Geoterminen lämpö Otaniemi ST1

HS:n kuukausiliitteessä 3.9 on erittäin mielenkiintoinen artikkeli.

Nyt ollaan 3325 m:n syvyydessä. Kuukaudessa edetty n. 300 m! Päivävauhti St1:n asiantuntijoiden mukaan 150 m! Ekan reiän poraaminen on lopetettu ja sitä on alettu vuoraamaan teräsputkella. Toisen reiän poraaminen on jo aloitettu ja se porataan samaan syvyyteen.

Rivien välistä luettuna kaikki perustuu vain hyötyvien tahojen uskoon, toivoon ja mutuun ja muiden rahoilla pelaamiseen. Rahahanat kannatta pitää auki mahdollisimman pitkään. Vähän sama juttu kuin Talvivaaran kanssa.

Paljon mainostettuun vesivasaratekniikkaan siirrytään vasta toisenkin reiän saavutettua 3325 m. Näin saadaan luultavasti lisäaikaa ja rahaa tarvittavien nykyistä kestävämpien ainutlaatuisten patentoitujen poranterien tuetekehitykseen. Luultavasti myös poranterien vaihtoon kuluvaa aikaa pyritään pienentämään. Ei liene järkevää käyttää 2...3 vuorokautta teränvaihtoon yli 6 km syvyydessä, jos yksi terä kestää vain muutaman kymmenen metrin porauksen. Vesivasaratekniikka on muistaakseni kehitetty alun alkaen Ruotsissa ja siellä syvin reikä on (pari vuotta sitten porattu) 2500 m.

Laitoksen arvioitu lämpöteho on laskettu jakamalla Espoossa tarvittava lämpöteho kymmenellä. Ja onnistumisprosentti on x %.
Ilmoita


19 Vastausta

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.


jos et veikka, et voe voittaa
1 VASTAUS:
Jos et veikkaa, et voi hävitä. Jos veikkaat, häviät käytännössä lähes joka kerta ja muut voittavat!
+Lisää kommentti
Osa ongelmista lienee ratkaistu. Toista reikää on saatu porattua jo 4500 m.

http://www.st1.fi/deepheat

Voi vain kuvitella, kuinka paljon nopeammin poraustekniikka kehittyisi, jos porauskohteita oli samanaikaisesti useita ja niitä operoisi useita kilpailevia firmoja. Vähän niin kuin matkapuhelinkeskuksissa, joissa useampi puhelinoperaattori rahoitti ja kilpailutti Nokiaa ja muita kehittämään koko alaa valtavalla vauhdilla.
Ilmoita
Toinen reikä on valmis ja siitä pumpataan vettä paineella alas ja tutkitaan maanjäristyksistä, minne päin se vesi siellä alhaalla virtailee ja porataan sitten toisen reijän loppupuoli sinne,
https://www.st1.fi/ajankohtaista-ja-tiedotteet

Painevesitouhuilu alkoi kesäkuun alkupäivinä ja siitä saakka alueella on ollut maanjäristyksiä miltei päivittäin. Suurimmat 1.43 ja 1.68 magnitudia.

Seismobulletiineista voi tarkkailla tilanteen edistymistä
http://www.seismo.helsinki.fi/bulletin/list/norBull.html
1 VASTAUS:
Nyt vaan odotellaan, että Tieto Oy saa ohjelmoitua tarvittavat ohjelmistot. Ja asiakas maksaa jokaisesta havaitusta virheestä vähintään miljoonan lisää.

https://www.st1.fi/St1:n-geolampoprojektin-stimulointivaihe-onnistuneesti-paatokseen
+Lisää kommentti
Missä syvyydessä pitäisi alkaa kuulua sitä kuuluisaa itkua ja valitusta helvetistä?
Onko poran päässä mikrofoni?
1 VASTAUS:
Kratonisoituneilla mantereisen litosfäärin alueilla kuten Suomessa rakenteellisesti yhtenäinen kuoren ja litosfäärin kerros ulottuu satojen kilometrien syvyyteen. Jos helvetilliset valitukset alkavat kuulua vaipan puolella, kannattaa sinne poraus suorittaa mielummin mereisen litosfäärin alueella, vaikkapa jossain valtameren keskiselänteen erkanemisvyöhykkeellä, missä kratonialueisiin verrattuna vaippa on suorastaan tyrkyllä.

Jos niitä ääniä kuuluisi vasta syvemmällä vaipassa saati ytimessä, niin sitten joudumme valitettavasti odottelemaan kuolemanjälkeisiä aikoja päästäksemme niitä kuulemaan. Ainakin, mikäli ne toivotukset siitä, mihin me kauheat ateisitit olemme joutumassa, pitävät paikkansa.
+Lisää kommentti
Homma etenee odotuksia paremmin. Kohta alkaa paukkumaan.

https://www.st1.fi/Kehitamme_syvalampoteknologiaa_kallioperatutkimuksella

Lämpöä riittää vaikka muille jakaa.
Ilmoita
Jokos sitä toista n. 3 km:n syvyistä reikää on alettu syventämään? Eli onko porauslaitteistoa tullut paikalle? Ihmeen hiljaista.

Eikös Tieto Oy ole saanut tarvittavia ohjelmia vielä toimimaan vai ollaanko vasta hakemassa ja kouluttamassa asiaan perehtyneitä ammattitaitoisia ohjelmoijia? Ei varmasti ole helppoa ja pitänee ehkä porata eri paikkoihin useita vastaavia reikiä ihan vaan ohjelmistojen testaamiseksi.
1 VASTAUS:
Hiljaista on. Viimeisimmät tiedotteet viime lokakuulta:

""Kehitämme syvälämpöteknologiaa kallioperätutkimuksella
Julkaisu 22.10.18

St1 Otaniemen syvälämpöhanke etenee kallioperätutkimuksen seuraavaan vaiheeseen. Kesän aikana suoritettu vesistimulaatio täytti positiivisimmat ennakko-odotukset ja Espoon kallioperään pumpattu vesimäärä vastasi lähtöolettamien ylärajaa, mikä käytännössä antaa odottaa erinomaisia lämpötehoja tulevassa laitoksessa.

