Kapasiteetiltaan ratikan kokoinen bussivaihto on siis kohta olemassa. Suosittelisin tamperelaisille päätöksentekijöille tutustumista 2000-luvun joukkoliikennevälineihin. Kyseinen 30 metrinen bussikonsepti kääntyy alle 25 metrin matkalla, jonka näkee mm. ao.sivustolla olevalta videolta.
---
Fraunhofer The AutoTram® Extra Grand
http://www.autotram.info/en.html
http://www.autotram.info/content/dam/autotram/en/documents/PB_AutoTramExtraGrand_eng.pdf
Advantages
- High transport capacity (> 250 passengers)
- Diesel-electric hybrid propulsion system
- All-electric operation by means of li-ion batteries
- Range extender for charging processes during operation
- Variably configurable modular concept
- High operational flexibility
- Tram-like swept path (German regulation »BOKraft-Kreis«)
- Low infrastructure costs
- Low environmental impact
Supplement to conventional buses
- Lower environmental impact
- Higher transport capacity
- Low track width requirements
- Higher flexibility
Alternative to trolley buses
- Comparable environmental standards
- Lower infrastructure costs
- Higher transport capacity
- More suitable for deviations
Alternative to light rail concepts
- Comparable environmental standards and transport capacity
- Significantly lower infrastructure costs
- Distinctly lower life cycle costs
Supplement to bus rapid transit systems
- Efficient public transport system
- High manoeuvrability
- Cost-efficient, flexible and environmentally friendly
---
Fraunhofer The AutoTram® Extra Grand
http://www.autotram.info/en.html
http://www.autotram.info/content/dam/autotram/en/documents/PB_AutoTramExtraGrand_eng.pdf
Advantages
- High transport capacity (> 250 passengers)
- Diesel-electric hybrid propulsion system
- All-electric operation by means of li-ion batteries
- Range extender for charging processes during operation
- Variably configurable modular concept
- High operational flexibility
- Tram-like swept path (German regulation »BOKraft-Kreis«)
- Low infrastructure costs
- Low environmental impact
Supplement to conventional buses
- Lower environmental impact
- Higher transport capacity
- Low track width requirements
- Higher flexibility
Alternative to trolley buses
- Comparable environmental standards
- Lower infrastructure costs
- Higher transport capacity
- More suitable for deviations
Alternative to light rail concepts
- Comparable environmental standards and transport capacity
- Significantly lower infrastructure costs
- Distinctly lower life cycle costs
Supplement to bus rapid transit systems
- Efficient public transport system
- High manoeuvrability
- Cost-efficient, flexible and environmentally friendly
Vastaukset 127
Vanhimmat
Vertailun vuoksi esimerkiksi Skoda-ratikka vaatii kääntymiseen 30 metriä.
http://www.transtech.fi/kiskokalusto/raitiovaunu/tekniset_tiedot
"Minimi kaarresäde (horisontaalinen) 15 m"
Tampereen ratikka on Kaksisuuntainen !! Bussi ei ole.
Ei tarvitse käännöstä radan päässä. Valot päälle ja paluusuuntaan!
Ja eipä ratikka taas pääsekään paluusuuntaan kun siellä on toinen ratikka, kiskoja tukkimassa. Muuten vaan. Tai talvikelin takia. Tai kertakaikkiaan särkyneenä. Odotetaan muutamat tunnit huoltoryhmää. Viime kesänä kesäkelilläkin H:gissä ratikka tukki ratikkaliikenteen ja muutaman korttelin alueelta muunkin liikenteen kunnes huoltoauto saatiin ruuhkan läpi ujutettua paikalle. Sopii arvata, millaista liikennekertymää tuntikin H:gissä tarkoittaa. Kohtalainen ja kattava ruuhka.
Jaa että toisella raiteella. Kyllä se ratikka tukkii siinä yhden kuin toisenkin raiteen. Kysy kokemuksia Turusta. Siellä oli huoltopuolen ilo irti kun ratikka lakkautettiin.
"Ja eipä ratikka taas pääsekään paluusuuntaan kun siellä on toinen ratikka, kiskoja tukkimassa. Muuten vaan. Tai talvikelin takia. Tai kertakaikkiaan särkyneenä. Odotetaan muutamat tunnit huoltoryhmää"
eT ole ottanut selvää. Se, että ratikka hajoaa reitille, on otettu huomioon suunnittelussa. Eli kiskojen välissä on säännöllisin välimatkoin kohta, josta pääsee toiselle raiteelle ohittamaan tämän ongelmapaikan.
YLE:
"Ratikkalinjalle on tarkoitus toteuttaa puolenvaihtopaikkoja, jos esim. jollain kohdalla sattuu liikenneonnettomuus, joka sulkee jossain kohdassa kyseenomaisen kohdan suunnan kiskonkäyttömahdollisuuden eli näillä varmistetaan ratikoiden liikkuminen."
Kysymys 13 alla olevasta linkistä:
http://yle.fi/uutiset/3-7208199
Bussi on kas monisuuntainen, kun sillä on ratista käänneltävät etupyörät. Päättärit voivat olla laajoja silmukoita, saavutetaan myös enemmän käyttäjiä
Ihan kiinnostava konsepti. Millä tavoin tuossa on vältetty ne ongelmat, joiden takia haitaribusseista luovuttiin jo aika kauan sitten?
Haitaribussien ongelma oli Tampereen ratikkalobbarit. He halusivat tynkäbussit, jotta suuri ja mahtava ratikka saataisiin näyttämään erikoisen tehokkaalta liikennevälineeltä.
