Yhä useampi maisteri on työtön

llisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli kaikkiaan 336744 korkeasti koulutettua työtöntä.

n koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä ka

toukokuussa luku oli 26?606 eli vuodessa valkokaulustyöttömyys kasvoi 26,8 prosenttiyksikköä.

Kaikkien alojen työttömyys kasvoi viime vuoden toukokuun ja tämän vuoden toukokuun välissä 16,2 prosenttiyksiköllä.

myyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihme

ä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

ömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyy

itten työttömänä oli neljä tuhatta eri alojen insinööriä. Tänä vuonna heitä on jo lähes tuhat enemmän.

Taulu uskoo, että korkeasti koulutettu

sa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

myyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maisterei

n alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

stavalmistuneiden akavalaisten työttömyys kasvoi vuoden aikana 27,2 prosenttia ja kaikilla aloilla 55,4 prosenttiyksikköä.

Lähde: Akava

eampi maisteri on työtön

Akateeminen koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuod

nen koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereide

1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosen

inen koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri a

pi maisteri on työtön

Akateeminen koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttö

aikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli kaikkiaan 336744 korkeasti koulutettua työtöntä.

Vuoden 2012 toukokuussa luku oli 26?606 eli vuo

e kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli kaikkiaan 336744 korkeasti koulutettua työtöntä.

Vuoden 2012 toukokuussa luku oli 26?606 eli vuodessa valkokaulustyöttömyys kasvoi 26,8 prosenttiyksikköä.

a oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli kaikkiaan 336744 korkeasti koulutettua työtöntä.

Vuoden 2012 toukokuus

sa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli kaikkiaan 336744 korkeasti koulutettua työtöntä.

Vuoden 2012 toukokuussa luku ol

mistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

sa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistere

istä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli kaikkiaa

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömän

Akateeminen koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaa

Kun ilmaista koulutusta jaetaan valtion varoilla, niin aina sille ottajia näyttää löytyvän. Eipä juuri niin turhaa oppiainetta yliopistoista löydy, että nuorison hälytyskellot soisivat ennen kuin ovat itse valmistuneet työttömiksi.

koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömä

ä useampi maisteri on työtön

Akateeminen koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

Lisäksi kerran hankitusta muutaman vuoden turhasta koulutuksesta tuntuu tulevan porukalle niin suuri osa identiteettiä, että sen jälkeen minkään hyödyllisen työn opettelu ei enää tule koskaan kyseeseen.

Taisi unohtua se tilasto, että suurin osa niistä maistereista on kyllä töissä...

työllinen kirjoitti:

Taisi unohtua se tilasto, että suurin osa niistä maistereista on kyllä töissä...

Suurempi osa tosiaan on töissä kuin ammatillisen koulutuksen käyneistä, kansa- tai peruskoulutaustaisista nyt puhumattakaan, eli korkeakoulutettujen työttömyys on muita ryhmiä vähäisempää.

Toiseksi: mitähän ne myyttiset "oikeat työt" muuten ovat, kun niihin aina vedotaan? Yhä hupenevia suorittavia töitäkö, joista vähän koulutetut työnhakijat kilpailevat keskenään ja maahanmuuttajien kanssa? Eiköhän sellaisiin hommiin ja myöskin ammatillista koulutusta vaativiin töihinkin ole ihan tarpeeksi tulijoita entuudestaan.

Toisaalta olisi kiva tietää miten iso osa maistereista tekee oikeasti hyödyllistä työtä. Virastojen virkakyösteillä ja -kyllikeillä työaika kuluu lähinnä kahvia ryystäessä ja netissä surffaillessa, vieläpä veronmaksajien laskuun. Työllä tulisi olla jokin yhteiskuntaa tavalla tai toisella hyödyttävä päämäärä, julkkarin lekotteluvirat ovat pikemminkin haitallisia yhteiskunnan kannalta koska noiden suojatyöpaikkojen tukemiseen menee mielettömästi kansalaisten rahaa velkarahaa.

järkeätouhuun kirjoitti:

Toisaalta olisi kiva tietää miten iso osa maistereista tekee oikeasti hyödyllistä työtä. Virastojen virkakyösteillä ja -kyllikeillä työaika kuluu lähinnä kahvia ryystäessä ja netissä surffaillessa, vieläpä veronmaksajien laskuun. Työllä tulisi olla jokin yhteiskuntaa tavalla tai toisella hyödyttävä päämäärä, julkkarin lekotteluvirat ovat pikemminkin haitallisia yhteiskunnan kannalta koska noiden suojatyöpaikkojen tukemiseen menee mielettömästi kansalaisten rahaa velkarahaa.

