Kuka on pesänjakaja?

"Pitääkö pesänjakajan olla tuomioistuimen määräämä, jotta voidaan käyttää tätä nimikettä?
Kyllä"

Mistäköhän olet tämmöisen tiedon tempaissut, koska perintökaaressa on kyllä todettu, että "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty." Tämä kun eittämättä tarkoittaa käytännössä, että henkilö voi olla pesänjakaja ilman tuomioistuimen määräystäkin.

yuryueyuer kirjoitti:

"Pitääkö pesänjakajan olla tuomioistuimen määräämä, jotta voidaan käyttää tätä nimikettä?
Kyllä"

Mistäköhän olet tämmöisen tiedon tempaissut, koska perintökaaressa on kyllä todettu, että "Pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on erityisettä määräyksettä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista ole pesänjakajaksi määrätty." Tämä kun eittämättä tarkoittaa käytännössä, että henkilö voi olla pesänjakaja ilman tuomioistuimen määräystäkin.

Lue lisää

Olennaista yksityisen pesänjakajan kohdalla on nimenomaan se, että pyytävätkö tai hyväksyvätkö kaikki osakkaat yhteisen pesänjakajan käyttämisen, jolloin osakkaat siis luovuttavat sopimuksentekovaltuutensa pesänjakajalle vai vaihtoehtoisesti palkkaavatko ulkopuolisen vain sopimuksen luonnostelijaksi ja neuvottelevat sisällön keskenään itse. Sama pätee itseasiassa myös tuomioistuimen määräämän pesänjakajan kohdalla, koska laki velvoittaa tuomioistuimen määräämää ensin hakemaan sovintoratkaisua, mutta luonnollisesti sillä erotuksella tuohon yksityiseen verrattuna, että tuomioistuimen määräämällä on ratkaisupakko eli jos ei sopimusta synny, niin jakaja joutuu tekemään jaon lain kirjaimen mukaan ja ottamaan silloin kaikkien osakkaiden edun huomioon, kun taas yksityisellä on vapaammat kädet kunhan pysyy kohtuudessa. Mielestäni yksityinen pesänjakaja osakkaiden valtuuttamana rinnastuu jossain määrin välimiesmenettelyyn, missä siis puolueeton välimies hakee ratkaisua sopimusvapauden rajoissa, joten on siinä syytä pysyä hereillä silloin kun luopuu neuvotteluvaltuuksistaan.

yuryueyuer kirjoitti:

Olennaista yksityisen pesänjakajan kohdalla on nimenomaan se, että pyytävätkö tai hyväksyvätkö kaikki osakkaat yhteisen pesänjakajan käyttämisen, jolloin osakkaat siis luovuttavat sopimuksentekovaltuutensa pesänjakajalle vai vaihtoehtoisesti palkkaavatko ulkopuolisen vain sopimuksen luonnostelijaksi ja neuvottelevat sisällön keskenään itse. Sama pätee itseasiassa myös tuomioistuimen määräämän pesänjakajan kohdalla, koska laki velvoittaa tuomioistuimen määräämää ensin hakemaan sovintoratkaisua, mutta luonnollisesti sillä erotuksella tuohon yksityiseen verrattuna, että tuomioistuimen määräämällä on ratkaisupakko eli jos ei sopimusta synny, niin jakaja joutuu tekemään jaon lain kirjaimen mukaan ja ottamaan silloin kaikkien osakkaiden edun huomioon, kun taas yksityisellä on vapaammat kädet kunhan pysyy kohtuudessa. Mielestäni yksityinen pesänjakaja osakkaiden valtuuttamana rinnastuu jossain määrin välimiesmenettelyyn, missä siis puolueeton välimies hakee ratkaisua sopimusvapauden rajoissa, joten on siinä syytä pysyä hereillä silloin kun luopuu neuvotteluvaltuuksistaan.

Lue lisää

Voisitkö varmentaa mihin perustuu tuo osakkaiden sopimuksentekovaltuuden luovuttaminen, vai ymmärsinkö virkkeen väärin? Ymmärsin lukemani siten, että osakkaiden pyytäessä yhteisesti selvittäjänä toimineen testamentin toimeenpanijan myös jakajaksi niin he samalla luopuisivat jakokirjan hyväksymisistään. Olen sitä mieltä, että vain käräjäoikeuden määräämän jakajan tekemä jako saa lain voiman ilman osakkaiden hyväksyntääkin. Meneekö edes testaattorin määräämä ko. jakovaltuus oikeuden edelle?

