Työttömien haastattelut tietävät jättiurakkaa – jopa 1,5 miljoonaa tapaamista vuodessa
Työttömät kutsutaan pian haastatteluihin kolmen kuukauden välein, jotta viranomaiset voivat seurata, miten työnhaku edistyy. Osa haastatteluista ulkoistetaan yrityksille. Niille pyritään maksamaan sen mukaan, kuinka moni työtön työllistyy.
2.9.2016
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/09/02/tyottomien-haastattelut-tietavat-jattiurakkaa-jopa-15-miljoonaa-tapaamista-vuodessa/20169143/12
Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelut järjestetään te-toimistoissa tai ostopalveluna yksityisissä yrityksissä.
Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa. Jos laiminlyöntejä saadaan selville, voidaan määrätä sanktioita.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: onko ensisijainen tarkoitus tukea vai valvoa?
– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Samaan aikaan vaakakupissa painaa Oivon mukaan myös tavoite seurata, että työnhakusuunnitelma toteutuu.
– Työnhakijan kanssa sovittuja askeleita seurataan. Tsekkaamme, onko ihminen toteuttanut suunnitelmia, ja jos ei ole, tulevat mukaan sanktiot.
Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta te-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, Oivo kertoo.
Tämän lisäksi sanktioita annetaan muun muassa siitä, että työttömät työnhakijat kieltäytyvät ottamasta vastaan töitä tai menemästä tarjottuun koulutukseen.
Työnhakijapuolella kuitenkin uskotaan, että lusmuilijat ovat vain pieni vähemmistö työttömistä työnhakijoista.
– Minua hirvittää asenne, jolla ollaan rakentamassa tällaista valvontakoneistoa. Voi olla olemassa pienempi porukka, joka ei usko pärjäävänsä kyseisissä töissä, eikä siksi hae tarjottuja töitä, mutta suurin joukko on toisenlainen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä TVY:stä.
Haapakoski esittääkin, että koko järjestelmää ei pitäisi rakentaa väärin käyttäytyvän vähemmistön varalle, eivätkä näidenkään kohdalla välttämättä tehoa ankarammat seurantajärjestelmät. Hänen mielestään olisi tärkeintä, että haastatteluissa annettaisiin työnhakijalle yksilöllistä palvelua.
– Työnhaku on lähtökohtaisesti energiaa vievää ja ahdistavaa, koska työnhakija joutuu tekemään hirveän paljon työtä, joka ei tuota mitään palkkiota. Siksi tarvittaisiin enemmän rinnallakulkijuutta, yhteistyötä ja oivaltavaa valmennusta, Haapakoski sanoo.
– Pelkään, että järjestelmä jota ollaan luomassa, on liian höttöinen ja kevyt. Ottaen huomioon henkilöresurssit, epäilen, että siitä tulee rutiinitoimenpide eikä syvälliseen uraohjaukseen ole riittävästi paukkuja, Haapakoski sanoo.
Kolmen kuukauden haastattelut ovat näillä näkymin tulossa jäädäkseen, koska kyse on laista, Oivo sanoo.
Iso urakka, vähän tekijöitä te-toimistoissa
Pelko haastattelujärjestelmän laadusta on sikäli aiheellinen, että kyseessä on valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa te-toimistojen tietojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.
– Resurssien riittämistä joudutaan aika lailla miettimään, sanoo TEM:in Tuija Oivo.
Suomen te-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää, Oivo kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa asiakaspalvelutyöntekijöitä on hänen mukaansa 14 100, vaikka työttömiä työnhakijoita on lähes yhtä monta kuin Suomessa.
Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Yksi työvuosi maksaa hänen mukaansa sivukuluineen noin 50 000 euroa. Te-toimistoille on ensi vuodeksi myönnetty työvoimapalvelujen tehostamiseen lisämäärärahaa 17 miljoonaa, ja siitäkin osa menee verkkopalveluiden kehittämiseen.
Työttömät kutsutaan pian haastatteluihin kolmen kuukauden välein, jotta viranomaiset voivat seurata, miten työnhaku edistyy. Osa haastatteluista ulkoistetaan yrityksille. Niille pyritään maksamaan sen mukaan, kuinka moni työtön työllistyy.
2.9.2016
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/09/02/tyottomien-haastattelut-tietavat-jattiurakkaa-jopa-15-miljoonaa-tapaamista-vuodessa/20169143/12
Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelut järjestetään te-toimistoissa tai ostopalveluna yksityisissä yrityksissä.
Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa. Jos laiminlyöntejä saadaan selville, voidaan määrätä sanktioita.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: onko ensisijainen tarkoitus tukea vai valvoa?
– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Samaan aikaan vaakakupissa painaa Oivon mukaan myös tavoite seurata, että työnhakusuunnitelma toteutuu.
– Työnhakijan kanssa sovittuja askeleita seurataan. Tsekkaamme, onko ihminen toteuttanut suunnitelmia, ja jos ei ole, tulevat mukaan sanktiot.
Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta te-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, Oivo kertoo.
Tämän lisäksi sanktioita annetaan muun muassa siitä, että työttömät työnhakijat kieltäytyvät ottamasta vastaan töitä tai menemästä tarjottuun koulutukseen.
Työnhakijapuolella kuitenkin uskotaan, että lusmuilijat ovat vain pieni vähemmistö työttömistä työnhakijoista.
– Minua hirvittää asenne, jolla ollaan rakentamassa tällaista valvontakoneistoa. Voi olla olemassa pienempi porukka, joka ei usko pärjäävänsä kyseisissä töissä, eikä siksi hae tarjottuja töitä, mutta suurin joukko on toisenlainen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä TVY:stä.
Haapakoski esittääkin, että koko järjestelmää ei pitäisi rakentaa väärin käyttäytyvän vähemmistön varalle, eivätkä näidenkään kohdalla välttämättä tehoa ankarammat seurantajärjestelmät. Hänen mielestään olisi tärkeintä, että haastatteluissa annettaisiin työnhakijalle yksilöllistä palvelua.
– Työnhaku on lähtökohtaisesti energiaa vievää ja ahdistavaa, koska työnhakija joutuu tekemään hirveän paljon työtä, joka ei tuota mitään palkkiota. Siksi tarvittaisiin enemmän rinnallakulkijuutta, yhteistyötä ja oivaltavaa valmennusta, Haapakoski sanoo.
– Pelkään, että järjestelmä jota ollaan luomassa, on liian höttöinen ja kevyt. Ottaen huomioon henkilöresurssit, epäilen, että siitä tulee rutiinitoimenpide eikä syvälliseen uraohjaukseen ole riittävästi paukkuja, Haapakoski sanoo.
Kolmen kuukauden haastattelut ovat näillä näkymin tulossa jäädäkseen, koska kyse on laista, Oivo sanoo.
Iso urakka, vähän tekijöitä te-toimistoissa
Pelko haastattelujärjestelmän laadusta on sikäli aiheellinen, että kyseessä on valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa te-toimistojen tietojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.
– Resurssien riittämistä joudutaan aika lailla miettimään, sanoo TEM:in Tuija Oivo.
Suomen te-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää, Oivo kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa asiakaspalvelutyöntekijöitä on hänen mukaansa 14 100, vaikka työttömiä työnhakijoita on lähes yhtä monta kuin Suomessa.
Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Yksi työvuosi maksaa hänen mukaansa sivukuluineen noin 50 000 euroa. Te-toimistoille on ensi vuodeksi myönnetty työvoimapalvelujen tehostamiseen lisämäärärahaa 17 miljoonaa, ja siitäkin osa menee verkkopalveluiden kehittämiseen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
13.3.2015
ELI ESIM. TOIMEENTULOTUKEA SAAVAN ELÄKELÄISEN TAI PITKÄAIKAISSAIRAAN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT LÄÄKEIDEN OSTOLAPPU POISTUU JA MYÖS SÄHKÖ JA VESILASKUJEN MAKSU SOSTOIMISTON KAUTTA. tÄMÄ TARKOITTAA SATOJEN EUROJEN TULON MENETYSTÄ VARATTOMILLE!
Niin sitä pitää! Nykytyöttömät eivät arvosta lainkaan yhteiskunnan heihin tuhlaamaa ilmaista rahaa.
Kun joutuvat kolmen kuukauden välein anomaan pennejään, niin kiitollisuus kasvaa. Korvauksen suuruus vielä riippumaan siitä, miten säälittävään aneluun kykenee virkamiehen edessä!
Turpakii paskakokkare!...Ruotsiin muuttava Wahlroos saa pitää satojentuhansien maataloustuet!!!
Ruotsiin muuttaminen ei vaikuta Björn Wahlroosin saamiin maataloustukiin.
Ruotsalaislehti Dagens Industri kertoi keskiviikkona Björn Wahlroosin muuttaneen viime vuoden joulukuussa kirjoille Ruotsiin.
