Venäjän vararahastot hupenevat
Eläkeläiset joutuvat maksumiehiksi valtionbudjetin tasapainottamisessa.
Venäjän varavaltiovarainministeri Maksim Oreškin kertoi viime viikolla, että maan kahden vararahaston varat on kulutettu vuoteen 2018 mennessä.
Reservirahaston varat ovat tällä hetkellä 62,7 miljardia euroa ja hyvinvointirahaston 65,3 miljardia. Reservirahasto on alun perin tarkoitettu budjettivajeen paikkaamiseen ja hyvinvointirahaston alkuperäisenä tarkoituksena oli eläkejärjestelmän turvaaminen. Hyvinvointirahastosta 60 prosenttia on kuitenkin jo korvamerkitty erilaisiin investointihankkeisiin, kuten Fennovoiman ydinvoimalaan Pyhäjoelle.
Pelkästään vararahastojen nollaamisen avulla valtionbudjetin tasapainottaminen vuosina 2016-2018 ei kuitenkaan onnistu, mikäli raakaöljyn hinta pysyy nykytasolla eli 50 dollarissa tynnyriltä.
Tällä hintatasolla budjetin alijäämä tulee olemaan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä yli 100 miljardia euroa. Energian viennistä saadut tulot muodostavat noin 50 prosenttia valtionbudjetin tulopuolesta.
Kuumeisesti säästöjä miettivä hallitus on nyt ottanut kohderyhmäkseen eläkeläiset. Hallituksen suunnitelmissa on nostaa eläkeikä 65 vuoteen, alentaa eläkkeiden indeksikorotus selvästi alle inflaatiotason ja mahdollisesti jäädyttää ensi vuoden työeläkemaksujen niin sanottu kumulatiivinen osuus.
Eläkeiän noston kannattajaksi ilmoittautui viime viikolla maan vaikutusvaltaisin naispoliitikko, parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko.
Eläkeiän kertakorotuksella hallitus säästäisi kolmessa vuodessa noin 17 miljardia euroa. Eläkeikä on nyt naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Käytännössä eläkkeet ovat niin pieniä, että suuri osa eläkeläisistä jatkaa työelämässä vuosia tai vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Esimerkiksi lastentarhanopettajan eläke Pietarissa on noin 200 euroa kuukaudessa.
Venäjän eläkejärjestelmässä työnantajan maksama eläkemaksu on 22 prosenttia palkkatulosta. Eläkekertymästä yli kaksi kolmasosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja vajaa kolmasosa on tuleviin eläkkeisiin tarkoitettu kumulatiivinen osuus.
Vuosina 2014 ja 2015 hallitus on kuitenkin siirtänyt kumulatiivisen osuuden budjettivajeen ja muiden menojen katteeksi. Nyt hallitus pohtii tulisiko kumulatiivinen osuus poistaa myös vuodelta 2016.
Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on arvostellut kumulatiivisen osuuden jäädytystä. Nabiullinan mukaan budjetin lyhytaikaisia ongelmia ei tule paikata ”pitkän rahan” rahastokertymien avulla, koska ilman pitkäaikaisia sijoituksia Venäjälle ei koskaan synny toimivia pääomamarkkinoita.
Toisaalta voi kysyä ovatko Venäjän nykyiset budjettiongelmat lyhytaikaisia, vai onko kyseessä jo krooninen sairaus. Moni asiantuntija katsoo, ettei hallitus voi pitkään kikkailla hupenevien vararahastojen ja eläkeläisten kustannuksella.
Venäjän talouden ainoa valopilkku on alhainen valtionvelka ja monien mielestä velan hallittu kasvattaminen olisi ainoa keino taltuttaa talouskriisi. Mutta mistä ja millä hinnalla taloussanktioiden ja luottoluokituslaitosten puristuksessa oleva Venäjä luottoa saisi?
Eläkeläiset joutuvat maksumiehiksi valtionbudjetin tasapainottamisessa.
Venäjän varavaltiovarainministeri Maksim Oreškin kertoi viime viikolla, että maan kahden vararahaston varat on kulutettu vuoteen 2018 mennessä.
Reservirahaston varat ovat tällä hetkellä 62,7 miljardia euroa ja hyvinvointirahaston 65,3 miljardia. Reservirahasto on alun perin tarkoitettu budjettivajeen paikkaamiseen ja hyvinvointirahaston alkuperäisenä tarkoituksena oli eläkejärjestelmän turvaaminen. Hyvinvointirahastosta 60 prosenttia on kuitenkin jo korvamerkitty erilaisiin investointihankkeisiin, kuten Fennovoiman ydinvoimalaan Pyhäjoelle.
Pelkästään vararahastojen nollaamisen avulla valtionbudjetin tasapainottaminen vuosina 2016-2018 ei kuitenkaan onnistu, mikäli raakaöljyn hinta pysyy nykytasolla eli 50 dollarissa tynnyriltä.
Tällä hintatasolla budjetin alijäämä tulee olemaan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä yli 100 miljardia euroa. Energian viennistä saadut tulot muodostavat noin 50 prosenttia valtionbudjetin tulopuolesta.
Kuumeisesti säästöjä miettivä hallitus on nyt ottanut kohderyhmäkseen eläkeläiset. Hallituksen suunnitelmissa on nostaa eläkeikä 65 vuoteen, alentaa eläkkeiden indeksikorotus selvästi alle inflaatiotason ja mahdollisesti jäädyttää ensi vuoden työeläkemaksujen niin sanottu kumulatiivinen osuus.
Eläkeiän noston kannattajaksi ilmoittautui viime viikolla maan vaikutusvaltaisin naispoliitikko, parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko.
Eläkeiän kertakorotuksella hallitus säästäisi kolmessa vuodessa noin 17 miljardia euroa. Eläkeikä on nyt naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Käytännössä eläkkeet ovat niin pieniä, että suuri osa eläkeläisistä jatkaa työelämässä vuosia tai vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Esimerkiksi lastentarhanopettajan eläke Pietarissa on noin 200 euroa kuukaudessa.
Venäjän eläkejärjestelmässä työnantajan maksama eläkemaksu on 22 prosenttia palkkatulosta. Eläkekertymästä yli kaksi kolmasosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja vajaa kolmasosa on tuleviin eläkkeisiin tarkoitettu kumulatiivinen osuus.
Vuosina 2014 ja 2015 hallitus on kuitenkin siirtänyt kumulatiivisen osuuden budjettivajeen ja muiden menojen katteeksi. Nyt hallitus pohtii tulisiko kumulatiivinen osuus poistaa myös vuodelta 2016.
Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on arvostellut kumulatiivisen osuuden jäädytystä. Nabiullinan mukaan budjetin lyhytaikaisia ongelmia ei tule paikata ”pitkän rahan” rahastokertymien avulla, koska ilman pitkäaikaisia sijoituksia Venäjälle ei koskaan synny toimivia pääomamarkkinoita.
Toisaalta voi kysyä ovatko Venäjän nykyiset budjettiongelmat lyhytaikaisia, vai onko kyseessä jo krooninen sairaus. Moni asiantuntija katsoo, ettei hallitus voi pitkään kikkailla hupenevien vararahastojen ja eläkeläisten kustannuksella.
Venäjän talouden ainoa valopilkku on alhainen valtionvelka ja monien mielestä velan hallittu kasvattaminen olisi ainoa keino taltuttaa talouskriisi. Mutta mistä ja millä hinnalla taloussanktioiden ja luottoluokituslaitosten puristuksessa oleva Venäjä luottoa saisi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei se putinia haitta , pistetään eläkeläiset kärsimään, ne tukevat Putinia.