Ilman venäläisiä NATO-maissa kuoltaisiin nälkään.
"Valtaosa viljasta on vehnää, jota on viljelyssä noin 2,4 miljoonaa hehtaaria."
"Valtaosa viljasta on vehnää, jota on viljelyssä noin 2,4 miljoonaa hehtaaria."
Venäjä on maailman suurin viljan viejä!
pullamössöille.pullaa
1182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Turha luulo!
- jos tuontivilja loppuisi pystyisi esim. Suomi nopeasti nostamaan omaa tuotantoa
- väliajan voi kiristää vyötä... ylipaino meillä on ongelma eikä nälkä
- on naurettavaa puhua vuonna 2016 lännessä nälään kuolemisesta"
"- on naurettavaa puhua vuonna 2016 lännessä nälään kuolemisesta"
On myös naurettavaa puhua vuonna 2016 Suomessa leipäjonoista.
Suomessa leipäjonoja on, Venäjällä ei. Kumpi maa lienee hoitanut paremmin kansalaistensa asiat?
Mitä+vikaa+ON+leipäjonoissa?+Niissä+jaetaan+ILMAISEKSI+vapaaehtoisvoimin+ylijäämäelintarvikkeita+haluaville.+Jos+katsot+jonoja+niin+nälkä+ei+ole+se+kannusin+jonoon+tuleville!++Järjestely+on+oiva+ja+vähentää+turhaa+hukkaa+ja+tuhlausta!
Ei leipäjonoja olisi, jos ihmisillä olisi rahaa ja riittävä toimeentulo. Vanhaksi menevät ale-tuotteet voi käydä ostamassa jonottamatta kaupastakin. Näinhän toimitaan sivistysvaltioissa kuten Venäjä.
Hienoja ovat numeeriset tietosi. Venäjä on tosiaan aika paljon suurempi maa kuin Suomi, mutta silti työttömiä on vain suhteessa neljäsosa verrattuna Suomeen. Palkkataso on totta kai pienempi, koska myös hintataso on pienempi.
Mutta siinä olet oikeassa että ahne NATO-kokkari parkkeeraa Audinsa kulman taakse ja käy röyhkeästi hakemassa leipäjonosta ruokanyssäkän oikean köyhän nenän edestä, vaikkei sitä taloutensa puolesta tarvitsisi.
Niin toimii NATO-kokkari. Oman navan etua vaalien.
"Ei+leipäjonoja+olisi,+jos+ihmisillä+olisi+rahaa+ja+riittävä+toimeentulo.+Vanhaksi+menevät+ale-tuotteet+voi+käydä+ostamassa+jonottamatta+kaupastakin.+Näinhän+toimitaan+sivistysvaltioissa+kuten+Venäjä."
Kohta ei eläkeläinen saa Venäjällä EDES sitä niukka eläkettään!
Venäjän vararahastot hupenevat
Eläkeläiset joutuvat maksumiehiksi valtionbudjetin tasapainottamisessa.
Venäjän varavaltiovarainministeri Maksim Oreškin kertoi viime viikolla, että maan kahden vararahaston varat on kulutettu vuoteen 2018 mennessä.
Reservirahaston varat ovat tällä hetkellä 62,7 miljardia euroa ja hyvinvointirahaston 65,3 miljardia. Reservirahasto on alun perin tarkoitettu budjettivajeen paikkaamiseen ja hyvinvointirahaston alkuperäisenä tarkoituksena oli eläkejärjestelmän turvaaminen. Hyvinvointirahastosta 60 prosenttia on kuitenkin jo korvamerkitty erilaisiin investointihankkeisiin, kuten Fennovoiman ydinvoimalaan Pyhäjoelle.
Pelkästään vararahastojen nollaamisen avulla valtionbudjetin tasapainottaminen vuosina 2016-2018 ei kuitenkaan onnistu, mikäli raakaöljyn hinta pysyy nykytasolla eli
50 dollarissa tynnyriltä.
Tällä hintatasolla budjetin alijäämä tulee olemaan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä yli 100 miljardia euroa. Energian viennistä saadut tulot muodostavat noin 50 prosenttia valtionbudjetin tulopuolesta.
Kuumeisesti säästöjä miettivä hallitus on nyt ottanut kohderyhmäkseen eläkeläiset. Hallituksen suunnitelmissa on nostaa eläkeikä 65 vuoteen, alentaa eläkkeiden indeksikorotus selvästi alle inflaatiotason ja mahdollisesti jäädyttää ensi vuoden työeläkemaksujen niin sanottu kumulatiivinen osuus.
Eläkeiän noston kannattajaksi ilmoittautui viime viikolla maan vaikutusvaltaisin naispoliitikko, parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko.
Eläkeiän kertakorotuksella hallitus säästäisi kolmessa vuodessa noin 17 miljardia euroa. Eläkeikä on nyt naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Käytännössä eläkkeet ovat niin pieniä, että suuri osa eläkeläisistä jatkaa työelämässä vuosia tai vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Esimerkiksi lastentarhanopettajan eläke Pietarissa on noin 200 euroa kuukaudessa.
Venäjän eläkejärjestelmässä työnantajan maksama eläkemaksu on 22 prosenttia palkkatulosta. Eläkekertymästä yli kaksi kolmasosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja vajaa kolmasosa on tuleviin eläkkeisiin tarkoitettu kumulatiivinen osuus.
Vuosina 2014 ja 2015 hallitus on kuitenkin siirtänyt kumulatiivisen osuuden budjettivajeen ja muiden menojen katteeksi. Nyt hallitus pohtii tulisiko kumulatiivinen osuus poistaa myös vuodelta 2016.
Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on arvostellut kumulatiivisen osuuden jäädytystä. Nabiullinan mukaan budjetin lyhytaikaisia ongelmia ei tule paikata ”pitkän rahan” rahastokertymien avulla, koska ilman pitkäaikaisia sijoituksia Venäjälle ei koskaan synny toimivia pääomamarkkinoita.
Toisaalta voi kysyä ovatko Venäjän nykyiset budjettiongelmat lyhytaikaisia, vai onko kyseessä jo krooninen sairaus. Moni asiantuntija katsoo, ettei hallitus voi pitkään kikkailla hupenevien vararahastojen ja eläkeläisten kustannuksella.
Venäjän talouden ainoa valopilkku on alhainen valtionvelka ja monien mielestä velan hallittu kasvattaminen olisi ainoa keino taltuttaa talouskriisi. Mutta mistä ja millä hinnalla taloussanktioiden ja luottoluokituslaitosten puristuksessa oleva Venäjä luottoa saisi?
Venäjä voisi lahjoittaa viljaa Usan ja Nato-maiden köyhille.
Ei tarvitse, koska meillä ON ne leipäjonoit! Vennäjän OMILLA köyhillä ei ole niitäkään!
Venäjä on upea maa, ilman sitä Natoa ei olisi edes olemassa.
Niin? Ilman Venäjän agressioita Naton EI TARVITSISI OLLA OLEMASSA!