Venäjän vararahastot hupenevat
Eläkeläiset joutuvat maksumiehiksi valtionbudjetin tasapainottamisessa.
Venäjän varavaltiovarainministeri Maksim Oreškin kertoi viime viikolla, että maan kahden vararahaston varat on kulutettu vuoteen 2018 mennessä.
Reservirahaston varat ovat tällä hetkellä 62,7 miljardia euroa ja hyvinvointirahaston 65,3 miljardia. Reservirahasto on alun perin tarkoitettu budjettivajeen paikkaamiseen ja hyvinvointirahaston alkuperäisenä tarkoituksena oli eläkejärjestelmän turvaaminen. Hyvinvointirahastosta 60 prosenttia on kuitenkin jo korvamerkitty erilaisiin investointihankkeisiin, kuten Fennovoiman ydinvoimalaan Pyhäjoelle.
Pelkästään vararahastojen nollaamisen avulla valtionbudjetin tasapainottaminen vuosina 2016-2018 ei kuitenkaan onnistu, mikäli raakaöljyn hinta pysyy nykytasolla eli
50 dollarissa tynnyriltä.
Tällä hintatasolla budjetin alijäämä tulee olemaan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä yli 100 miljardia euroa. Energian viennistä saadut tulot muodostavat noin 50 prosenttia valtionbudjetin tulopuolesta.
Kuumeisesti säästöjä miettivä hallitus on nyt ottanut kohderyhmäkseen eläkeläiset. Hallituksen suunnitelmissa on nostaa eläkeikä 65 vuoteen, alentaa eläkkeiden indeksikorotus selvästi alle inflaatiotason ja mahdollisesti jäädyttää ensi vuoden työeläkemaksujen niin sanottu kumulatiivinen osuus.
Eläkeiän noston kannattajaksi ilmoittautui viime viikolla maan vaikutusvaltaisin naispoliitikko, parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko.
Eläkeiän kertakorotuksella hallitus säästäisi kolmessa vuodessa noin 17 miljardia euroa. Eläkeikä on nyt naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Käytännössä eläkkeet ovat niin pieniä, että suuri osa eläkeläisistä jatkaa työelämässä vuosia tai vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Esimerkiksi lastentarhanopettajan eläke Pietarissa on noin 200 euroa kuukaudessa.
Venäjän eläkejärjestelmässä työnantajan maksama eläkemaksu on 22 prosenttia palkkatulosta. Eläkekertymästä yli kaksi kolmasosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja vajaa kolmasosa on tuleviin eläkkeisiin tarkoitettu kumulatiivinen osuus.
Vuosina 2014 ja 2015 hallitus on kuitenkin siirtänyt kumulatiivisen osuuden budjettivajeen ja muiden menojen katteeksi. Nyt hallitus pohtii tulisiko kumulatiivinen osuus poistaa myös vuodelta 2016.
Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on arvostellut kumulatiivisen osuuden jäädytystä. Nabiullinan mukaan budjetin lyhytaikaisia ongelmia ei tule paikata ”pitkän rahan” rahastokertymien avulla, koska ilman pitkäaikaisia sijoituksia Venäjälle ei koskaan synny toimivia pääomamarkkinoita.
Toisaalta voi kysyä ovatko Venäjän nykyiset budjettiongelmat lyhytaikaisia, vai onko kyseessä jo krooninen sairaus. Moni asiantuntija katsoo, ettei hallitus voi pitkään kikkailla hupenevien vararahastojen ja eläkeläisten kustannuksella.
Venäjän talouden ainoa valopilkku on alhainen valtionvelka ja monien mielestä velan hallittu kasvattaminen olisi ainoa keino taltuttaa talouskriisi. Mutta mistä ja millä hinnalla taloussanktioiden ja luottoluokituslaitosten puristuksessa oleva Venäjä luottoa saisi?
Eläkeläiset joutuvat maksumiehiksi valtionbudjetin tasapainottamisessa.
Venäjän varavaltiovarainministeri Maksim Oreškin kertoi viime viikolla, että maan kahden vararahaston varat on kulutettu vuoteen 2018 mennessä.
Reservirahaston varat ovat tällä hetkellä 62,7 miljardia euroa ja hyvinvointirahaston 65,3 miljardia. Reservirahasto on alun perin tarkoitettu budjettivajeen paikkaamiseen ja hyvinvointirahaston alkuperäisenä tarkoituksena oli eläkejärjestelmän turvaaminen. Hyvinvointirahastosta 60 prosenttia on kuitenkin jo korvamerkitty erilaisiin investointihankkeisiin, kuten Fennovoiman ydinvoimalaan Pyhäjoelle.
Pelkästään vararahastojen nollaamisen avulla valtionbudjetin tasapainottaminen vuosina 2016-2018 ei kuitenkaan onnistu, mikäli raakaöljyn hinta pysyy nykytasolla eli
50 dollarissa tynnyriltä.
Tällä hintatasolla budjetin alijäämä tulee olemaan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä yli 100 miljardia euroa. Energian viennistä saadut tulot muodostavat noin 50 prosenttia valtionbudjetin tulopuolesta.
