Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne Jumalalle. Room. 6:13.
Apostoli kehottaa tässä, että vaikka emme voisikaan välttää syntisiä ajatuksia ja himoja, niin kuitenkin koettaisimme toimia ja elää Jumalan sanan mukaan. Hän tarkoittaa kuolevaa ruumistamme sen kaikkine jäsenineen. Esimerkiksi jos silmääsi kiihottavat maailman katoavaiset aarteet tai viettelevä ruumiillinen kauneus, niin ne koettavat houkutella sinua syntiin. Silloin sinun on paettava heräävää himoa, eikä ole edes silmäiltäväkään noita himon herättäjiä. Muutenhan ne itse annat synnin palvelijoiksi. Korvasi taas kuulee syntistä ja viettelevää puhetta. Jos jäät kuuntelemaan, tarjoat ne synnin palvelukseen. Viha houkuttelee kielesi loukkaamaan tai pistelemään lähimmäistäsi. Salainen viha tai kateus saattaa sinut puhumaan pahaa poissaolevasta tai selostamaan hänen puheitaan väärin. Jos tällöin annat kielesi vapaasti puhua, niin autat syntiä.
»Antakaa itsenne Jumalalle.» Meidän on uskottava Jumalalle aluksi sydämemme pelko, ja sitten rakkaus. Sitten on meidän opittava palvelemaan ja tottelemaan häntä kaikissa teoissamme ja toimissamme. Meidän on annettava hänelle itsemme kokonaan, hänelle on meidän elämämme pyhitettävä, älkäämme jättäkö mitään tekemättä, mitä hän meiltä odottaa.
Älkäämme nurisko, vaikka hän asettaa meille kärsimyksiä. Älkäämme säästäkö henkeämme, jos hän sitä meiltä vaatii. Onhan suuri armo, että saamme antautua Jumalalle, että hän tahtoo meidät omikseen. Hän sanoo syntisraukallekin: »Anna lapseni, minulle sydämesi.» Ja kun sitten kaikkinemme olemme itsemme Jumalalle antaneet, on meidän myös annettava koko ruumiimme hänen palvelukseensa. Se ei riitä, että sydämessämme Jumalaa palvelemme ja vältämme synnintekoa, vaan meidän on myös toimittava Herran palvelijoina. Apostoli käskee meidän palvella Jumalaa ulkonaisellakin minällämme. Hän sanoo, että antaisimme jäsenemme vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Emme saa tyytyä siihen, että olemme hurskaat ja vältämme syntiä, vaan meidän on myös palveltava Jumalaa.
Apostoli käyttää sanaa aseiksi. Se osoittaa, että myös meidän kuninkaamme käy sotaa maan päällä, ja meidän on hänen puolestaan taisteltava. Hän puhuu vanhurskauden aseista. Ja hän puhuu vanhuskauden aseista. Kuninkaamme ylläpitää »oikeutta ja vanhurskautta maan päällä», so. hän harrastaa kaikkea hyvää, totta ja pyhää. Siinä on meidän häntä autettava.
Sen voimme tehdä monella eri tavalla kukin käyttäen niitä lahjoja, joita hänelle on annettu. Meidän on käytettävä kaikkia jäseniämme palvelemaan Jumalaa sanan tavallisessa merkityksessä ja myös jokapäiväisessä elämässämme, kotoisissa toimissamme Kristuksen rakkaus esimerkkinämme on meidän autettava lähimmäistämme. Kun Jumalan hyväksi kärsivällisesti ja rehellisesti teet työtä ja anteliaasti jaat maallista omaisuuttasi, silloin annat kätesi Jumalalle vanhurskauden aseiksi.
Kun Jumalan suuren rakkauden tähden teet rakkauden töitä, palvelevat jalkasi Jumalaa. Kun rakkaudesta autat tai lohdutat ihmisiä yleensä tai hoidat lapsia, sairaita tai surullisia, niin pyhität kielesi Jumalan vanhurskauden aseeksi. Vieläpä kun köyhä työmies tai palvelija armon elähdyttämänä uskollisesti täyttää tehtävänsä ja kärsivällisesti kestää kaikki vaikeudet, niin on hänellä ilonaan tieto siitä, että ei ainoastaan palvele ihmisiä, vaan itse Jumalaa. Sillä kaikille, jotka uskossa ja rakkaudessa Kristuksen tähden ovat palvelleet lähimmäistään, on Herra kerran juhlallisesti vakuuttava: »Te olette tehneet sen minulle.»
Jos aina sen muistaisimme, mikä lohdutus ja rohkaisu se meille olisi! Mikä pyhä kutsumus onkaan, että kun koko maailma palvelee syntiä, me saamme omistaa koko voimamme ja kaikki lahjamme suuren Jumalan palvelukseen ja taistella hänen puolestaan maan päällä! Eikö siis sieluamme ilahduta kehotus: »Antakaa itsenne ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.» Autuaat ovat ne, jotka todella elävät siinä uskossa että sekä heidän sielunsa että mielensä on Jumalalle uhrattu!
Apostoli kehottaa tässä, että vaikka emme voisikaan välttää syntisiä ajatuksia ja himoja, niin kuitenkin koettaisimme toimia ja elää Jumalan sanan mukaan. Hän tarkoittaa kuolevaa ruumistamme sen kaikkine jäsenineen. Esimerkiksi jos silmääsi kiihottavat maailman katoavaiset aarteet tai viettelevä ruumiillinen kauneus, niin ne koettavat houkutella sinua syntiin. Silloin sinun on paettava heräävää himoa, eikä ole edes silmäiltäväkään noita himon herättäjiä. Muutenhan ne itse annat synnin palvelijoiksi. Korvasi taas kuulee syntistä ja viettelevää puhetta. Jos jäät kuuntelemaan, tarjoat ne synnin palvelukseen. Viha houkuttelee kielesi loukkaamaan tai pistelemään lähimmäistäsi. Salainen viha tai kateus saattaa sinut puhumaan pahaa poissaolevasta tai selostamaan hänen puheitaan väärin. Jos tällöin annat kielesi vapaasti puhua, niin autat syntiä.
