laumat.
SDP:n varjobudjetti esittää rahapulassa kärvistelevälle valtiolle uusia verotuskohteita esimerkiksi pääministerin sijoituksista.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran omaisuudesta SDP tulouttaisi kertarysäyksellä puolet eli 350 miljoonaa euroa. Suomen Pankin tuloksesta demarit tulouttaisivat valtiolle 60 miljoonaa enemmän kuin hallitus.
Pääomien verotuksessa on SDP:n mukaan selvästi kiristämisen varaa. Pankeille pitäisi valmistella Ruotsin kanssa yhdessä uusi liiketoimintavero, jolla Suomessa voisi SDP:n mukaan kerätä 230 miljoonaa euroa. Arvio perustuu Ruotsin demarihallituksen laskelmiin, joiden mukaan Ruotsin pankeista on saatavissa 450 - 500 miljoonan euron verotulot uudella verolla.
SDP esittää uutta veroa myös kapitalisaatiosopimuksille. Ne nousivat julkisuuteen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi sijoittaneensa merkittäviä summia tällaisiin sopimuksiin. Pankit markkinoivat sopimuksia veroedulla, sillä sijoituskuorien sisällä käytävä kauppa on verotonta. Omistaja maksaa verot vasta sitten, kun hän ottaa voitot ulos sijoituskuoresta.
Puolue laskee, että valtio voisi saada yhteensä 36 miljardin euron sijoituksista yhteensä 115 miljoonan euron verotulot vuodessa. Mallia otettaisiin tähänkin uuteen veroon Ruotsista.
- Verotuksen ansiosta tämä omaisuuserä tulee myös julkiseen tietoon, SDP:n varjobudjetti linjaa. Se siis tarkoittaisi, että pääministeri Sipilänkin sijoitusten arvo tulisi julki verotustiedoissa.
Pääomaverotusta SDP kiristäisi 120 miljoonan verran ja osinkoverotusta 115 miljoonalla. Yritysten korkomenojen vähennysoikeutta rajaamalla demarit uskovat saavansa 60 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
Palkansaajille ja eläkeläisille SDP lupaa vastaavasti nykyistä kevyempää verotusta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015112420719782_uu.shtml
SDP on vajonnut nyyhkydemareiden valtaan. Kaukana ovat Paavo Lipposen ajat. Silloin SDP laittoi isänmaan edun ykköseksi, nyt yritetään poimia poliittisia irtopisteitä kaiken maailman kateusveroilla.
Suomalaiset ovat liian koulutettua kansaa äänestääkseen nykydemareita. Keskusta jatkanee suurimpana useat vaalit.
"... Keskusta jatkanee suurimpana useat vaalit ..."
Ja tärkein pääkohta EU-neuvotteluissa on jatkossakin Suomen maatalous ja omavaraisuusaste? Olen aivan varma, että koulutetut ihmiset eivät tällaista tukiapparaattia äänestä, koska heitä kiinnostavat ihan muut asiat kuin heinännosto ja perunan kilohinnan kehitys.
"... Kaukana ovat Paavo Lipposen ajat. Silloin SDP laittoi isänmaan edun ykköseksi ..."
Eikös se Lipponen aikoinaan sanonut eduskunnassa, että nuoriso pakenee kaupunkeihin ahdistavaa maaseutua, kun keskustan Pekkarinen kyseli, mitä hallitus aikoo tehdä tyhjenevälle maaseudulle... Kunhan se Sote-uuditus on saatu lävitse, voi keskustakin heilutella haikeat terveiset äänestäjilleen :D
"Ja tärkein pääkohta EU-neuvotteluissa on jatkossakin Suomen maatalous ja omavaraisuusaste?"
Mielestäni EU:lta kannattaa ottaa jokainen sieltä tuleva sentti, menipä se mihin hyvänsä Suomessa.
" Olen aivan varma, että koulutetut ihmiset eivät tällaista tukiapparaattia äänestä"
Mitä maanviljelijöihin ja Suomen Keskustaan tulee, niin jyväjemmarit ovat samassa asemassa kuin ylipalkatut paperityöntekijät SDP:ssä... omakin puolue haluaisi oikeastaan unohtaa heidät, vaikka äänet toisaalta kyllä kelpaavat.