Wahlroosin ratkaisun kerrotaan pohjaavan verotuksellisiin syihin.Wahlroosien voivan säästää muuttaessaan perintö- ja lahjaverojen muodossa yli sata miljoonaa, mikäli hänen lapsensakin jättävät Suomen. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa perintö- ja lahjaveroja liikemiehen yli puolen miljardin arvoisesta omaisuudesta ei kannettaisi.
Vuodesta toiseen Suomen tulolistojen kärjestä löytyvä Wahlroos on löytänyt säännöllisesti tiensä uutisotsikoihin verotietojen lisäksi myös maataloustukien julkaisemisen yhteydessä.
Halikossa sijaitsevan Åminnen kartanon ja sitä ympäröivien tilusten isännän nostamat tukisummat ovat viime aikoina pyörineet vuositasolla 250 000 euron molemmin puolin. Viimeisten viiden vuoden aikana Wahlroos onkin saanut maataloustukia reippaasti yli miljoonan euron edestä.
Tähän on tuskin luvassa lähitulevaisuudessa muutosta, sillä "Nalle" voi asiasta vastaavan Maaseutuviraston mukaan nostaa tukia myös muuttaessaan Ruotsiin.
- Tukea maksetaan hakijan hallinnassa olevalle Suomessa sijaitsevalle maatilalle. Tilalla asumispakkoa ei ole, kertoo Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston tiedottaja Lauri Hyttinen sähköpostitse Iltalehdelle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014041018202189_uu.shtml
eli näin kok-superkuppari kuppaa tuet(=sossutukea!) suomalaisilta veronmaksajilta!
Itse ei tietenkään halua maksella veroja!
SINÄ MAKSAT NÄMÄKIN TUET!
Työläinen joutuu päivittäin ja tunneittain osoittautumaan olevansa palkkansa väärti. Jos ehdot eivät täyty, on sanktiona lähtö kilometritehtaalle. Sen jälkeen riittää ilmoittautuminen kolmen kuukauden välein.
Hieno homma että työttömiä ei unohdeta, vaan heistä aletaan pitää aktiivisesti huolta. Haastattelutilanteessa voidaan luoda uudet askelmerkit, joilta työtön pääsee ponnistamaan takaisin yhteiskunnan kunnialliseksi jäseneksi.
Työ ja tekijä kohtaavat vain aktiivisuudella.
MUTTA KUINKA ON SUOMEN MUSTALAISTEN LAITA???!!! EI NIITÄ PATISTETA TÖIHIN! KULTAMUNAT
Vaikka en työtön olekkaan niin kyllähän tuo on ihan täyttä jonninjoutavaa paskaa niinkuin kaikki muukin te toimiston toiminta.
Haastattelut toteuttaa yksityinen toimija, jolloin kustannustehokkuus pysyy automaattisesti kurissa. Vielä kun ehtoihin lisättäisiin työttömän työllistämisvelvollisuus, niin työttömyysongelma saataisiin korjattua kertaheitolla.
Ei voi lisätä työllisyysvelvoitetta ilman tes palkkaa niinkuin muutkin saa,vai luuletko että kunhan ei sua koske?
TES on vain pelkkä suositus. Monethan tekee nykyään töitä jo pelkällä 9 euron päiväkorvauksella. Tapahan on yleistymään päin. Yhteiskunta maksaa sitten erotuksen, jos palkka ei muuten riittäisi normaaliin elämään.
ELI YHTEISKUNNASTA TEHDÄN PALKANMAKSAJA. KYLLÄ KOKYRITTÄJIÄ NYT NAURATTAA!
Kehtaat vielä myöntää???voi hel.ata.Vai pitää yhteiskunnan maksaa sun tekemiset.Ihan sama kuin oisit työtön maksatat muilla.hyi hyi hyi.
Tuleehan siinä se työpanos bonuksena. Työtönhän maksaa vaikkei tee mitään.
Mitenköhän noissa yksityisfirmojen haastatteluissa totteuttu tietosuojalaki???
Niin jos suakin haastattelee Alko niin onhan se kerrottava mitä alkon tuotteita sinä käytät.
Se ongelma tässä nykyajassa on että ennen töitä tehtiin ja opittiin työtä tekemällä. Nykyään aika menee turhanpäiväseen lässytykseen ja työn teko muistuttaa sirkusta. Joku tietty työ en tehty samallalailla 70 luvulta lähtien mutta nykyään se ei enää onnistu. Odotat puoli tuntia, soitat pari puhelua, laitat lappuun allekirjoituksen niin kappas johan se napin painaminen onnistuukin taas ja aikaa itse työhön meni se minuutti. Tämä on sitä nykypäivää monella työpaikalla. Ei ihme että ollaan menossa kohti vääjäämätöntä konkurssia koko maassa.
Aina kun tuntuu että tästä idiotismi ei voi enää hullummaksi mennä niin aina osataan yllättää. Enää ei puutu kun annetaan jollekkin jätesäkki käteen ja laitetaan se keräämään valoa pimeyteen.
Näin Suomi pysähtyisi ilman maahanmuuttajia
Aamukahvi ilman päivän lehteä, työmatka jalkapatikassa, työpaikalla sotkuiset vessat. Soitto mummolta, ettei kodinhoitaja tänään tulekaan. Päivä saattaisi alkaa näin, mikäli ulkomaalaistaustaiset työntekijät ryhtyisivät yhtäkkiä lakkoon. Joillain työpaikoilla jo lähes puolet työntekijöistä on maahanmuuttajia.
9.6.2010
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/09/nain-suomi-pysahtyisi-ilman-maahanmuuttajia/20108080/12
Monilla aloilla maahanmuuttajien osuus työntekijöistä on jo varsin suuri, vaikkakin alueiden välillä on eroja.
Pääkaupunkiseudulla linja-autonkuljettajista ja siivoojista iso osa on syntyperältään ulkomaalaisia. Myös kaupan myyjistä ja ravintola-alan työntekijöistä yhä useammat ovat muita kuin kantasuomalaisia.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL:ssä) on huomattu, että erityisen yleisiä ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat kuljetusalalla. JHL:n pääkaupunkiseudun aluetoimistosta kerrotaan, että alueen linja-autonkuljettajista noin 40 prosenttia on maahanmuuttajia.
– Kuskipuolella on ollut hirmuinen työvoimapula jo vuoden pari, aluetoimitsija Leena Peltoniemi JHL:stä kertoo.
Hoitoalalla tarve kasvaa jatkuvasti
Julkisella sektorilla käytetään paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa myös kiinteistöpalveluissa eli siivouksessa. Peltoniemi uskoo, että myös hoitoalalla tarve kasvaa koko ajan. Lähi- ja kodinhoitajista jo varsin moni on maahanmuuttaja.
Elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka SAK:sta kertoo, että varsinkin rakennusalalla ulkomaisia työntekijöitä on runsaasti. Usein kyse on kuitenkin keikkatyöläisistä, jotka eivät asu vakituisesti Suomessa.
Myös Björkbackan mukaan kuljetus- ja siivousalat työllistävät paljon ulkomaalaistaustaisia. Björkbacka ei kuitenkaan usko, että alat täysin lamaantuisivat ilman maahanmuuttajia. Vaikeuksia epäilemättä tulisi.
Siivoojista ja keittäjistä pulaa myös taantumassa
Elinkeinoelämän keskusliitossa on lähiaikoina valmistumassa tutkimus maahanmuuttajista eri aloilla. Asiantuntija Riitta Wärn pystyy kertomaan tässä vaiheessa vain siitä, mille aloille on jopa taantuman aikana ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä.
– Lähes jokainen kiinteistöpalvelualan yritys on kokenut vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa.
Pulaa on ollut myös esimerkiksi myyjistä, kokeista ja keittäjistä.
SAK:n Pia Björkbacka pitää ongelmana sitä, millaiset työehdot ja palkka tarjolla olevissa töissä ovat.
– Ammatti-ihmiselle saatetaan esimerkiksi tarjota minimipalkkaa. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos sillä ei elä.
Työvoimaa on ollut vielä melko hyvin tarjolla. Tilanne muuttuu EK:n jäsenyritysten mielestä nopeasti, kun noususuhdanne alkaa. Lähiaikoina työvoimapula uhkaa Wärnin mukaan terveydenhoitoalaa, tietotekniikkaa, vähittäiskauppaa, elintarviketeollisuutta, kuljetus- ja liikennealaa sekä varastointia.
Lääkärit työskentelevät lähihoitajina
Yksi maahanmuuttajia runsaasti työllistävistä yrityksistä on Itella. Henkilöstökonsultti Wilberforce Essandor Itellasta kertoo, että maahanmuuttajia työskentelee paljon esimerkiksi jakelussa ja lajittelussa.
Esimerkiksi logistiikkakeskuksen lajittelutöissä ja varhaisjakelussa maahanmuuttajien osuus on Essandorin mukaan noin kolmekymmentä prosenttia.