Voivathan ne luovuttaa koska se on sopimusvapauden piirissä ja perintökaaressa pelkästään todetaan, että 'Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla', mitä nyt sitten lisäksi on tarkennuksia holhouksenalaisesta. Itseasiassa tämä kuvio käynnistyy juuri niin kuin aloittaja kertoo, että joku osakkaista tekee ensin toimeksiannon yksityiselle juristille, joka sitten todennäköisesti tulee esittämään sopimusluonnosta joko virallisselvitysukaasein tai ilman, mutta jos yksimielisyyttä sopimuksesta ei synny, niin sitten joudutaan pohtimaan seuraavia vaihtoehtoja, jolloin hyvinkin voi nousta esille tämä yksityinen pesänjakaja menettely. Nähdäkseni edes sille ole mitään estettä, että osakkaat käyttävät yksityistä pesänjakajaa edellytyksin jaossa noudatettavasta perintökaaren pesänjakajamääräyksistä sopimusperusteisesti. Voi mennä kyllä puurot ja vellit sekaisin, mutta menee ne takuuvarmasti virallisjaossakin tavalliselta ummikolta. Se on sitten vähän sattumankauppaa, että minkälainen jakaja sattuu kohdalle.

yuryueyuer kirjoitti:

Voivathan ne luovuttaa koska se on sopimusvapauden piirissä ja perintökaaressa pelkästään todetaan, että 'Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla', mitä nyt sitten lisäksi on tarkennuksia holhouksenalaisesta. Itseasiassa tämä kuvio käynnistyy juuri niin kuin aloittaja kertoo, että joku osakkaista tekee ensin toimeksiannon yksityiselle juristille, joka sitten todennäköisesti tulee esittämään sopimusluonnosta joko virallisselvitysukaasein tai ilman, mutta jos yksimielisyyttä sopimuksesta ei synny, niin sitten joudutaan pohtimaan seuraavia vaihtoehtoja, jolloin hyvinkin voi nousta esille tämä yksityinen pesänjakaja menettely. Nähdäkseni edes sille ole mitään estettä, että osakkaat käyttävät yksityistä pesänjakajaa edellytyksin jaossa noudatettavasta perintökaaren pesänjakajamääräyksistä sopimusperusteisesti. Voi mennä kyllä puurot ja vellit sekaisin, mutta menee ne takuuvarmasti virallisjaossakin tavalliselta ummikolta. Se on sitten vähän sattumankauppaa, että minkälainen jakaja sattuu kohdalle.

Lue lisää

Toistaiseksi en löytänyt tukea ajatukselle, että yksimielisestikään palkatun juristin tekemä jakoehdotus voitaisiin sitovasti hyväksyä ennen sen laatimista. Tottakai virallisjaolla (toimitusjako) uhkailu saattaa pehmittää hyväksymään, koska jako viipyisi ja perintö pienenisi melkoisten kulujen/palkkioiden takia kaikilta ja eniten isomman osuuden saajilta.

huulpyöree kirjoitti:

Toistaiseksi en löytänyt tukea ajatukselle, että yksimielisestikään palkatun juristin tekemä jakoehdotus voitaisiin sitovasti hyväksyä ennen sen laatimista. Tottakai virallisjaolla (toimitusjako) uhkailu saattaa pehmittää hyväksymään, koska jako viipyisi ja perintö pienenisi melkoisten kulujen/palkkioiden takia kaikilta ja eniten isomman osuuden saajilta.

Lue lisää

On se toisen henkilön valtuuttaminen oikeustoimen tekemiseen meillä kyllä olemassa oikeusjärjestyksessä ja yhtälailla käräjäoikeuden määräämät pesänjakajatkin toimivat sopimusperusteisella valtuutuksella silloin kun hakevat perintökaaren edellyttämää sopimusratkaisua, koska ei siinä vaiheessa mitään lain antamamaa mandaattia ole.

yuryueyuer kirjoitti:

On se toisen henkilön valtuuttaminen oikeustoimen tekemiseen meillä kyllä olemassa oikeusjärjestyksessä ja yhtälailla käräjäoikeuden määräämät pesänjakajatkin toimivat sopimusperusteisella valtuutuksella silloin kun hakevat perintökaaren edellyttämää sopimusratkaisua, koska ei siinä vaiheessa mitään lain antamamaa mandaattia ole.