Työttömyyskeskustelu Suomessa on karannut ihan väärille raiteille. Julkisuudessa käydään vain väittelyä, miten työttömiä voidaan kannustaa olemaan aktiivisia ja ottamaan vastaan töitä yhä kasvavista avoimista työpaikoista.
Samaan aikaan Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) ilmoittaa, että Suomessa on lähes 380 000 työtöntä ja 67800 avointa työpaikkaa. Siis yksi avoin työpaikka viittä työtöntä kohti. Neljä viidestä työttömästä jäisi työtä vaille, vaikka kaikki avoimet työpaikat täytettäisiin.
Suurin kohu on noussut siitä, että Suomeen on saatu 6600 uutta avointa työpaikkaa, mutta kukaan ei kerro, että samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut yli 14 000, yli kaksinkertaisesti uusiin työpaikkoihin nähden. Avoimista työpaikoista jo puolet on ns. vaikeasti täytettäviä, mikä tarkoittaa yleensä osa-aikaisia matalapalkka-alan työtehtäviä nollatuntisopimuksella tai provisiopalkalla toisena äärilaitana korkeasti koulutetut hyvin kapean alan erityisasiantuntijat, jotka voidaan laskea yksin kappalein.
Poliittiset päättäjät ovatkin havahtuneet kasvaneisiin avoimiin työpaikkoihin ja työttömien haluttomuuteen tarttua työtilaisuuksiin tarjoten keppiä ja porkkanaa työttömille: ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista ja keston lyhentämistä, työtarjousten vastaanottovelvoitteen tiukentamista ja työnhakualueen laajentamista työnhakijan työssäkäyntialueen (80km kotoa) ulkopuolelle viime kädessä kattamaan koko maan eli työperäistä maassamuuttoa. Porkkanana on tarjottu työttömän 300 euron (brutto) lisäansaintamahdollisuuden korottamista 400 euroon menettämättä tukiaan ja mahdollisuutta opiskella työttömyystuella.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdottaa ratkaisuksi työntekijöiden palkkaamista alle voimassaolevien työehtosopimusten ja palkattomien harjoittelupaikkojen ja -jaksojen pidentämistä, paikallista sopimista joustavin työehdoin jne. Työministerin kuuden kuukauden palkaton työkokeilu sentään hyllytettiin sen herättämän vastarinnan vuoksi.
Keskustelusta tuntuu kadonneen kokonaan keskeinen ajatus talouskasvun ja sitä myöden uusien, oikeiden ja pysyvien työpaikkojen syntymisestä, jotka työttömät työnhakijat mielihyvin ottavat vastaan. Kuka oikeasti haluaa kurjistua työttömänä, jos töitäkin on tarjolla?
Talouskasvu on hyvä asia, mutta työttömän tulee aina kyetä tuottamaan enemmän kuin hänen palkkaansa ja sen sivukuluihin uppoaa. Sen onnistuminen vaatii usein hyvää työmotivaatiota ja/tai halua kouluttautua. Näillä palstoilla näkyy, miten kaukana työttömän maailmasta on monesti ajatus siitä, miten voisi tehdä itsestään haluamansa palkan arvoisen työntekijän.
"... mutta työttömän tulee aina kyetä tuottamaan enemmän kuin hänen palkkaansa ..."
Työtön ja palkansaaja ovat kaksi eri asiaa. Mitenkäs se näin keskeinen asia pääsi unohtumaan Elinkeinoelämän ja kokoomuksen trollilta?
"... hyvää työmotivaatiota ja/tai halua kouluttautua ..."
Suomessa on kymmeniä tuhansia maistereita työttömänä sekä yli 300 000 työtöntä enemmän kuin työpaikkoja. Mahtaako trollilla olla ehdot peruskoulun matematiikasta, kun ei lukuja ymmärrä?
"... työttömän maailmasta on monesti ajatus siitä, miten voisi tehdä itsestään haluamansa palkan arvoisen ..."
