...ja muutkin, jos minulla muita täällä onkaan!
Nyt minun täytyy taas toistaiseksi jättää Teidän seuranne, niin attraktiivinen, imponoiva ja inspiroiva kuin se onkin, sillä muut välttämättömät puuhat ja pikku matkakin ovat nyt seuraavaksi ohjelmassani. Saatan pysyä poissa kauankin, ellei tule jotakin yllättävää täällä sanomisen pakkoa.
Olen miettinyt yhä useammin, että miksi minä oikein täällä kirjoittelen niille, jotka eivät ymmärrä etuaan ottaa vastaan ilmaiseksi saatu valistus. On tullut mieleeni Omar Khaijamin säe
”tämä tulomme, menomme kannattaako, elon hedelmän kypsäksi koskaan saako”,
varsinkin, kun (edelleen Omar Khaijamia lainaten) noiden valistumaan haluttomien mielestä
”On musta tilini: ei alkuunkaan
työ hyvä pääse, jota vaaditaan,
mut pahan, mikä kielletään, teen aina
niin täydelleen kuin suinkin tehdyks saan”
Mutta en minä tuon tähden väisty. Tiedän, että tarkoitukseni on ollut hyvä ja olen tehnyt parhaani sen edestä.
Eino Leino on lempirunoilijoitani ja hänen runonsa ”Hymyilevä Apollo” lempirunoni, kuten kerron profiilissanikin. Tuon 33 säkeistöä käsittävän lempirunoni (osaan sen ulkoa) kahdella tuntojani nyt kuvaavalla säkeistöllä sanon Teille jäähyväiset toistaiseksi:
”Tääll on toki tilaa kaikillen.
On ketoja auran kääntää,
on lehtoja laulella neitojen
ja saloja sulhojen vääntää.
Kas, lempi se maailman levittää.
Oi, ihmiset toistanne lempikää
ja kohti taivasta tavoittakaa!
Niin pieni, pieni on maa.
Niin pienet, pienet on piirit maan,
mut taivas on suuri ja laaja
ja taivas on kuultava korkeuttaan
ja taivas on tähtinen, taaja.
Yks vaan on taivas, yks Jumala vaan,
on jokaisella se sielussaan,
ja taivas on rauha täytetyn työn.
Se estävi aavehet yön.
Ja tässä vielä linkkejä eräisiin tärkeimpiin kirjoituksiini täällä:
Puolueuskonnollisuudesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000006250788
Väinö Tannerista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000006154102
Talvisodasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000005591675
Natsismista ja kommunismista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004214740
Urho Kekkosesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003692400
YK:n rauhanturvaajan muistelmia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004124181
Poikamieskersantin elämää:
http://www.paallystoliitto.fi/viisi_03/kers.htm
Nuoruuteni savotoilta Lapista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004202376
Ps. En voi olla kertomatta, että on minulla itse asiassa tekeillä taas eräs pitempi kirjoitus mielestäni tärkeästä aiheesta, mutta sen valmistuminen monen muun puuhan ohessa saattaa ottaa aikaa, sillä se edellyttää myös tutustumista tuhansiin sivuihin lähdekirjallisuutta. En tarkoita tuota kirjoitustani ensisijaisesti tänne, mutta ehkäpä vielä joskus voitte sen lukea esim. historian saitilta.
Nyt minun täytyy taas toistaiseksi jättää Teidän seuranne, niin attraktiivinen, imponoiva ja inspiroiva kuin se onkin, sillä muut välttämättömät puuhat ja pikku matkakin ovat nyt seuraavaksi ohjelmassani. Saatan pysyä poissa kauankin, ellei tule jotakin yllättävää täällä sanomisen pakkoa.
Olen miettinyt yhä useammin, että miksi minä oikein täällä kirjoittelen niille, jotka eivät ymmärrä etuaan ottaa vastaan ilmaiseksi saatu valistus. On tullut mieleeni Omar Khaijamin säe
”tämä tulomme, menomme kannattaako, elon hedelmän kypsäksi koskaan saako”,
varsinkin, kun (edelleen Omar Khaijamia lainaten) noiden valistumaan haluttomien mielestä
”On musta tilini: ei alkuunkaan
työ hyvä pääse, jota vaaditaan,
mut pahan, mikä kielletään, teen aina
niin täydelleen kuin suinkin tehdyks saan”
Mutta en minä tuon tähden väisty. Tiedän, että tarkoitukseni on ollut hyvä ja olen tehnyt parhaani sen edestä.
