Olen kuulunut helluntaisaurakuntaan keväästä 1987- alkaen, tosin kasteella kävin jo -86 ja kävin aikaisemminkin noin viisi vuotta tilaisuuksissa. Minua todella ihmetyttää se yleinen käsitys, että helluntailaisia kiellettäisiin ottamasta apua lääkäreiltä ja terveysalan ammattilaisilta, käyttämästä lääkkeitä ja turvautumaan vain rukoukseen ja Jumalan apuun.
Voi olla että silloin 80-luvulla oli niitä tätejä ja pappoja jotka hehkuttivat että turvaudutaan Jumalaan, mutta ei silloinkaan ole kyllä ketään painostettu välttämästä ammattiapua.
On hyvin tuttu rukousaihe, - ja pyyntö, että ollaan menossa lääkäriin ja pyydetään Jumalalta apua ja viisautta lääkäreille että osaisivat antaa oikeanlaista apua. Jos joku on uhmannut tai viivytellyt lääkäriin menoa, niin enemmin on kyllä kannustettu siihen kuin että "katsohan ja rukoile vielä" -malliin. Itse olen kyllä kuulun niihin, joka välttää viimeiseksi sitä soittoa päivystykseen, ei uskonsyitä vaan yksinkertaisesti etten pidä käydä lääkärissä. Lienee kaikuja lapsuusajoilta.
Seurakunnassani on paljon iäkästä porukkaa ja lääkärissä käydään paljon.
Onko tuo opetus ja ilmiö enemmän ongelma etelän seurakunnissa, mutta minun tietämissä seurakunnissa on itsestään selvää, että sairas menee lääkäriin eikä hänen uskoa kyseenalaisteta. Se on sitten yksityisasia, jos saa mieleensä ajatuksen ettei tarvitse maallista apua, mutta opetuksella ei kyllä sellaiseen ketään manipuloida ja painosteta.
Voi olla että silloin 80-luvulla oli niitä tätejä ja pappoja jotka hehkuttivat että turvaudutaan Jumalaan, mutta ei silloinkaan ole kyllä ketään painostettu välttämästä ammattiapua.
On hyvin tuttu rukousaihe, - ja pyyntö, että ollaan menossa lääkäriin ja pyydetään Jumalalta apua ja viisautta lääkäreille että osaisivat antaa oikeanlaista apua. Jos joku on uhmannut tai viivytellyt lääkäriin menoa, niin enemmin on kyllä kannustettu siihen kuin että "katsohan ja rukoile vielä" -malliin. Itse olen kyllä kuulun niihin, joka välttää viimeiseksi sitä soittoa päivystykseen, ei uskonsyitä vaan yksinkertaisesti etten pidä käydä lääkärissä. Lienee kaikuja lapsuusajoilta.
Seurakunnassani on paljon iäkästä porukkaa ja lääkärissä käydään paljon.
Onko tuo opetus ja ilmiö enemmän ongelma etelän seurakunnissa, mutta minun tietämissä seurakunnissa on itsestään selvää, että sairas menee lääkäriin eikä hänen uskoa kyseenalaisteta. Se on sitten yksityisasia, jos saa mieleensä ajatuksen ettei tarvitse maallista apua, mutta opetuksella ei kyllä sellaiseen ketään manipuloida ja painosteta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.