Hieman historian havinaa 50 vuoden takaa.
Pankakosken kartonkitehdas on ollut esillä monessa aloituksessa. 1960-luvun loppupuolella olin erään tiettyjä tarkastuksia tehneen yrityksen tarkastajan apulaisena tehtaalla. Tarkastuksia tehtiin mahdollisten tulevien uudistustöiden takia. Olivathan tehtaan läheisyyteen valmistuneet muutamaa vuotta aikaisemmin uusi hiomo ja vesivoimalaitos, jotka enteilivät tehtaan suurentamista tai kokonaan uusimista.
Ensimmäisenä muistuu mieleeni tehdassaleissa vallinnut hämäryys. Kumikaapelin päässä roikkui siellä täällä korkealla lautasvarjostimella varustettu hehkulamppu. Niistäkin osa oli pimeinä. Valaistus lienee riittänyt tehtaalla kulkemiseen.
Kolmen kartonkikoneen ympäristö oli ahdas eikä järjestys tai siisteys ollut mikään hyve noihin aikoihin. Valvomoita ei ollut, vaan jokunen pieni koppi oli pykätty koneen viereen. Kauko-ohjauksia ei tunnettu, vaan tarvittavat säädöt suoritettiin rukkastuntumalla. Meteli oli korvia särkevä meluisine jauhimineen ja pumppuineen. Työntekijät touhusivat koneiden ympärillä omine vaatteineen ja kuulonsuojaimia ei silloin vielä käytetty.
Työntekijöitä oli paljon kaikilla osastoilla ja yhteisvahvuus lienee ollut yli 700. Tehtaan paikallisjohtajana oli Jaakko Simola, jonka tapasin vielä 1980-luvulla Lieksassa, mutta silloin JR9 merkeissä. Oppainamme tehtaalta toimivat sähköosaston päällikkö teknikko Lennart Kurittu ja konekorjaamolta herra Seppänen, jonka etunimeä en enää muista. Muitakin henkilöitä tapasimme, mutta nimet eivät jääneet mieleen.
Useiden vaiheiden jälkeen noin 10 vuotta myöhemmin tehtaalla suoritettiinkin mittavat investoinnit, joiden ansiosta tuotanto lisääntyi ja työntekijöiden määrä väheni. Tehdyt toimenpiteet olivat tehtaalle välttämättömät kartongintuotannon säilymiseksi Pankakoskella.
Olen silloin tällöin pohtinut vierailevani vielä kerran 50 vuoden jälkeen Pankakosken tehtaalla. Varmaankin näkymä tehtaan sisällä on erilainen kuin vuonna 1967. Tehtaalla on valmistettu yli 100 vuotta kartonkia ja uskon tuotannon jatkuvan vielä pitkään kuka tehtaan sitten omistaakaan.
Wanha lieksalainen Pankakosken tehtaalla
99
3429
Vastaukset
En tiedä tuleeko sinulle Lieksan Lehti, mutta hyvän muistelun ja kirjoituksen kirjoitit. Ajankohtaisenkin sikäli, että torstain 1.9. lehdessä uutisoitiin Pankabordin käynnistämistä suurista yt-neuvotteluista.
On ollut kyllä paljon porukkaa töissä silloin aikoinaan. Tuosta LL:n jutusta käy ilmi että nykyisin se työllistää 176 toimihenkilöineen, ja neuvottelut tähtäävät kunnossapitoyhtiöineen 38 henkilötyövuoden vähennykseen.
Kunnossapitopuolesta huolehtii nykyisin Caverion Oy, jonka osuus tuosta Pankabordin max.vähennyksestä olisi 8 henkilötyövuotta.
Näiden neuvottelujen ohella Pankabord on avannut uuden myyntikonttorin Stamfordiin. Se on kaupunki Pohjois-Amerikan itärannikolla. Yhdysvaltojen myyntikonttori on viides toimisto, joka sijaitsee Suomen ulkopuolella. Lieksan Lehti ei tavoittanut Pankabordin toimitusjohtajaa lehden painoon mennessä.Tuon Pankakosken tehtaan vierailun aikaan puhuttiin monikossa Pankakosken tehtaista. Enso-Gutzeit Osakeyhtiö Pankakosken tehtaat oli muistaakseni koko nimi.
Silloin saman katon alla oli kaksi tehdasta. Kartonkitehdas ja laatikkotehdas. Kartonkitehtaan tuotteista valmistettiin laatikkoaihioita Neuvostoliittoon vietäviksi. Lienee niitä mennyt muuallekin. Laatikkotehtaalla oli oma paikallisjohtaja, muistaakseni herra Tamminen.
Tehtyjen investointien aikaan laatikoiden valmistus siirrettiin Lieksan teollisuuskylään noin vuonna 1975 ja tehdasrakennukseen jäi kartonkeja valmistava Pankakosken tehdas. Tehtaan myöhempiä vaiheita en ole kovin läheltä seurannut. Suuri on ollut työvoiman väheneminen noista 60-luvun ajoista!Teollisuuskylään valmistuneen laatikkotehtaan rakennustyöt muistan hyvin. Aluksi juntattiin pitkiä betonipaaluja pehmeään maaperään pitkässä tornissa olevalla "massavasaralla". Junttauspauke kuului silloin laajalti koko kaupungin keskustan alueelle. Paaluja meni pehmoiseen maahan metritolkulla ja niitä jatkettiin isoilla teräsholkeilla. Silloin oli muistaakseni vuosi 1976.
- pulju.nurin
Ne tehtaat saakin kaatua.
- IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
EIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!
- työnkuvaa
Oliko 50 vuotta sitten tehtaalla minkä verran naistyöntekijöitä?
Naistyöntekijöitä oli ainakin jätepaperin lajittelijoina, liisterikoneiden ja leikkureiden arkkien vastaanotossa, laatikkokoneilla, laboratoriossa, siivoojina, konttorityöntekijöinä, varastotyöntekijöinä, johtajan ja johtajan talon eritasoisina palvelijoina. Lukumäärää en tiedä, mutta koska monet naisten työt olivat käsin tehtävää vuorotyötä, heitä saattoi olla kaikkiaan 100 – 200, ehkä.
- hissanmaikk
Etkös sinä vanha eli kamuttaja ollut tehtaan johtaja kerro rehellisesti älä ole turhan vaatimaton
- vanha.pankakoskelainen
Jaakko Simola oli ensin apulaisjhtajana, tällöin johtajana oli Hautala joka kuoli sydäkohtaukseen, vasta tämän jälkeen Jaakko simolasta tuli johtaja pankakosken tehtaalle. Tunsin molemmat johtajat.
Jaakko Simola oli paikallisjohtajana vuosina 1959 – 1977. Olin tarkastustehtävissä tehtaalla kesällä 1967, jolloin Simola oli johdossa. Kaarlo Hautala oli paikallisjohtajana kahteen otteeseen vuosina 1936 – 1950 ja 1954 – 1958. Minä tunsin johtajista Simolan.