Lue lisää

"On se toisen henkilön valtuuttaminen oikeustoimen tekemiseen meillä kyllä olemassa oikeusjärjestyksessä"

On meillä valtuuttaminen mutta valtuutuksen voi aina perua (tällä hetkellä yksi poikkeus) ja vain ennen perumista tehdyt oikeustoimet sitovat. Mutta tuollaisen valtuutuksen pitäisi olla selvä ja yksiselitteinen, ei mikään pesänselvitys missään nimessä riittäisi. Yhtälailla jos haet jotain välimiesmenettelyn sovellusta tapaukseen sen valtuutuksen/toimeksiannon pitää olla selvä ja yksiselitteinen.

"ja yhtälailla käräjäoikeuden määräämät pesänjakajatkin toimivat sopimusperusteisella valtuutuksella silloin kun hakevat perintökaaren edellyttämää sopimusratkaisua, koska ei siinä vaiheessa mitään lain antamamaa mandaattia ole."

En nyt ymmärrä tuota. Kun käräjäoikeus määrää jonkun jakamaan pesän se on se mandaatti. Ensisijaisesti tulee kyllä kuulla ja pyrkiä toteuttamaan pesän jako osakkaiden toivomalla tavalla mutta ei se enää ole mitään sopimusjakoa.

Jotainpientä kirjoitti:

"On se toisen henkilön valtuuttaminen oikeustoimen tekemiseen meillä kyllä olemassa oikeusjärjestyksessä"

On meillä valtuuttaminen mutta valtuutuksen voi aina perua (tällä hetkellä yksi poikkeus) ja vain ennen perumista tehdyt oikeustoimet sitovat. Mutta tuollaisen valtuutuksen pitäisi olla selvä ja yksiselitteinen, ei mikään pesänselvitys missään nimessä riittäisi. Yhtälailla jos haet jotain välimiesmenettelyn sovellusta tapaukseen sen valtuutuksen/toimeksiannon pitää olla selvä ja yksiselitteinen.

"ja yhtälailla käräjäoikeuden määräämät pesänjakajatkin toimivat sopimusperusteisella valtuutuksella silloin kun hakevat perintökaaren edellyttämää sopimusratkaisua, koska ei siinä vaiheessa mitään lain antamamaa mandaattia ole."

En nyt ymmärrä tuota. Kun käräjäoikeus määrää jonkun jakamaan pesän se on se mandaatti. Ensisijaisesti tulee kyllä kuulla ja pyrkiä toteuttamaan pesän jako osakkaiden toivomalla tavalla mutta ei se enää ole mitään sopimusjakoa.

Lue lisää

Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja voi tehdä joko sopimusjaon tai virallisjaon ja kolmantena vaihtoehtona osakkaat voivat neuvotella sopimusjaon keskenään, jonka pesänjakaja sitten vahvistaa. Laki velvoittaa pesänjakajaa pyrkimään menettelyssä ensin sovintoratkaisuun ja pyytää osakkailta valtuutusta tämän vuoksi, mutta ei sitä ole mikään pakko antaa, jolloin joudutaan virallisjakoon, missä mitään osakkaiden hyväksymisiä ei tarvita. Osakkaiden keskinäinen sopimusjako on siis myös mahdollinen, mutta sitä ei pesänjakajan tarvitse milläänmuotoa tyrkyttää, vaan se jää paljolti osakkaiden oman tahtotilan varaan ja jos siihen päätyvät, niin voivat käyttää silloin apuna myös yksityistä jakajaa käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan luvalla.

Jotainpientä kirjoitti:

"On se toisen henkilön valtuuttaminen oikeustoimen tekemiseen meillä kyllä olemassa oikeusjärjestyksessä"

On meillä valtuuttaminen mutta valtuutuksen voi aina perua (tällä hetkellä yksi poikkeus) ja vain ennen perumista tehdyt oikeustoimet sitovat. Mutta tuollaisen valtuutuksen pitäisi olla selvä ja yksiselitteinen, ei mikään pesänselvitys missään nimessä riittäisi. Yhtälailla jos haet jotain välimiesmenettelyn sovellusta tapaukseen sen valtuutuksen/toimeksiannon pitää olla selvä ja yksiselitteinen.

