Ollessani helluntaiherätyksessä 70- ja 80-lukujen vaihteessa, paljon pohdittiin kysymystä, onko joutunut "lain alle".
Perusta oli kaikille selvä. Juutalainen usko oli perustunut lain noudattamiseen. Isät olivat perinnäissäännöissään antaneet yksityiskohdat, miten saattoi turvallisesti noudattaa lakia rikkomatta sitä. Näita sitten fariseukset sekä noudattivat että muillekin neuvoivat.
Vaikka monet kirkot ovat ottaneet ohjeita Vanhastakin testamentista, helluntaiherätyksen opetus oli kuitenkin selkeä ja raamatunmukainen. "Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra Siinain vuorella antoi Moosekselle israelilaisia varten." 3Moos.27:34. Vanhan testamentin laki oli siis vain israelilaisia varten.
Meidän taas tulee noudattaa vain niitä ohjeita, jotka Jeesus on antanut Uudessa testamentissa. Niistä toki osa on sellaisia, joita on VT:ssäkin, mutta vain pieni osa. Vieläpä niin, että kaikki on tiivistettävissä kahteen periaatteeseen, rakastaa lähimmäistään ja rakastaa Jumalaa. Siinä on pienintäkin piirtoa myöten kaikki laki ja profeetat.
Lähtökohta oli siis selvä, mutta sittenkin sen noudattaminen tuotti käytännön vaikeuksia. Vaikka VT olikin oikean käytöksen ohjeena sivuutettu, itsensa Jeesuksen antamia ohjeita oli kosolti, ja siihen lisättynä monet muut UT:n ohjeet.
Uudestaan ja uudestaan ihmiset huomasivat sekä itsestään että toisista, että noudattaessaan tarkoin ohjeita he joutuivat "lain alle". Ei ollutkaan enää riemu siitä, että on pelastettu, vaan on pelko siitä, että on mahdollisesti unohtanut noudattaa jotakin ohjetta. Suoraan sanoen, ilo oli säästöliekillä, ellei kokonaan sammunut.
Lain alle joutuminen ei ole yhden eikä kahden kristityn taipumus, vaan jatkuva viettelelys, jota vihollinen kuiskaa korvaan: jos et noudata kaikkea, et ole kunnon kristitty, et ehkä enää ollenkaan tiellä. Sekä luterilainen, herätyskristitty, vapaasuuntalainen ja vanhojen kirkkojen jäsen voi joutua lain alle.
Lain alta on vain yksi tie pois. Se on tie Jeesuksen ristin juureen. Sieltä ja vain sieltä tulee ymmärrys, että eri aikoina, eri paikoissa ja eri kulttuureissa, puhumattakaan yksilöllisistä eroista, lähimmäisenrakkaus saattaa merkitä eri asioita. Saman jäykän ohjeen noudattaminen onkin toisen tuhoamista, vaikka toisessa tilanteessa sen noudattaminen on lähimmäisenrakkautta.
Meillä on järki, jonka avulla pystymme jossakin määrin päättelemään, mitkä tekojemme ja neuvojemme seuraukset ovat. Jumala neuvoo meitä hylkäämään järjen, jos käytämme sitä Jumalan vastaisesti, mutta silloin, kun käytämme sitä lähimmäisemme parhaaksi, se on juuri siinä tarkoituksessa, miksi Jumala on sen meille antanut.
Kun päämäärä on selvä, ei tarvitse kompuroida lillukanvarsissa. Päämäärä ei saa unohtua:
Kirkas aamu pian koittaa jälkeen aikojen yön.
Päivä varjot jo voittaa, kautta Golgatan työn.
Huomenkellojen soiton kaiku sielussa soi
meille kertoen: ”Voiton Jeesus matkaamme toi.”
Taivaskotihin johtaa kaita elämän tie.
Herra lastansa kohtaa, kantain perille vie.
Täältä katseeni nostaa, ylös vuorille saan.