Tapasin Jaakko Simolan viimeisen kerran 1990-luvulla hänen kesämökkinsä kunnossapitoasioissa. Kesämökki oli vielä silloin Lieksan Sipolansaaressa, vaikka Simolat asuivat Hämeenlinnassa.
- jr9--
Sattumoisin oltiin samoissa bileissä. Tai ainakin minä olin. Valitettavasti en tunnista kyseistä nimimerkkiä wanha_lieksalainen .
- jr9--
Ja varmaan muistat ( jos olit) Syrjän Pentin myöskin. Samoissa iltamissa sai Pe ntin kirja alkunsa.
jr9-- kirjoitti:
Sattumoisin oltiin samoissa bileissä. Tai ainakin minä olin. Valitettavasti en tunnista kyseistä nimimerkkiä wanha_lieksalainen .
Olin JR9 tilaisuudessa Lieksan uudella Timitran majalla 80-luvulla kolmisenkymmentä vuotta sitten ja ohjelmaan kuuluivat puheiden ja ruokailun lisäksi myös saunominen rantasaunalla.
- jr9----
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Olin JR9 tilaisuudessa Lieksan uudella Timitran majalla 80-luvulla kolmisenkymmentä vuotta sitten ja ohjelmaan kuuluivat puheiden ja ruokailun lisäksi myös saunominen rantasaunalla.
Niin oli myös nike jr9 ja en edelleenkään saa mieleeni sinua.
jr9---- kirjoitti:
Niin oli myös nike jr9 ja en edelleenkään saa mieleeni sinua.
En minäkään tunnista sinua enkä lähde arvailemaankaan. Olimme samoissa kekkereissä ja olihan siellä kanssamme lukuisa joukko muitakin "asiantuntijoita".
wanha_lieksalainen kirjoitti:
En minäkään tunnista sinua enkä lähde arvailemaankaan. Olimme samoissa kekkereissä ja olihan siellä kanssamme lukuisa joukko muitakin "asiantuntijoita".
Selailin hieman arkistojani ja löysin kyseisen tapahtuman tiedot.
"Syyskuussa 1987 järjesti JR9 Kilta retkeilypäivät Lieksaan ja iltatilaisuus pidettiin edellä mainituin menoin Timitran reserviläisten majalla. Seremonian yhteydessä Lieksan Reserviupseerit ry:n puheenjohtaja sai vastaanottaa Killan viirin majan runsaslukuisen standaarikokoelman joukkoon".
Uskon, että pitää paikkansa. Kuivasalmi tekee em. saaren saareksi.
Vaareja on Lieksassa monella suunnalla paljon. Hyvältä aina tuntuu rehellisten asioiden muistelo. Joensuunniemeenkin aikoinaan oikaisin Lieksasta kavereitten vanhempien mökille. Perämoottorina oli soutuveneessä silloin joku ruotsalaisvalmisteinen Marin tai Cresent.
Hevosvoimia siinä oli noin 4. Voi nuoruutta ja elon ymmärryksen janoa;)
Pankakosken johtajia en muista, muistan yhden sorvarin, joka rympit ja renkaat akselissa ymmärsi ja osasi sorvata.Nimimuistini on niin onneton, että en lähde nimeään arvailemaan.
Tarkennan kuitenkin kysymyksesi johdosta hieman käyntiäni ko. tehtaalla.
Käyntiä siksi, että vaikka siellä työskentelinkin noin kaksi kuukautta, työsuhteessa en koskaan ollut. Erääseen ammattiin valmentava työharjoittelu oli syy siellä olemiseeni.
Ellen aivan väärin muista niin metalliverstas ja sähköverstas olivat tuolloin aivan liki toisiaan. Eli sähkötöitä siellä tuli jonkun verran tehtyä. Sähköverstaalla oli jopa moottoreiden käämityslaitteet, ja tehdas huolsi pitkälti omat sähkömoottorinsa. Laajalti tuli tuolloin tehdasalueella kierreltyä eri huoltotehtävissä. Paljon oli esim. eri nostolaitteiden käyttökytkimien tarkistus ja huoltotehtäviä, koska ne piti ohjeistuksen mukaan tarkistaa ja huoltaa aikataulutetusti, vaikka kunnossa olivatkin. Kun oikein nimimuistiani pinnistän, sähköverstaalta tulee mieleeni yksikön vastaava, A.H, ja vanhempi asentaja M.L.
Sorvarin työpiste oli siinä sähköverstaalta saavuttaessa vasemmalla, ja hän opetti minulle käsitteen krymppirengas ja sen, että pitää olla just eikä millilleen. Siinä piti ottaa jopa lämpölaajenemisvara huomioon. Mahdankohan muistaa mitään oikein?
Tuosta rympistä (taitaa oikein kirjoitettuna olla krymppi) ja sorvista mainitsemani sorvari muistui mieleeni. Sinäkin rstmökinpoika näitä sanoja muistaakseni olet täällä käyttänyt. Siitä se varmaan tuo edellisen kirjoitukseni kommentti sai sytykkeensä.nomikäänsheriffi kirjoitti:
Nimimuistini on niin onneton, että en lähde nimeään arvailemaan.
Tarkennan kuitenkin kysymyksesi johdosta hieman käyntiäni ko. tehtaalla.
Käyntiä siksi, että vaikka siellä työskentelinkin noin kaksi kuukautta, työsuhteessa en koskaan ollut. Erääseen ammattiin valmentava työharjoittelu oli syy siellä olemiseeni.
Ellen aivan väärin muista niin metalliverstas ja sähköverstas olivat tuolloin aivan liki toisiaan. Eli sähkötöitä siellä tuli jonkun verran tehtyä. Sähköverstaalla oli jopa moottoreiden käämityslaitteet, ja tehdas huolsi pitkälti omat sähkömoottorinsa. Laajalti tuli tuolloin tehdasalueella kierreltyä eri huoltotehtävissä. Paljon oli esim. eri nostolaitteiden käyttökytkimien tarkistus ja huoltotehtäviä, koska ne piti ohjeistuksen mukaan tarkistaa ja huoltaa aikataulutetusti, vaikka kunnossa olivatkin. Kun oikein nimimuistiani pinnistän, sähköverstaalta tulee mieleeni yksikön vastaava, A.H, ja vanhempi asentaja M.L.
Sorvarin työpiste oli siinä sähköverstaalta saavuttaessa vasemmalla, ja hän opetti minulle käsitteen krymppirengas ja sen, että pitää olla just eikä millilleen. Siinä piti ottaa jopa lämpölaajenemisvara huomioon. Mahdankohan muistaa mitään oikein?