Ok, eli et tiedä asiasta mitään. Ehkä joku muu tietää.
Hanuri on kuluva osa totta kai. Kaikki nuo romut vaativat huoltoa. Kenkiäkin varten pitää olla suutarit.
Huoltovapaata ratikkaakaan ei ole olemassa. Ratikan hinnalla huoltaa hanureita satoja vuosia.
Ratikka on julmetun kallis muinaismuisto.
Ihmeellisesti haitaribussit muualla maailmassa kestävät. Esim Wiesbaden. Jos niiden halutaan kestävän ja osataan vaatia takuut. Eikä takuukorvauksina käy omaan taskuun maksettu natsaju
Tuo vaikuttaa järkevältä.
Ne voidaan tarvittaessa myydä johonkin pikkukuntaan sitten kun se ohittaa Tampereen kasvamalla
Tuo mahtuu näköjään 3,4 metriä korkeana helposti myös rautatien ali.
Rakennusliike vihaa sinua nyt kun viet heiltä lupaavan siltaprojektin.
Jos siltaa korotetaan, saadaan aikaiseksi ylämäki molemmille suunnille. Siksi on ratapihoja korotettava. Myös laitureita ja koko ...
Rakennusyhtiöt saavat tuollaisilla töillä valutettua itselleen kaikki verorahat. Ei taida olla verotuksen tarkoitus ihan sellainen?
Myös Hämeensilta kestää sen ja niitä kaksikin
Miltähän tämä Autotram näyttää talvella ojan pohjalla kyljellään?
Se on kevyempi nostettava kuin ratikka.
Ton perässä onkin helv. Hauska ajaa ja varsinkin talvella... Lähtee varmaan valoistakin kuin ohjus.
Kuinka perässäajokokemus poikkeaa mielestäsi tavallisesta bussista tai jakeluautosta? Löytyykö kommentoijalta edes ajokorttia?
On ajokortti, kiitos kysymästä. Pointini olikin, että hervanta-keskusta, lentävänniemi-keskusta ovat ruuhkaisimmat yhteydet tampereella ja jos bussit vaihdetaan ratikkoihin, niin näiltä väyliltä vähenee busseja... Tai jos ei tule ratikkaa, vaan hommataan jätti busseja. Niin silloin taas...
Sähköbusseissa alkaa olla sähkömoottori tai voimanvälitys joka pyörälle. Lähtee siis liukkaallakin hyvin. Paremmin kuin ratikka. Ratikka jää talvella helposti loivaankin mäkeen. Tai luistelee hallitsemattomasti mäkeä alas. Kuten junat ennenaikaan.
Ilmeisesti ratikkalinjaa yritettiin alussa lobata ihan tosissaan Pispalan mäkiin. Sen toteutuksen saaminen toimivaksi olisikin edellyttänyt niin isot maanrakennusinvestoinnit, että kustannukset olisivat olleet galaktiset. Pispalavaihtoehto vaiettiin vähin äänin.
Yhä on täysin epäselvää, miten on tarkoitus saada kiskoratikka kulkemaan Hervannan mäessä. Kyllä! Saadaan rakennettua tolkuttomalla summalla sellainen viistopenger, että ratikka kulkee. Ratikka kulkee, veronmaksaja maksaa.
Nyt olisi hyvä vedonlyöntikohde, että mikä lopulta on se todellinen ratikan kustannus. Kustannuksia puuttuu laskelmista PALJON.
Vuoristoseuduilla tehdään väylät yleensä siksakkiin serpentiinille. Ehkä samaa ideaa voidaan käyttää Hervannan mäessäkin. Pitää tehdä vaan aika laakeat käännökset, koska ratikan minimi kääntösäde on 15 metriä.
Miksi ihmeessä Helsinkiin on sitten rakennttu ratikka joka paikkaan, jos se perustelujen mukaan jää talvella mäkiin? Luulis ettei sinne olisi sitä rakennettu, jos noiin suuria ongelmia.
Eli et tiedä asiasta mitään, kunhan puhelet, jotta jokin syy vastustaa.
Helsingissä on keskustan lähellä mäkisiä osuuksia ainakin Kaisaniemenkatu ja Kallio. Kallioomn nousu Porthanin katua on hieman pidempi ja suurin piirtein yhtä jyrkkä, kuin mitä rautatietunnelista on nousu Tampereella. Enpä ole ikinä kuullut, että ratikka Heklsingissä mäkeen olisi jäänyt. Phin ongelma siellä ovat väärin pysäköidyt autot.
"Enpä ole ikinä kuullut, että ratikka Heklsingissä mäkeen olisi jäänyt."
Kuulostelet harvakseltaan. Talvella jää kiinni välillä mäkeen ja tasaisellekin välillä. Viime kesänä jäi juntturaan ihan tasaiselle. Ja tukki muutaman korttelin liikenteen. Sillai joustava on ratikka. Kun tarkkaan kuuntelee. Lukee.
Ei sinulla ole bussikaistalle asiaa
Niinpä vähenee väylän leveyskin.
Pispalan reitti on yleissuunnitelmassa vieläkin. Pispalassa asuu näjetsen vaikutusvaltaista väkeä...
Ratikkapäätös tullaan tekemään Pulterissa.
Ai miksi Helsinkiin on rakennettu ratikka. Hevosethan niitä veti kiskolla ja kumipyöriä ei siihen aikaan ollu vielä keksitty .Oli vaan tärisyttävät rautapyörät, autoista puhumattakaan.