Sieltä sieluuni loistaa valo taivahan maan.
Oi nyt taivaisen saaton, nään mä riemullisen.
Jeesus nimessä voiton saivat voimallisen.
Heidän kanssansa astun maahan kirkkauden.
Silloin perille saavun joukkoon voittajien.
Perusta oli kaikille selvä. Juutalainen usko oli perustunut lain noudattamiseen. Isät olivat perinnäissäännöissään antaneet yksityiskohdat, miten saattoi turvallisesti noudattaa lakia rikkomatta sitä. Näita sitten fariseukset sekä noudattivat että muillekin neuvoivat.
Vaikka monet kirkot ovat ottaneet ohjeita Vanhastakin testamentista, helluntaiherätyksen opetus oli kuitenkin selkeä ja raamatunmukainen. "Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra Siinain vuorella antoi Moosekselle israelilaisia varten." 3Moos.27:34. Vanhan testamentin laki oli siis vain israelilaisia varten.
Meidän taas tulee noudattaa vain niitä ohjeita, jotka Jeesus on antanut Uudessa testamentissa. Niistä toki osa on sellaisia, joita on VT:ssäkin, mutta vain pieni osa. Vieläpä niin, että kaikki on tiivistettävissä kahteen periaatteeseen, rakastaa lähimmäistään ja rakastaa Jumalaa. Siinä on pienintäkin piirtoa myöten kaikki laki ja profeetat.
Lähtökohta oli siis selvä, mutta sittenkin sen noudattaminen tuotti käytännön vaikeuksia. Vaikka VT olikin oikean käytöksen ohjeena sivuutettu, itsensa Jeesuksen antamia ohjeita oli kosolti, ja siihen lisättynä monet muut UT:n ohjeet.
Uudestaan ja uudestaan ihmiset huomasivat sekä itsestään että toisista, että noudattaessaan tarkoin ohjeita he joutuivat "lain alle". Ei ollutkaan enää riemu siitä, että on pelastettu, vaan on pelko siitä, että on mahdollisesti unohtanut noudattaa jotakin ohjetta. Suoraan sanoen, ilo oli säästöliekillä, ellei kokonaan sammunut.
Lain alle joutuminen ei ole yhden eikä kahden kristityn taipumus, vaan jatkuva viettelelys, jota vihollinen kuiskaa korvaan: jos et noudata kaikkea, et ole kunnon kristitty, et ehkä enää ollenkaan tiellä. Sekä luterilainen, herätyskristitty, vapaasuuntalainen ja vanhojen kirkkojen jäsen voi joutua lain alle.
Lain alta on vain yksi tie pois. Se on tie Jeesuksen ristin juureen. Sieltä ja vain sieltä tulee ymmärrys, että eri aikoina, eri paikoissa ja eri kulttuureissa, puhumattakaan yksilöllisistä eroista, lähimmäisenrakkaus saattaa merkitä eri asioita. Saman jäykän ohjeen noudattaminen onkin toisen tuhoamista, vaikka toisessa tilanteessa sen noudattaminen on lähimmäisenrakkautta.
Meillä on järki, jonka avulla pystymme jossakin määrin päättelemään, mitkä tekojemme ja neuvojemme seuraukset ovat. Jumala neuvoo meitä hylkäämään järjen, jos käytämme sitä Jumalan vastaisesti, mutta silloin, kun käytämme sitä lähimmäisemme parhaaksi, se on juuri siinä tarkoituksessa, miksi Jumala on sen meille antanut.
Kun päämäärä on selvä, ei tarvitse kompuroida lillukanvarsissa. Päämäärä ei saa unohtua:
Kirkas aamu pian koittaa jälkeen aikojen yön.
Päivä varjot jo voittaa, kautta Golgatan työn.
Huomenkellojen soiton kaiku sielussa soi
meille kertoen: ”Voiton Jeesus matkaamme toi.”