Tuosta rympistä (taitaa oikein kirjoitettuna olla krymppi) ja sorvista mainitsemani sorvari muistui mieleeni. Sinäkin rstmökinpoika näitä sanoja muistaakseni olet täällä käyttänyt. Siitä se varmaan tuo edellisen kirjoitukseni kommentti sai sytykkeensä.Muisti palaa pätkittäin. Muistan Pankakosken tehtaan ”sähköverstaalta”, joksi sitä myös silloin kutsuttiin, käämijän lempinimeltään ”Lapatossu”. Hän oli hyvin lupsakka ja huumorintajuinen matalakasvuinen, pulska ja harmaahiuksinen vanhempi mies, joka teki sähkömoottoreihin käämivyyhtejä puisten lestien ympärille mainitsemallasi käämityslaitteella. Hän varmaankin hallitsi moottoreiden käämityksen, koska se oli hänen leipätyönsä. Kuulin, että moottoreiden käämintää tehtiin Pankakoskella palveluna muillekin Enson tehtaille.
Vierailin myös 60-luvulla Kevätniemen sahalla, jonka sähkökorjaamoa kutsuttiin ”sähköpajaksi”. Siellä lienee ollut käytössä isoja vikoja varten järeämmät pajalle ominaisemmat sähkötyökalut.
Minä tutustuin Pankakosken tehtaisiin joskus 50- luvun puolivälin aikoihin, en muista tarkemmin.
Koko kierroksen opasta en muista, mutta kierros kesti koko päivän.
Yhden kohdan oppaan muista, koska hän oli tuttavani Moisala.
En muista sitäkään minkä kohdan toimintaa hän selitti, mutta se oli jotenkin hänen kenttäänsä.
Moisala oli mukava mies.60-luvulla minulla oli lyhyt ”pyrähdys” myös Lieksanjoen vesivoimalaitoksille harjoittelun merkeissä. Siitä olenkin jo aiemmin kertonut Pielisjärven sairaalan pumppaamoineen. Voimalaitoksilla oli oma organisaatio päällikköineen ja työnjohtajineen, asentajineen ja päivystäjineen. Henkilökuntaa oli yhteensä toistakymmentä kahdella laitoksella. Moisala -niminen mies oli silloin Pankakosken uudella vesivoimalaitoksella päivystäjänä.
- rantalan.poikii
wanha_lieksalainen kirjoitti:
60-luvulla minulla oli lyhyt ”pyrähdys” myös Lieksanjoen vesivoimalaitoksille harjoittelun merkeissä. Siitä olenkin jo aiemmin kertonut Pielisjärven sairaalan pumppaamoineen. Voimalaitoksilla oli oma organisaatio päällikköineen ja työnjohtajineen, asentajineen ja päivystäjineen. Henkilökuntaa oli yhteensä toistakymmentä kahdella laitoksella. Moisala -niminen mies oli silloin Pankakosken uudella vesivoimalaitoksella päivystäjänä.
hei oliko Mosalalla< pari poikaa nääs Rantalan koulussa oli minua ylempnä joitain moisalan poikia.
rantalan.poikii kirjoitti:
hei oliko Mosalalla< pari poikaa nääs Rantalan koulussa oli minua ylempnä joitain moisalan poikia.
Vastaan kun kysytään. Moisalalla oli kaksi poikaa.
- kiinvaskalle
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vastaan kun kysytään. Moisalalla oli kaksi poikaa.
Eikös hekin tulleet töihin Pankakoskelle.
kiinvaskalle kirjoitti:
Eikös hekin tulleet töihin Pankakoskelle.
Siitä minulla ei ole mitään tietoa. Vanhempi pojista aloitti oppikoulun Lieksan yhteislyseossa vuonna 1960. Nuoremman opintoja en tiedä.
- olisko.näin
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vastaan kun kysytään. Moisalalla oli kaksi poikaa.
Eikös niitä ollut 3/ poikaa. J, J ja J,
- KamuttajanMummo
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Siitä minulla ei ole mitään tietoa. Vanhempi pojista aloitti oppikoulun Lieksan yhteislyseossa vuonna 1960. Nuoremman opintoja en tiedä.
oles keksimättä satuja se oli nuorin kolmesta et näy tietävän vaan arvailet
- mähkön.poeka
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Siitä minulla ei ole mitään tietoa. Vanhempi pojista aloitti oppikoulun Lieksan yhteislyseossa vuonna 1960. Nuoremman opintoja en tiedä.
Olisko sulla muistivirhe tai muuten erehdys kun minä aloin Rantalassa 1952 ja vanhin pojista oli samalla luokalla eikä päässyt yhteiskouluun.
olisko.näin kirjoitti:
Eikös niitä ollut 3/ poikaa. J, J ja J,
Voin hyvinkin muistaa lasten lukumäärän väärin. Perhe ei ollut minulle tuttu. Tunsin vain isä-Moisalan. Lieksan yhteislyseon vuosikertomuksen mukaan Jouko aloitti oppikoulun vuonna 1960. Muita saman sukuisia ei luetteloissa näy.
- mähkön.poeka
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Voin hyvinkin muistaa lasten lukumäärän väärin. Perhe ei ollut minulle tuttu. Tunsin vain isä-Moisalan. Lieksan yhteislyseon vuosikertomuksen mukaan Jouko aloitti oppikoulun vuonna 1960. Muita saman sukuisia ei luetteloissa näy.
Sattuuhan sitä ei se ole vakavaa.
- ennenkintämmöstä
Muistan jonkun kertoneen,että kysyttiin tarkkaan uudelta töihintulialta onko tuttuja työpaikalla ja liekkö ollut politikkaakin mukana,mutta lähtö saattoi tulla,jos historia ei ollut sopiva.
- muodollisesti-pätevä
Hyvin usein töihin pääsy Pankakosken tehtaalle oli perityivää isältä pojalle. Monet suvut ovat olleet tehtaalla töissä jo ties kuinka monennessa sukupolvessa. Nykyinen tehtaanjohtajakin taitaa olla jo neljännen polven edustaja.
50-luvulla pesäpallon hyvä hallinta ohitti koulutodistukset ja työhön pääsy oli varmaa. 70-luvulla sihteereitä palkattiin Kaatrahovin baaritiskiltä, joka oli hyvä töihinvonkauspaikka. Eräs silloinen baarissa päivystävä kykyjenetsijä oli nyt jo edesmennyt teknikko R.J.
- seonsaletti
Liekkö varsinaninen pääsykoe ollut hotellihuoneessa pitkällään?
- lahjakkuudet-eduksi
Soveltuvuustestejä tehtiin työhönoton jälkeen. Matemaattisia kykyjä arvostettiin sen verran, että hakijan piti olla hyvä jakamaan. Liiallinen kertominen ei ollut kuitenkaan suotavaa.