Mm. Tallinnassa on käytössä modulaarinen kahden bussin yhdistelmä, jossa yksi kuljettaja ajaa kahta "bussia". Siitä saa irroitettua jälkimmäisen pois esimerkiksi kesäajaksi, jolloin kapasiteettia tarvitaan vähemmän.
Videoklippi laitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=yq4cUfqZJy0
Nykyiset versiot näyttäisivät vetävän 190 matkustajaa: http://www.hess-ag.ch/en/busse/linienbusse/buszuege.php
Ei poista bussailun ongelmia. Näköjään venäläiset ostaneet firman,joten ei kiitos.
Kokkareiden ryssäfobia koituu suomalaisille kalliiksi. Vaan Venäjällähän raideliikennekin toimiikin aikataulussa, kelissä kuin kelissä.
siis liitetään venäjä suomeen niin kaikki toimii
Muistutettakoon nyt vielä, että nykyaikainen bussi on kapasiteetiltaan ratikkaa suurempi. Laitteen hinta on vain murto-osa, eikä infraan tarvitse investoida juuri lainkaan.
Laitatko lähteen tuolle tiedolle?
Mille tiedolle? Speksit on aloitusviestissä.
Jos+paikkamääriä+tiedustelet,+niin+nekin+löytyvät+tästä+ketjusta.+Mutta+laitetaan+yleisön+pyynnöstä+vielä+näiden+esimerkkilaitteiden+kapasiteetit:
Bussiin on myös helpompi nousta, koska kynnys on bussissa ratikkaa matalammalla.
Skoda-ratikka: kynnyskorkeus 360 mm.
AutoTram-bussi: kynnyskorkeus 320 mm.
Ratikka sopii siten parhaiten hyväkuntoiselle ja maksukykyiselle veronmaksajille. Huonojalkaiset vanhukset älkööt ratikkaan vaivautuko. Heille on rakennettu kallis rollaattori-infra, joten käyttäkööt sitä.
Mutta mikään data ei lopeta kiskojen rakentamisen lobbausta. Koko ratikkahankkeen alku on eräissäkin rakennusliikkeissä. Ja heidän keskeinen intressinsä liittyy juuri kiskojen rakentamiseen. Sen suunnan promotoimana saadaan kuulla loputonta liturgiaa siitä, kuinka juuri kiskot tekevät autuaaksi niin miehen kuin moponkin. Saatte kuulla vielä, kuinka raha puhuu.
Ratakiskoa on kiva vääntää. Siinä hommassa antaa fiksumpi ensin periksi.
Koska ratikka kulkee kiskoilla, sillä on sama korkeus ja etäisyys pysäkin reunaan kesät ja talvet. Helsingin pysäkeillä tasoeroa ei juuri ole ja etäisyys on useimmilla pysäkeillä pieni. Helsingissä lastenvaunuväki, rollaattoriväki, tamperelaisetkin matkustavaiset laukkuineen ja olutkärryineen sekä jopa pyörätuoliväki on tervetullut kiskoille kaikkien hyväjalkaisten ja helposti kulkevien lisäksi. Ratikassa on isot ovet, joten pysäkkiajat ovat lyhyet.
Helsinki tilaa Jokeriradalle paljon pitempiä raitiovaunuja.
Pituudesta ei ole mitään hyötyä. Helsinki on alkanut lyhentämään metrojakin.
Välillä pitää olla isoja busseja ja sitten pituudella ei väliä?
Länsimetro on onneton keissi. Olen samaa mieltä. Syitä ei tässä kannata ihmetellä. Kaksi kuntaa: Helsinki ja Espoo, kahdet poliitikot ja kahdet virkamiehet. Ei hyvä.
Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ratikkaihmiset ja Valtionrautateiden Pääkaupunkiseudun lähiliikenne ovat hoitaneet työnsä kunnolla ja ammattimaisesti. Tuloksissa ei ole häpeämistä. Helsingin keskustassa pystyy liikkumaan kiskoilla oikein hyvin, ja kiskoilla pääsee todella nopeasti aluekeskuksiin, mm. Leppävaaraan, Tikkurilaan, Malmille, Itäkeskukseen ja lentoasemallekin.
Helsingin ratikka on pyörittänyt liikennettä toistasataa vuotta. Spåran varikot, vaunut, kuskit, kaikki ovat asiallisessa kuosissa.
Länsimetron virheistä on toivottavasti viisastuttu ja Raide-Jokeri tehdään erilaisella hallintomallilla, vaikka se meneekin myös Espoon puolelle.
Kumipyörillä kulkeva liikenne on tehokasta, koska se on varioituvaa. Kiskoihin sidottu liikenne on menneisyyden jäänteitä. Jos sitä on ennestään, sitä voi sietää, jos mieli tekee. Mutta uuden kiskolinjan rakentaminen on älyvapaata tuhlausta.
Joukkoliikenteen runkoratkaisun toivottavia ominaisuuksia ovat suuri kapasiteetti, pysyvyys ja luotettavuus. Sekä matkustaja että sijoituspäätöksiä tekevä ihminen näkevät kiskot kadussa ja päättelevät, että siitä se ratikka kulkee viiden minuutin päästä ja vielä viiden ja luultavasti viidenkymmenenkin vuoden päästä.