Taivaskotihin johtaa kaita elämän tie.
Herra lastansa kohtaa, kantain perille vie.
Täältä katseeni nostaa, ylös vuorille saan.
Sieltä sieluuni loistaa valo taivahan maan.
Oi nyt taivaisen saaton, nään mä riemullisen.
Jeesus nimessä voiton saivat voimallisen.
Heidän kanssansa astun maahan kirkkauden.
Silloin perille saavun joukkoon voittajien.
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Meidän taas tulee noudattaa vain niitä ohjeita, jotka Jeesus on antanut Uudessa testamentissa. Niistä toki osa on sellaisia, joita on VT:ssäkin, mutta vain pieni osa. Vieläpä niin, että kaikki on tiivistettävissä kahteen periaatteeseen, rakastaa lähimmäistään ja rakastaa Jumalaa. Siinä on pienintäkin piirtoa myöten kaikki laki ja profeetat."
No mistä homouden tuomitseminen sitten on peräisin kun sitä ei Jeesuksen opetuksista löydy?
Eiköhän ihmisten tee mieli tuomita toisia asiasta, joka itselle ei ole ongelma.
Ihminen ei ymmärrä mitään mitä itse ei ole kokenut. Olen sen huomannut alkoholismikysymyksessä. Koska ole kuivilla oleva alkoholisti, tajuan heti, mitä toinen alkoholisti sanoo, oli hän sitten kuivilla tai kentällä. Taas ihmiselle, joka ei ole alkoholisti, ei voi mitenkään saada perille, mistä on kyse. Ihan kuin selittäisi värisokealle, millainen on keltainen. Ei mene perille.
Alkoholistina saatan analogian kautta ymmärtää homoutta, vaikka olenkin puhdasrotuinen hetero.
Nykyisin tiedämme homoudesta paljon. Suurin osa ihmisistä jo käsittää jotakin, vaikka ei voikaan itse tuntea, niin kuin homo tuntee. Ennen luultiin, että homous on valinta. Ei ole.
Kaikki ainakin tietävät, että homot nussivat toisiaan persereikiin ja lesbot hankaavat pimppejään vastakkain kuin nylkyttävät koirat.
Huonot ovat tietosi ja taitavat perustua homo- ja lesbopornon katsomiseen.
Ihan noista samoista asioista homo- ja lesboystäväni puhuvat. Kerro jos tiedät itse jotakin muuta.
Sitten varmaan tiedät, että vain noin kolmannes homoista harrastaa perspanoja.
Mitäs+ne+muut+66%+harrastaa?
Juuri siksi yksi multinikeistäsi on; ex hellari ja hei, etkö ollut myös ex kräsäläinen ?
Meni asian vierestä. Ehdotan, että palaamme aloitukseni kysymykseen lain alla olemisesta.
Luterilaisuuspalstalla nyt vain jostain syystä keskustellaan enimmäkseen multinikeistä, räyhiksistä ja ennenkaikkea siitä, että Raamattu 'tuomitsee' homoseksin, mutta kirkko ja monet muut eivät! :-(
Jos tahtoo keskustella asiallisesti jostain muusta aiheesta, kannattaa aloittaa keskustelu jollain muulla palstalla! :-)
Toki voi muillakin palstoilla keskustella. Mutta todella hyvä on että täälläkin on näitä hyviä keskustelun aiheita edes välissä. Trollit yrittävät kyllä häiritä parhaansa mukaan, mutta se lienee tällaisen avoimen palstan riesa kaikkialla?
”Ei ollutkaan enää riemu siitä, että on pelastettu, vaan on pelko siitä, että on mahdollisesti unohtanut noudattaa jotakin ohjetta.”
”Lain alle joutuminen ei ole yhden eikä kahden kristityn taipumus, vaan jatkuva viettelelys, jota vihollinen kuiskaa korvaan: jos et noudata kaikkea, et ole kunnon kristitty, et ehkä enää ollenkaan tiellä.”