- sellaista-elämä-oli
Alkoholin käyttö työaikana oli Pankakosken tehtaalla vielä 40 - 50 vuotta sitten läpi sormien katsottavaa touhua. Omia "eväitä" pidettiin mukana. Jokunen päällikkö oli silloin tällöin vielä aamullakin niin huonossa kunnossa, että hän makasi koko päivän varaston vintin nurkassa. Hän oli Kingi isolla koolla ja hyvin itseriittoinen narsisti. Kukaan ei uskaltanut ilmiantaa Kingin touhuja.
Kyllä alkoholin käyttö oli ongelma Uimaharjun tehtaalla vielä -80 luvulla.
Lieksassa ei oltu sen parempia tuon juoman kera. Kyllä eri yhteyksissä nuorena miehenä jouduin silloin toteamaan tuoksuista ja käyttäytymiseleistä johtaja ja puolijohtajatasolla alkoholinkäytön silloisen hyväksynnän ilman suurempaa pelkoa, että siihen puututtaisiin.
Sen tarkemmin asiaa valottamatta olen kokenut itse tuon "ajan hengen" olemuksen ja asenteen tämän viisaitten juoman tuomista, silloisista haitoista. Silloin se oli jotenkin hyväksyttävämpää, varsinkin "kaveripiireissä" juoppo hanslankarikin saattoi olla hyvää pataa juopon johtajan kanssa, jos kertoi mukavia juttuja ja nuoli ns. persettä.
Ilmiöitä ne olivat silloin, enkä edes pahalla muistele. Ei tukkani sen vuoksi ole harmaantunut. Kyllä minäkin joskus olen nukkunut turtunutta tunnelmaani pois, kotona, en työpaikalla. Lieksankin tehtailla sitä pahetta harrastettiin silloin -70 luvulla.
Ja, eipä tuo mikään ihme, vaikka vieläkin. Toivottavasti ei enää. Nykyisin sitä vaan hävetään enemmän, ei sillä "rehvastella" kuten silloin ennen. Ajat ja tavat muuttuvat.
Mutta, lipsuukohan nyt off the aloituksen. Wanha ei varmaan tarkoittanut tätä? Elon piiri on kuitenkin laaja. Eri kulmista katsottuna vielä laajempi.
- hissanmaikk
Pää kiinni vanha juoppo kamuttaja älä toikkaroi täällä menekatkasuun pultsari
Lipsuminen on usein aivan paikallaan. Aloitus on alustus keskustelulle ja kommenteissa voidaan ruotia aihetta hyvin monelta kantilta. Tällöin saadaan esille mielenkiintoisia yksityiskohtia asiasta ja asian vierestä. Jokaisella on oma menneisyys omine mielikuvineen ja kahta samanlaista menneisyyttä ei voi olla. Joskus harhaillaan hyvinkin kaukana aloituksen aiheesta ja se tuo mukavan lisän keskusteluketjuun. S.A. Tervoakin sivuttiin ja häntä juuri näinä päivinä muisteltiin lehtien palstoilla Itä-Suomen rakentajana.
Niinpä. Kesätöissä parina kesänä tuli tutustuttua muutamiin rakennusmestareihin S.A.Tervon palveluksessa. Eivät olleet pääsääntöisesti nautintoaineitten liikakäyttäjiä. Vain muutamaan satuin "törmäämään". Siitä ei enempää. Pankakosken tehtaan sorvaus- ja sähköverstaalla en juopottelua havainnut.
Ilmapiiri oli henkilötasolla kannustava ja hyvä. Ainut varjopuoli oli salien pimeähkö ja vanhanoloinen rakennus atmosfääri .nomikäänsheriffi kirjoitti:
Niinpä. Kesätöissä parina kesänä tuli tutustuttua muutamiin rakennusmestareihin S.A.Tervon palveluksessa. Eivät olleet pääsääntöisesti nautintoaineitten liikakäyttäjiä. Vain muutamaan satuin "törmäämään". Siitä ei enempää. Pankakosken tehtaan sorvaus- ja sähköverstaalla en juopottelua havainnut.
Ilmapiiri oli henkilötasolla kannustava ja hyvä. Ainut varjopuoli oli salien pimeähkö ja vanhanoloinen rakennus atmosfääri .Tuosta tuli mieleeni Pankakosken tehtaalta vuorossa työskentelevien sähkömiesten ”vianetsintäsulake”. Asentaja näytti minulle laitteen vuonna 1967. Se oli messingistä tulppasulakkeen muotoon sorvattu mötikkä, jolla sulaketta polttavat valaisimet ja vastaavat kohteet löytyivät. Messinkisulake panttiin oikean sulakkeen paikalle ja kytkimestä sen jälkeen kytkettiin sähkö päälle. Jostain päin kuului äänekäs poksahdus ja savu osoitti viallisen paikan. Nykyiset vianetsintämenetelmät lienevät jo kehittyneempiä.
Tuo oli aika hyvä:). Itse käytän mieluummin mittariani. Se kertoo oikosulkuvirran, silmukkaimpedanssin, eristysresistanssin ym. Toki tuo edellä mainittukin on käyttökelpoinen, kun vaan on tehtaassa kyseisen ryhmäjohtimen varrella tarpeeksi silmäpareja ja tulikortin suorittaneita;)
- palvelualanduunari
Lukiessani näitä Pankoskentehtaan tarinoita, tuleen mieleen, ettei siellä työntekijöiltä vaadittu oikeaa TULOSTA TUOTTAVAA TYÖTÄ.
Tottakai aikakin oli erilainen..Mutta paljon nämä "työn raskaan raataneet" duunarit ovat haalineet etuisuuksia.. Yksi "ongema" heillä kuitenkin on (eläköityneillä)tehtaalaisilla. Ne heidän omakotitalonsa ovat menettäneet arvoaan ja kauppa käy heikosti. Voisko E-G:n tehdas auttaa näitä työn raskaan raatajajia. Heh, heh...
Tehtaan uuden isännän (Bankaboard)aikana tahti muuttunut joten kiitos tälle udelle yhtiölle! - sivustaseurannut
palvelualanduunari kirjoitti:
Lukiessani näitä Pankoskentehtaan tarinoita, tuleen mieleen, ettei siellä työntekijöiltä vaadittu oikeaa TULOSTA TUOTTAVAA TYÖTÄ.
Tottakai aikakin oli erilainen..Mutta paljon nämä "työn raskaan raataneet" duunarit ovat haalineet etuisuuksia.. Yksi "ongema" heillä kuitenkin on (eläköityneillä)tehtaalaisilla. Ne heidän omakotitalonsa ovat menettäneet arvoaan ja kauppa käy heikosti. Voisko E-G:n tehdas auttaa näitä työn raskaan raatajajia. Heh, heh...