Eino Leino on lempirunoilijoitani ja hänen runonsa ”Hymyilevä Apollo” lempirunoni, kuten kerron profiilissanikin. Tuon 33 säkeistöä käsittävän lempirunoni (osaan sen ulkoa) kahdella tuntojani nyt kuvaavalla säkeistöllä sanon Teille jäähyväiset toistaiseksi:
”Tääll on toki tilaa kaikillen.
On ketoja auran kääntää,
on lehtoja laulella neitojen
ja saloja sulhojen vääntää.
Kas, lempi se maailman levittää.
Oi, ihmiset toistanne lempikää
ja kohti taivasta tavoittakaa!
Niin pieni, pieni on maa.
Niin pienet, pienet on piirit maan,
mut taivas on suuri ja laaja
ja taivas on kuultava korkeuttaan
ja taivas on tähtinen, taaja.
Yks vaan on taivas, yks Jumala vaan,
on jokaisella se sielussaan,
ja taivas on rauha täytetyn työn.
Se estävi aavehet yön.
Ja tässä vielä linkkejä eräisiin tärkeimpiin kirjoituksiini täällä:
Puolueuskonnollisuudesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000006250788
Väinö Tannerista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000006154102
Talvisodasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000005591675
Natsismista ja kommunismista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004214740
Urho Kekkosesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003692400
YK:n rauhanturvaajan muistelmia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004124181
Poikamieskersantin elämää:
http://www.paallystoliitto.fi/viisi_03/kers.htm
Nuoruuteni savotoilta Lapista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000004202376
Ps. En voi olla kertomatta, että on minulla itse asiassa tekeillä taas eräs pitempi kirjoitus mielestäni tärkeästä aiheesta, mutta sen valmistuminen monen muun puuhan ohessa saattaa ottaa aikaa, sillä se edellyttää myös tutustumista tuhansiin sivuihin lähdekirjallisuutta. En tarkoita tuota kirjoitustani ensisijaisesti tänne, mutta ehkäpä vielä joskus voitte sen lukea esim. historian saitilta.
Vastaukset 22
Vanhimmat
... lähtenyt, mutta et ole malttanut pysyä erossa tästä saitista tuskin viikkoakaan. Ole nyt mies ja pidä oikein reilu paussi. Me yritämme pärjätä.
kun Korhonen kirjoittaa jotain, on sinun lipsu-Oiva ihan pakko ottaa kantaa. Vaikkei siihen olisi edes aihetta. Eihän KKK nytkään kajonnut sinun kepulaiseen kunniaasi mitenkään!
Ymmärrän kyllä, että KKK on paha piikki lihassasi ja toivoisit hänen pysyvän täältä poissa. Etkö ymmärrä, että KKK noilla toistuvilla lähtöilmoituksillaan piruuttaan rassaa teitä tyhmiä tosikkoja? Älä unta nää, että hän kauan poissa pysyisi, vaan kyllä hän taas palaa ja pitää yllä tuskaanne ja meidän monien hauskuutta. Palaa pian, KKK. sillä täällä on tosi mälsää ilman sinua!
Kävin vain vilkaisemassa ennen poikkeuksellisen aikaista nukkumaanmenoa (huomenaamulla on aikainen lähtö pikkureissulle) ja huomasin Sinun antaneen minulle oblikatoriset toivotuksesi. Kiitos, kiitos huolenpidostasi, Oiva ystäväni, mutta en minä täällä kirjoitteluni vuoksi erityisen levon eli pitkän paussin tarpeessa ole. En ole täällä itseäni rasittanut siinä määrin kuin Sinä ilmeisesti, päätellen siitä, että olet tullut noin kireäksi.
Eikä sillä, että olenko täällä vai en, ole mitään tekemistä miehisyyteni kanssa - sitä ominaisuuttani olen näyttänyt ja näytän aivan muilla tanterilla!
Niin, ei se ole malttamisestani kiinni, että en ole teitä pitkäksi aikaa omiin hoteihinne jättänyt, vaan olen pitänyt velvollisuutenani olla opastajananne. Ja onhan seuranne attraktiivinen(puoleensavetävä), imponoiva (vaikuttava, kunnioitusta herättävä) ja inspiroiva (innnoittava), kuten avauksessa sanon (sivistysssanojen suomennokset Sinua vähemmän sivistyneitä varten).