Jos liikenne on "varioituvaa", se ei rohkaise niihin toimintojen sijoittumispäätöksiin, mitä joukkoliikenteen runkoratkaisun odotetaan tukevan.
siinäpä se ideologinen kysymys onkin, haluammeko tiiviin betoni-home-ghetto-asutuksen vai ihanat väljät pientalot kauenpaa, siellä missä on raikas ilma ja lasten turvallista kasvaa
ratikka vai kumipyöräliikenne
Toiminnot kannattaa hajauttaa, jolloin saadaan pidettyä rakentamiskulut pienempinä, koska tonttimaakin on halvempaa. Lisäksi ihmisten aika ei kulu ruuhkassa matelemiseen. Siinä ei ole mitään järkeä, että tehdään keinotekoinen ongelma, jota yritetään sitten ratkoa vielä hölmömmillä menetelmillä.
Hervanta on malliesimerkki erinomaisesta kaupunginosasta. Sieltä ei periaatteessa tarvitse poistua koskaan mihinkään.
Kyllä Tampereella tilaa riittää.
ratikan tekeminen on osa slummi-homekaupungin toteuttamisideaa, johon sairaat aivoty ovat ryhtyneet
ahdetaan vaan kaikki yhteen pieneen tilaan, niin kohta pamahtaa
Otetaan nämä ihmebussit ja vaaditaan valmistajalta niihin 10 vuoden haitaritakuu, niin tamperelainen hanuria kuluttava liikenneympäristö saadaan valmistajan vastuulle.
Sopii. Ja ihmebussien hinta on joka tapauksessa ratikkaa niin paljon halvempi, että sillä erotuksella on varaa pitää useammankin kymmenen vuoden haitarit vaikka koko ajan varastossa. Ja rahaa jääkin vielä. Sadoin miljoonin. Niin ei jännitä.
Veikkaisin että valmistaja antaa hanurihuollot mielellään kaupan päälle, koska nyt olisi mahdollisuus hyvään markkinointitempaukseen.
Kaupunki joka päätti kivikautisen ratikan sijaan valita ihmebussit on hyvä referenssi. Bussit ovat kuitenkin universaaleja laitteita ja kykenevät kulkemaan missä tahansa.
TKL:n vanhoja bussejakin näkee ympäri maailmaa. Bussi on joustava, kustannustehokas ja ennen kaikkea käytännöllinen liikenneväline.
Lähes ihmebussi Tampereella. Yksi hanuri lisää ja se olisi siinä.
http://www.mystinenportaali.com/bussi/kuvat/isot/carrus/city_u_nivel_tkl01.jpg
Ihme tuputtamista ratikan kanssa. Kävin ruokiksella niin siellä oli raflan edessä pari tyttölasta tekemässä kyselyä ratikasta. Mutta autsttökstöks: kysymykset oli tehty kuin suoraan ratikkalobbarin nettiohjeesta. Oli tehty mahdollisimman vaikeaksi vastata niihin ratikkakriittisesti. Tytöt meinasivat lentää selälleen kun kävin heidän kanssaan ratikkafaktat läpi. Ensin loukkaantuivat, mutta sitten jo juttelivat, että ei heille ole kerrottu...
Että olisi kiva, jos joku selvittäisi, millä pohjalla nuo tähänastiset ratikkagallupit makaavat.
Sillä pohjalla, että onko ratikalle sopiva väri pinkki.
Jos rautapyöräliikenne olisi tätä päivää, niin ihmiset kävisivät töissä moottorikäyttöisillä resiinoilla.
Kiskojen ongelma on niiden joustamattomuus.
Ratikka sopi siihen aikaan, kun avioliitot olivat ikuisia ja ihmiset samassa työpaikassa koko ikänsä.
Ratikka ei sovi tähän aikakauteen.
Kiskoliikennettä lisätään kaikkialla, missä yksityisautoilu ja bussiliikenne vievät liikaa tilaa, ovat liian tehottomia ja vanhanaikaisia.
Kiskojen hyvä puoli on se, että ne tarjoavat suuren kuljetuskapasiteetin pysyvälle reitille, jonka varaan kannattaa rakentaa parempaa kaupunkia. Kiskoliikenne toimii puhtaasti sähköllä, se on tasaista ja nopeaa, se on esteetöntä ja selkeää.
Kiskoliikenne sopii tosiaan hyvin raskaan tavaran kuljettamiseen vaikkapa tehtaalta satamaan.
Ihmiset taas ovat hajallaan olevaa massaa, joka parveilee siellä täällä.
Ihmisiä ei voida samalla tavalla niputtaa yhteen isompaan yksikköön kuin tavaroita.
Ainoastaan kaukoliikenteessä se toimii jollain tavalla, mutta sielläkin toimii Onnibus. Rautatie on liian vanhanaikainen, kysy vaikka Onnibussin johtajalta.
Ja jos ratikan tyyppistä ratkaisua tarvitaan, se on sitten kumipyöräratikka. Nykyaikainen, edullinen hankkia ja laajentaa ja varioitavissa reitiltään. Eli ilman mittavia lisäkustannuksia saa kulkemaan sinne minne tie vie. Kiskoratikalle ei ole perusteita. Kallis ja vanhanaikainen.
Ihmisen on parasta olla erillään.Sähkonysse vie ruuan ja hakee kirkkoon tarvittaessa.Lääkäri hoitaa netissä.
ihmiset eivät halua asua liian lähekkäin eikä hometaloissa, siitä ratikan vastustuskin osaltaan johtuu,
ratikka pakottaa meidät neuvostokuutioihin ja betonislummeihin, joissa home kasvaa
Kahta ei tarvita: ratikkaa ja homelähiöitä.
Kohta tulee mielipidetiedustelu: olisiko homelähiölle sopiva väri mielestäsi pinkki?