Viikolla 43 suoritetaan kallioperätutkimuksen seuraavaa vaihetta seitsemällä luotausasemalla Espoossa ja Helsingissä, joissa ampumalla pieniä panoksia 30-40 metrin syvyydessä määritellään seismisiä äänennopeuksia Otaniemen ympäristössä. Näillä mittauksilla haetaan tarkkaa tietoa kallion veden kulkureittien rakovyöhykkeistä, joiden avulla määritellään loppuvuonna 2019 porattavan toisen syvälämpökaivon viimeisen osuuden suuntaus. Panokset laukaistaan kussakin seitsemästä reiästä kolmesti klo 8.00-18.00 välisenä aikana 22.-24.10. ja työn suorittaa tähän valtuutetut ja pätevöityneet henkilöt.""

Eli tämän vuoden loppupuolella jälleen porataan, todennäköisesti.
+Lisää kommentti
Paljonko on reiän tekemisestä tähän mennessä aiheutunut maanjäristyksiä?

https://yle.fi/uutiset/3-10657022

Otaniemessä aivan porausreiän vieressä sijaitseva Kylmälaboratorio äärimmäisen herkkine mittalaitteineen tuskin kiittää siitä, että aiemmin vakaa peruskallioon kiinnitetty laboratorion lattia tärähtelee nykyisellään satunnaisesti.
2 VASTAUSTA:
Neljäkymmentäneljä TUHATTA mikrojäristystä, joista vain 37:stä tehtiin ihmisaistihavaintoja.
https://yle.fi/uutiset/3-10657022
Anonyymi kirjoitti:
Neljäkymmentäneljä TUHATTA mikrojäristystä, joista vain 37:stä tehtiin ihmisaistihavaintoja.
https://yle.fi/uutiset/3-10657022
Valitettavasti Kylmälabran mittalaitteet häiriintyvät sellaisista tärinöistä, joita ei ihmisaistein suoraan voi havaita. Siksi ne olivat pultattuina rakenuksen kellarin lattian lävitse peruskallioon.
+Lisää kommentti
Elokuussa 2019 jatketaan toisen reiän porausta. Käytössä todennäköisesti uudet paremmat poranterät?

https://yle.fi/uutiset/3-10862705
1 VASTAUS:
Tai ainakin yritetään aloittaa poraustöiden valmisteluja. Kiinnostavaa tietää mikä firma hoitaa porauksen ja millä laitteistolla.

https://www.st1.fi/poraustoiden-jatkamista-valmistellaan-st1n-geolampotyomaalla-espoossa
+Lisää kommentti
Näköjään melkein yhtä vaikea projekti kuin OL3. Myöhässä ollaan jo ainakin neljä vuotta.

https://yle.fi/uutiset/3-10954289
1 VASTAUS:
Valmistumisajankohta pitäisi laittaa oikealla rahalla pelattavaksi vedonlyönnin kohteeksi. On valmis, kun se on toiminut yhtäjatkoisesti vähintään kuukauden mainostetulla teholla ilman merkittävää jäähtymistä.
+Lisää kommentti
Ei ne missään 6 km:ssa ole. Valetta kaikki tyynni. Kuka sen on nähny. Minen usko.
1 VASTAUS:
Käyppä joskus katsomassa. Jonnekin maan alle he piilottavat kilometrikaupalla yhteenliitettyjä poraputken pätkiä ja nostavat ne sitten takaisin maan pinnalle isoon pinoon. Ja tuota toistetaan kuukausia. Jonnekin viedään satoja kuutioita porareiästä tulevaa kivimurskaa.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Geoterminen lämpö Otaniemi ST1

HS:n kuukausiliitteessä 3.9 on erittäin mielenkiintoinen artikkeli.

Nyt ollaan 3325 m:n syvyydessä. Kuukaudessa edetty n. 300 m! Päivävauhti St1:n asiantuntijoiden mukaan 150 m! Ekan reiän poraaminen on lopetettu ja sitä on alettu vuoraamaan teräsputkella. Toisen reiän poraaminen on jo aloitettu ja se porataan samaan syvyyteen.

Rivien välistä luettuna kaikki perustuu vain hyötyvien tahojen uskoon, toivoon ja mutuun ja muiden rahoilla pelaamiseen. Rahahanat kannatta pitää auki mahdollisimman pitkään. Vähän sama juttu kuin Talvivaaran kanssa.

Paljon mainostettuun vesivasaratekniikkaan siirrytään vasta toisenkin reiän saavutettua 3325 m. Näin saadaan luultavasti lisäaikaa ja rahaa tarvittavien nykyistä kestävämpien ainutlaatuisten patentoitujen poranterien tuetekehitykseen. Luultavasti myös poranterien vaihtoon kuluvaa aikaa pyritään pienentämään. Ei liene järkevää käyttää 2...3 vuorokautta teränvaihtoon yli 6 km syvyydessä, jos yksi terä kestää vain muutaman kymmenen metrin porauksen. Vesivasaratekniikka on muistaakseni kehitetty alun alkaen Ruotsissa ja siellä syvin reikä on (pari vuotta sitten porattu) 2500 m.

Laitoksen arvioitu lämpöteho on laskettu jakamalla Espoossa tarvittava lämpöteho kymmenellä. Ja onnistumisprosentti on x %.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta