Työttömien haastattelut tietävät jättiurakkaa – jopa 1,5 miljoonaa tapaamista vuodessa
Työttömät kutsutaan pian haastatteluihin kolmen kuukauden välein, jotta viranomaiset voivat seurata, miten työnhaku edistyy. Osa haastatteluista ulkoistetaan yrityksille. Niille pyritään maksamaan sen mukaan, kuinka moni työtön työllistyy.
2.9.2016
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/09/02/tyottomien-haastattelut-tietavat-jattiurakkaa-jopa-15-miljoonaa-tapaamista-vuodessa/20169143/12
Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelut järjestetään te-toimistoissa tai ostopalveluna yksityisissä yrityksissä.
Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa. Jos laiminlyöntejä saadaan selville, voidaan määrätä sanktioita.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: onko ensisijainen tarkoitus tukea vai valvoa?
– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Samaan aikaan vaakakupissa painaa Oivon mukaan myös tavoite seurata, että työnhakusuunnitelma toteutuu.
– Työnhakijan kanssa sovittuja askeleita seurataan. Tsekkaamme, onko ihminen toteuttanut suunnitelmia, ja jos ei ole, tulevat mukaan sanktiot.
Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta te-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, Oivo kertoo.
Tämän lisäksi sanktioita annetaan muun muassa siitä, että työttömät työnhakijat kieltäytyvät ottamasta vastaan töitä tai menemästä tarjottuun koulutukseen.
Työnhakijapuolella kuitenkin uskotaan, että lusmuilijat ovat vain pieni vähemmistö työttömistä työnhakijoista.
– Minua hirvittää asenne, jolla ollaan rakentamassa tällaista valvontakoneistoa. Voi olla olemassa pienempi porukka, joka ei usko pärjäävänsä kyseisissä töissä, eikä siksi hae tarjottuja töitä, mutta suurin joukko on toisenlainen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä TVY:stä.
Haapakoski esittääkin, että koko järjestelmää ei pitäisi rakentaa väärin käyttäytyvän vähemmistön varalle, eivätkä näidenkään kohdalla välttämättä tehoa ankarammat seurantajärjestelmät. Hänen mielestään olisi tärkeintä, että haastatteluissa annettaisiin työnhakijalle yksilöllistä palvelua.
– Työnhaku on lähtökohtaisesti energiaa vievää ja ahdistavaa, koska työnhakija joutuu tekemään hirveän paljon työtä, joka ei tuota mitään palkkiota. Siksi tarvittaisiin enemmän rinnallakulkijuutta, yhteistyötä ja oivaltavaa valmennusta, Haapakoski sanoo.
– Pelkään, että järjestelmä jota ollaan luomassa, on liian höttöinen ja kevyt. Ottaen huomioon henkilöresurssit, epäilen, että siitä tulee rutiinitoimenpide eikä syvälliseen uraohjaukseen ole riittävästi paukkuja, Haapakoski sanoo.
Kolmen kuukauden haastattelut ovat näillä näkymin tulossa jäädäkseen, koska kyse on laista, Oivo sanoo.
Iso urakka, vähän tekijöitä te-toimistoissa
Pelko haastattelujärjestelmän laadusta on sikäli aiheellinen, että kyseessä on valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa te-toimistojen tietojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.
– Resurssien riittämistä joudutaan aika lailla miettimään, sanoo TEM:in Tuija Oivo.
Suomen te-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää, Oivo kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa asiakaspalvelutyöntekijöitä on hänen mukaansa 14 100, vaikka työttömiä työnhakijoita on lähes yhtä monta kuin Suomessa.
Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Yksi työvuosi maksaa hänen mukaansa sivukuluineen noin 50 000 euroa. Te-toimistoille on ensi vuodeksi myönnetty työvoimapalvelujen tehostamiseen lisämäärärahaa 17 miljoonaa, ja siitäkin osa menee verkkopalveluiden kehittämiseen.
Työttömät kutsutaan pian haastatteluihin kolmen kuukauden välein, jotta viranomaiset voivat seurata, miten työnhaku edistyy. Osa haastatteluista ulkoistetaan yrityksille. Niille pyritään maksamaan sen mukaan, kuinka moni työtön työllistyy.
2.9.2016
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/09/02/tyottomien-haastattelut-tietavat-jattiurakkaa-jopa-15-miljoonaa-tapaamista-vuodessa/20169143/12
Hallitus ilmoitti torstaina työllistämistoimista kertoessaan, että se aikoo muun muassa järjestää työttömille työnhakijoille haastatteluja kolmen kuukauden välein ensi vuoden alusta alkaen. Haastattelut järjestetään te-toimistoissa tai ostopalveluna yksityisissä yrityksissä.
Haastattelujen tarkoitus on tukea työnhakijaa työnhaussa. Samalla halutaan valvoa, että työnhakijat noudattavat työnhakusuunnitelmaa. Jos laiminlyöntejä saadaan selville, voidaan määrätä sanktioita.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: onko ensisijainen tarkoitus tukea vai valvoa?