"ja yhtälailla käräjäoikeuden määräämät pesänjakajatkin toimivat sopimusperusteisella valtuutuksella silloin kun hakevat perintökaaren edellyttämää sopimusratkaisua, koska ei siinä vaiheessa mitään lain antamamaa mandaattia ole."

En nyt ymmärrä tuota. Kun käräjäoikeus määrää jonkun jakamaan pesän se on se mandaatti. Ensisijaisesti tulee kyllä kuulla ja pyrkiä toteuttamaan pesän jako osakkaiden toivomalla tavalla mutta ei se enää ole mitään sopimusjakoa.

Lue lisää

Kyllä sopimusvapaus sisältää sen, että yksimieliset osakkaat voivat ottaa yksityisen pesänjakajan, joka ei siis vain sovittele asiaa, vaan jolla on perintökaaren mukainen ratkaisuvalta perinnönjaon suorittamiseksi. Ei tuomioistuimen toimivalta pesänjakajan määräämiseksi estä sitä, että siitä sovittaisiin ilman tuomioistuinta.

Pesänselvittäjän kohdalla asia on toisin. Yksityinen selvittäjä olisi ilman niitä valtuuksia, joita perintökaaren mukaan pesänselvittäjällä on. Kuolinpesäkään ei tulisi yksityisen selvittäjän myötä luovutetuksi pesänselvittäjän hallintoon, sillä siihen on oltava tuomioistuimen päätös.

Mutta yksityistä pesänjakajaa koskeva sopimus olisi syytä tehdä riittävän hyvin. Se rinnastuisi välityssopimukseen niin kuin laissa välimiesmenettelystä säädetään. Pesänjakajan päätös olisi lopullinen (moiteoikeus olisi kuten välitystuomioon).

Asianajajien tapaohjeissa em. 'välimiehenä' toiminimen on erikseen huomioitu, mutta voi olla että käytännössä ohjetta sovelletaan kuitenkin hieman joustavammin kuin mitä ensilukemalla voisi olettaa, koska reagointi jää kuitenkin mahdollisen reklamaation varaan, eikä siitäkään välttämättä seuraa mitään sen kummoisempaa. Ja muita kuin asianajajina toimivia tämä ei edes velvoita.

Esteellisyys samassa asiassa
Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa kahdelta tai useammalta asiakkaalta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet asiassa ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen.
Asianajaja saa kuitenkin ottaa vastaan sopimuksen laatimista koskevan tai sovittelijan tehtävän kahdelta tai useammalta asiakkaalta, vaikka asiakkailla olisi vastakkaisia intressejä, jos kaikki kyseiset asiakkaat pyytävät häntä antamaan apuaan. Tällaisessa tapauksessa asianajaja on velvollinen ottamaan huomioon kaikkien asiakkaiden edut tasapuolisesti eikä hän saa avustaa heistä ketään, jos asiasta syntyy myöhemmin riita

Perillinen kirjoitti:

Kyllä sopimusvapaus sisältää sen, että yksimieliset osakkaat voivat ottaa yksityisen pesänjakajan, joka ei siis vain sovittele asiaa, vaan jolla on perintökaaren mukainen ratkaisuvalta perinnönjaon suorittamiseksi. Ei tuomioistuimen toimivalta pesänjakajan määräämiseksi estä sitä, että siitä sovittaisiin ilman tuomioistuinta.

Pesänselvittäjän kohdalla asia on toisin. Yksityinen selvittäjä olisi ilman niitä valtuuksia, joita perintökaaren mukaan pesänselvittäjällä on. Kuolinpesäkään ei tulisi yksityisen selvittäjän myötä luovutetuksi pesänselvittäjän hallintoon, sillä siihen on oltava tuomioistuimen päätös.

Mutta yksityistä pesänjakajaa koskeva sopimus olisi syytä tehdä riittävän hyvin. Se rinnastuisi välityssopimukseen niin kuin laissa välimiesmenettelystä säädetään. Pesänjakajan päätös olisi lopullinen (moiteoikeus olisi kuten välitystuomioon).

