Kirjoitin joskus joulukuussa oheisen koluminin ja keskustelunavauksen koskien viime aikoina julkistettuja globalisaatioraportteja. mm. Eva ja Brunila. Joulukuun alussa minun keskeinen ajatukseni liikkui teemalla, mitä on korkeaosaaminen? Tiedotusvälineet olivat tuolloin aika paljon aiheen kimpussa. (oheinen linkki juttuun)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000005639731#22000000005639731
Keskeinen ajatus oli että, nyt julkaistut raportit ovat liian ylimalkaisia ja vaativat vielä paljon tarkennuksia. Tänään Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kauppatieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja professori Uolevi Lehtinen ottaa kantaa samaan asiaan. Otsikolla "Globalisaatioraportit turhan yleisluonteisia".
Olen prof. Lehtisen kanssa aivan samaa mieltä siitä että, liiketaloutta ja varsinkaan liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita ja -keinoja ei ymmärretä kyllin syvällisesti ja laajasti (Lehtinen HS. 16.1.04). Koko keskustelua on häirinnyt voimakas yleistäminen. Toisaalta puhutaan osaamisen kehittämisestä ja toisaalta Suomen pärjäämisestä globaalissa toimintaympäristössä. Nämä käsitelanseeraukset eivät kerro mitä, kenen ja miten tulisi toimia. Toitotetaan innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja puhutaan globalisaatiosta kauniita.
Valtion tehtävänä on taata yrityksille hyvä ympäristö toimia. Yritysten tehtävänä on luoda menestyviä asiakkuuksia, jotta yritys itse voisi menestyä. Tästä seuraa lieveilmiöinä yhteiskunnalle hyvää, mm. työllisyyden ja tulojen suhteen. Tämä on siis peruskaava. Valtion tulee tukea yrittäjyyttä. Nykyisessä maailmantilanteessa se tarkoittaa, että markkinat ovat globaalit. Valtion tulee tukea Suomalaisten yritysten menestystä maailmankaupassa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Presidentti Halosen globalsaatiota päivittelevä politiikka on hyvää ja ansaitsee huomion. Tosin, Halosta ja raportteja vaivaa sama ongelma. Ollaan liian maailmoja syleileviä. Silloin teot ja konkretia jää vajavaiseksi.
Teesini siis on: Lisää konkretiaa raportteihin ja tekemisiin, jotta Ahtisaaren ei tarvitse lomaillessaan ruveta penkomaan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä…
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000005639731#22000000005639731
Keskeinen ajatus oli että, nyt julkaistut raportit ovat liian ylimalkaisia ja vaativat vielä paljon tarkennuksia. Tänään Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kauppatieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja professori Uolevi Lehtinen ottaa kantaa samaan asiaan. Otsikolla "Globalisaatioraportit turhan yleisluonteisia".
Olen prof. Lehtisen kanssa aivan samaa mieltä siitä että, liiketaloutta ja varsinkaan liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita ja -keinoja ei ymmärretä kyllin syvällisesti ja laajasti (Lehtinen HS. 16.1.04). Koko keskustelua on häirinnyt voimakas yleistäminen. Toisaalta puhutaan osaamisen kehittämisestä ja toisaalta Suomen pärjäämisestä globaalissa toimintaympäristössä. Nämä käsitelanseeraukset eivät kerro mitä, kenen ja miten tulisi toimia. Toitotetaan innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja puhutaan globalisaatiosta kauniita.
Valtion tehtävänä on taata yrityksille hyvä ympäristö toimia. Yritysten tehtävänä on luoda menestyviä asiakkuuksia, jotta yritys itse voisi menestyä. Tästä seuraa lieveilmiöinä yhteiskunnalle hyvää, mm. työllisyyden ja tulojen suhteen. Tämä on siis peruskaava. Valtion tulee tukea yrittäjyyttä. Nykyisessä maailmantilanteessa se tarkoittaa, että markkinat ovat globaalit. Valtion tulee tukea Suomalaisten yritysten menestystä maailmankaupassa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Presidentti Halosen globalsaatiota päivittelevä politiikka on hyvää ja ansaitsee huomion. Tosin, Halosta ja raportteja vaivaa sama ongelma. Ollaan liian maailmoja syleileviä. Silloin teot ja konkretia jää vajavaiseksi.
Teesini siis on: Lisää konkretiaa raportteihin ja tekemisiin, jotta Ahtisaaren ei tarvitse lomaillessaan ruveta penkomaan tekemisiä ja tekemättä jättämisiä…
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>Valtion tehtävänä on taata yrityksille hyvä ympäristö toimia.>> Ei kai sitä voi jättää yritysten "hyväntahtoisuuden" varaan, äänestäjien toimeentuloa, nehän joutuvat yritykset leikkelemään palkkoja yms. jatkuvasti, kun kilpailu kiristyy. Tuloksena aivan varmasti banaanivaltio, täällä tosin ilman banaaneja.
http://www.kepa.fi/uutiset/talous/3645
http://agricola.utu.fi//nyt/arvos/tekstit/53.html