Mukavat "veijarit" tapasin heitä lapin matkalla, kun autonsa oli vähän erimielinen matkan edistymisen suhteen. Englantia puhui yksi joukosta, että selvän sai. Iloisuus paistoi läpi. Etupyörän laakeri oli mennyt, vanhempi auto, niistä helppo vaihtaa. Tarjosin kyydin n 10 km autotarvikeliikkeeseen, hyllystä löytyi laakeri. Yksi paha vain oli meidän kulttuurimme verraten, olivat tehneet sapuskan tekoon pienen nuotin parkkipaikalle, siihen juuri ennätti hätiin, nostettiin nuotio penkkaan lapiolla, soran päälle. -viime kesältä.
En tiedä, onkohan valistettu, että saisi olla nestekaasua mukana, varmaan informoitu. Käteviä pieniä kaasupulloja olemassa, jonka voi repussa kantaa.
Tietenkin voi meistäkin sanoa, että ollaanko me jo liiaksi "hygienisiä"?
Metsässä kuitenkin normia, että pienet tulet tehdään, kun ei mitään estettä ole paloturvallisuuden suhteen. Ei hääviä nuotiota tarvita, kun kahvit kiehahtaa. Jos kuusen naavaa saatavilla, se mainio ja kuuma tulen tekoon, ja ainahan kuivaa risua on. Varmaan monille jo outoa "kynsitulien teko"
Thaimaalaiset marjanpoimijat ovat taas työssään Suomen metsissä.
Suomeen tulee vuodessa noin 3500 poimijaa Thaimaasta. Ulkomailta poimijoita tulee myös lisäksi mm. Ukrainasta ja Venäjältä.
Marjayrittäjän mukaan hän maksaa tällä hetkellä 70 senttiä kilolta,
elokuussa taksa oli euronkin kilolta.
Pomija poimii noin 150-200 kiloa puolukkaa päivässä
Palkastaan poimijat maksavat itse kaikki kulunsa.
- Huippupoimija voi saada päivässä kokoon 250 kiloa puolukkaa, mutta se on harvinaista. Keskiansio päivässä on ollut noin 120 euroa. He maksavat itse siitä majoituksen, ruuan ja lennot ja autojen polttoainekulut, Posiolla asuva Lehtiniemi kertoo.
Metsämarjojen poiminta on verotonta tuloa.
- Samat poimijat haluavat tulla yhä uudelleen Suomeen, heillä on meno-paluu -lippu ja viisumi sen mukaan. Heillä on kansainvälinen ajokortti ja käytössä auto ja peräkärry. He liikkuvat pikkubussilla kahdeksan hengen ryhmissä tai sitten pikkuautolla viiden hengen ryhmissä.
Kuukausipalkka Thaimaassa 200 euroa.
IHAN KUIN MEILLÄKIN MAANVILJEJELIJÖILLÄ HEIKOIMILLAAN.
-se vain valitettava tosiasia.
Siihen pakko ottaa lisää työtä, että saa leipää ja särvintä.
- Nämä poimijat täällä ovat lähes kaikki maanviljelijöitä, joiden keskipalkka Thaimaassa noin 200 euroa kuukaudessa. He poimivat täällä 6-8 tuntia päivässä. Vapaapäivät ovat sitten yleensä alkuviikosta.
Poimijat ovat tyytyväisen oloisia asumiseensa ja oloonsa. Poimijat saunovat, uivat ja pelaavat jalkapalloa vapaa-aikana.
Ahkeria ihmisiä ja silti jää paljon marjaa metsiimme meidänkin kerätä.
Osaako nyt oikein sanoa, paljonko metsiin jää ? Jos jonkun heittäisi, niin varmaan 10-20 % tulee poimituksi.
Jonkunhan ne marjat pitää poimia että me saamme hilloa ja mehuja ja mustikkapiirakkaa.
Osin IS :lähde
Sepä siitä.
Tsemppiä marjanpoimijoille !. Olen "sydämessä" mukana.