Lue lisää

No jos luet mitä kirjoitin, en väittänytkään etteikö pesänjänet voisi pyytää jotakin henkilöä/henkilöitå tekemään jakoa, en vai sekoittaisi osapuolia tai muita kutsumalla tätä henkilöä pesänjakajaksi. Kuten itsekin kerrot kuolinpesän sisäinen järjestys on hyvin eri jos käräjäoikeus on määrännyt pesänjakajan.

Välittäjä/sovittelija/asiamies yms on paljon kuvaavampi, eikä johda mahdollisisa kolmansia tai osakkaita harhaan.

Lisäksi kuten kirjoitin välittäjän mahdollinen toimivalta allekirjoittaa sopimusjako perustuisi valtuutukseen. Valtuutuksen voi perua kunnes (oikeus)toimi on tehty, eli yksimielisyyden on jatkuttava. Tämänlaisessa asiassa en tiedä mitä veloitus olisi mutta välimiehen palkiot eivät ole halpoja, joten en nyt tiedä olisiko edullisempi vaihtoehto kuin oikea pesänjakaja.

Jotainpientä kirjoitti:

No jos luet mitä kirjoitin, en väittänytkään etteikö pesänjänet voisi pyytää jotakin henkilöä/henkilöitå tekemään jakoa, en vai sekoittaisi osapuolia tai muita kutsumalla tätä henkilöä pesänjakajaksi. Kuten itsekin kerrot kuolinpesän sisäinen järjestys on hyvin eri jos käräjäoikeus on määrännyt pesänjakajan.

Välittäjä/sovittelija/asiamies yms on paljon kuvaavampi, eikä johda mahdollisisa kolmansia tai osakkaita harhaan.

Lisäksi kuten kirjoitin välittäjän mahdollinen toimivalta allekirjoittaa sopimusjako perustuisi valtuutukseen. Valtuutuksen voi perua kunnes (oikeus)toimi on tehty, eli yksimielisyyden on jatkuttava. Tämänlaisessa asiassa en tiedä mitä veloitus olisi mutta välimiehen palkiot eivät ole halpoja, joten en nyt tiedä olisiko edullisempi vaihtoehto kuin oikea pesänjakaja.

Lue lisää

Ilman muuta olisi parempi, jos nimikkeet eroaisivat toisistaan, mutta kun pesänjakaja on jo kansan suussa myös yksityisen jakajan merkityksessa, ei sitä saa sieltä pois millään, vaan ainoa keino olisi muuttaa perintökaaren säännöksiä ja tämän vuoksi esimerkiksi virallisselvittäjä/virallisjakaja voisi olla selvempi käräjäoikeuden määräämille.

Jotainpientä kirjoitti:

No jos luet mitä kirjoitin, en väittänytkään etteikö pesänjänet voisi pyytää jotakin henkilöä/henkilöitå tekemään jakoa, en vai sekoittaisi osapuolia tai muita kutsumalla tätä henkilöä pesänjakajaksi. Kuten itsekin kerrot kuolinpesän sisäinen järjestys on hyvin eri jos käräjäoikeus on määrännyt pesänjakajan.

Välittäjä/sovittelija/asiamies yms on paljon kuvaavampi, eikä johda mahdollisisa kolmansia tai osakkaita harhaan.

Lisäksi kuten kirjoitin välittäjän mahdollinen toimivalta allekirjoittaa sopimusjako perustuisi valtuutukseen. Valtuutuksen voi perua kunnes (oikeus)toimi on tehty, eli yksimielisyyden on jatkuttava. Tämänlaisessa asiassa en tiedä mitä veloitus olisi mutta välimiehen palkiot eivät ole halpoja, joten en nyt tiedä olisiko edullisempi vaihtoehto kuin oikea pesänjakaja.

Lue lisää

Ymmärsit ilmeisesti väärin kirjoittamani.

Nimitys välittäjä tai sovittelija ei käy päinsä, ellei kysymyksessä todella ole vain henkilö, joka tekee sovintoehdotuksen perinnönjaosta.

Kun kaikki osakkaat yksimielisesti pyytävät yksityisen henkilön suorittamaan perinnönjaon, tämä pyyntö ei ole peruutettavissa noin vain ennen kuin perinnönjako on tehty, ellei niin ole sovittu.

Osakkaiden sopimukseen perustuvaan pesänjakajaan (tai välimieheen) sovelletaan lakia välimiesmenettelystä. Sen mukaan:

30 § Jos asianosaiset sopivat, ettei välimiesmenettelyä jatketa, tai välimiehet toteavat, ettei menettelyä jostain muusta syystä voida jatkaa, välimiesten on tehtävä päätös välimiesmenettelyn lopettamisesta.