Ja: olethan, olethan todella, ja olethan kumminkin sitä mieltä, että lievähomeinen lähiö on avuttomalle lapselle (myös etniselle) parempi paikka kuin sotatoimialue vuotavan ydinvoimalan kupeessa?
Reilustikin homeinen lähiö ja ta tuhlurihintainen tehoton ratikka saa tykkäyksiä. Koska vuotava ydinvoimala on ikävä. En itsekään haluaisi asua semmoisen vieressä. Siksi siis ratikka.
Tuossahan nuo selvät edut suhteessa ratikkaan tulevat lyhykäisyydessään:
Alternative to light rail concepts
- Comparable environmental standards and transport capacity
Ympäristöystävällisyys siis ratikan tasoa (mielestäni jopa parempi kevyemmän infran vuoksi) ja sama kuljetuskapasiteetti.
- Significantly lower infrastructure costs
Tämä nyt on itsestään selvää, koska bussi voi käyttää olemassaolevaa infraa.
- Distinctly lower life cycle costs
Elinkaarikustannukset ovat selvästi edullisemmat. Sehän on luonnollista, koska 20-30 miljoonaa on aika paljon vähemmän kuin 1 miljardi.
Heh hee samma på svenska.
"Ympäristöystävällisyys siis ratikan tasoa (mielestäni jopa parempi kevyemmän infran vuoksi) ja sama kuljetuskapasiteetti."
Ratikka häviää ympäristöystävällisyydessä jo hintansa vuoksi. Periaatteessa hinta, eli raha, on kertymä, joka syntyy työtä tekemällä ja luonnonvaroja käyttämällä jne. Jos kiskoratikka on satoja miljoonia kalliimpi kuin kiskotron ratikka tai bussivaihtoehto, niin kiskoratikka on aivan väistämättömästi ympäristölle raskaampi.
Tietysti kiskoratikka on vaihtoehtojaan tehottomampi liikennemuoto. Sekin lisää ympäristötaakkaa.
Rahan haaskaaminen on ympäristölle raskasta. Siksi ei pidä rakentaa kiskoratikkaa. Joka on haaskausta.
Ei voi olla kovinkaan kummoinenm bussi, esittelyvideoita löytyy vuodesta 2012 asti, mutta en ole löytänyt, että tämä ihmebussi olisi jossain käytössä.
Jos joku tietää, että tätä käytetään jo jossain, niin voisiko kertoa missä.
Tampereelle suunnitellusta ratikasta ei ole vielä edes prototyyppiä.
Koska joukkoliikenneratkaisulla ei ole oikeasti mikään kiire, niin suosittelisin kehittämään Tampereelle sopivan liikennejärjestelmän paikallisin voimin.
Täällä on kuitenkin teknillinen yliopisto ja hitsaustaitoista väkeä, joten tuollaisen megabussin suunnittelu ja valmistaminen pitäisi onnistua omalla porukallakin.
Valmista tuotetta voidaan sitten myydä vaikka ulkomaille (joka ei tarkoita tässä tapauksessa Teiskoa). Eli sen sijaan että rahaa tuhlattaisiin vailla järkeä johonkin yksittäiseen järjestelmään, niin laitettaisiin raha tuotekehitykseen ja tulevaisuuteen.
Samalla syntyisi työpaikkoja parempikatteisille aloille. Kaivinkonekuskit tekevät arvokasta työtä, mutta tyhjän työn tekeminenkään kaivamalla kuoppa ja peittämällä se ei ole pidemmän päälle järkevää.
Vinkki haitareista huolestuneille; tehkää ekskursio johonkin suomalaiseen metsäkoneita valmistavaan yritykseen. Kyselkää heiltä miten ovat ratkaisseet vaunujen välisen nivelongelman. Niissä laitteissa jyllää kuitenkin aika lailla suuremmat voimat.
Metsäkoneiden sisällä ei kulje ihmisiä, kuten busseissa ja ratikoissa, mutta saattaisihan niissä silti olla jotain sellaistakin tekniikkaa, mitä voisi hyödyntää joukkoliikennevälineissä.
Veikkaisin "konseptiauton" ihmettelevän , miksei megabussi ole vieläkään käytössä, jos se kerran on niin erinomainen.
Tampereelle suunniteltua ratikkaa ei tosiaan ole vielä olemassa, mutta vastaavan kokoisia on käytössä eri kaupunkien liikenteessä.
Kiinalainen Youngman JNP6280G on ilmeisti suurin käytössä oleva bussi 300 matkustajan kapasiteetiltaan. Istumapaikkoja noin 25 metrisessä bussissa tosin on vain 40.
Näitä voitaisiin hankkia kokeiluluontoisesti 4 kpl, joilla testattaisiin hyötyjä ja haittoja. Lisäksi jos haitari ei kestä, niin valmistajalta vaadittaisiin meriselitys.
Ei jouduttaisi ikuisiksi ajoiksi naimisiin, jos eivät tuntuisi sopivilta tamperelaiseen katukuvaan.
Kiskoton ratikka antaa tällaisenkin mahdollisuuden. Mutta kun rakentajat haluavat kiskot. Että saavat rakentaa.
Malmössä sen näkisi. Sinne koko ratikkarevohka viikon tutustumismatkalle.
Joo, nyt näkisi, mutta kuinka kauan.