En tiedä, onkohan valistettu, että saisi olla nestekaasua mukana, varmaan informoitu. Käteviä pieniä kaasupulloja olemassa, jonka voi repussa kantaa.
Tietenkin voi meistäkin sanoa, että ollaanko me jo liiaksi "hygienisiä"?
Metsässä kuitenkin normia, että pienet tulet tehdään, kun ei mitään estettä ole paloturvallisuuden suhteen. Ei hääviä nuotiota tarvita, kun kahvit kiehahtaa. Jos kuusen naavaa saatavilla, se mainio ja kuuma tulen tekoon, ja ainahan kuivaa risua on. Varmaan monille jo outoa "kynsitulien teko"
Thaimaalaiset marjanpoimijat ovat taas työssään Suomen metsissä.
Suomeen tulee vuodessa noin 3500 poimijaa Thaimaasta. Ulkomailta poimijoita tulee myös lisäksi mm. Ukrainasta ja Venäjältä.
Marjayrittäjän mukaan hän maksaa tällä hetkellä 70 senttiä kilolta,
elokuussa taksa oli euronkin kilolta.
Pomija poimii noin 150-200 kiloa puolukkaa päivässä
Palkastaan poimijat maksavat itse kaikki kulunsa.
- Huippupoimija voi saada päivässä kokoon 250 kiloa puolukkaa, mutta se on harvinaista. Keskiansio päivässä on ollut noin 120 euroa. He maksavat itse siitä majoituksen, ruuan ja lennot ja autojen polttoainekulut, Posiolla asuva Lehtiniemi kertoo.
Metsämarjojen poiminta on verotonta tuloa.
- Samat poimijat haluavat tulla yhä uudelleen Suomeen, heillä on meno-paluu -lippu ja viisumi sen mukaan. Heillä on kansainvälinen ajokortti ja käytössä auto ja peräkärry. He liikkuvat pikkubussilla kahdeksan hengen ryhmissä tai sitten pikkuautolla viiden hengen ryhmissä.
Kuukausipalkka Thaimaassa 200 euroa.
IHAN KUIN MEILLÄKIN MAANVILJEJELIJÖILLÄ HEIKOIMILLAAN.
-se vain valitettava tosiasia.
Siihen pakko ottaa lisää työtä, että saa leipää ja särvintä.
- Nämä poimijat täällä ovat lähes kaikki maanviljelijöitä, joiden keskipalkka Thaimaassa noin 200 euroa kuukaudessa. He poimivat täällä 6-8 tuntia päivässä. Vapaapäivät ovat sitten yleensä alkuviikosta.
Poimijat ovat tyytyväisen oloisia asumiseensa ja oloonsa. Poimijat saunovat, uivat ja pelaavat jalkapalloa vapaa-aikana.
Ahkeria ihmisiä ja silti jää paljon marjaa metsiimme meidänkin kerätä.
Osaako nyt oikein sanoa, paljonko metsiin jää ? Jos jonkun heittäisi, niin varmaan 10-20 % tulee poimituksi.
Jonkunhan ne marjat pitää poimia että me saamme hilloa ja mehuja ja mustikkapiirakkaa.
Osin IS :lähde
Sepä siitä.
Tsemppiä marjanpoimijoille !. Olen "sydämessä" mukana.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tällainen kaupunki keikari tuskin pysyisi thai poimijoitten vauhdissa.
Parempi kuin kahvikuppiin poimisi. Se vastaisi thai poimijoitten 100 litraa.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/espanjalainen-meni-marjametsaan-suomessa-hammastyi-poimijoiden-ajattelematonta-tapaa/?utm_source=leiki&utm_medium=iltalehti&utm_campaign=kontekstuaalinen&_ga=1.173991331.1068570255.1473583152
"Pomija poimii noin 150-200 kiloa puolukkaa päivässä".
On valheiden, vale että Thaipoimija poimisi 100-200 kiloa tai edes litraa puolukkaa tai mustikkaa päivässä, vaikka tekisi ympäripyöreitä päiviä.
