Miksi NATOoon..tässä syitä miksi liityttävä!
1.Merkittävä pelote sotilaallisen voimansa vuoksi.
2. Alati teknistyvä sodankäynti antaisi Venäjälle suhteellista etua mahdollisessa sodassa liittoutumatonta Suomea vastaan. Nato-jäsenyys antaisi sotilaallista suojaa Venäjän ylivoimaa vastaan.
3. 5.artikla, jäsenvaltioiden velvoite puolustaa toisia jäsenmaita hyökkäykseltä.
4.Ase- ja teknologiayhtiöille kaupallista hyötyä Nato-kauppakumppaneiden myötä ja standardoitujen järjestelmien ansiosta.
Teoksessa ”Euroarmeija, Nato vai itsenäinen puolustus?” (Like, 2004) Pekka Martin tiivistää Natoon liittymisen perusteiksi Suomen saamat turvatakuut, päättäminen Naton asioista, joihin Suomi rauhankumppanina jo jossakin määrin osallistuu, puolustuksen uskottavuuden lisääntyminen, terrorismin vastaisen taistelun tehostuminen, ydinpelotteen saaminen ja yleinen Euroopan jakolinjojen katoaminen. Usein mainitaan myös etuna, että Suomi saisi aseita halvemmalla ja helpommin Naton jäsenenä. EU-maista myös suurin osa on Naton jäseniä, ja EU:n yhteistä puolustusta rakennetaan Nato huomioiden.
Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela käsittelevät Naton kustannuksia teoksessa ”Kysymyksiä ja vastauksia Natosta” (Suomen Atlantti-seura, 2007). Nato suosittelee jäsentensä käyttävän ainakin 2 % bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin, mutta todellisuudessa läheskään kaikki Nato-maat eivät käytä rahaa niin suurta osuutta. Naton toimintakuluista Honkanen ja Kuusela arvioivat Suomen maksettavaksi noin 20 miljoonaa euroa. Luultavasti Nato-jäsenyydestä aiheutuisi Suomelle jonkin verran lisää kuluja, joskin Suomi jo nyt pyrkii asehankinnoissaan Nato-yhteensopivuuteen.
Nato-maat ovat vapaita päättämään itse osallistumisestaan erilaisiin operaatioihin, ja yksikin maa voi veto-oikeudellaan estää itselleen epämieluisan päätöksen tekemisen.
Natoon liittyminen olisi Suomelle halpaa
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Palsternakka arvioi, että puolustuskyvystään huolestunut Ruotsi voi jo ensi syksyn valtiopäivävaalien jälkeen päättää nopeasti Nato-jäsenyyden hakemisesta. Suomen eduskunnan Ukrainan kriisi kiihdytti kiivaaseen Nato-väittelyyn.
Mitä Naton jäsenyys Suomelle maksaisi?
Ulkoministeriö teki Nato-jäsenyyden vaikutuksista laajan selvityksen jo vuonna 2007. Tuoreimpien lukujen mukaan päivitettynäkin tuolloisen suurlähettiläs Antti Sierlan arvio kustannuksista pitää edelleen suunnilleen paikkansa.
Jäsenyyden suorat kustannukset olisivat Suomelle mitättömät, alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on alle kaksi prosenttia Suomen omasta runsaan 2,7 miljardin euron puolustusbudjetista.
Nykyarvion mukaan 22 miljoonaa euroa syntyisi maksuosuudesta Naton budjettiin. Arvio perustuu vastaavankokoisten maiden eli Tanskan ja Norjan maksuihin, jotka ovat enintään 1,4 prosenttia Naton budjetista. Lisäkuluja tulisi 75–100 upseerin sijoittamisesta Naton organisaatioon. Heidän kulunsa maksaa jäsenmaa, mikä tarkoittaisi Suomelle noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Vastineeksi Suomi saisi kansainvälistä kokemusta upseereilleen.
”Naton jäsenyys ei ole Suomelle kustannuskysymys. Tämä on vain ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys”,
Joutuisiko Suomi kasvattamaan omaa budjettiaan?
”Käytännössä hyvin harva Nato-maakaan pääsee tavoitteeseen eikä Suomikaan sitä täyttäisi. Nato ei ole käytännössä vaatinut sitä keneltäkään.
Vähemmän tunnettu Naton tavoitteista on, että puolustusmenoista vähintään viidesosa pitäisi kulua materiaalihankintoihin. Suomi täyttää tämän tavoitteen kirkkaasti, kun materiaalien osuus puolustusbudjetista on noin kolmannes.