»Antakaa itsenne Jumalalle.» Meidän on uskottava Jumalalle aluksi sydämemme pelko, ja sitten rakkaus. Sitten on meidän opittava palvelemaan ja tottelemaan häntä kaikissa teoissamme ja toimissamme. Meidän on annettava hänelle itsemme kokonaan, hänelle on meidän elämämme pyhitettävä, älkäämme jättäkö mitään tekemättä, mitä hän meiltä odottaa.
Älkäämme nurisko, vaikka hän asettaa meille kärsimyksiä. Älkäämme säästäkö henkeämme, jos hän sitä meiltä vaatii. Onhan suuri armo, että saamme antautua Jumalalle, että hän tahtoo meidät omikseen. Hän sanoo syntisraukallekin: »Anna lapseni, minulle sydämesi.» Ja kun sitten kaikkinemme olemme itsemme Jumalalle antaneet, on meidän myös annettava koko ruumiimme hänen palvelukseensa. Se ei riitä, että sydämessämme Jumalaa palvelemme ja vältämme synnintekoa, vaan meidän on myös toimittava Herran palvelijoina. Apostoli käskee meidän palvella Jumalaa ulkonaisellakin minällämme. Hän sanoo, että antaisimme jäsenemme vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Emme saa tyytyä siihen, että olemme hurskaat ja vältämme syntiä, vaan meidän on myös palveltava Jumalaa.
Apostoli käyttää sanaa aseiksi. Se osoittaa, että myös meidän kuninkaamme käy sotaa maan päällä, ja meidän on hänen puolestaan taisteltava. Hän puhuu vanhurskauden aseista. Ja hän puhuu vanhuskauden aseista. Kuninkaamme ylläpitää »oikeutta ja vanhurskautta maan päällä», so. hän harrastaa kaikkea hyvää, totta ja pyhää. Siinä on meidän häntä autettava.
Sen voimme tehdä monella eri tavalla kukin käyttäen niitä lahjoja, joita hänelle on annettu. Meidän on käytettävä kaikkia jäseniämme palvelemaan Jumalaa sanan tavallisessa merkityksessä ja myös jokapäiväisessä elämässämme, kotoisissa toimissamme Kristuksen rakkaus esimerkkinämme on meidän autettava lähimmäistämme. Kun Jumalan hyväksi kärsivällisesti ja rehellisesti teet työtä ja anteliaasti jaat maallista omaisuuttasi, silloin annat kätesi Jumalalle vanhurskauden aseiksi.
Kun Jumalan suuren rakkauden tähden teet rakkauden töitä, palvelevat jalkasi Jumalaa. Kun rakkaudesta autat tai lohdutat ihmisiä yleensä tai hoidat lapsia, sairaita tai surullisia, niin pyhität kielesi Jumalan vanhurskauden aseeksi. Vieläpä kun köyhä työmies tai palvelija armon elähdyttämänä uskollisesti täyttää tehtävänsä ja kärsivällisesti kestää kaikki vaikeudet, niin on hänellä ilonaan tieto siitä, että ei ainoastaan palvele ihmisiä, vaan itse Jumalaa. Sillä kaikille, jotka uskossa ja rakkaudessa Kristuksen tähden ovat palvelleet lähimmäistään, on Herra kerran juhlallisesti vakuuttava: »Te olette tehneet sen minulle.»
Jos aina sen muistaisimme, mikä lohdutus ja rohkaisu se meille olisi! Mikä pyhä kutsumus onkaan, että kun koko maailma palvelee syntiä, me saamme omistaa koko voimamme ja kaikki lahjamme suuren Jumalan palvelukseen ja taistella hänen puolestaan maan päällä! Eikö siis sieluamme ilahduta kehotus: »Antakaa itsenne ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.» Autuaat ovat ne, jotka todella elävät siinä uskossa että sekä heidän sielunsa että mielensä on Jumalalle uhrattu!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jäseneni ovat synnin palvelijoita jos kirjoitan pahaa täällä. :(
Miksi kaikki tilanteet tulee niin äkisti eteen? Päätös pitää tehdä kahdessa sekunnissa.
Ostin torilta omenia. Käännyin kojulta eteenpäin ja edessäni oli köyhä ulkomaalainen vanha nainen, hänellä oli läpinäkyvässä pussissa yksi paahtoleipä. Mieleeni tuli "anna tuolla kaksi omenaa". En antanut. Ja hän meni ohi. Tein syntiä sekunnin harkinta ajalla.
Se oli surullista , hirveää, vihaan tätä elämää. Olisin halunnut rakastaa mutta en uskaltanut. Aikaisemmin olen antanut tai tarjonnut jotain köyhille ja he ovat halveksineet tai saaneet lähes raivokohtauksen. Enää en uskalla. Miksi elämä on aina pahaa?
Milloin Jeesus tulee takaisin? Vihaan tätä maailmaa.
Menkääs nyt tekemään omenahilloa omaan kotiinne . Sitten tarjootte omille sukulaisillenne pullan kanssa. Raamattu käskee huolehtia sukulaisistaan . Sitten jos pystyy muista uskovistakin . Täällä kulkee rikollisia joten joskus on parempi pitää puolensa. Sukulaisista kuuluu huolehtia . Leipokaa pullaa ja viekää kahvia sokeria mehua villasukkaa auttakaa . Joskus voi ostaa uimahalliin lipun köyhälle nuorelle tai limun .