Itse olen entinen ammattipoimija jolla jo 50 litraa päivässä oikein hyvässä paikassa on todella harvinainen saalis 8 tunnin päivänä ammattipoimureilla. Kokemusta sentään 30 vuotta marjanpoimijana.
Toisekseen Thaipomijoille on luotu minimitulosuoja 20€/pvä, koska osa poimijoista ei ole saanut edes tuota määrää poiminalla itselleen, josta maksetaan vielä asumiskulut, ruoka sekä siirtymisestä marjapaikkaan koituneet kulut. Tuo summa ei ole paljon kun sen jakaa keskimääräisen Thaipoimijan työtuneilla päivässä, joita on 12-16!
1,25-1,67€/tuntipalkka on aika pieni palkka pitkästä työpäivästä, kun siitä vähennetään vielä asumiskulut, ruoka ja autokulut marjapaikoille.
Suomen metsiin pakotettavat työttömät tuksin tienaisivat edes tuota.
vielä lentomatkakulut.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091122294635_uu.shtml
Kyllä he huiskivat kiivaaseen tahtiin. Voi lehtijutun työajat olla alakanttiin pahasti. Sukkelia jänteviä miehiä pääosin. Kun puolukkaa hyvin metsissä, en epäile yhtään. Halpahinta vain 70 snt kilolta. Meidän työttömäksi
oppinut vasuri, pierasisi vain, ja kääntäisi kylkeä, jos esitettäisiin poimintaa. Sanoisi,
että poimi itse marjasi.
Metsiimme jää marjaa suunnilleen sen verran kuin niihin kestävän kehityksen kannalta kuuluukin jäädä ja vastaavasti poimituksi tulee suunnilleen ihmisen omaa kulutusta vastaava määrä. Näin päätellen siitä, ettei ole raportoitu muutoksista mustikka- ja puolukkakasvustomme määrässä puoleen tai toiseen. Hillakasvustoja on tietysti kerrottu olevan vain murto-osan entisistä ajoista, mutta se johtuu soiden kuivatuksesta. Viimeisiin kasvupaikkoihin kohdistuukin ylipoiminta, mikä heijastunee myös kasvustojen tiheyteen.
Onneksi onnistuin välttämään marjanpoiminnan vaikka Vaimo sillä uhkailikin. On kärsivällisemmän miehen touhua.
Tulin juuri metsästä katsomasta kaatoiko kahdenviikon takainen myrsky puita ja samalla katsastin puolukoita, joita näytti olevan runsaasti. Ja metsästä tuliaisina sain runsaasti hirvikärpäsiä joita vongertaa jatkuvasti pitkin selkää ja niskaa. Puolukoilla ei kyllä taida rikastua, luin lehdestä että maksavat euron kilo.
En nyt käsitä "kestävää kehitystä" MARJOIHIN ?
Otetaan esimerkki omenapuut nyt "taas" antaneet "hirmu" sadon, varmaan laajemminkin, kokomaassa. Omena aikansa siinä varren nokassa kiinni, kun aika, tipauttaa itsensä, miten se marjojen tapaan liittyy kestävään kehitykseen ?
Varmaan ajat takaa, että varvut marjan poiminnassa vahingoittuu, ja lähtee poimintakoneen piikkien mukana pois, marjojen sekaan.
Tallomista en näkisi niinkään vahingolliseksi, kun se jalan paikka katsotaan paljolti siihen sopivaan paikkaan, ei siihen marjapehkoon.
Mutta, luonnolla tapa korjata jälet.
NÄKEMYKSIÄ VOI OLLA MONIA.
-itsellä tällainen.
Jos vaikka tuohon vielä heittäisi orapihlaja aidan.
Meillä (minä) leikattiIn toissa keväänä maata myöten vanha aita.
JÄI N 20 CM TYNGÄT.
Nyt kaksikautta kasvanut, ja pitänyt paljon leikata, aina ne sivulle televat pitkät yksittäisit oksat, jotta sitten alkavat kasvamaan ylöspäin, kuin päältäkin nätisti kasvua, tulee sitten uusi kasvu aina joka tavoittaa pidemmän. Orapihjala aita muutenkin pitää ainaki kahdesti vuodessa leikata. Kesällä tasoitetaan, syksyisin sitten raakempi leikkaus, myös huhtikuussa voi sen tehdä.