Ei niitä työpaikkoja synny lisää, vaikka työttömät seisoisivat päällään päivät pitkät. Ja mitäpä se kokoomuksen trolli asioista edes tietääkään, kun palkka juoksee leukojen louskutusta vastaavalla määrällä :D
"Suomessa on kymmeniä tuhansia maistereita työttömänä"
Korkeasti koulutettujen työttömyys on muita matalampaa. Koulutus lisää yleensä ihmisen kykyä tuottaa rahaa työnantajalle. Toki Suomessa on jonkinlainen ongelma sen kanssa, että ilmaista koulutusta käytetään myös aika hyödyttömien asioiden opiskeluun ja opettamiseen, mutta en näe tarpeelliseksi pureutua siihen nyt.
"Ei niitä työpaikkoja synny lisää, vaikka työttömät seisoisivat päällään päivät pitkät."
Kertaan vielä pääajatuksen: Työpaikka syntyy, kun joku kykenee tuottamaan työnantajalle enemmän lisäarvoa kuin hänen palkkaamisensa maksaa. Hyvä työntekijä voi kannattaa ottaa töihin, vaikka paikkaa ei olisi edes ollut julkisesti auki (sangen yleistä), eikä huonoa työntekijää monesti kannata ottaa, vaikka hän olisi ainoa hakija auki olleeseen työpaikkaan.
Mitä neljään kertaan toistamaasi trolli-käsitteeseen tulee, niin viestini oli kyllä siksi asiallinen, ettei kukaan viitsi niin trollata. Oma tyylisi on selvästi lähempänä sitä toimintaa.
"...+Korkeasti+koulutettujen+työttömyys+on+muita+matalampaa.+Koulutus+lisää+yleensä+ihmisen+kykyä+tuottaa+rahaa+työnantajalle.+Toki+Suomessa+..."
"Ylipäätään kouluttaminen aloille, joissa esiintyy korkeaa työttömyyttä, on turhuutta."
No siitä voimme olla yhtä mieltä.
"Insinööriliitot, tradenomiliitot, lääkäriliitot ja monet muut kirjelmöivät sisäänottomääristä jatkuvasti opetusministeriöön."
Sitä ne tekevät vähän turhankin kanssa. Tämä johtuu siitä, että ammattiliiton asema työmarkkinaneuvotteluissa on sitä parempi, mutatis mutandis, mitä harvinaisempaa erikoisosaamista ne voivat tarjota vastineeksi palkankorotuksista.
"Tarve palkata syntyy tarpeesta tuottaa."
Se on totta, mutta tarve tuottaa riippuu siitä hinnasta, mihin tuote pystytään tuottamaan. Esimerkiksi minä saattaisin olla valmis siivouttamaan asuntomme 5 euron tuntihintaan, mutta siivoan mieluummin itse kuin maksan 20 euro tunnilta.
"Tiedätkös edes, paljonko sellaiset parin viikon pituiset ja vuosittaiset koulutusjaksot maksavat?"
Sitä en kyllä lainkaan tiedä.
Työpaikkoja syntyy kun entiset työntekijät tapetaan. Esim. voisi virkanilkkejä harventaa hieman ja siten itse päästä nilkiksi nilkin paikalle. :>)
Työvoimatoimistot ovat avainasemassa sen suhteen, miten houkutteleva vaihtoehto työttömyys on. Työttömät ovat niin innokkaita kansalaispalkan perään juuri siksi, että pelkäävät työvoimatoimistoja alettavan käyttää heidän työllistämiseensä.
Niitähän käytetään jo, mutta työllistäminen on mahdotonta, koska työpaikkoja ei ole. Tarjolla on lähinnä toissijaista askartelua paremman puuteessa. Täysi-ikäisten ihmisten päivähoitopaikkoja, joiden merkitys ja aikaansaannokset ovat nollan ja olemattoman välissä.
Yhteiskunta jopa säästäisi, jos noita konsultteja, kursseja, kurssimateriaaleja, vuokratiloja ja -laitteita ei tarvitsi julkisen sektorin ostaa. Ihan samat tuet juoksevat niin työttömän ollessa kurssilla, kotonaan kuin harjoittelussa. Eli sen suhteen mikään ei muutu.