Ja jos Luoja suo, niin kyllä minä taas palaan, kuten tuo ihailijakseni tunnustautunut näkyy ihan oikein arvelevan. Joten ole toivorikkaalla mielellä, Oiva ystäväni: hyvää kannattaa odottaa!
Kiitos sanoistasi, ja voin vakuuttaa, että palaan kyllä, jos Luoja suo. Katso vastaukseni Oiva H:lle!
"ei paha ole kenkään ihminen
vaan toinen on heikompi toista
niin paljon on hyvää rinnassa ihmisen
veik´ei se aina esille loista.
Tmmä ei tietenkään koske Anneli ja Kekkos-Seppäsläisiä.
... pröystälevät ns. sivistysanojen runsaalla käytöllä. Heidän täytyy silläkin tapaa osoittaa "sivistystään".
Melkein kaikille sivistysanoille löytyy luonteva suomalainen sana, aivan niin kuin sinä tuossa yllä osoitat. Joille ei ole hyvää suomalaista vastinetta, sivistyssanasta on muodostunut vierasperäinen suomenkielinen sana,is jonka kaikki tuntevat, esim. sensuuri, rutiini, realismi, ironia, episodi jne.
Todella sivistynyt kirjoittaja käyttää aina suomenkielistä sanaa.
Tuossakaan et ymmärrä Korhosen piruilua. Korhonen ei tosiaankaan oikeasti koreile sivistyssanoilla, vaan olen huomannut hänen virnuilevan siitä mm. City-Keskustalle ja oikovan hänen usein käyttämiään ja aina väärin kirjoittamiaan sivistyssanoja oikeaan asuun. Etkö todellakaan ymmärrä ollenkaan huumoria? Et edes sitä ironiaa, jonka sanan näyt tuntevan? Olet sinä oikea totinen torvensoittaja.
... sanallakaan, että KKK käyttäisi erikoisen paljon sivistyssanoja. Jokin tarkoitus hänen kirjoituksellaan oli, minä vain jatkoin keskustelua ja palautin sen maan pinnalle.
Tiettyä tarvetta varten avasin salkkumikroni täällä reissussa ja vilkaisin samalla "jäähyväiskirjeeseeni" mahdollisesti tulleet vastineet. Huomasin tuon Sinun "ojennuksesi". Näyt tosin jo todenneen, että en minä kovin paljon sivistyssanoja viljele; en todellakaan, ja olen muutamille täällä huomautellut siitä, kun pyrkivät käyttämään niitä briljeeratakseen, mutta käyttävät kuitenkin väärässä yhteydessä ja usein väärin kirjoitettuinakin.
Tarkoitukseni ei todellakaan ollut inkommodoida Sinua, Oiva, vaan halusin osoittaa, että sivistykselliset ja intellektuaaliset kompetenssimme korreloivat, jottet diskriminoisi minua, vaan pitäisit korrektina ryhtyä debattiin kanssani. Niinhän diskreetisti teitkin, mistä kiitoksia. Älä siis pidä nyt tapahtunutta sivistyssanojen abnormaalia käyttöä dismeriittinäni.
Arvostan aina verbaalivirtuoosin antamia semanttisia ja muitakin kirjoittamista koskevia ohjeita. Indoktrinointitaitosi tuntienkin mielelläni antaudun myös poliittiseen polemiikkiin kanssasi, vaikka relevantteihin tosiasioihin perustuva argumentaatiosi onkin pelottava.
... oppisi erottamaan Voltairen ja Churchillin toisistaan, ja vielä kun lakkaisi toistuvasti kirjoittamasta oblikatorinen, kyllä se siitä...
Ja se kulttuurikysymyskin pitäisi vielä joskus selvittää, niin totta kuin olen sotaherra ja nimeni on Stumm...
ettei se häivy. Tolkku on jo mennyt!
...yhtä ja toista, ja paljon tärkeämpää kuin mihin Sinä viittaat.