Nyt aita jo yli navan korkeaa, ja voi hyvin, on tasaista.
Eli, mitä enemmän leikkaat (oikein) sitä paremmin kasvaa sellaiseksi halutuksi, orapihjala.
Tätä ei voi soveltaa näin esim marjapensaisiin, kuin ei omemapuihinkaan. Niillä eritapa leikata.
Mustikka , puolukka ...ei niin havaintoa, että poiminta menettäisi seuraavan vuoden satoa.? varmaan sitten toisilla erinäkemys ?
Sepä siitä. Oli ainakin perus keskustaista.
Jahs, eiköhän siinä täksipäivää.
Hyvää päivän jatkoa.
Tarkoitan kestävällä kehityksellä sitä, että marjavarvuston on uusiuduttava ja se uusiutuu luonnossa vain marjoissa olevien siementen avulla. Eivät nuo nykyiset varvut ole tuhansien vuosien ikäisiä.
Marjoja ja niissä olevia siemeniähän kyllä riittää, mutta valtaosa niistä jää itämättä, kuten suurin osa muidenkin kasvien siemenistä jää itämättä. Siksi niitä siemeniä tarvitaan niin tuhoton määrä. Ehkä joissakin yliopistoissa on laskettukin erilaisten kasvien itävyysprosentit.
Luonto on myös tarkoittanut, että osa siemenistä siirtyy eläinten syöminä ja ulostamina kauemmaksi alkuperäiseltä kasvupaikaltaan monipuolistuttamaan geeniperimää siellä. Marjat ovat hyvänmakuisia juuri siksi, että eläimet söisivät suuren osan marjoista ja levittäisivät niissä olevat siemenet muualle.
Tuskinpa toimittajat muutama vuosikymmen sitten itkivät metsiin "mätänemään" jääviä marjoja, vaikka poimintaprosentti ei olennaisesti eronnut nykyisestä. Ja olihan suomalaisiakin silloin vähemmän, vain 3-4 miljoonaa. Enimmäkseen maalla varttunut veteraanisukupolvi ymmärsi mainitsemani kestävän kehityksen, vaikka ei ilmaisua käyttänytkään. Vasta nykyinen "kaikki mulle tänne heti" -sukupolvi on suuttunut siitä, että linnuille ja karhuillekin jätetään marjoja. Kasvustojen uusiutuminen siemenistä on sille kaupungissa kasvaneena täysin outo asia, puhumattakaan että se ymmärtäisi mätänemisen ja lahoamisen eron.
Eikö se ole hyvä vain, kun se osa marjoista poimitaan, jotka tiheytensä ansiosta kiinnostaa poimijoita. Taas harvempiosa jää jatkamaan sukua.
Mustikalla ristipölytys ja hyönteispölytteinen.
Näin siis alueilla joissa liikutaan, ja poimitaan.
Sitten valtaosa alueilla, joissa ei käydä, siellä villinä jatkavat, luojan muovaamina. Ja osan näistä sitten metsän eläimet siirtävät kuvaamallasi tavalla.
esim mustikka vain niin ylivoimainen ravinteina. Taas puolukka mukava lisä siinä lautasella, vaikka pari ruokalusikallista, antaa mukavan pirteän makunsa laajemminkin.
http://yle.fi/uutiset/pohjoisessa_kasvanut_mustikka_on_terveellisin/5342907
Puolukalla etunsa aina ollut hyvänä säilyvyytenä. Ennen survottiin soseeksi kellareihin [nykyisinkin], nykyisin sellaisenaankin pakkaskaappeihin.
Mustikka, puolukka ja karpalo, näitä aina poimittuja villejä marjoja ollut ja on. Muitakin paljon, esim variksenmarja. Kosmetiikka teollisuuskin alkanut näitä käyttämään. ja esim tabujen valmistajat ja myyjät saaneet hyvän markkkinanimen mustikasta". "sisältää kuivattua mustikkaa".