Netissä lukee selvällä ruotsin kielellä, että Malmö aikoo rakentaa megasuperihmebussien reitit raitioteiksi siinä järjestyksessä kun liikenteen kysyntä kasvaa. Viiden minuutin vuoroväliä tiheämpää liikennettä ei aiota liikennöidä megasuperihmebussillakaan vaan sitten on rakennettava raitiotie (spåran tarkoitus aloittaa 2021). Tilanne siellä on sama kuin Helsingin ratikka-Jokeri-linjalla. Tampereen Hervanta-suunnan liikenne on ilmiselvästi myös juuri tällainen kohde.
Malmö ei ehkä ole malliesimerkki positiivisesti tuloksekkaasta päättelystä ja yhteisönhoidosta. Siellähän yhteiskunta joutuu eräin aluein suurin piirtein pyytämään lupaa, että saako poliisit tulla hoitamaan asioita jne. Samalla älyn tasolla, jossa kiskoja vedellään, on yhteiskunta saatu siihen tilaan, jossa yhteiskuntaa ei ole. Kaikin paikoin.
Helsingissä ihmisiä jää ratikan ovien väliin.
Maanantaina nähdään tehdäänkö päätös nykyaikaisen julkisen liikenteen puolesta, eli kiskoton ratikka tai sähköbussit. Vai langetaanko jatkamaan jo nähtyä puliveivausta ja päätetään yltiökalliin kiskollisen ratikan rakentaminen.
Mutta vaalithan ovat tulossa. Sen mukaan kannattaa jokahisen harkita äänestelyjään!!!
Näin+se+on.+Pitäisi+ymmärtää.
"Permissible total weight 42,235 kg"
Eli Hämeensilta kestää kevyesti tämän bussin. Taas säästettiin 50 miljoonaa veronmaksajien rahaa siltaremontin aiheuttamat vahingot keskustan yrityksille.
ratikka meni jo!
saitko kertahuuhtelulla menemään?
Kansi kiinni sitten. Ettei haise
Näitä voitaisiin hankkia muutama kappale ratikan rakentamisen ajaksi, niin kaupunkilaiset saataisiin totuteltua jättimäisiin liikennevälineisiin.
Myydään sitten pois kun jäävät ratikan myötä tarpeettomiksi.
Helsinkiinhän tulee raide jokerin rakentamisen ajaksi "jätti busseja". Mutta en tiedä soveltuvatko ne tampereen ahtaaseen keskusta liikenteeseen...
Voisivat hommata yhden ja siinähän se sitten nähtäisi, miten toimii vai toimiiko...
Uudet ihmebussit ovat notkeampia kuin vanhanajan yksiniveliset haitaribussit. Joten kyllä niiden pitäisi ainakin samasta rakosesta mahtua mistä ne vanhatkin.
Ehkä en lähtisi kuitenkaan jonnekin Tahmelaan veivaamaan sellaisella. Vaan tuskinpa Kujakolliin ratikallakaan koskaan pääsee.
Muistetaan, että seuraavat vaalit ovat ratikkavaalit.
Nykyaikainen megabussi on selvästi vanhanaikaista ratikkaa järkevämpi liikenneväline.
Kuka ratikan loppujen lopuksi maksaa? Ei ainakaan ne jotka sen avulla rikastuvat. Rahaa lapioidaan siis aivan väärin taskuihin.
Joukkoliikennettä pitäisi kehittää priorisoimalla enemmistön edut ensimmäiseksi. Ratikka ei sitä tee, vaan päinvastoin hidastaa suurimman osan liikkumista, koska vaihtoyhteyksiä tarvitaan useammin.
Ja Hämeenkadun läpi ei pääse yhtään enempää liikennettä kuin nykyäänkään. Samalla tavalla se ratikka seisoo bussien seassa kuin yhtä pitkä bussikin.
Ratikka on mammuttimainen meganomaalinen munaus, pahin sellainen Tampereen tähänastisessa historiassa.
Ihailtavaa huomata ettei Tampereella edes oikeasti haluttu katsoa nykyaikaisempia vaihtoehtoja, vaan ajettiin jääräpäisesti täysin kannattamaton ratikkahanke maaliin. Kun jo nykyistä bussijärjestelmääkin joudutaan subventoimaan verovaroin, niin kuinka käy busseja 100 kertaa kalliimman kiskobussin kanssa?
Kuka maksaa?
Miksi yksinkertaiseen kysymykseen ei saada vastausta. Miksi maksajaa ei selvitetty etukäteen? Kuka ratikkakusetuksesta oikein hyötyy? Kuka voiteli ja ketä? Miksi Suomessa ja Tampereella ei esiinny korruptiota?
Yks tietämätön kysyy,vaikka kaikki on jo kerrottu. Dementia on vakava sairaus. Ymmärtämättömyys johtuu taasen geeneistä. Siihen ei ole parannusta.
Eipä ole peruskysymyksiin vastannut vielä kukaan. Voisitko sinä yrittää? Ei tarvitse yrittää vastata kaikkiin kerralla.
1. Mitä hyötyä ratikasta on?
2. Kuka saa sen rahallisen hyödyn, jonka ratikan rakentaminen maksaa?
3. Onko varmistettu, ettei ainakaan ratikasta hyötymätön Tampereen asukas joudu missään vaiheessa ratikan maksajaksi?
4. Eihän kenenkään kaupunkilaisen nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso tule heikkenemään ratikan myötä?