Mielestäni juuri tällaisia keinoja yhä käytetään. Asetetaan yksilöt suureen epävarmuuteen, että oletko todella noudattanut kaikkea juuri oikein – ellet ole, et ole ”oikea” uskova. Toisin sanoen yhteisö kääntyy kontrolloimaan toinen toisiaan (kuin fariseukset ikään) miten määräyksiä noudatetaan. Joillakin yhteisöillä se jopa koskee mielipiteitäkin!
Tuo on mitä pahinta vallankäyttöä.
”…tie Jeesuksen ristin juureen. Sieltä ja vain sieltä tulee ymmärrys, että eri aikoina, eri paikoissa ja eri kulttuureissa, puhumattakaan yksilöllisistä eroista, lähimmäisenrakkaus saattaa merkitä eri asioita.”
Aivan, meitä ei ole kielletty olemana käyttämättä ymmärrystämme ja järkeämme vaan pikemminkin päinvastoin.
”Saman jäykän ohjeen noudattaminen onkin toisen tuhoamista, vaikka toisessa tilanteessa sen noudattaminen on lähimmäisenrakkautta.”
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14463923/olla-lain-alla
Kun jotain lakia tai määräystä yritetään käyttää jäykästi, se todellakin voi toimia jopa itseään vastaan. Kun luulemme tekevämme hyvää, lopputulos on kaikkea muuta.
Onhan aina mahdollisuus tulla pois sieltä lain alta. Tosin se vaatii tutustumista mistä Jumalan armossa on kysymys?
A ansaitsematon
R rakkaus
M minun
O osakseni
Eli mitään ihminen ei voi tehdä Jumalalle ansaitakseen Jumalan rakkauden. Se tulee silkasta agabe rakkaudesta jokaista ihmistä kohtaan Jumalalta ja on kaikkia ihmisiä kohtaan yhtä suuri.
Todellisesti asiat nyt vain ovat näin huonolla tolalla, kuin ovat,
- koska 'uskoviksi' itseään nykyaikoina kutsuvat eivät oikeastaan usko siten, että usko tulisi teoissa ilmi - samalla tavoin, kuin ensimmäisten uskovien keskuudessa. Kuten on kuvattu kirjoituksissa.
Uskosta siis lähinnä vain puhutaan ja keskustellaan. Kuten mekin nyt teemme.
Uuden testamentin ohjeet ja käskyt ovatkin osoitettu yhteisöille ja yksilöille, joita ohjasi ja hallitsi Jumala! Ja joissa Totuus ja Pyhä Henki vaikutti uskovissa - paitsi rakkautta Jumalaan - niin myös keskinäistä yksimielisyyttä ja rakkautta!
Siksi ensimmäiset uskovat kykenivätkin noudattamaan käskyjä ja ohjeita. Johannes jopa kirjoittaa kirjeessään, etteivät ne ole vaikeita noudattaa.
Mutta kuten jo alussa todettiin - ovat asiat nykyään toisin.
Ei ole yhteisöllisyyttä ja rakkautta nykyuskovien välillä! Eikä ole rakkautta Jumalaan! Ei ole edes pyrkimystä tällaiseen ensimmäisten tekojen mukaiseen yhteyteen ja ykseyteen.
Niinpä kirkot ja seurakunnat ovatkin nykyaikana vain yhteiskunnan ohjaamia ja hallitsemia keskustelukerhoja ja harrastepiirejä ja yhdistyksiä! Kuten täällä käymämme suomi24-keskustelu uskonasioista - on vain alaviitettä yhteiskunnallisessa keskustelussa!
Harvinaisen turha kuitenkin on edes keskustella Jeesuksen ja Uuden Testamentin ohjeiden ja käskyjen noudattamisesta,
- kun meitä todellisesti (toistan taas) ohjaa ja hallitsee yhteiskunta - siis ihmiset - ja sitä kautta Jumalan vastustaja ja vihollinen!