Tällaisen pesänjakajan tehtävä ei siis pääty, jos joku päättää "peruuttaa valtuutuksensa" vaan siten, että kaikki osakkaa yksimielisesti päättävät, että pesänjakajan tehtävä päättyy.

Perillinen kirjoitti:

Ymmärsit ilmeisesti väärin kirjoittamani.

Nimitys välittäjä tai sovittelija ei käy päinsä, ellei kysymyksessä todella ole vain henkilö, joka tekee sovintoehdotuksen perinnönjaosta.

Kun kaikki osakkaat yksimielisesti pyytävät yksityisen henkilön suorittamaan perinnönjaon, tämä pyyntö ei ole peruutettavissa noin vain ennen kuin perinnönjako on tehty, ellei niin ole sovittu.

Osakkaiden sopimukseen perustuvaan pesänjakajaan (tai välimieheen) sovelletaan lakia välimiesmenettelystä. Sen mukaan:

30 § Jos asianosaiset sopivat, ettei välimiesmenettelyä jatketa, tai välimiehet toteavat, ettei menettelyä jostain muusta syystä voida jatkaa, välimiesten on tehtävä päätös välimiesmenettelyn lopettamisesta.

Tällaisen pesänjakajan tehtävä ei siis pääty, jos joku päättää "peruuttaa valtuutuksensa" vaan siten, että kaikki osakkaa yksimielisesti päättävät, että pesänjakajan tehtävä päättyy.

Lue lisää

"Osakkaiden sopimukseen perustuvaan pesänjakajaan (tai välimieheen) sovelletaan lakia välimiesmenettelystä."

Mutta se tietenkin edellyttää asianomaisilta yksimielistä määräystä välimiesten käytöstä, eikä liene muutoinkaan mikään normikäytäntö perinnönjaossa.

Laki välimiesmenettelystä
Välityssopimus, 2 §

Yksityisoikeudellinen riitakysymys, josta voidaan tehdä sovinto, saadaan määrätä asianosaisten välisin sopimuksin välimiesten lopullisesti ratkaistavaksi. Samalla tavoin ratkaistavaksi voidaan määrätä myös sopimuksessa ilmaistusta oikeussuhteesta vastaisuudessa aiheutuvat mainitunlaiset riitakysymykset, jollei laissa ole toisin säädetty.

No ei sillä henkilön nimikkeellä (kutsutaanko pesänjakajaksi vai ei) ole oikeastaan mitään merkitystä. Vaihtoehdot ovat sopimusjako tai sitten jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tekemä toimitusjako. Mitä sillä on väliä, kutsutaanko pankin lakimiestä pesänjakajaksi vai ei?

eimerkiytsä kirjoitti:

No ei sillä henkilön nimikkeellä (kutsutaanko pesänjakajaksi vai ei) ole oikeastaan mitään merkitystä. Vaihtoehdot ovat sopimusjako tai sitten jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tekemä toimitusjako. Mitä sillä on väliä, kutsutaanko pankin lakimiestä pesänjakajaksi vai ei?

Lue lisää

"Vaihtoehdot ovat sopimusjako tai sitten jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tekemä toimitusjako. Mitä sillä on väliä, kutsutaanko pankin lakimiestä pesänjakajaksi vai ei?"

Tässä sekoittaa ennenkaikkea se, että käräjäoikeuden määräämät pesänjakajat tekevät myös sopimusjakoja, koska laki sitä edellyttää ja sekaannus tulee juuri siitä kun osakkaat kuvittelevat tällöin keskusteltavan toimitusjaosta, vaikka kyseessä on puhtaasti sopimusvapauden piiriin jäävä ja kun vielä kaiken kukkuraksi osakkaat joutuvat antamaan valtuutuksensa tähän. Onhan niissä valitusmahdollisuus aina, mutta kuka jaksaa lähteä käräjöimään varsinkaan jos on ollut käräjäoikeuden määräämä jakaja.

yuryueyuer kirjoitti:

"Vaihtoehdot ovat sopimusjako tai sitten jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan tekemä toimitusjako. Mitä sillä on väliä, kutsutaanko pankin lakimiestä pesänjakajaksi vai ei?"

Tässä sekoittaa ennenkaikkea se, että käräjäoikeuden määräämät pesänjakajat tekevät myös sopimusjakoja, koska laki sitä edellyttää ja sekaannus tulee juuri siitä kun osakkaat kuvittelevat tällöin keskusteltavan toimitusjaosta, vaikka kyseessä on puhtaasti sopimusvapauden piiriin jäävä ja kun vielä kaiken kukkuraksi osakkaat joutuvat antamaan valtuutuksensa tähän. Onhan niissä valitusmahdollisuus aina, mutta kuka jaksaa lähteä käräjöimään varsinkaan jos on ollut käräjäoikeuden määräämä jakaja.

Lue lisää

Nyt kyllä ennemmin itse sekoitat asiaa. Sopimusjako on osakkaiden keskenään tekemä, vaikkakin joskus avustajaa hyväksi käyttäen ja sen allekirjoittaa osakkat ja kaksi esteetöntä todistajaa.

Pesänjakajan, jolla siis tarkoitan käräjäoikeuden määräämää henkilöä, toimittaman jaon allekirjoittaa aina pesänjakaja yksin. Vaikka pesänjakajan tulee pyrkiä tai oikeammin selvittää mahdollisuuksia sopuun, joko kokopesän tai sen osan sisällöstä ja tuo mahdollinen sopu myös sitoo pesänjakajaa, kyse on silti muodollisesti toimitusjaosta, ei sopimusjaosta. Jos osakkaat allekirjoittavat toimitusjaon se johtuu siitä, että siihen on lisätty klausuuli hyväksynnästä ja sitoumasta olla moittimatta lainvoimaisuuden saamiseksi.

En ymmärrä mitä valtuuksia oikein tarkoitat, että pesänosakkaat antavat?

Jotainpientä kirjoitti:

Nyt kyllä ennemmin itse sekoitat asiaa. Sopimusjako on osakkaiden keskenään tekemä, vaikkakin joskus avustajaa hyväksi käyttäen ja sen allekirjoittaa osakkat ja kaksi esteetöntä todistajaa.

Pesänjakajan, jolla siis tarkoitan käräjäoikeuden määräämää henkilöä, toimittaman jaon allekirjoittaa aina pesänjakaja yksin. Vaikka pesänjakajan tulee pyrkiä tai oikeammin selvittää mahdollisuuksia sopuun, joko kokopesän tai sen osan sisällöstä ja tuo mahdollinen sopu myös sitoo pesänjakajaa, kyse on silti muodollisesti toimitusjaosta, ei sopimusjaosta. Jos osakkaat allekirjoittavat toimitusjaon se johtuu siitä, että siihen on lisätty klausuuli hyväksynnästä ja sitoumasta olla moittimatta lainvoimaisuuden saamiseksi.

En ymmärrä mitä valtuuksia oikein tarkoitat, että pesänosakkaat antavat?

Lue lisää

"En ymmärrä mitä valtuuksia oikein tarkoitat, että pesänosakkaat antavat?"

Osakkaat joko hyväksyvät jakajan sopimusjakoehdotuksen tai neuvottelevat keskenään sopimuksen virallisprosessista huolimatta tai jos näistä kumpikaan ei onnistu, niin sitten jakaja joutuu suorittamaan jaon toimitusjakona yksin. Nämä kaksi em. vaihtoehtoa ovat toki sisällöllisesti puhtaasti sopimusvapauden alaan kuuluvia, ja ne allekirjoitusmuodollisuudet lähinnä pelkkää rekvisiittaa siihen verrattuna.

Koska osakkaiden ei ole siis mikään pakko hyväksyä käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan sopimusehdotusta, niin tässä mielessä he siis valtuuttavat eli päättävät, hyväksyvätkö hänet sopimuksensa tekijäksi, mutta kun se valtuutus on laissa oletuksena, niin silloin osakkaiden on erikseen kiellettävä tai rajoitettava jakajan sopimuksentekomahdollisuuksia eikä sen suhteen vaadita mitään osakkaiden yksimielisyyttä, vaan yksikin osakas voi ohjata sopimuksen tekomahdollisuuksia tälläkeinoin. Paljolti osakkaista itsestään kiinni, millätavoin sopimusta sorvataan toimitusjaon alla.