Tunnetusti maahanmuuttajien on usein vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. JHL:n Leena Peltoniemi tietää, että lähihoitajat voivat olla koulutukseltaan lääkäreitä, koulunkäyntiavustajat opettajia ja siivoojat insinöörejä. Hietaniemen hautausmaalla puutarhatöitä tekee meksikolainen eläinlääkäri.
Näin Suomi pysähtyisi ilman maahanmuuttajia
Aamukahvi ilman päivän lehteä, työmatka jalkapatikassa, työpaikalla sotkuiset vessat. Soitto mummolta, ettei kodinhoitaja tänään tulekaan. Päivä saattaisi alkaa näin, mikäli ulkomaalaistaustaiset työntekijät ryhtyisivät yhtäkkiä lakkoon. Joillain työpaikoilla jo lähes puolet työntekijöistä on maahanmuuttajia.
9.6.2010
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/09/nain-suomi-pysahtyisi-ilman-maahanmuuttajia/20108080/12
Monilla aloilla maahanmuuttajien osuus työntekijöistä on jo varsin suuri, vaikkakin alueiden välillä on eroja.
Pääkaupunkiseudulla linja-autonkuljettajista ja siivoojista iso osa on syntyperältään ulkomaalaisia. Myös kaupan myyjistä ja ravintola-alan työntekijöistä yhä useammat ovat muita kuin kantasuomalaisia.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL:ssä) on huomattu, että erityisen yleisiä ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat kuljetusalalla. JHL:n pääkaupunkiseudun aluetoimistosta kerrotaan, että alueen linja-autonkuljettajista noin 40 prosenttia on maahanmuuttajia.
– Kuskipuolella on ollut hirmuinen työvoimapula jo vuoden pari, aluetoimitsija Leena Peltoniemi JHL:stä kertoo.
Hoitoalalla tarve kasvaa jatkuvasti
Julkisella sektorilla käytetään paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa myös kiinteistöpalveluissa eli siivouksessa. Peltoniemi uskoo, että myös hoitoalalla tarve kasvaa koko ajan. Lähi- ja kodinhoitajista jo varsin moni on maahanmuuttaja.
Elinkeinopolitiikan asiantuntija Pia Björkbacka SAK:sta kertoo, että varsinkin rakennusalalla ulkomaisia työntekijöitä on runsaasti. Usein kyse on kuitenkin keikkatyöläisistä, jotka eivät asu vakituisesti Suomessa.
Myös Björkbackan mukaan kuljetus- ja siivousalat työllistävät paljon ulkomaalaistaustaisia. Björkbacka ei kuitenkaan usko, että alat täysin lamaantuisivat ilman maahanmuuttajia. Vaikeuksia epäilemättä tulisi.
Siivoojista ja keittäjistä pulaa myös taantumassa
Elinkeinoelämän keskusliitossa on lähiaikoina valmistumassa tutkimus maahanmuuttajista eri aloilla. Asiantuntija Riitta Wärn pystyy kertomaan tässä vaiheessa vain siitä, mille aloille on jopa taantuman aikana ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä.
– Lähes jokainen kiinteistöpalvelualan yritys on kokenut vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa.
Pulaa on ollut myös esimerkiksi myyjistä, kokeista ja keittäjistä.
SAK:n Pia Björkbacka pitää ongelmana sitä, millaiset työehdot ja palkka tarjolla olevissa töissä ovat.
– Ammatti-ihmiselle saatetaan esimerkiksi tarjota minimipalkkaa. Se ei ole houkutteleva vaihtoehto, jos sillä ei elä.
Työvoimaa on ollut vielä melko hyvin tarjolla. Tilanne muuttuu EK:n jäsenyritysten mielestä nopeasti, kun noususuhdanne alkaa. Lähiaikoina työvoimapula uhkaa Wärnin mukaan terveydenhoitoalaa, tietotekniikkaa, vähittäiskauppaa, elintarviketeollisuutta, kuljetus- ja liikennealaa sekä varastointia.
Lääkärit työskentelevät lähihoitajina
Yksi maahanmuuttajia runsaasti työllistävistä yrityksistä on Itella. Henkilöstökonsultti Wilberforce Essandor Itellasta kertoo, että maahanmuuttajia työskentelee paljon esimerkiksi jakelussa ja lajittelussa.
Esimerkiksi logistiikkakeskuksen lajittelutöissä ja varhaisjakelussa maahanmuuttajien osuus on Essandorin mukaan noin kolmekymmentä prosenttia.