Lue lisää

Minä vaan sitä millä elätämme nämä työttömät koulutetut. Heidän koulutuksensa on jo tullut maksamaan hurjasti meille pieni palkkaisille työssä käyville ja muille veron maksajille. Miksiköhän tällä palstalla toistetaan aloittajan tekstiä kommentoimatta siihen mitenkään. Joku tällä palstalla kirjoitti, että suurin osa koulutetuista maistereista on kuitenkin töissä. No perus koulussa opetetun matematiikan mukaan suurimmalla osalla tarkoitettaisiin tässä tapauksessa sitä, että 51 % maistereista on töissä, no tämä ei paljon lohduta. Vai onko kirjoituksissanne sitä sekavaa yliopisto matematiikkaa jonka takia teitä ns korkeasti koulutettua väkeä ei oteta töihin. Käsittämätön on myöskin tämä väite, että kokonais työttömyys olisi lisääntynyt vuodessa yli 50 % siinäkin on sitä yliopisto laskennan harhaa. Tälläisen kuin minun mielestäni, jonka koulutus rajoittuu pelkästään peruskoulun oppimäärään te yliopisto tason koulutetut olette käytännön elämästä hyvin kaukana liika koulutus on tavallaan teitä tyhmentänyt esm matematiikkahan on muuttumatonta, mutta te olette lähteneet tekemään siitä ihan omanlaisenne ja matematiikasta vaikeampaa kuin se on !kaan, taikka sitten teidän kouluttajanne on tehneet teistä kaltaisiaan. Esm palkka laskenta on niin helppoa, että pelkällä peruskoulun oppimäärällä siitä selviää mutta te pidätte sitä koulutuksenne mukaan kauhean moni mutkaisena niin kuin se teille onkin, Minäpä näytän: Brutto palkka 1000e- vero 26%- sotu2% - ammatiyhdistys maksu 1%. Onko vaikeata? Nyt oletan, että te kuvittelette, ettei näihin asioihin pysty kuin kaltaisenne korkea koulutetut, ette te niin huippu välkkyjä ole kuin koulujenne perusteella teille on uskoteltu. Matematiikka hoituu suurimaksi osaksi ihan tavallisella tasku laskimella jos sitä ei tehdä turhan vaikeaksi käsittää. Nyt käsitykseni on tämä, että yliopisto koulutus on etääntynyt liiaksi kauas käytännön elämästä ja sen takia työn antajat ei ota teitä töihin koska heillä on vaikeutensa sitten valvoessa, esm teidän liian monimutkaista matematiikkaanne. Älkää korostako työn antajallenne liikaa yliopistotason sivistystänne tai osaamistanne pahennatte vain oman työpaikkanne.
No kielet on sellainen asia joissa vähemmän oppinutta on voitu naruttaa, esm tietokoneitten ohjeet ja sanastot oli ajkujaanmuilla kuin suomen kielellä ja me vähemmän koulutetut emme voineet opia niitä titokoneita niin nopeasti kuin ne jotka osasivat englantia. Mutta kyllä te nautittekin siitä oikein sydämmenne pohjasta kun saitte näyttää meille vähemmän koulutetuille etevämyytenne.

Pötköpölvästi tuottaa paljon aineistoa mielenterveysongelmia tutkiville.

Mihin tämä tietosi Ruotsin työmarkkinatilanteesta pohjautuu?
Minkä alan osaajille on kysyntää ja onko paikkoja auki enemmänkin kuin kaksi?

tiedostakiitollisena kirjoitti:

Mihin tämä tietosi Ruotsin työmarkkinatilanteesta pohjautuu?
Minkä alan osaajille on kysyntää ja onko paikkoja auki enemmänkin kuin kaksi?

Opettajista on ainakin pula. Kyse on tuhansista ihan oikeasti.

varmaankin edellytetään joko äidinkielenä ruotsi tai todella erinomainen ruotsinkielentaito, muuten opettajan mahdoton toimia Ruotsissa.

Totta on koulut tyhmentävät ihmistä hyvin monilla aloilla

On tapauksia kun maailman rikkaimmaksi itsensä tienanneet eivät ole käyneet päivääkään koulua. Kauppa alalla menestynyt peruskoulunkäynyt ystäväni sanoi, että ei liike ala ole muuta kuin että ostaa halvalla ja myy kallilla.

Tohtoreiden työttömyys on selvästi harvinaisempaa kuin väestöllä keskimäärin. Hurjan kannattava tohtorin tutkinto ei tosin työllistymismielessä ole siksi, että sillä pääsee vain hyvin harvoihin tehtäviin, joihin ei maisterin tutkinnolla pääsisi.