Niin, vaikka minulla on suuri kotikirjasto, silti minulla ei ole Suurta Sitaattikirjaa, kuten esim. Timo Ristimäellä, josta Timo aina löytää sattuvan viisauden asiaan kuin asiaan, kuten erään täällä paljon kirjoitelleen puoluetoverinsa luonnehdintaan: "Hän oli syntynyt tyhmänä ja oli merkittävästi kehittänyt tätä luonnonlahjaansa." Sitäkään en muista, kuka noin ja kenestä on aikaisemmin sanonut, vaikka Timo varmasti sen mainitsi, mutta minulle on aina tärkeämpi itse viisaus kuin sen esittäjä. Mielestäni sen pitää juuri näin ollakin.
Kirjastossani näkyy kyllä olevan kirja nimeltä ”Suomen kansan kuluneimmat latteudet”, mutta sitäkään en ole täällä käyttänyt, kun se kirja näkyy olevan niin monen muun käytössä. Sinullakin, jos olet henkilö, joksi Sinua epäilen.
Se on totta, että savolais-kainuulais-pohjois-pohjalainen kielitaustani vaikuttaa edelleen niin, että kielikorvani ei aina kerro, tuleeko johonkin vierasperäiseen sanaan kova vai pehmeä konsonantti. Yli 50 vuoden pääsääntöinen helsinkiläisyys, saamani koulutus ja melko runsas kirjoittaminenkaan eivät ole pystyneet täysin poistamaan tuota lapsuuteni kieliperimää. Ei minulla ole vaikeuksia hallitsemissani vieraissa kielissä yleensä, mutta joidenkin yksittäisten sanojen ja varsinkin sivistyssanojen kohdalla joskus, jos en ole tarkkana. G:n paikalle saattaa muutamissa sanoissa livahtaa K, ja pitää muistutella itselleen, että D:n paikka sanoissa katedraali ja kateederi on toinen kuin sanassa kadetti, ja että kandidaatissa pitää olla kaksi D:tä. Etelä-pohjalaisella lankomiehelläni olen kyllä huomannut olevan vielä vaikeampaa D:n ja R:n suhteen, jopa ihan suomenkielisissä sanoissa!
En tiedä, mitä kulttuurikysymystä tarkoitat, mutta tuskin meillä on yhteistä selvitettävää sillä alueella. Ja olen ollut toki sotaherra, upseeri ja herrasmies, mutta edelleen olen herra, vaikka en enää ole kenenkään herrana työelämässä.
Jos heittäytyisin ”kepupsykologiksi” niin sanoisin: Arrogantti ironiasi ei peitä kompleksista sensitiivisyyttäsi. Mikä regressio aiheuttaneekaan tuon mentaalisessa harmoniassasi olevan dissonanssin.
Ei mennyt reissussa salkku eikä tolkkukaan saanut mennä, sillä olin matkalla autollani. Ihan turvallisesti pääsin jo odottamaani aikaisemmin kotiin.
Sinulla ei liene pelkoa tuon tolkun kadottamisesta. Ei voi kadottaa sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Onkohan Sinulla sitä kolmattakaan kku-päätteistä? En tarkoita pilkkua, vaikka sitä yrität usein ---sia, mikä kertonee siitä, että muuhun et voikaan sitä ”silleen tekemistä” kohdistaa. (Tässäpä taas Sinulle helmi esiteltäväksi!)
ioyoyy
-Wiljami siellä vissiin "tankkaa" vieläkin tätä linkissä olevaa kirjoitusta, kun ei suvainnut kommentoida.
http://www.kansallissosialismi.com/shalom.php
T. nimim. (menolippu riittää)
Kiitos vain, mutta minulla on kyllä ihan perinteisiä matkalukemisia, eli kirjoja. Niitä minä kotioloissanikin luen enemmän kuin nettijuttuja, vaikka niissä kyllä ihan hyviä ja tarpeellisia onkin.
Mutta jos Sinä olet erityisen kiinnostunut tuosta kyseisestä henkilöstä, niin tässä on linkki, josta löydät hänestä lisää mielenkiintoista:
http://www.paavolipponen.org/
,...minä tarvitsen sinua niin, eli et voisi kertoa Edefeltin näyttelystä sen verran, että tietäisin kannattaako minun tulla Helsinkiin nähdäkseni sen.
Olen nimittäin tulossa maamme pääkaupunkiin, Helsinkiin, mutta olen läpikulkumatkalla, eikä minulla ole kuin 1 tunti luppoaikaa tutustua Edefeltin näyttelyyn. Siksipä kysynkin sinulta, onko tunti riittävä aika ?