Tunnetusti maahanmuuttajien on usein vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. JHL:n Leena Peltoniemi tietää, että lähihoitajat voivat olla koulutukseltaan lääkäreitä, koulunkäyntiavustajat opettajia ja siivoojat insinöörejä. Hietaniemen hautausmaalla puutarhatöitä tekee meksikolainen eläinlääkäri.
Kotimaa 15.10.2015 klo 6:50 | päivitetty 15.10.2015 klo 12:32
http://yle.fi/uutiset/kunnanjohtaja_tyo_ei_kelpaa_suomalaisille__turvapaikanhakijoille_varmasti_kelpaa/8379595
Kunnanjohtaja: Työ ei kelpaa suomalaisille – "turvapaikanhakijoille varmasti kelpaa"
Kunnat joutuvat yhä ahtaammalle pitkäaikaistyöttömyyden kanssa. Hulluin tilanne on niissä kunnissa, joissa työtä olisi tarjolla, mutta työtöntä ei huvita ottaa sitä vastaan.
Tilanne on kärjistynyt kun työmarkkinatuen maksuosuuksien muutos vuoden alussa lisäsi kuntien vastuuta. Kunnat joutuvat maksamaan osan työmarkkinatuesta eli ns. sakkomaksua, elleivät ne työllistä pitkäaikaistyötöntä 300 päivän jälkeen. Vielä viime vuonna raja meni 500 päivässä.
Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi ei säästele sanojaan työhaluttomista. Savitaipaleen kunta on ilmoittanut työllistävänsä kaikki pitkäaikaistyöttömät Nuorison Tuki Ry:n kautta.
Tarjolla olisi muun muassa puutöitä, koneiden huoltoa, katujen siivoamista ja mökkitalkkarin hommia. Ongelma on kuitenkin se, että vain puolet työllistettävistä on halukkaita tarttumaan hommiin saman tien.
– Kolmestakymmenestä puolet tulee mielellään, kymmentä pitää houkutella ja viittä ei löydetä mistään, kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi sanoo.
Kaikista töistä maksetaan vähintään kymmenen euron tuntipalkkaa. Iso-Mustajärvi uskoo, että työpaikat kelpaisivat hyvin turvapaikanhakijoille.
– Siellä on riuskoja nuoria miehiä, he voisivat olla monessa apuna.
Kunnan sakkomaksuihin turvapaikanhakijoiden työllistäminen ei vaikuttaisi ainakaan heti. Kunnanjohtaja Iso-Mustajärvi arvelee, että joidenkin suomalaisten työttömien asenteisiin se voisi vaikuttaa.
Huono järjestelmä ja väärä asenne työhön
Iso-Mustajärven mukaan ongelma on sekä järjestelmässä että asenteissa. Hänen mukaansa työvoimahallinto on ottanut sosiaalitoimen roolin ja kunnalle jää vain maksajan tehtävä.
– Jos kunta olisi pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä virallinen toimija, voisimme pienentää korvauksia niiltä työkykyisiltä, jotka eivät halua tulla töihin.
Kunnanjohtaja Iso-Mustajärvi muistuttaa, että työvoimahallinnon listoilla on nyt ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu vaan sosiaalitoimen hoidettavaksi. Toisena ongelmana hän pitää huonoa asennetta työntekoon eli hyviä etuja.
– Jokainen osaa laskea, milloin töihin kannattaa mennä. Työn pitäisi aina olla kannattavampaa.
Myös työssäkäyntialueet ovat ongelma. Iso-Mustajärven mukaan vastuuta on kaadettu yhteiskunnalle liikaa.
– Jos Savitaipaleella asuvalle osoitetaan työpaikka Lappeenrannasta, hänen on itse ratkaistava, kuinka hän työpaikalle pääsee.
Myös Kuntaliitto on varoittanut kuntien sakkomaksujen rajusta kasvusta.
Niin,+otsikointi+oli+tuossakin+jutussa+hyvin+outo.
Toimeentulotuki Suomessa, Toimeentulotuki, Toimeentulotuen saajana Suomessa, Opas
http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/Perusosat.php
Alennettu perusosa
Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:
1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen;
2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia;
3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3§:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai
4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:
1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai
2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.
* * *
Huom!
Kun perusosaa alennetaan niin sosiaalitoimen on laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Asiakkaan ei tarvitse osallistua suunnitelmana tekemiseen, mutta se on toivottavaa.
Voihan ne haastatella mutta minä haistattelen niille.