Tehtaan uuden isännän (Bankaboard)aikana tahti muuttunut joten kiitos tälle udelle yhtiölle!Onhan tehtaalla pitänyt hieman löysäkäyntiä olla, jos tuotanto on 50 vuodessa kolminkertaistunut ja työntekijämäärä vähentynyt 80 %. Automaatio on vienyt osan työpaikoista, mutta ei suinkaan kaikkia. Suojatyöpaikkoja on ollut todella runsaasti.
- joskus-siellä-asunut
palvelualanduunari kirjoitti:
Lukiessani näitä Pankoskentehtaan tarinoita, tuleen mieleen, ettei siellä työntekijöiltä vaadittu oikeaa TULOSTA TUOTTAVAA TYÖTÄ.
Tottakai aikakin oli erilainen..Mutta paljon nämä "työn raskaan raataneet" duunarit ovat haalineet etuisuuksia.. Yksi "ongema" heillä kuitenkin on (eläköityneillä)tehtaalaisilla. Ne heidän omakotitalonsa ovat menettäneet arvoaan ja kauppa käy heikosti. Voisko E-G:n tehdas auttaa näitä työn raskaan raatajajia. Heh, heh...
Tehtaan uuden isännän (Bankaboard)aikana tahti muuttunut joten kiitos tälle udelle yhtiölle!Enso-Gutseit avusti materiaalien muodossa omakotitalojen rakentamisessa Pankakoskella. Harjakattoisia taloja nousi ennätystahtiin Pankalammin ympäristöön 50 -luvulla. Vielä 70-luvulla joitakin Alvar aallon ideoimia tasakattotaloja tehtiin. Myöhemmin niitä muutettiin harjakattoisiksi. Talojen arvo on todella huono.
Halvimmillaan Lieksan keskustassa 50-luvulla valmistuneen kertaalleen korjatun rintamamiestalon on voinut ostaa 35 000 eurolla. Pankakoskella hinnat ovat paljon alhaisemmat. Pankakoskelaisesta rivitalosta on saanut yksiön hintaan 9500 euroa. - Vielä-palveluduunari1620
Tämäpä vielä, ettäs E-G avusti materiaalien muodoissa "köyhien" työläisten omakotitalojen rakentamisprojekteissa!! Huh ja hei, anna mun kestää. Ompa ollut reipas ja reima työnantaja. Ilmankos nuo "Koskentehtaalaiset" siis eläkkeelläkin olevat tuntuvat olevat ISO/pikkurikkaita. Kun lakkoillaan niin lakkoillaa, jotta vaikka lento-tai jalkapallon peluustakin voi saada ns.sarakkantyön korvauslisän..Hehe..heh.
- Anonyymi
Vielä-palveluduunari1620 kirjoitti:
Tämäpä vielä, ettäs E-G avusti materiaalien muodoissa "köyhien" työläisten omakotitalojen rakentamisprojekteissa!! Huh ja hei, anna mun kestää. Ompa ollut reipas ja reima työnantaja. Ilmankos nuo "Koskentehtaalaiset" siis eläkkeelläkin olevat tuntuvat olevat ISO/pikkurikkaita. Kun lakkoillaan niin lakkoillaa, jotta vaikka lento-tai jalkapallon peluustakin voi saada ns.sarakkantyön korvauslisän..Hehe..heh.
Kyllä tehtaalla oli aivan ammattivarkaita. Pahimpia oli Pankakoskelainen jonka etunimi alkaa:A kirjaimella. Jos tehtäisiin omakoti taloihin tarkastuksia,löytyisi varmasti kuomaautollinen tehtaan tavaroita.
- sivustaseurannut
Kyllä pankakoskelaiset tehtaan työläiset haluavat näyttääkin rikkailta. Autoa vaihdetaan joka vuosi ja varmuuden vuoksi aina eri värinen, jotta kaikki huomaavat auton vaihtuneen. Autot eivät ole huonoja, vaan laatumerkkejä kuten mersuja, bemareita, volvoja ja suuria maatureita.
- automaakari1700
Perinne elää edelleen, niin kuin vuosikymmenniä..Kysyn tässä vielä hienovaraisesti, onko nämä(ns.köyhien) työläisten autot väriltään PUNAISIA??? - Tiedoksi minulta keskitason työläiseltä, että vaidan autoni n.5 vuoden välein ja aina käytettyyn.
- entinen-harjoittelija
Työntekijät ennen 70-lukua olivat kouluja käymättömiä eli neljä luokkaa kansakoulua oli riittävä määrä. Nuorimmat pääsivät raamiverstalle 12 vuotiaina. Ikä piti tietenkin valehdella. Vain ylin päällystö oli tutkinnon suorittaneita insinöörejä. Usein kouluja käymätön työntekijä nostettiin pomoksi ja hänestä saattoi tullakin kymppinä varsin häijy. Pomojen akat varsinkin olivat hyvin itseriittoisia ja parempia kuin tavallisten työläisten akat. 70-luvulla esimerkiksi sähköasentajan hommaan vaadittiin jo tutkinto ja tuolla vuosikymmenellä vanha asentajakaarti laitettiin ”putkeen” tai vastaavalle kilometritehtaalle.
- japanilainen-on
automaakari1700 kirjoitti:
Perinne elää edelleen, niin kuin vuosikymmenniä..Kysyn tässä vielä hienovaraisesti, onko nämä(ns.köyhien) työläisten autot väriltään PUNAISIA??? - Tiedoksi minulta keskitason työläiseltä, että vaidan autoni n.5 vuoden välein ja aina käytettyyn.
Eräällä Pankakoksen tehtaalla työssäkäyvällä eronneella, hieman yksinkertaisella miehellä oli viime vuonna punainen maasturi, tänä vuonna on valkoinen.
- koskelta.jäin.elakkeelle
entinen-harjoittelija kirjoitti:
Työntekijät ennen 70-lukua olivat kouluja käymättömiä eli neljä luokkaa kansakoulua oli riittävä määrä. Nuorimmat pääsivät raamiverstalle 12 vuotiaina. Ikä piti tietenkin valehdella. Vain ylin päällystö oli tutkinnon suorittaneita insinöörejä. Usein kouluja käymätön työntekijä nostettiin pomoksi ja hänestä saattoi tullakin kymppinä varsin häijy. Pomojen akat varsinkin olivat hyvin itseriittoisia ja parempia kuin tavallisten työläisten akat. 70-luvulla esimerkiksi sähköasentajan hommaan vaadittiin jo tutkinto ja tuolla vuosikymmenellä vanha asentajakaarti laitettiin ”putkeen” tai vastaavalle kilometritehtaalle.
Nyt kyllä tulee niin paksua valetta että pakko on oikaista. Ei kukaan 12 v päässyt sinne eikä ikää voinut valehdella kun verokirja tarvitsi viedä. Eikä kuuskytluvulla voinut lähteä neljän luokan jälkeen töihin.