Kiitos vastauksesta etukäteen!
Huomionarvoista on sekin, että Tanner toimi vuonna 1918 punakaartin ylimmässä johdossa - sen yleisesikunnassa. Tanner oli sosialisti.
Jallun "tiedot" ovat harvinaisen virheelliset. Tai sitten hän on kepulainen. Nehän valehtelevat aina, vaikka tietäisivätkin totuuden.
Lueppas nuo Korhosen kirjoitukset Tannerista (niihin on linkki alla) niin tiedät, miten asia olikaan.
Tässä pieni pätkä Korhosen kirjoituksen 2.osasta, joka kertoo vapaussodan ajan tapahtumista ja Tannerin osuudesta niissä. Historian tutkija, professori Paavolaisen kertomaahan tämä oikeastaan on):
-----------------------------------
Eduskunnan ulkopuolella olevana Tanner oli voinut pysytellä melko hyvin erossa tuosta kaikesta edellä sanotusta. Mutta marraskuun 1917 ylimääräiseen puoluekokoukseen hän kuitenkin osallistui. Kokouksessa käytti alustuspuheenvuoron O.V.Kuusinen, joka oli vallankumoukselle myötämielinen, vaikka ei vielä tuolloin tarkoittanut työväen diktatuuria vaan kansalliskokouksen koollekutsumista. Kuusista selkeästi vallankumouksellisempia tuossa vaiheessa olivat mm. Yrjö Sirola, Kullervo Manner, Ali Aatonen, Eero Haapalainen ja Oskari Tokoi.
Parlamentaarista ratkaisua oli siirtynyt kannattamaan Eetu Salin, ja samalla kannalla olivat mm. Taavi Tainio, Jussi Raitio, K.H.Wiik ja Edvard Gylling. Tanner oli tietysti heidän kannallaan, mutta hänet oli suljettu pois virallisten kokousedustajien joukosta, koska uusia kokousedustajavaaleja ei ollut suoritettu ja kokousedustajina toimivat kesäkuun puoluekokousta varten valitut.
Puheenvuoroja Tanner kuitenkin sai käyttää kokouksessa. Kuuluisaksi on tullut repliikki, jossa hän varoitteli sosialidemokraatteja lähtemästä vallankumouksen tielle sanoen mm. ”siinä te häpäisisitte Suomen työväenluokan ja taittaisitte niskanne”.
Kokouksen kulisseissa Tanner toimi voimakkaasti parlamentaarisen ratkaisun puolesta. On kiistatonta näyttöä siitä, että itse asiassa juuri Väinö Tanner laati Seth Heikkilän puoluekokoukselle esittämän ohjelman, jossa vaadittiin puoluetta hylkäämään anarkistiset taistelutavat ja vallankumoukseen tähtäävät tavoitteet, saattamaan järjestyskaartit (punakaartit) puolueen valvontaan ja hyväksymään kokoomushallitus, jossa olisi sos.dem. enemmistö, kun sos.dem. puolue oli edelleen selvästi Suomen suurin.
Uutta senaattia ei tullut, kun porvarit lyhytnäköisesti estivät sellaisen syntymisen. Porvareista muodostunutta tynkäsenaattia johti E.N.Setälä. Tuokin senaatti hajosi suurlakon välittömänä seurauksena ja maassa oli hallituspula. Sosialidemokraattien monet ehdotukset hallituksen muodostamiseksi ja sen kokoonpanoksi torjuttiin eri syillä, vaikka ne saivat kannatusta myös porvarillisella puolella. Tannerin nimi tuli siellä esille jopa hallituksen muodostajana eli pääministerinä.
Yhteiskunnan ollessa jo lähes myrskyn silmässä Tanner toimi edelleen hyvin aktiivisesti osuustoimintaliikkeessä, joka kehittyi koko ajan voimakkaammaksi tekijäksi yhteiskunnassamme.
Varsinkin Elanto vahvisti asemiaan entisestäänkin. Paavolainen kertoo noistakin vaiheesta mielenkiintoisesti kymmenillä sivuilla, jotka minä joudun nyt kokonaan ohittamaan.