5. Kuka lisääntyvät verotulot maksaa?
6. Onko verotulojen maksaminen pois nykyisiltä asukkailta?
7. Miten elinkeinoelämä vilkastuu?
10. Tuleeko uusia työpaikkoja muualle kuin julkiselle sektorille?
11. Mitkä yritykset palkkaavat uusia työntekijöitä?
12. Mitkä investoinnit lisääntyvät?
13. Investoivatko yritykset vaiko vain kaupunki?
14. Kuka em. investoinnit maksaa?
15. Tarvitsevatko yritykset ratikkaa?
16. Eikö työpaikoille pääse ilman ratikkaa?
Kaikki hyötyy, rahaa Tulloo ja mennöö ja riittää. Meneppä ja opiskele. Tiedonhalu on jotain muuta kuin tyhjän jankkaaminen.
Joopa joo, Tampereella on vihdoin viimein keksitty tosielämän Sampo, jauhaa rahaa yötäpäivää...
Sampo,ei julkinenliikenne ole tehty rahantekokoneeksi,se on palvelua yhteisölle. Ratikkaan päädyttiin enemmistöäänin. Kansanvalta toimi. Tehtyä ei saa tekemättömäksi , mutta pilaa elämäsi jauhamalla omaksumaasi näkökantaa. Kantasi voi olla oikeakin,mutta ratikka tulee.
Kannattaisi lukea Tampereen kaupungin nettisivuilta löytyvä aineisto.
Lopeta selittely ja vastaa!
1. Mitä hyötyä ratikasta on?
2. Kuka saa sen rahallisen hyödyn, jonka ratikan rakentaminen maksaa?
3. Onko varmistettu, ettei ainakaan ratikasta hyötymätön Tampereen asukas joudu missään vaiheessa ratikan maksajaksi?
4. Eihän kenenkään kaupunkilaisen nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso tule heikkenemään ratikan myötä?
5. Kuka lisääntyvät verotulot maksaa?
6. Onko verotulojen maksaminen pois nykyisiltä asukkailta?
7. Miten elinkeinoelämä vilkastuu?
10. Tuleeko uusia työpaikkoja muualle kuin julkiselle sektorille?
11. Mitkä yritykset palkkaavat uusia työntekijöitä?
12. Mitkä investoinnit lisääntyvät?
13. Investoivatko yritykset vaiko vain kaupunki?
14. Kuka em. investoinnit maksaa?
15. Tarvitsevatko yritykset ratikkaa?
16. Eikö työpaikoille pääse ilman ratikkaa?
Mikset vastaa näihin?
1. Mitä hyötyä ratikasta on?
2. Kuka saa sen rahallisen hyödyn, jonka ratikan rakentaminen maksaa?
3. Onko varmistettu, ettei ainakaan ratikasta hyötymätön Tampereen asukas joudu missään vaiheessa ratikan maksajaksi?
4. Eihän kenenkään kaupunkilaisen nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso tule heikkenemään ratikan myötä?
5. Kuka lisääntyvät verotulot maksaa?
6. Onko verotulojen maksaminen pois nykyisiltä asukkailta?
7. Miten elinkeinoelämä vilkastuu?
10. Tuleeko uusia työpaikkoja muualle kuin julkiselle sektorille?
11. Mitkä yritykset palkkaavat uusia työntekijöitä?
12. Mitkä investoinnit lisääntyvät?
13. Investoivatko yritykset vaiko vain kaupunki?
14. Kuka em. investoinnit maksaa?
15. Tarvitsevatko yritykset ratikkaa?
16. Eikö työpaikoille pääse ilman ratikkaa?
Miksi pitäisi? Sinun on todistettava teesisi itse,hyvin perustein. Niinhän ratikankustannukset ja tarve on perusteltu. Voit lukea ne kaupunkimme sivuilta.
Eli olet samaa mieltä siitä, että ratikka perustuu pelkästään konsulttien valehteluun.
Ihmisen muisti on lyhyt. Helsingin metro perustui vastaavaan puhallukseen kuin tämä Tampereen ratikkahuijaus. Kannattaa katsoa "Metro tuo – metro vie" -dokumentti ja korvata katsoessaan metro ratikalla.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/21/helsingin-metro
Kuten totesin ,teesisi on todistettava. Minun mielipidettä et voi tietää. Kummeksun tapaasi esittää asioita totuutena ilman mitään mikä tukisi väitettäsi. Ei me olla raamattupiirissä.
Ei kukaan ole edes kiinnostunut sinun mielipiteestäsi, vaan tässä ollaan hakemassa vastauksia kysymyksiin. Sinulle on esitetty kysymyksiä koskien ratikkaa, mutta et jostain syystä halua niihin vastata.
Sano suoraan jos et osaa niihin vastata. Tähän saakka kukaan ei ole osannut niihin vastata.
Sehän tässä eniten kummastuttaakin, kun eräät väittävät ratikasta olevan jotain hyötyä, mutta kun esitetään kysymyksiä koskien väitettyjä hyötyjä, niin vastauksia ei jostain syystä kuulu.
Näillä tiedoilla voidaan ratikan todeta olevan pelkkä hukkainvestointi, joka ei tule koskaan kannattamaan, eikä koskaan maksamaan itseään takaisin.
Kepulla on talvivaaransa, kokoomuksella ratikkansa ja länsimetronsa.
Et voi tietää onko minun mielipiteistäni kukaan kiinnostunut.
Voin olettaa,että sinulla on henkisiä patoutumia tulevia liikennejärjestelyitä kohtaan. Koeta kestää.
Vastaukset ovat vapaasti löydettävissä kirjallisena tai lueppa kaupungin sivuilta.
Purnaa sinne,perusteluineen.
Perustelu, guuglaisit sen ekax.
Miksi kukaan haluaisi lukea göbbelsiläistä propagandaa?