Silloin oli kansakoulu 7 luokkaa ja jatkot lisäksi ja oppivelvollisuus päättyi vasta 16 v jos ennen saanut koulua läpi.
Niitäkin oli jotka kävi siihen ikään ja kesken jäi mutta ei ollut mitään pääsyä Pankakoskelle töihin. Ei sitä nyt kannata ihan noin rankkaa valetta lasketella ei me olla niin tyhmiä jotta tuo uskottaisiin. Oletko tuo nomikänvohelo joka taas kännissä kirjoittaa tuhatkahdeksansataa luvun tietoja. - entinen-harjoittelija
koskelta.jäin.elakkeelle kirjoitti:
Nyt kyllä tulee niin paksua valetta että pakko on oikaista. Ei kukaan 12 v päässyt sinne eikä ikää voinut valehdella kun verokirja tarvitsi viedä. Eikä kuuskytluvulla voinut lähteä neljän luokan jälkeen töihin.
Silloin oli kansakoulu 7 luokkaa ja jatkot lisäksi ja oppivelvollisuus päättyi vasta 16 v jos ennen saanut koulua läpi.
Niitäkin oli jotka kävi siihen ikään ja kesken jäi mutta ei ollut mitään pääsyä Pankakoskelle töihin. Ei sitä nyt kannata ihan noin rankkaa valetta lasketella ei me olla niin tyhmiä jotta tuo uskottaisiin. Oletko tuo nomikänvohelo joka taas kännissä kirjoittaa tuhatkahdeksansataa luvun tietoja.En usko, että sotien jälkeen alaikäisinä työnsä aloittaneet valehtelevat. Eikä kukaan ole kertonut, että 60-luvulla näin olisi tehty.
Pankakosken tehtaalla oli viime vuosituhannen puolella useita, jotka saivat 50 vuoden palveluksesta kultaisen taskukellon. Se ei tietenkään enää nykyaikana onnistu, kun pitää käydä koulua ja opiskella. Neljä vuotta kansakoulua oli silloin maksimi monen kohdalla. Miesten piti käydä armeijakin ja se ei lisännyt palvelusvuosien määrää.
Elon laskuopin mukaan myös nimimerkki ”koskelta.jäin.eläkkeelle” voi laskea, minkä ikäisenä viimeistään pitää työn teko aloittaa, jotta ansaitsee palvelusta kultakellon käyden siinä sivussa myös armeijan. Turha tänne on omia tuntumia tulla kertomaan. Tosiasioissa olisi syytä pysyä. - Kosken.hamppi
entinen-harjoittelija kirjoitti:
En usko, että sotien jälkeen alaikäisinä työnsä aloittaneet valehtelevat. Eikä kukaan ole kertonut, että 60-luvulla näin olisi tehty.
Pankakosken tehtaalla oli viime vuosituhannen puolella useita, jotka saivat 50 vuoden palveluksesta kultaisen taskukellon. Se ei tietenkään enää nykyaikana onnistu, kun pitää käydä koulua ja opiskella. Neljä vuotta kansakoulua oli silloin maksimi monen kohdalla. Miesten piti käydä armeijakin ja se ei lisännyt palvelusvuosien määrää.
Elon laskuopin mukaan myös nimimerkki ”koskelta.jäin.eläkkeelle” voi laskea, minkä ikäisenä viimeistään pitää työn teko aloittaa, jotta ansaitsee palvelusta kultakellon käyden siinä sivussa myös armeijan. Turha tänne on omia tuntumia tulla kertomaan. Tosiasioissa olisi syytä pysyä.Sinunkin olisi syytä pysyä tosiasioissa. Kuusiluokkainen kansakoulu tuli voimaan jo 1921 joten ei sotien jälkeen kukaan ole jäänyt neljään luokkaan. Verokirja oli ehdoton myös Pankakoskella ja joka paikassa. Ikää ei voinut valehdella joten keksitty juttu.
Tehtaalla oli vaatimus jo ennen sotia kikä 16 v joku ison pomon lapsi voi päästä johonkin tsuppariksi apupojaksi 15 v, joten pysy sinäkin tosiasioissa vaikka onkin jänskää keksiä hurjia tarinoita. Minunkin isä oli ikänsä siellä eikä muista yhtään tuollaista tapausta joita kerrot. Isä on ansaitulla eläkkeellä. - mielikuvittelijalle
Kosken.hamppi kirjoitti:
Sinunkin olisi syytä pysyä tosiasioissa. Kuusiluokkainen kansakoulu tuli voimaan jo 1921 joten ei sotien jälkeen kukaan ole jäänyt neljään luokkaan. Verokirja oli ehdoton myös Pankakoskella ja joka paikassa. Ikää ei voinut valehdella joten keksitty juttu.
Tehtaalla oli vaatimus jo ennen sotia kikä 16 v joku ison pomon lapsi voi päästä johonkin tsuppariksi apupojaksi 15 v, joten pysy sinäkin tosiasioissa vaikka onkin jänskää keksiä hurjia tarinoita. Minunkin isä oli ikänsä siellä eikä muista yhtään tuollaista tapausta joita kerrot. Isä on ansaitulla eläkkeellä.Äläpäs kirjoita palturia. Minun edesmennyt anoppini oli syntynyt vuonna 1920 ja sai käydä vain neljä luokkaa kansakoulua. Siinä olivat kaikki opinnot ennen piian pestiä vähän yli 10 vuotiaana.
- oikeaakin-tietoa
Kirjoitetaan välillä asiaakin Suomen koululaitoksesta. Kannattaa todellakin lukea asiat ensin tietokirjallisuudesta, ennen kuin ryhtyy kirjoittelemaan omiaan.
Kansakoulu oli nelivuotinen 1950-luvulle saakka.
Kansakoulun perustaminen oli alkuun kunnalle vapaaehtoista. Kansakoulun käyminen tuli kuitenkin pakolliseksi vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä.
Syrjäseuduille myönnettiin pitkät siirtymäajat. Lapin ja Karjalan etäisimmät kylät saatiin kansakoulujärjestelmään vasta 1950-luvulla.
Kansakoulu piteni 1950-luvulla kuusivuotiseksi ja lopulta 1960-luvulla kahdeksanvuotiseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa - otan.minäkin.osaa
oikeaakin-tietoa kirjoitti:
Kirjoitetaan välillä asiaakin Suomen koululaitoksesta. Kannattaa todellakin lukea asiat ensin tietokirjallisuudesta, ennen kuin ryhtyy kirjoittelemaan omiaan.
Kansakoulu oli nelivuotinen 1950-luvulle saakka.
Kansakoulun perustaminen oli alkuun kunnalle vapaaehtoista. Kansakoulun käyminen tuli kuitenkin pakolliseksi vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä.