Kohtalon lopulliset käänteet
Tanner itse sanoo, ettei hän kansalaissodan aattona tiennyt siihen johtaneista päätöksistä, vaan hänet oli pidetty syrjässä sisäpiirin suunnitelmista. Tämä saattaa olla ihan totta, sillä esim. K.H.Wiikin päiväkirja mainitsee vain kerran Tannerin ja silloinkin yhteydessä, jonka merkitystä on vaikea arvioida.
Kuuluisan tammisunnuntain 27.1.1918 (jolloin alkoi vapaussota, kun vierasta asevoimaa ruvettiin riisumaan aseista eri puolilla Suomea) Tanner vietti hiihdellen tilansa Lill-Hemtasin metsissä Väinö Huplin kanssa, joka oli tullut Tannereille viikonloppua viettämään ja keskustelemaan liikeasioista OTK:n toimitusjohtajaksi lupautuneen Tannerin kanssa.
Elannon ja punakaartien suhteet käytännön tasolla alkoivat samana päivänä, kun Eero Haapalainen lähetti Toimeenpanevan Komitean puolesta Elannolle kirjeen, jossa vain ilmoitettiin, että ”toveri Ilmari Kotijärvi on valtuutettu ottamaan teidän varastoistanne kaikkia tarvittavia elintarvikkeita”. Tuollainen röyhkeys ei tietenkään ollut Tannerin mieleen.
Aluksi punakaartit maksoivat kyllä ottamansa tavaran, mutta kun elintarvikkeista oli pulaa, niin monet jäivät niitä ilman, ja melko pian myös punakaartien rahavarat ehtyivät ja ne rupesivat vaatimaan tavaraa ilmaiseksi. Myös Elannon kassa alkoi kuivua, ja Tanner joutui hakaukseen Haapalaisen kanssa, joka uhkailikin Tanneria tavoitteisiinsa pääsemiseksi.
Sodan pitkittyessä Tanner kuten muutkin revisionistit joutuivat vakavaan vaaraan punakaartien taholta, ja hänestä oli annettu jo vangitsemismääräys ja vangitsemisen oli tarkoitus tapahtua seuraavana yönä Tannerien kaupunkiasunnossa Siltasaarenkadulla, mutta eräs asiasta tietävä varotti siitä Tanneria, joka piiloutui lapsuudenystävänsä Aku Marsion luo Sörnäisten sähkölaitokselle, ja niin häntä ei saatu kiinni.
Myös Tannerin maatilalle tuli uhkaussoittoja ja sieltä otettiin viljaa, eläinten rehuja ja muutakin tavaraa pakkoluovutuksena. Kerran sinne tuli myös kolme punakaartilaista, jotka vaativat Tannerien lehmiä teurastettaviksi, mutta Linda Tanner sai estetyksi aikeen. Tilalle tuli myös varoitussoitto, ja soittaja oli ilmeisesti Espoon vallankumoushallintoon kuulunut tri Ivar Lassy, Linda Tannerin ja hänen miehensäkin harras ihailija.
Tannerin suureksi rooliksi sodan päätyttyä tuli valkoisten vainoamien punaisten auttaminen. Sodan kestäessä hän auttoi myös valkoisia. Maaliskuun alussa pidätettiin päätoimittaja Eero Erkko vastavallankumouksellisuudesta epäiltynä. Tanner koetti puhua Erkon puolesta, mutta ei saanut tätä pois vankilasta. Sen sijaan hän lähetti sikaarejaan kovasti kaipaavalle Erkolle laatikollisen sikaareja omista vähistä varastoistaan.
Sodan loppuvaiheissa punaisen terrorin uhriksi joutui myös Linda Tannerin isä, Kaarle Anttila. Hänet surmattiin Vesunnan kankaalla lähellä Hattulaa.
Tanner sanoo muistelmissaan sota-aikaa ”masentavaksi ajaksi, jota ei mielellään muistele”. Sotakuukaudet masensivat Tanneria siitäkin syystä, että energinen ja aktiivinen mies joutui viettämään paljon yksinäisiä iltoja kaupunkiasunnossaan perheen ollessa maalla, ja monet päivätkin kuluivat lähes joutilaisuudessa, kun normaali liiketoimintakin oli jumissa. Hänen toimelias henkensä ei kuitenkaan missään vaiheessa voinut lakata harkitsemasta toiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Se linkki Tanneriin on Korhosen avauksessa, ei minun edellisessä kirjoituksessani.
Tekstissä hymiö.
=)