Kuumeisesti säästöjä miettivä hallitus on nyt ottanut kohderyhmäkseen eläkeläiset. Hallituksen suunnitelmissa on nostaa eläkeikä 65 vuoteen, alentaa eläkkeiden indeksikorotus selvästi alle inflaatiotason ja mahdollisesti jäädyttää ensi vuoden työeläkemaksujen niin sanottu kumulatiivinen osuus.
Eläkeiän noston kannattajaksi ilmoittautui viime viikolla maan vaikutusvaltaisin naispoliitikko, parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko.
Eläkeiän kertakorotuksella hallitus säästäisi kolmessa vuodessa noin 17 miljardia euroa. Eläkeikä on nyt naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Käytännössä eläkkeet ovat niin pieniä, että suuri osa eläkeläisistä jatkaa työelämässä vuosia tai vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Esimerkiksi lastentarhanopettajan eläke Pietarissa on noin 200 euroa kuukaudessa.
Venäjän eläkejärjestelmässä työnantajan maksama eläkemaksu on 22 prosenttia palkkatulosta. Eläkekertymästä yli kaksi kolmasosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja vajaa kolmasosa on tuleviin eläkkeisiin tarkoitettu kumulatiivinen osuus.
Vuosina 2014 ja 2015 hallitus on kuitenkin siirtänyt kumulatiivisen osuuden budjettivajeen ja muiden menojen katteeksi. Nyt hallitus pohtii tulisiko kumulatiivinen osuus poistaa myös vuodelta 2016.
Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on arvostellut kumulatiivisen osuuden jäädytystä. Nabiullinan mukaan budjetin lyhytaikaisia ongelmia ei tule paikata ”pitkän rahan” rahastokertymien avulla, koska ilman pitkäaikaisia sijoituksia Venäjälle ei koskaan synny toimivia pääomamarkkinoita.
Toisaalta voi kysyä ovatko Venäjän nykyiset budjettiongelmat lyhytaikaisia, vai onko kyseessä jo krooninen sairaus. Moni asiantuntija katsoo, ettei hallitus voi pitkään kikkailla hupenevien vararahastojen ja eläkeläisten kustannuksella.
Venäjän talouden ainoa valopilkku on alhainen valtionvelka ja monien mielestä velan hallittu kasvattaminen olisi ainoa keino taltuttaa talouskriisi. Mutta mistä ja millä hinnalla taloussanktioiden ja luottoluokituslaitosten puristuksessa oleva Venäjä luottoa saisi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Huono juttu !
Toivottavasti Putin ymmärtää pienentää armeijan kuluja.
Sotiminen ja varustelu on huonointa talouspolitiikkaa.
Viimeistän nyt kannattaisi Venäjän ymmärtää asia.
Rauhaan panostamisesta hyötyisivät kaikki kansat.
Putinin vararahastosta voi loppua rahat jo tänä vuonna
Venäjän reservirahasto saattaa ehtyä vielä tämän vuoden puolella.
Venäjän vienti ja tuonti ovat romahtaneet vuoden 2010 tason alle. Alimmalle tasolleen 12 vuoteen laskenut öljyn hinta rasittaa suurvallan taloutta merkittävästi. Venäjän taloudesta puolet on öljyn ja kaasun viennin varassa. Viime vuonna Venäjän vienti supistui 30 prosenttia suhteessa dollariin ja 17 prosenttia suhteessa euroon. Naapurimaa on ajautunut tiukkojen leikkauksien tielle.
Venäjällä on käytössään erillinen reservirahasto. Likvideihin valuuttamääräisiin arvopapereihin sijoitettu rahasto on tarkoitettu budjettialijäämän rahoitukseen heikoimpien suhdanteiden aikana.
Rahasto jouduttiin ottamaan käyttöön viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen. Vuoden mittaan rahastosta käytettiin lähes puolet: sen arvo supistui 40 miljardia dollaria. Vuoden lopussa käytettävissä oli 50 miljardia dollaria. On todennäköistä, että reservirahastoa joudutaan käyttämään myös tänä vuonna, sillä Venäjän valtion budjetti on rakennettu olettamalla, että öljybarrelin hinta olisi 50 dollaria, kun se tällä hetkellä on selvästi alle 30 dollaria.
Suomen Pankki varoittaa torstaina julkistamassaan viikkokatsauksessa, että rahasto saattaa huventua tämän vuoden aikana. Venäjän valtiovarainministeriön alustavien arvioiden mukaan reservirahasto kuluu loppuun, jos maan valtavia menoja ei leikata.
Suomen Pankki muistuttaa kuitenkin, että Venäjällä on käytettävissään toinen rahasto, jota se saattaa joutua käyttämään. Kansallisen hyvinvoinnin rahasto on tarkoitettu eläkejärjestelmien rahoittamiseen ja sitä on käytetty kriisiaikoina myös venäläispankkien ja yritysten tukemiseen. Kyseisen rahaston arvo ei muutu näiden tukitoimien tuloksena, koska niitä käsitellään sijoituksina. Vuoden 2015 tämän rahaston arvo oli 72 miljardia dollaria.
Aivan kevyistä syistä Venäjä ei kuitenkaan voi kajota eläkkeisiin. Presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen eräs tärkeimmistä vaalilupauksista on se, ettei eläkkeitä tai palkkoja leikata.
Eikö Rommel kiirehdi kertomaan, että kyseessä on CIA:n juoni?
TÄMÄ uutinen ei tovereita kiinnosta?