Minun elämäni ei ole pilalla sillä asun onneksi ympäristökunnassa. Olen vain huolissani tamperelaisten veronmaksajien kantokyvystä. Silti ei ole ympäristökunnillekaan hyväksi jos keskuskunta voi huonosti.
ratikkauskovaiset vastatkaa selkeästi :
1. Mitä hyötyä ratikasta on?
2. Kuka saa sen rahallisen hyödyn, jonka ratikan rakentaminen maksaa?
3. Onko varmistettu, ettei ainakaan ratikasta hyötymätön Tampereen asukas joudu missään vaiheessa ratikan maksajaksi?
4. Eihän kenenkään kaupunkilaisen nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso tule heikkenemään ratikan myötä?
5. Kuka lisääntyvät verotulot maksaa?
6. Onko verotulojen maksaminen pois nykyisiltä asukkailta?
7. Miten elinkeinoelämä vilkastuu?
10. Tuleeko uusia työpaikkoja muualle kuin julkiselle sektorille?
11. Mitkä yritykset palkkaavat uusia työntekijöitä?
12. Mitkä investoinnit lisääntyvät?
13. Investoivatko yritykset vaiko vain kaupunki?
14. Kuka em. investoinnit maksaa?
15. Tarvitsevatko yritykset ratikkaa?
16. Eikö työpaikoille pääse ilman ratikkaa?
Perustelut mukaan.
1. Mitä haittaa ratikasta on?
2. Kuka menettää rahaa, jonka ratikan rakentaminen maksaa?
3. Onko varmistettu, ettei ainakaan ratikasta hyötynyt Tampereen asukas joudu missään vaiheessa ratikanvastustajan kyytejä maksaan?
5. Kuka lisääntyvät verotulot saa sijoittaa?
1.+Mitä+hyötyä+ratikasta+on?
Asiallista.
pelkkiä konsulttien valheiden toistamista,
enkä käytä muutenkaan julkisia kulkuvälineitä, se on jo turvallisuusriski terrorismin takia ja yksityisyyden menettämistä
ja enkä koe olevani velvollinen maksamaan palvelua jota minä ja perheeni eivät tule koskaan tarvitsemaan
Mielipiteesi on huomioitu,mutta perheesi voi olla toista mieltä. Tuollainen toisten nimissä puhuminen ei ole kovin fiksua.
Voisinpa minäkin valita mihin veroni laitetaan.
Pidä kiinni uskostasi äläkä anna tosiasioiden häiritä sitä!
On Thursday, Isoisäpetrus wrote:
> Et voi tietää onko minun mielipiteistäni kukaan kiinnostunut.
Tiedämme sen että mielipiteet ovat kuin persereijät; jokaisella on omansa.
Tuon tiedon perusteella voit laskea kuinka moni on kiinnostunut mielipiteistäsi.
Kas näköjään yks on.
Raitiotie on tuotantoputkessa, hienoa!
Onko ratikan väri valittu? Tuleeko pinkki?
Hesassa on testikäytössä tyylikkään näköinen noin 19 metrin pituinen haitaribussi, johon mahtuu kyytiin vajaat 130 sierainparia. Kyseessä on ilmeisesti Volvon EBSF konsepti, eli ei mikään sarjatuote tuokaan. Linja-autopuolella on joka tapauksessa tulossa kovasti uutta.
https://yle.fi/uutiset/3-10182637
Jutussa pisti oikeastaan silmään eniten nivelbussin ketteryys. Eivät ole yhtä kömpelöitä kuin telibussit.
"Saaren mukaan nivelbusseja on ollut Helsingissä paljonkin parikymmentä vuotta sitten.
– Kyllä ne vaan ovat tulossa takaisin. Se on ketterämpi keskustaliikenteessä kuin ne bussit, joita meillä nyt on."
Kyllähän noita varmaan tampereellekkin tulee, ainakin kokeiluun. Isoin ongelma varmaan on se, että kyseinen bussi on diiseli. Sähkökäyttöinen olisi se mitä kaivataan...
kuulemma on kovin vähän istuimia .. onko kiva seistä ja heilua megabussissa..
Kivempaa on seistä liikkuvassa bussissa kuin tarpoa vaihtopysäkille vartoomaan ratikkaa.
Bussiin kun laittaa kunnon teräsrattaat, niin ihan ok. Kumiseos renkaat tullaan kieltämään EU direktiivillä.
Kävin sattumoisin kokeilemassa kyseisen Helsingissä testissä olevan joukkokulkineen matkantekoa. Varmaan ihan ok periaatteessa, megabussiksi. Todella isot ovet ja runsaasti hieman baaritiskin näköistä seisomatilaa.
Mutta ei ole kisaajaksi raitiotien kanssa ainakaan esteettömyydessä. Ei ollut helppoa aina saada kaikki pitkän bussin ovet samalle lähietäisyydelle pysäkistä, vaikka oli valoisa kesäkeli. Linjalla torjutaan yksityisautoja monessa paikassa erilaisin töyssyin. Ne eivät tod jää matkustajalta huomaamatta. Luonnollisesti myös kaikki kuopat ja korotetut suojatiet tömähtävät matkustajan fysiikkaan.
Ratikka on matkustajan kannalta ylivertainen tällaiseen megabussiin verrattuna. Se mielipide ei tämän kokeilun jälkeen muutu miksikään.
Toihan on aika snadi ollakseen isobussi. Paljonkohan ne Tampereen haitarinysset oikein veti populaa silloin kun niitä vielä oli?
Okei, puretaan raiteet. 😐