Siis tosiaan - eipä jää kristinuskosta näin ollen jäljelle muuta kuin tyhjät puheet ja keskustelut sekä kenties epävarma turvautuminen armoon - mutta vain 'ristin ryövärin armoon' - sillä teoissamme tulee ilmi, että Jumala on meidät hylännyt,
- ja täällä jokainen uskoo mitä haluaa ja elää niin kuin itse oikeaksi katsoo!
”…kirkot ja seurakunnat ovatkin nykyaikana vain yhteiskunnan ohjaamia ja hallitsemia…”
Yhteiskunnan muodostamme me kaikki. Kirkot ovat omia yhteisöjään, jotka luonnollisesti kuuluvat osana tähän yhteiskuntaan. Yhteiskunta ei ohjaa, vaan kaikki ne eri yhteisöt jotka kirkon piirissä ovat.
”Ei ole yhteisöllisyyttä ja rakkautta nykyuskovien välillä!”
Eipä niin kun moni haluaa yksilöllisin perusten liittyä sellaiseen yhteisöön, minkä kokee mieleisekseen.
tämä on jännä asia – tavoitellaan kollektiivista uskoa mutta kaikin tavoin vastustetaan kaikkia sellaisia ilmentymiä.
...ja höpö höpö jne...jne... ;-(
"Lain alta on vain yksi tie pois. Se on tie Jeesuksen ristin juureen. Sieltä ja vain sieltä tulee ymmärrys, että eri aikoina, eri paikoissa ja eri kulttuureissa, puhumattakaan yksilöllisistä eroista, lähimmäisenrakkaus saattaa merkitä eri asioita."
Minusta Jeesuksen ristin juurelta ei tule ymmärrystä (moraali-)relativismista. Pikemminkin päinvastoin.
Jep - tulee kehotus palata ensirakkauteen tekemään niitä ensimmäisiä tekoja!
Muu puhe rakkaudesta on vain sanahelinää - teeskentelyä, valehtelua ja itsepetosta, jolla hämärretään ja peitetään se tosiasia, että ei rakasteta Jumalaa eikä lähimmäistä (veljeä) niin kuin on käsketty!
Turhaan ei ole kirjoitettu, että turhia sanoja puhuu kansa, jolle päivä ei enää koita!
Eli kiistät sen että eri aikakausilla on ollut omat merkityksensä näille termeille?
Jokainen Suomen kansalainen on Suomen lain alla. Lammaspaimenten ja kamelikuskien satoja vuosia sitten laatimat lait eivät kuulu meille.
Miksi vääristelet? Eihän Noora niin sanonut vaan ettei Kristuksen ristin juurelta ei aukea relativismi.
Olen huomannut että yleensäkin teikäläisille (relativistit liberaalit), on vaikeaa keskustella logiikanne heikkouksista. Pääasiana tuntuu sen sijaan olevan umpimähkäinen, puhkikuluneiden ja osoitteettomien iskulauseiden heittely tyyliin:
"Mielestäni juuri tällaisia keinoja yhä käytetään. Asetetaan yksilöt suureen epävarmuuteen, että oletko todella noudattanut kaikkea juuri oikein – ellet ole, et ole ”oikea” uskova."
Ymmärrän että uskosta osattomillakin on tarve eskustella uskonnosta mutta on kaksi eri asiaa puhua ulkokohtaisesti uskonnosta ja USKOA. Yleensä en edes viitsi vastailla loputtomiin jankkauksiisi joissa ei ole päätä ei häntää, mutta asenteellisuutta ja tietämättömyyttä sen sijaan liiaksi asti.
MUmmomuori on oikees täs. Teijän lössiltä kyllä irtoaa jos jonkinlaista "lakipakettia" joka on koostettu kulloisenkiin korvasyyhyn tuuliviirin mukkaan.