Natossa vain saisimme samalla rahalla enemmän kalustoa.
taloussanomat
1.Merkittävä pelote sotilaallisen voimansa vuoksi.
2. Alati teknistyvä sodankäynti antaisi Venäjälle suhteellista etua mahdollisessa sodassa liittoutumatonta Suomea vastaan. Nato-jäsenyys antaisi sotilaallista suojaa Venäjän ylivoimaa vastaan.
3. 5.artikla, jäsenvaltioiden velvoite puolustaa toisia jäsenmaita hyökkäykseltä.
4.Ase- ja teknologiayhtiöille kaupallista hyötyä Nato-kauppakumppaneiden myötä ja standardoitujen järjestelmien ansiosta.
Teoksessa ”Euroarmeija, Nato vai itsenäinen puolustus?” (Like, 2004) Pekka Martin tiivistää Natoon liittymisen perusteiksi Suomen saamat turvatakuut, päättäminen Naton asioista, joihin Suomi rauhankumppanina jo jossakin määrin osallistuu, puolustuksen uskottavuuden lisääntyminen, terrorismin vastaisen taistelun tehostuminen, ydinpelotteen saaminen ja yleinen Euroopan jakolinjojen katoaminen. Usein mainitaan myös etuna, että Suomi saisi aseita halvemmalla ja helpommin Naton jäsenenä. EU-maista myös suurin osa on Naton jäseniä, ja EU:n yhteistä puolustusta rakennetaan Nato huomioiden.
Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela käsittelevät Naton kustannuksia teoksessa ”Kysymyksiä ja vastauksia Natosta” (Suomen Atlantti-seura, 2007). Nato suosittelee jäsentensä käyttävän ainakin 2 % bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin, mutta todellisuudessa läheskään kaikki Nato-maat eivät käytä rahaa niin suurta osuutta. Naton toimintakuluista Honkanen ja Kuusela arvioivat Suomen maksettavaksi noin 20 miljoonaa euroa. Luultavasti Nato-jäsenyydestä aiheutuisi Suomelle jonkin verran lisää kuluja, joskin Suomi jo nyt pyrkii asehankinnoissaan Nato-yhteensopivuuteen.
Nato-maat ovat vapaita päättämään itse osallistumisestaan erilaisiin operaatioihin, ja yksikin maa voi veto-oikeudellaan estää itselleen epämieluisan päätöksen tekemisen.
Natoon liittyminen olisi Suomelle halpaa
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Palsternakka arvioi, että puolustuskyvystään huolestunut Ruotsi voi jo ensi syksyn valtiopäivävaalien jälkeen päättää nopeasti Nato-jäsenyyden hakemisesta. Suomen eduskunnan Ukrainan kriisi kiihdytti kiivaaseen Nato-väittelyyn.
Mitä Naton jäsenyys Suomelle maksaisi?
Ulkoministeriö teki Nato-jäsenyyden vaikutuksista laajan selvityksen jo vuonna 2007. Tuoreimpien lukujen mukaan päivitettynäkin tuolloisen suurlähettiläs Antti Sierlan arvio kustannuksista pitää edelleen suunnilleen paikkansa.
Jäsenyyden suorat kustannukset olisivat Suomelle mitättömät, alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on alle kaksi prosenttia Suomen omasta runsaan 2,7 miljardin euron puolustusbudjetista.
Nykyarvion mukaan 22 miljoonaa euroa syntyisi maksuosuudesta Naton budjettiin. Arvio perustuu vastaavankokoisten maiden eli Tanskan ja Norjan maksuihin, jotka ovat enintään 1,4 prosenttia Naton budjetista. Lisäkuluja tulisi 75–100 upseerin sijoittamisesta Naton organisaatioon. Heidän kulunsa maksaa jäsenmaa, mikä tarkoittaisi Suomelle noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Vastineeksi Suomi saisi kansainvälistä kokemusta upseereilleen.
”Naton jäsenyys ei ole Suomelle kustannuskysymys. Tämä on vain ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys”,
Joutuisiko Suomi kasvattamaan omaa budjettiaan?
”Käytännössä hyvin harva Nato-maakaan pääsee tavoitteeseen eikä Suomikaan sitä täyttäisi. Nato ei ole käytännössä vaatinut sitä keneltäkään.
Vähemmän tunnettu Naton tavoitteista on, että puolustusmenoista vähintään viidesosa pitäisi kulua materiaalihankintoihin. Suomi täyttää tämän tavoitteen kirkkaasti, kun materiaalien osuus puolustusbudjetista on noin kolmannes.
Natossa vain saisimme samalla rahalla enemmän kalustoa.
taloussanomat
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.