Tyhjänpäinen kurssittelu vain lisää työttömyyedn kustannuksia, mutta mitäpä se sinä sellaisista ymmärtäisit. Rahanmeno kiinnostaa vain työttömien mustamaalaamisen apuna. Todellisuudessa sinulle on ihan sama, miten paljon sitä rahaa menee, mikä näkyykin siitä, miten tämä porvarihallitus on laittanut tuulemaan, vaikka kuulemma yrittääkin säästää... Ja vitsikkäintä tässä on se, että noillakin rahoilla voisi palkata oikean sairaanhoitajan, opettajan tai poliisin, joille kaikille olisi kysyntää.
PS. sinun juttusi tunnistaa noista 5 kirjaimen nimimerkeistä...
"Tyhjänpäinen kurssittelu vain lisää työttömyyedn kustannuksia"
Se on hyvinkin mahdollista. En todellakaan kannata julkisen talouden paisuttamista tyhjänpäiväiväistä kurssittelua tuottamalla tai ostamalla. Paljon järkevämpää olisi esimerkiksi tähän vuodenaikaan kuljettaa työttömät puolukkametsään.
Juu linnaa pitäs panna kun potkut saa ja päätää pois vasta kun omaisuus on menny ja lähtöhalut kasvaneet ilmaistöihin ,jollon nekin tuntuu vapaudellta. Sittenkö olisitta tyytyväisiä?
Ei nyt heti linnaan, vaikka hankkisikin itselleen potkut. Ensiksi vakavaa varoitusta, sitten sakkorangaistusta ja vasta jos mikään muu ei auta, niin linnaan. Ei se niin paha paikka ole, sillä nykyäänhän työttömät valittavat täällä asunnottomuutta ja nälkää, ja linnassa ei ole huolta kummastakaan.
Tarkoittaako hyysäys sitä, että he eivät saa syödä, he eivät saaa asua missään, he eivät saa pitää vaatteita, heillä ei ole oikeutta yhtään mihinkään?
JOs sinusta hyysäsy on sitä niin kokeileppa itse hyysätä itseäsi 140 e kk ja j jos on perhettä elättää heitä! Tuo on se summa joka jää harvoin kuussa ruokaan menojen jälkeen. Sen takia on pitänyt jättää lastne synttärit viettämättä, menemättä yhtikäs mitään lopettaa lastenharrsukset, omista puhumattakaan, ostella fyhtään mitään.
Ja kuitenkin olemme ne työssä ollessa itse ansainneet työttömyysvakuutusmaksuina ja eläkevakuutusmaksuina nuo rahat.
Nytkä niitä ei saa käyttää, vaan antaa rikkaille veroparatiiseihin?
Hyysäys ei tässä artikkelissa liittynyt tukien liian korkeaan rahamääräiseen arvoon, vaan siihen, miten helppoa on kieltäytyä työstä ja nostaa silti työttömyysturvaa.
Mistä työstä? Paikallisessa työkkärissä ei ole yhtään työpaikkaa, vaikka siellä kävisit kontillasi rukoilemassa niitä. Ja toisaalta kaikkiin tarjolla olleisiin työpaikkoihin on löytyneet tekijät, on jopa ollut jonoksi hakijoita.
On taas kova yritys kääntää keskustelu aidasta aidanseipäisiin. Muistutetaan vielä, kun dementia tuntuu vaivaavan poliittista oikeistoamme: avoimia työpaikkoja on 30 000 ja hakijoita 300 000. Löytyykö työpaikka niille 270 000 sillä, että kiristetään ehtoja? Ongelma on edelleen työpaikkojen puute, ei se, että muutama tuhat tykkää viettää aikaansa elämäntapaintiaaneina.
Ja näillä työttömyysluvuilla se on ihan ja yksi sama, jos joku siellä ei työhön menisikään. On edelleen heitä moninkertainen määrä, joka haluaisi töitä, mutta kun niitä ei ole. Milloinkas se porvarihallitus ryhtyy työnluomis-talkoihin, vai olisiko niin, että tarkoitus on nimenomaan kerätäkin reserviä? Markkinataloudessahan on niin, että ylitarjonta laskee hintoja, eli kun on paljon työttömiä, niin palkatkin pysyvät kurissa ja yritykset pääsevät maksakaan mojovia osinkoja...
"Paikallisessa työkkärissä ei ole yhtään työpaikkaa, vaikka siellä kävisit kontillasi rukoilemassa niitä."
Niin, työpaikkoja ei ehkä ole työkkärillä. Mutta työnantajilla voi ollakin. Ei tarvitse kovin paljon aikaa hukata, jos kyselee vaikkapa pääkaupunkiseudulla töitä taksirengiksi, myyntialalle tai siivoustyöhön.
"kun on paljon työttömiä, niin palkatkin pysyvät kurissa"
Vapaassa markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta ovat tärkeitä, mutta nykyjärjestelmässä ei juttu yleissitovuuden takia niin mene. Ammattiliitot voivat vaatia töissä oleville jäsenilleen vaikka kuinka korkeita palkankorotuksia täysin piittaamatta siitä, montako ihmistä samalla alalla on työttömänä.
Kyllä niitä töitä on kunhan vaan et pyydä palkkaa. Mutta jos palkkaa haluut, ei niitä töitä ole.
No sitten ei tarvii asua Helsingissä.
"Kyllä niitä töitä on kunhan vaan et pyydä palkkaa."
Näinhän se menee. Ei työtöntä työ kiinnosta, vaan raha. Kun sitten vaaditaan ylilääkärin, asianajajan tai yritysjohtajan ansiotasoa ilman pienintäkään kiinnostusta hankkia niissä tehtävissä vaadittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia tai koulutusta, niin varmasti tulee ongelmia.
Velaksiko hankit? Mene hoitoon.
Suomi on hännänhuippu myös sosiaaliturvan suhteen. Eli nostetaanko myös sosiaaliturva Pohjoismaiden tasolle, eikä poimita rusinoita pullasta? Jos pidetään muita Pohjoismaita esimerkkinä, jota pitää seurata, niin eiköhän laiteta sitten ne muutkin asiat kuntoon, eiköstä joo? :D
PS. opintotuki on Ruotsissa suurempi ja lainaosuutta ei laisinkaan. Jippii, eli sama myös Suomeen, koska ei ole kiva olla hännänhuippu...
"Suomi on hännänhuippu myös sosiaaliturvan suhteen. Eli nostetaanko myös sosiaaliturva Pohjoismaiden tasolle"
Sitten kun valtaosa työttömistä on saatu patistetuksi töihin ja työttömyysaste Norjan tasolle, jäljelle jääneille olisi varmasti varaa maksaa reilusti suurempaa sosiaaliturvaakin. Vaarana tosin tietysti silloin on, että sellainen liike houkuttelisi jälleen uutta väkeä työttömyyskorvausten varaan...
Jos et ole huomannut ,työhön on jonotusta .Tervetuloa nykypäivään. Museo ajatelu on kuollut.Kerrot vain missä niitä palkamaksajia löytyy?
Palkanmaksajia löytyy sieltä, missä on tarjolla työvoimaa, joka tuottaa enemmän kuin heidän palkkaamisensa maksaa.
Ala työttömäks niin huomaat että mistään rahalaitoksista ei sitten myöskään lainaa heru . Niin se vaan menee.
Montako tonnia itse vippaisit tuntemattomalle työttömälle? Aivan niin. Älä siis ihmettele, jos eivät muutkaan vippaa.
No siksi se työtön ei minnekään muutakaan.
Yhteiskunta maksaa messevät muuttoavustukset, jos työtön muuttaa työn perässä.
Voi olla ,että asunnot joudutaan myymään ennen pitkään,mutta asunnon myynnitä menee vero .Perhesuhteet .Lapsien koulut .Puolison työt luovat sidokkeita.Muuttaminen ei ole halpaa ,eikä aina sekään auta,sillä korvesta on huonompi työllistyä ,kuin sieltä missä on työtä,eli suurkaupungit.
Tuommoinen tarkoitushakuinen mollaus ei ole mistään kotoisin.
Höpsöä tekosyiden hakemista. Esimerkiksi kouluja on joka paikassa Suomessa, se on varma.