Yksi merkittävimmistä tekijöistä työllistymisen kannalta on koulutustason lisäksi koulutusala. Kaikkien alojen keskiarvotohtoria paremmin työllistyvät ylemmän korkeakoulututkinnon esimerkiksi lääketieteen, oikeustieteen, farmasian ja kasvatustieteen alalta suorittaneet.

kbnykd kirjoitti:

Tohtoreiden työttömyys on selvästi harvinaisempaa kuin väestöllä keskimäärin. Hurjan kannattava tohtorin tutkinto ei tosin työllistymismielessä ole siksi, että sillä pääsee vain hyvin harvoihin tehtäviin, joihin ei maisterin tutkinnolla pääsisi.

Yksi merkittävimmistä tekijöistä työllistymisen kannalta on koulutustason lisäksi koulutusala. Kaikkien alojen keskiarvotohtoria paremmin työllistyvät ylemmän korkeakoulututkinnon esimerkiksi lääketieteen, oikeustieteen, farmasian ja kasvatustieteen alalta suorittaneet.

Lue lisää

"Kaikkien alojen keskiarvotohtoria paremmin työllistyvät ylemmän korkeakoulututkinnon esimerkiksi lääketieteen, oikeustieteen, farmasian ja kasvatustieteen alalta suorittaneet."
Paitti jos aletaan kouluttaan näille aloille entistä enemmän väkee?
Suomen nuorisoo pitäs alkaa kouluttaan pienviljelijöiksi?
Ei siin paljoo rahhaa tulis mutta elämisen minimi olis turvattu?
(eli jos ei muuta "työtä" löydy niin yks kasvattaa kanoja yks sikoja yks kanalle ruokaa yks sijoille ruokaa jne jne.. kiinassakin suurin osa porukasta elää itse viljelemiensä riisipeltojen tuotolla (koulutus "buumi" oli tässä)

"Mitä vähemmän koulutusta, sitä todennäköisimmin on työtön ja vähävarainen."
miten niin jos otetaan 10 (kouluttamatonta) ja 10 (todella hyvin kouluttautunutta) työtöntä niin molemmissa ryhmissä on työttömyys 100%?
Jos lakiin tehdään vaatimus et pitää käydä kouluja voidakseen toimia lääkärinä niin silloin tietenkin koulutus auttaa (onhan suomessakin ollu noita valelääkäreitä?)
Voitas tehdä laki et siivota saa vaan sellainen henkilö joka on suorittanu 6v kestävän siistijä koulutuksen? ja vuosittain koulutettas 100 ihmistä alalle työnsaanti koulutuksen jälkeen olis varmaa? ja yritykset maksais melkeinpä mitä vaan Siivoojasta?

lailla.töitä kirjoitti:

"Mitä vähemmän koulutusta, sitä todennäköisimmin on työtön ja vähävarainen."
miten niin jos otetaan 10 (kouluttamatonta) ja 10 (todella hyvin kouluttautunutta) työtöntä niin molemmissa ryhmissä on työttömyys 100%?
Jos lakiin tehdään vaatimus et pitää käydä kouluja voidakseen toimia lääkärinä niin silloin tietenkin koulutus auttaa (onhan suomessakin ollu noita valelääkäreitä?)
Voitas tehdä laki et siivota saa vaan sellainen henkilö joka on suorittanu 6v kestävän siistijä koulutuksen? ja vuosittain koulutettas 100 ihmistä alalle työnsaanti koulutuksen jälkeen olis varmaa? ja yritykset maksais melkeinpä mitä vaan Siivoojasta?

Lue lisää

Oli näköjään liian vaikea ymmärtää.

Katso vaikka googlesta, mitä sanalla "todennäköisyys" tarkoitetaan.

Kun ymmärrys on tuota luokkaa jään väistämättä miettimään, että voiko "lailla.töitä" olla normikansalainen, käynyt normikoulun (edes peruskoulun???) jne.

ennenoliapukouluja kirjoitti:

Oli näköjään liian vaikea ymmärtää.

Katso vaikka googlesta, mitä sanalla "todennäköisyys" tarkoitetaan.

Kun ymmärrys on tuota luokkaa jään väistämättä miettimään, että voiko "lailla.töitä" olla normikansalainen, käynyt normikoulun (edes peruskoulun???) jne.

Lue lisää

Työllistymisen esteitä pitäs poistaa?? ?
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002798352.html
Jos vaaditaan et pitää olla koulutus ennenkuin töitä saa tehdä?
Niin koulutusvaatimus huonontaa työnsaanti mahdollisuuksia? (laki?)
Työnantaja/työntekijä kyllä tietävät et koulujakäymätön apinakin osais TYÖN tehdä ... mutta laki?

"Katso vaikka googlesta, mitä sanalla "todennäköisyys" tarkoitetaan."
Politikkojen tehtävä on muuttaa todennäköisyyttä?
Jos politiikko sanoo että ensi vuonna autovero joudutaan 2 kertaistaan niin viimeinenkin uutta autoa haluava koittaisi ostaa sen nyt? (koska nyt sen saa halvalla?)