många svenskspråkiga ungdomar som studerar på finska.Det är ett måste i vissa yrken,det finns helt enkelt inte svenskspråkig utbildning.
Nu stjäl ju de här ungdomarna finskspråkigas studieplatser.
Nu stjäl ju de här ungdomarna finskspråkigas studieplatser.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vanlig målare "pintakäsittelijä ",det kan man inte studera på svenska i södra Finland,Endast i österbotten.
Jag gick työkkäris utbildning till närvårdare på finska.Det fanns inte på vår ort på svenska.
Det är ju fint att alla ändå inte måste flytta till Sverige för att få yrkesutbildning.
Bra med yrkesutbildning på svenska ,man lär ju sig alla yrkestermer som för det mesta används på finska i vardagslivet.(yrkesspråket )
på finska ska det vara
Kappas vaan. Mannet porisee keskenään.
Talar de svenska (utom de som reser mellan Finland och Sverige )
Kyllä, kaikissa suomenkielisissä opinahjoissa on myös ruotsinkielisiä. Luin yliopistossa aikoinaan ainetta, johon otettiin 20 opiskelijaa. Heistä 2 oli ruotsinkielistä.
Alla vill inte flytta hundratals kilometer för att gå i en vanlig yrkesskola om det finns finskspråkig skola på hemorten.
Tilanne on ylipäänsä näiden asioiden suhteen paljon monitahoisempi Suomessa kuin mitä palstafennot täällä esittävät.
Palstafennoilla ei tunnu olevan kovin realistista käsitystä maastamme. Suomen kieli ja ruotsin kieli elävät usein rinnakkain, ja tämä ei tuota useimmille ihmisille mitään ongelmaa, koska ainakin rannikolla ja pääkaupunkiseudulla on totuttu tällaiseen asetelmaan.
Gärna skickar man ju inte en som just slutat grundskolan långt från hemmet.
Suomenkielisten ja ruotsinkielisten tilanne ei ole vertailukelpoinen. Suuri enemmistö suomenruotsalaisista ja lähes kaikki ruotsinkieliset nuoret osaavat suomea erinomaisesti ihan todellisuuden sanelemana; Maan valtakieli on suomi ja suuri osa ruotsinkielisistä asuu/ tekee töitä kunnissa, joissa suomi on enemmistökieli (PK-seutu, Porvoo, Vaasa yms.), jopa Raaseporissa on neljännes suomenkielisiä. Ummikkoruotsinkielisiä kuntia on vain muutamia lähinnä Vaasan lähellä ja Ahvenanmaalla. Jos ruotsinkieliset tarvitsevat suomea paljon enemmän ja tulevat siis luonnollisesti sillä myös koulutuksen parissa paremmin toimeen kuin päinvastoin, niin siitä ei voida päätellä että ruotsinkielisiä sorretaan tai että he olisivat mystisesti ahkerampia opiskelemaan kieliä.
Sillä ei ole merkitystä, että ruotsinkielisen koulutuksen korkeammat sisäänpääsyprosentit selittyvät hakijoiden pienemmällä määrällä. Jos verovaroin ylläpidettävien koulutuspaikkojen suhteellinen määrä on jopa moninkertainen suomenkielisiin verrattuna, niin se on yksiselitteisesti väärin.
"Jos verovaroin ylläpidettävien koulutuspaikkojen suhteellinen määrä on jopa moninkertainen suomenkielisiin verrattuna, niin se on yksiselitteisesti väärin."
Mitä suhdelukua tulisi käyttää vertailulukuna sitä suhteellista koulutuspaikkojen määrää laskettaessa?
Suhteessa mihin siis?
Suomenkielisen koulutuksen tarjonnassa on lähtökohtana talouden tarpeet: Tekniikan ja kaupan alan opiskelupaikkoja on paljon enemmän kuin taiteen tai historiantutkimuksen, koska talous tarvitsee enemmän kulutushyödykkeiden suunnittelijoita, valmistajia ja markkinoijia. Miksi ruotsinkielisen koulutuksen suunnittelu ei voi lähteä samoista lähtökohdista? Tarvitsemmeko me todella niin kipeästi jokaista halukasta ruotsinkielistä historioitsijoiksi, kielitieteilijöiksi tai merkonomeiksi, että kaikki halukkaat täytyy päästää sisään?
Iden här kedjan talas om högst vanlig yrkesutbildning,jobb som utförs med händerna.
Nu talar vi ju om att det INTE FINNS utbildning på svenska till alla vanliga yrken ?Det stängs skolor och dras in utbildningsplatser.