Syrjäseuduille myönnettiin pitkät siirtymäajat. Lapin ja Karjalan etäisimmät kylät saatiin kansakoulujärjestelmään vasta 1950-luvulla.
Kansakoulu piteni 1950-luvulla kuusivuotiseksi ja lopulta 1960-luvulla kahdeksanvuotiseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_SuomessaSaattoi jossain päin Suomea olla niin takapajuista, mutta ukkini s. 1933 kävi Rantalassa 7 luokkaa ja jatkot niin kuin silloin kahdeksatta sanottiin. Todistukset ovat tallella suvun arkistossa. Eikös edellä puhuttu Lieksa-Pielisjärven kouluista.
- Anonyymi
entinen-harjoittelija kirjoitti:
En usko, että sotien jälkeen alaikäisinä työnsä aloittaneet valehtelevat. Eikä kukaan ole kertonut, että 60-luvulla näin olisi tehty.
Pankakosken tehtaalla oli viime vuosituhannen puolella useita, jotka saivat 50 vuoden palveluksesta kultaisen taskukellon. Se ei tietenkään enää nykyaikana onnistu, kun pitää käydä koulua ja opiskella. Neljä vuotta kansakoulua oli silloin maksimi monen kohdalla. Miesten piti käydä armeijakin ja se ei lisännyt palvelusvuosien määrää.
Elon laskuopin mukaan myös nimimerkki ”koskelta.jäin.eläkkeelle” voi laskea, minkä ikäisenä viimeistään pitää työn teko aloittaa, jotta ansaitsee palvelusta kultakellon käyden siinä sivussa myös armeijan. Turha tänne on omia tuntumia tulla kertomaan. Tosiasioissa olisi syytä pysyä.Koskella saa kyllä kellon 40 v palveluksesta, itsellä vielä 4 v jäljellä, en ole kuullut että kukaan olisi ollut 50 v töissä
Voihan se olla. Pankakoski edelleenkin, työllistävä tehdas, on osansa antanut paikkakunnan elinvoimaan. Turha hätiköiden ymmärtämättömyyttään sortaa ajatusta muuksi muusiksi.
Henkilökohtaisesti vuosien värikkäät, hankitut autot, asunnot ovat epäoleellista. Taustalla olevat tekijät ovat tämän palstan olemuksen kannalta jotenkin tuskastuttavan selvittämisen vaativaa huvitusmaista mielenkiinnon kohteita, tekemistä, ymmärtäville…
Ei minulla ole suuria viisaita neuvoja eloonne.
Pääsääntönä pitäisin, ettei tarkoituksella toiselle pahaa tehtäisi.
Lammet ovat, rannat myös Pielisen järvien läsnä, tuttuja. Pankakosket ja Kaatrat hyvin tiedän.
PS. Väsyttää.- katalateko
Pahin pomo on työmiehestä noussut perseennuolija, se tietää miten työmiestä kyykytetään! Aikoinaan oli
****** tehtaalla työmies joka jostain syystä pääsi pikkupomon virkaan? Itse kehui työmiehnä ollessaan,,,en ole tänään tehnyt mitään,,mutta kun pääsi pomon virkaan, niin kävelytyylikin muuttui! Oli kuin kukko tunkiolla ja perkeleenmoinen kyylä, tiesi kyllä mitä työmiehen päässä liikkui! Aika katala veto työnantajalta ottaa työläinen pikkupomoksi!- väärät-ratkaisut
Tällaisia tapauksia löytyy Pankakosken tehtaan historiasta ainakin kone-, sähkö- ja rakennuskorjaamoilta. Eräässä näistä korjaamoista sen alan teknikkokin olisi ollut tarjolla, mutta kouluja käymätön ja lukihäiriöinen pitkänlinja asentaja sai pomon paikan. Teknikko sai lopulta työnjohtajan paikan, mutta toiselta korjaamolta, johon hänellä ei ollut minkäänlaista koulutusta. Aivan perseestä olivat nämä ratkaisut. Molemmat ovat olleet jo kauan eläkkeellä.
- living.evo
Normi tapaus.Tohtiihan Horsmakin valloittaa Ruusulta elintilaa.
- näin.se.meni
Viimeinen ikäluokka joka kävi 4 luokkaa Lieksassa oli 1912 syntyneet. Lappi ja Kainuu olivat viimeiset 4 luokkaa käyneet.
- näin-täällä-meni
Anoppini oli syntynyt vuonna 1920 Pielisjärven Halissa ja kävi 4 luokkaa kansakoulua Kylänlahden koulussa. Lieksan kylä lienee ollut erikoisasemassa.
- työlätär1817
Kirjottelen tässä ihan huvikseni Kosken tehtaalaisista tämmöstä, että he sekä heidän perillisensä ovat olleet kovia k i r o i l e m a a n. Melkeimpä jokaisen lause on höystettynä kirosanoin. Liekö se tehtaan varjossa vaeltamista vai heidän oma "työkyriuskonlahko"??
- varjossa-hyvinkin
työlätär1817 kirjoitti:
Kirjottelen tässä ihan huvikseni Kosken tehtaalaisista tämmöstä, että he sekä heidän perillisensä ovat olleet kovia k i r o i l e m a a n. Melkeimpä jokaisen lause on höystettynä kirosanoin. Liekö se tehtaan varjossa vaeltamista vai heidän oma "työkyriuskonlahko"??
Turhanpäiväinen kiroileminen osoittaa kiroilijan sivistymättömyyden. Kirosanojen jatkuvasta käytöstä voidaan päätellä kiroilijan sisäisen elämän laadun. Ympäristötekijät, kuten perhe ja työyhteisö altistavat kiroilemiseen, jos niissä kirjoillaan. Kiroilusta voi oppia pois, jos siihen löytyy halua ja ymmärrystä.
- työlätär1911
Joo, vastasit hyvin ja asiallisesti. Kuitenkin vielä kysäisen tässä, että olisiko tehtaalaiset olleen niin p..leen pitkästyneitä "jouten"oloonsa duunissansa, että on ruvennut kiroiluttamaan ja se perintö on jäänyt elämään isältä pojalle(tyttärelle).
- sivusta-seurannut
työlätär1911 kirjoitti:
Joo, vastasit hyvin ja asiallisesti. Kuitenkin vielä kysäisen tässä, että olisiko tehtaalaiset olleen niin p..leen pitkästyneitä "jouten"oloonsa duunissansa, että on ruvennut kiroiluttamaan ja se perintö on jäänyt elämään isältä pojalle(tyttärelle).
Tässäkin pitää paikkansa sanonta "joukossa tyhmyys tiivistyy". Joukko oli suuri ja osastoilla oli kymmenittäin työntekijöitä samaan aikaan. Kaikille ei riittänyt asiallista tekemistä koko työpäiväksi ja jatkuva joutenolo saattoi tuoda ärräpäät pinnalle.