– Minusta itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita, sanoo osastopäällikkö Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Samaan aikaan vaakakupissa painaa Oivon mukaan myös tavoite seurata, että työnhakusuunnitelma toteutuu.
– Työnhakijan kanssa sovittuja askeleita seurataan. Tsekkaamme, onko ihminen toteuttanut suunnitelmia, ja jos ei ole, tulevat mukaan sanktiot.
Oivon mukaan valvontaa tarvitaan, koska työttömyysturvan saamisen ehtona on aktiivinen työnhaku. Esimerkiksi kuukausittain 600 ihmistä saa sanktioita siitä, että he ovat jättäneet tulematta te-toimiston haastatteluun ilman pätevää syytä, Oivo kertoo.
Tämän lisäksi sanktioita annetaan muun muassa siitä, että työttömät työnhakijat kieltäytyvät ottamasta vastaan töitä tai menemästä tarjottuun koulutukseen.
Työnhakijapuolella kuitenkin uskotaan, että lusmuilijat ovat vain pieni vähemmistö työttömistä työnhakijoista.
– Minua hirvittää asenne, jolla ollaan rakentamassa tällaista valvontakoneistoa. Voi olla olemassa pienempi porukka, joka ei usko pärjäävänsä kyseisissä töissä, eikä siksi hae tarjottuja töitä, mutta suurin joukko on toisenlainen, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä TVY:stä.
Haapakoski esittääkin, että koko järjestelmää ei pitäisi rakentaa väärin käyttäytyvän vähemmistön varalle, eivätkä näidenkään kohdalla välttämättä tehoa ankarammat seurantajärjestelmät. Hänen mielestään olisi tärkeintä, että haastatteluissa annettaisiin työnhakijalle yksilöllistä palvelua.
– Työnhaku on lähtökohtaisesti energiaa vievää ja ahdistavaa, koska työnhakija joutuu tekemään hirveän paljon työtä, joka ei tuota mitään palkkiota. Siksi tarvittaisiin enemmän rinnallakulkijuutta, yhteistyötä ja oivaltavaa valmennusta, Haapakoski sanoo.
– Pelkään, että järjestelmä jota ollaan luomassa, on liian höttöinen ja kevyt. Ottaen huomioon henkilöresurssit, epäilen, että siitä tulee rutiinitoimenpide eikä syvälliseen uraohjaukseen ole riittävästi paukkuja, Haapakoski sanoo.
Kolmen kuukauden haastattelut ovat näillä näkymin tulossa jäädäkseen, koska kyse on laista, Oivo sanoo.
Iso urakka, vähän tekijöitä te-toimistoissa
Pelko haastattelujärjestelmän laadusta on sikäli aiheellinen, että kyseessä on valtava urakka. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa Suomessa te-toimistojen tietojen mukaan noin 378 000. Jos heistä jokaista haastateltaisiin kolmen kuukauden välein eli vuoden aikana neljä kertaa, pitäisi vuodessa järjestää yli 1 500 000 haastattelua.
– Resurssien riittämistä joudutaan aika lailla miettimään, sanoo TEM:in Tuija Oivo.
Suomen te-toimistoissa on tällä hetkellä 2 200 asiakaspalvelutyöntekijää, Oivo kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa asiakaspalvelutyöntekijöitä on hänen mukaansa 14 100, vaikka työttömiä työnhakijoita on lähes yhtä monta kuin Suomessa.
Oivo arvioi, että yksi työntekijä pystyisi tekemään päivässä kymmenkunta haastattelua. Yksi työvuosi maksaa hänen mukaansa sivukuluineen noin 50 000 euroa. Te-toimistoille on ensi vuodeksi myönnetty työvoimapalvelujen tehostamiseen lisämäärärahaa 17 miljoonaa, ja siitäkin osa menee verkkopalveluiden kehittämiseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
13.3.2015
1. Moos. 3:17-19
17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
---------------
Sananl. 6:6
Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
Sananl. 6:9
Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
Sananl. 10:26
Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.
Sananl. 12:24
Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
Sananl. 12:27
Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
Sananl. 19:24
Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
Sananl. 20:4
Syksyllä ei laiska kynnä; elonaikana hän tyhjää tapailee.
Sananl. 22:13
Laiska sanoo: "Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria".
Sananl. 26:13
Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
Sananl. 26:14
Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
Sananl. 26:15
Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
Sananl. 26:16
Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
2. Tess. 3:10
Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä.
1. Tim. 3:5
sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?
1. Tim. 5:8
Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.
Hes. 16:49
Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut.
Sananl. 30:9
etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
Roomalaiskirje 13:1-7
1 Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
2 Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.
3 Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen;
4 sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, joka laittaa väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen täytäntöön.
5 Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.
6 Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.
7 Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.
Huoh, ketä kiinnostaa. Mulla on kivaa näinkin.