En lue Hesarin palstoja enkä etenkään linkkejä täällä tällaisella äärioikeistolaispelottelupalstalla ja tämä esimerkiksi on palsta missä minua on peloteltu ja missä luultavasti rikollisesti valehdellaan kirjoittajaidentiteettinikin... Mutta varmaan toimittajat tekee tilastoja ihan tilastomatemaattisesti Helsingin Sanomissa. Osaisko herjakirjoituksen laatija anonyymi vastata, että mitäs jos mediaani olis vaikka täyspäivätyöllisissä joiden kuukausipalkka mediaanina olis 3000 euroa tai että jos mediaani vaihtoehtoisesti olis osapäivätyöllisten työikäisten tulokertymässä joiden työtulot olis 0- 500 euroa ja sekin yhteiskunnan tukina kokonaisuudessaan, että olisko miten suuri ero miljoonan työttömän työikäisen maassa siinä, että millainen tilasto tulis työikäisten työttömien yhteiskunnan tuista? En muista, mutta jossakin uutisissa tais olla, että taas taidettiin palkata veronmaksajien varoilla Helsinkiinkin joku uusi "tirehtööri " en muista titteliä koska ei kiinnosta aihe niin paljoa, mutta liittynee jotenkin sote- uudistukseen eli veronmaksajien kusetukseen, jonka KUUKAUSIPALKKA on 14000 euroa. Tottavitussa tässä maassa jos kuukausipalkan yläpää on 14000 euroa kuukaudessa, niin nekin on ainoastaan hännystäjiä todellisille raharikkaille, jotka ei haluaisi maksaa veroja ollenkaan. Sitten Liberat jne. urputtaa, että esimerkiks toimeentulotuella muka elää tässä maassa. Suomen maan viimesijainen sosiaaliturva on ROMANIAN tasoa, mistä syystä tuskin kannattaa syytellä romanialaisia hökkelinrakentajiakaan että jos ne haluaa toimeentulotuelle Suomeen tai irakilaiset Suomeen toimeentulotuelle tai bangladeshilaiset tai mitkä tahansa, koska kaikissa talousjärjestelmissä jotka eivät ole läpinäkyviä, muut maat yleensä pyrkii hyötymään. Ja en katso mitään Hesarin linkkejä, enkä ole taloustieteilijä, vaan sosiologi. En ole köyhä, enkä etenkään koskaan netin palstoille kirjoita rahanpuutteen takia.
Olipa taas purkaus. Mutta kyllä se siitä, Pötkö. Jos äärioikeistolaiset tai liberaalit tuppaavat tuijottelemaan ikkunaasi, voit aina pyytää apua siltä poliisilta.
Ketä uhkaat ketä täällä uhataan? Tiedoksi, että laiton uhkaaminen on vainoamista. Olisi laitonta pelotteua etenkin, jos vasemmistotaustaista yliopisto-opiskelijaa ääritapaukset pelottelee ja uhkaa netissä, kuten koen...
Voi Pötkönen, laiton uhkaaminen ei ole vainoamista, vaan laiton uhkaaminen on laiton uhkaus. Vaikka sinua kuinka sivistetään, ymmärrät asioista koko ajan yhä vähemmän.
Vittu sää mikkää sosiolooki oo. Valehtelet.
Minä ainakin tunnistan natsit jo kaukaa.
Pötköpölvästi tutkii, väikkyykö vastaantulijan silmissä natsin pilke.
Ja taas se kertoi lisää yksityisasioitaan. Enää se nimi puuttuu, mutta eiköhän se läväytä senkin tänne pian.
Se tuo jännitystä Taitoniekantie 9 B:n sosiologin surulliseen elämään, kun saa pelätä natseja ja liberaaleja. Ei tarvitse tuntea itseään niin unohdetuksi, kun laulaa henkilötietojaan nettiin.
Pitäisi olla itsestään selvää, että tuet poistetaan töistä kieltäytyviltä. Eikä vain työttömyystukea, vaan sossun tuki myös. Alkaisi ennätykselliseksi yltänyt työvoimapula hellittää, luulen ma.
Kyllä minä haluan suomelle lisää työttömiä. Tämä on kumminkin finland. Ei me mihinkään kaaduta. Meidän pitää pitää luontomme ja peltomme koskemattomina ja ostaa kaiken ulkomailta ja vuosien päästä käyttää taas meidän maatamme. Näin pysymme itsenäisenä rikkaana maana. Ja metsät myös.
Työttömiä saadaan lisää helposti, kun annetaan muhkeat korotukset työttömyyskorvauksiin.