Kunnossapito-osastoilla työnjohtaja oli iso herra ja vain hän osoitti kullekin työntekijälle erikseen kyseisen päivän homman. Omin päin hortoilemaan ei ollut asiaa. Korjaamon penkillä odoteltiin omaa vuoroa. Päivä saattoi olla hyvinkin puolessa, ennenkuin viimeinen työnsanakari pääsi työkohteeseensa.
Joku saattoi päästä sähkömoottorivarastoon pyöräyttämään moottorin akseleita neljänneskierroksen, jotta laakerit eivät mene soikeiksi. Omanarvon tunteva sähköasentaja saattoi päästää varastossa muutaman kirosanan. Jokaiselle piti löytää kuitenkin jokin tehtävä ja se työ kuului tärkeälle työnjohtajalle. Tällainen oli tilanne Pankakosken tehtaan sähkökorjaamolla vielä 60-luvulla. - työlätär2053
No voihan helekutti! Ompa tehtaan työläisillä ollut "raskaat, uuvuttavat" hommat. Rankat työt, parit lakot ja hyvät huvit.... Näitä tehtaalaisten jälkeläisiä olen tavannut työpaikoissani, huh mitä he on työmoraaliltaan - koulutus nolla, omien etujen ajaminen ykkösenä ja oikean TYÖN teko sitten siellä viimeisenä.
- vanhankannattaja
Reilut 60/vuotta sitten työskenneltiin Pankakosken tehtaalla 12h päivässä ja 6/ päivänä viikossa, tehtiin kolmivuoro työtä ja löysit vaihdettiin siinä sunnuntain, sekä maanantain yhteydessä, systeemiä en tarkalleen tiedä. Vielä 50/ luvulla kesälomat olivat kestoltaan kolme viikkoa. Tuolloin vuosisadan alussa kädentyö oli vielä arvossaan, näinhän sen tulisi olla vieläkin.
- Anonyymi
Työskenneltiinkohän noin ahkerasti missään ja koskaan vähempiki riittäänee siellä ja tääll'.
Aika kultaa muistot ja kultakellot.
- satuilijat.hhiljaa
Mikä ihmeen vimma on jollain valehdella noin rajattomasti vai oletko itse don Kamuttaja? Ei 1950 luvulla tehty missään 12 tunnin työpäiviä. Tuollainen posketon valehtelu sopii komutin tyyliin
Eivät 12 tunnin työpäivät mitään harvinaisuuksia 50-luvulla olleet. Minun työpäiväni pituus oli 60-luvun alkuvuosina vuorotöissä 10 tuntia eikä työaikaan sisältynyt yhtään ylityötuntia.
Onhan vieläkin aloja, joiden työntekijöille ei ole määritelty työaikaa.
Siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon astui voimaan 1.1.1966. Se toteutettiin työpaikoilla asteittain vuosien 1966 – 1970 aikana. Koulut aloittivat viisipäiväisen työviikon käytön syyslukukauden 1971 alussa.
Minä kävin kouluni ja suoritin opintoni kuusipäiväisen työviikon vallitessa. Työni oli viime vuosikymmeninä muotoa 24/7 eikä ylitöistä maksettu erikseen.
- Anonyymi
kertokaa toki lisää tästä Tammisesta
- Anonyymi
Olipas pläjäys historiaa kotimaan teollisuudesta ja pitkältä ajalta,i han vois lla faktaakin?
- Anonyymi
Kuinka paljon on henkilökuntaa nykyään,noi 700 tai olla ainakin
- Anonyymi
Eipä taida olla paljon, muutama valvomossa yrittää pysyä hereillä ja hissanmaikk hoitaa sähköpuolen ja voimalaitoksen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä taida olla paljon, muutama valvomossa yrittää pysyä hereillä ja hissanmaikk hoitaa sähköpuolen ja voimalaitoksen.
Hyvin alkoi jjutt hyvästä tehtaasta ja lisää historiaa haluan lukea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä taida olla paljon, muutama valvomossa yrittää pysyä hereillä ja hissanmaikk hoitaa sähköpuolen ja voimalaitoksen.
Hissanmaikk on hoidossa, mutta ehkä pääsee tänä keväänä "koevapauteen".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hissanmaikk on hoidossa, mutta ehkä pääsee tänä keväänä "koevapauteen".
Mikä kevät sinulla oikein on, nyt on keskitalvi.
- Anonyymi
On se monelle perheelle tuonut leivän pöytään.
- Anonyymi
Ja leivälle makkaraakin ja siin samal muutakin elämään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja leivälle makkaraakin ja siin samal muutakin elämään
Vieläkö koskella on buumi että pitää aina vaihtaa aina asuntovaunua isompaan mitä naapurilla on? Aikoinaan oli monen mökin pihassa asuntovaunu vaikkei sitä tarvinneetkaan, mutta kun naapurilla oli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vieläkö koskella on buumi että pitää aina vaihtaa aina asuntovaunua isompaan mitä naapurilla on? Aikoinaan oli monen mökin pihassa asuntovaunu vaikkei sitä tarvinneetkaan, mutta kun naapurilla oli.
Autoa ei ollut, mutta asuntovaunu oli 🤣🤣🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Autoa ei ollut, mutta asuntovaunu oli 🤣🤣🤣
Vihreää aatetta,ei saastuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vihreää aatetta,ei saastuta.
Sehän oli pankakoksken demareilla naapurien käännytys vihreiksi niillä asuntovaunuilla, vaikka silloin ei ollut muuta vihreää puoluetta kuin kateudesta vihreät.😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sehän oli pankakoksken demareilla naapurien käännytys vihreiksi niillä asuntovaunuilla, vaikka silloin ei ollut muuta vihreää puoluetta kuin kateudesta vihreät.😁
Onko Pankakoskella enemi demareita vai vihreitä nykyään?
- Anonyymi
Demareita täynnä. Työväentalo pullistelee liitoksistaan.
- Anonyymi
Ne ei taida koskaan päästä siitä yli.
- Anonyymi
Wanha on ehdokkaana aluevaaleissa, vai onko???????????
- Anonyymi
Kyllä oli ja meni läpi.
- Anonyymi
Pankakosken tehtaan työntekijät Lieksan kovimpia veronmaksajia. Ajavat mersuilla ja bemuilla!
- Anonyymi
Ja Lieksan työnantajista he omaavat korkeimman painoindeksin. Mitä de...i sen suurempi.
- Anonyymi
Kateus vie kalatkin vedestä! Monikohan
Näistä kommentoijista on ollut töissä Tehtaalla? Tai asunut Pankakoskella?
Tai käynyt edes siellä päinkään??? Kateutta kateutta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175720
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04621Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2252829- 432631
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452240Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332206Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731737Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme141588- 381430
- 1701334