Niitä etikettejä eukot pääsosin lukee purkkien kyljistä ao kaupoissa, nykyisin tulleet valtavasti nettimyymälöihin, onko sitten sisältö sitä mitä pitäisi, sitä ei tietäne Vanha-Erkkikään. "AHAA MUSTIKKAAKIN" JA KUN OIKEIN MARKKINAMIEHET OLLEET ASIALLA, SE POISTAA RYPYT SILMIEN ALLA YM MUKAVAA, JA USKOMINENHAN SE HEILLÄ..
Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjaa, joista 37 on syötäviä. Yleisempiä marjoja on noin parikymmentä.
Poimittujen marjojen hyöty euroina. varmaan monia miljoonia.
Sekin tieto varmaankin löytyisi..kuin poimittujen marjojen litra tai kilomäärätkin. Ummikkona arvioisi, olevan 10 miljoonakilon yli, en nyt ala tarkistamaan.
Marjoja ei vielä isommin jalosteta, kuin esim mansikkaa, vadelmakin taisi jalostettuna, tai pihamarjana olla isompaa, kun ennen niitä oli pihapiirissä, kuin villivadelmat. Villivadelmat oli ja on maukkaampia.
Sepä siitä, käsityksiä...
Hirvikärpänen kun asettuu taloksi, heittää siipensä pois.
Ilmeisesti ei ole tautien levittäjä. On ne inhottavia, millä saisi torjuttua ?
Jotkut sanoo, että valkoiset vaatteet, tuntuu ettei mikään auta.
Kun se parvi sattuu kohdalle, on joka paikassa, vielä tuntienkin jälkeen löytyy. Jostain jäänyt mieleen, että jos kylmempää kuin 8 asteteta, ne ei lennä. Tiedäpä sitä.
Mutta Pysty, kun sinä tunnut tietävän marjoistakin niin paljon. Niin mistä johtuu että puolukkasato on tasaisenpaa lähes jokavuosi. Kun taas mustikkaa, joskus on hyvinkin runsaasti. Mutta kuten tänä kesänä, ei tarvinnut noukkuria kassista ottaa. Kun niitä oli niin harvassa, että ei ainakaan minun selkä kestänyt niitä alkaa poimiin. että olisi edes parilitraa saanut.
Kun mustikka kukkii aikaisemmin, kuin puolukka. Niin voiko olla että kevään hallayöt turmelee kukinnan. Muuta syytä en itse löydä moiselle epätasaisille mustikka vuosille.
Tuolla aienmin mainittiinkin, että omenoita tulee hyvin. Vaikka meidän tontin omenapuut alkavat olla ylivanhoja, osa jo kuollutkin. Tulee noista perista jäljellä olevasta, valkeakuulaasta ja punakanelista omenia tosi hyvin. Oksat notkuu maahan asti, omenien painosta.
Hyvä asiahan se on, että marjoja poimitaan ja myös luontomme kestää mainiosti tuon 10-20 prosentin verotuksen ihmisen toimesta, vaikka syömiemme marjojen siemenet eivät päädykään metsäpohjalle, vaan putkea pitkin "Suomenlahteen".
Sen sijaan kaupunkilaistoimittajien vaatimus, että ihmisten pitäisi poimia sata prosenttia kaikista metsämarjoista, olisi luonnon kannalta kestämätön jo muutaman vuoden sisällä. Luultavasti jo 50-prosenttinen verotus näkyisi. Mutta eihän tuollaiselle määrälle ole kysyntääkään, vaikka marjojen terveellisyydestä kuinka valistettaisiin. Arvelisin että marjojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat tuolla 10-20 prosentin poimintasuhteella aika lailla pitkällä ajanjaksolla. Hyvinä vuosina satoa jää yli, mutta ylivuotiset varastot tyhjenevät huonoina vuosina. Suhde toimii niin markkinatalouden kuin luonnonkin näkökulmasta.
Puhuit omenista. Montakohan prosenttia kaupunkitoimittajien omasta omenasadosta "jää mätänemään" omakotitalojensa nurmikolle tai kompostoriin? Arvelisin että kymmeniä prosentteja, vaikka eivät itkekään sitä kolumneissaan?
Kevääseen ja alkukesään liittyvät paitsi hallat myös tuuliset ilmat, jotka haittaavat pölyttäjähyönteisten liikkumista. Siinä kai perussyy mustikkasatojen heittelyihin.
Mustikkasadon ja joskus myös puolukkasadon alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Omalla asuinalueella kuluneena kesänä tuli hyvä mustikkasato. Myös puolukasta näyttäisi tulevan ainakin hiekkakankailla hyvä sato. Muuten varmempi puolukkasato vaihtelee havaintojeni mukaan niin, ettei satoa saa peräkkäisinä vuosina samalta paikalta. Joinakin vuosina se tykkää kasvaa hiekkakankailla, joskus avoimilla paikoilla ja joskus taas ikävästi tiheässä taimikossa.
Omenapuut pitävät yksilöllisiä välivuosia. Harvoin pihan kaikissa omenapuissa on hyvä sato.
Vaimolla on taipumusta innostua marjanpoiminnasta vähän liikaakin. Ihan jees harrastus mutta sitä en ymmärrä että pitää ahnehtia enemmän kuin tarvitsee. Olen Pystyn linjoilla tässä. Menkööt ylimäärä luonnon kiertokulkuun.
Kiinan puhtosia ko ?
Poimittu se on kaupan marjatkin, oli sitten missä olomuodossa tahansa.
Vaimo poimii. Minä leivon piirakat. Vaimo ei osaa mitään keittiössä.
Kiinassa ei ole ilmansaasteita
Perkele! Jos tulevat suvun lisääntymispuuhia häirittee, nii e huvo heiluna.
Kuinkapaljon heidän säkeissään on marjojenjoukossa hirvenpapanoita ,käpyjä ,kiviä
ja muuta painoa nostavaa. Ennen vaadittiin suomalaisilta poimijoilta hyvin perattujja
ja puhdistettuja marjoja,ennenkuin ostajille kelpasi,vaikka olisivat marjat menneet
teollisuuteen.
Paljon. Naurettavan halpa hinnoittelu perustuu juuri siihen, että marjoja joukossa on vain nimeksi.
Pääosin papanoita..ja kiviä.
"Mukavat "veijarit" tapasin heitä lapin matkalla, kun autonsa oli vähän erimielinen matkan edistymisen suhteen. Englantia puhui yksi joukosta, että selvän sai. Iloisuus paistoi läpi. Etupyörän laakeri oli mennyt, vanhempi auto, niistä helppo vaihtaa. Tarjosin kyydin n 10 km autotarvikeliikkeeseen, hyllystä löytyi laakeri. Yksi paha vain oli meidän kulttuurimme verraten, olivat tehneet sapuskan tekoon pienen nuotin parkkipaikalle, siihen juuri ennätti hätiin, nostettiin nuotio penkkaan lapiolla, soran päälle. -viime kesältä".
Tarinan lopussa oleva "-viime kesältä" on viime hetken lisäys, jonka tarkoituksena on lisätä pötytarinan uskottavuutta.
Oliko kirjoitusvirheitä?
Mitäpä niistä, pääasiahan oli että saimme taas lukea pötytarinaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091122294635_uu.shtml
Pötyä.
Sitähän tämä on:
"Mukavat "veijarit" tapasin heitä lapin matkalla, kun autonsa oli vähän erimielinen matkan edistymisen suhteen. Englantia puhui yksi joukosta, että selvän sai. Iloisuus paistoi läpi. Etupyörän laakeri oli mennyt, vanhempi auto, niistä helppo vaihtaa. Tarjosin kyydin n 10 km autotarvikeliikkeeseen, hyllystä löytyi laakeri. Yksi paha vain oli meidän kulttuurimme verraten, olivat tehneet sapuskan tekoon pienen nuotin parkkipaikalle, siihen juuri ennätti hätiin, nostettiin nuotio penkkaan lapiolla, soran päälle. -viime kesältä".