Britannia on seissyt yhteisen esikunnan ja puolustusrahaston tiellä.
Puolustusrahasto ja yhteinen esikunta kriisinhallintaoperaatioihin. Nämä esitykset herättivät huomiota EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin keskiviikkoisessa linjapuheessa.
Vastaavia aloitteita on pyörinyt EU-pöydissä jo vuosia, mutta Britannia on sitkeästi torpannut ne. EU:n suurimman sotilasmahdin mielestä puolustusasiat kuuluvat puhtaasti Naton tontille.
Britannian suunnitellessa EU-eroa tutut aloitteet on kaivettu pöytälaatikosta. Diplomaattilähteen mukaan brexit on kuitenkin liian heppoinen selitys kehitykseen, jonka taustalla on paljon laajempi ja pidempään jatkunut ilmapiirin muutos Euroopassa. Turvallisuusympäristön muuttuessa myös EU:ssa nähdään tarvetta rivien tiivistämiseen.
Pöydälle nostetut esitykset eivät tarkoita EU-armeijan perustamista. Kun valtaosa EU-maista kuuluu Natoon, EU:n sotilasvoimien luomiseen ei ole tarvetta eikä halua.
Ajatus yhteisestä EU-puolustuksesta nostaa karvoja pystyyn myös niissä EU-maissa, jotka eivät kuulu Natoon. Toisin kuin Suomi, joka on pitänyt omalta osaltaan keskustelua EU-armeijasta yllä, Itävalta ja Irlanti varjelevat tarkoin neutraalia asemaansa.
Kustannussyyt perusteena
Komissio perustelee puolustusrahastoa ja operaatioesikuntaa järki- ja säästösyillä.
Puolustusrahaston toteutus on vielä auki. Halukkaat maat voisivat panna siihen varoja, joita käytettäisiin yhteishankintoihin kuten lennokkeihin tai kyberturvallisuuden edistämiseen.
- Se säästäisi jäsenmaissa paljon rahaa, kun ei tarvitse samoja asioita ostaa erikseen, sanoi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) STT:lle Junckerin puheen jälkeen.
Komission mukaan päällekkäiset käytännöt maksavat EU-maille tällä hetkellä noin 20-100 miljardia euroa vuodessa.
Rahasto voisi edistää myös eurooppalaista puolustusteollisuutta, jos sen kautta voisi investoida puolustusteknologiaan. Nykyisin EU-varojen käyttöön liittyy rajoitteita, jotka estävät investoinnit puolustusteollisuuteen.
Osa jäsenmaista kuten Ruotsi haluaa kuitenkin suojella omaa puolustusteollisuuttaan tai tehdä yhteistyötä vain rajatussa piirissä.
Suomi tunnetaan EU:ssa innokkaana puolustusyhteistyön edistäjänä. Hallituksen ensireaktiot uusimpiin esityksiin ovat kuitenkin olleet varovaisia: ne halutaan ensin tutkia huolella.
Yhteinen operaatioesikunta on aiempina vuosina saanut Suomelta vahvan tuen. Nyt hanke voi hyvinkin toteutua, sillä komission ohella Saksa ja Ranska ajavat sitä aktiivisesti.
Britannia on viime vuosina ollut ainoa maa, joka on estänyt esikunnan perustamisen. Diplomaattilähteen mielestä puheet Nato-päällekkäisyydestä ovat turhia, koska EU:n kriisinhallintaoperaatiot ovat eriluonteisia. Yhteinen esikunta keskittäisi EU:n siviili- ja sotilasoperaatioiden johdon yhteen paikkaan. Nykyisin johto tapahtuu eri jäsenmaista, mitä on pidetty resurssien haaskauksena.
STT STT-ANNU MARJANEN
Puolustusrahasto ja yhteinen esikunta kriisinhallintaoperaatioihin. Nämä esitykset herättivät huomiota EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin keskiviikkoisessa linjapuheessa.
Vastaavia aloitteita on pyörinyt EU-pöydissä jo vuosia, mutta Britannia on sitkeästi torpannut ne. EU:n suurimman sotilasmahdin mielestä puolustusasiat kuuluvat puhtaasti Naton tontille.
Britannian suunnitellessa EU-eroa tutut aloitteet on kaivettu pöytälaatikosta. Diplomaattilähteen mukaan brexit on kuitenkin liian heppoinen selitys kehitykseen, jonka taustalla on paljon laajempi ja pidempään jatkunut ilmapiirin muutos Euroopassa. Turvallisuusympäristön muuttuessa myös EU:ssa nähdään tarvetta rivien tiivistämiseen.
Pöydälle nostetut esitykset eivät tarkoita EU-armeijan perustamista. Kun valtaosa EU-maista kuuluu Natoon, EU:n sotilasvoimien luomiseen ei ole tarvetta eikä halua.
Ajatus yhteisestä EU-puolustuksesta nostaa karvoja pystyyn myös niissä EU-maissa, jotka eivät kuulu Natoon. Toisin kuin Suomi, joka on pitänyt omalta osaltaan keskustelua EU-armeijasta yllä, Itävalta ja Irlanti varjelevat tarkoin neutraalia asemaansa.
Kustannussyyt perusteena
Komissio perustelee puolustusrahastoa ja operaatioesikuntaa järki- ja säästösyillä.
Puolustusrahaston toteutus on vielä auki. Halukkaat maat voisivat panna siihen varoja, joita käytettäisiin yhteishankintoihin kuten lennokkeihin tai kyberturvallisuuden edistämiseen.
- Se säästäisi jäsenmaissa paljon rahaa, kun ei tarvitse samoja asioita ostaa erikseen, sanoi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) STT:lle Junckerin puheen jälkeen.
Komission mukaan päällekkäiset käytännöt maksavat EU-maille tällä hetkellä noin 20-100 miljardia euroa vuodessa.
Rahasto voisi edistää myös eurooppalaista puolustusteollisuutta, jos sen kautta voisi investoida puolustusteknologiaan. Nykyisin EU-varojen käyttöön liittyy rajoitteita, jotka estävät investoinnit puolustusteollisuuteen.
Osa jäsenmaista kuten Ruotsi haluaa kuitenkin suojella omaa puolustusteollisuuttaan tai tehdä yhteistyötä vain rajatussa piirissä.
Suomi tunnetaan EU:ssa innokkaana puolustusyhteistyön edistäjänä. Hallituksen ensireaktiot uusimpiin esityksiin ovat kuitenkin olleet varovaisia: ne halutaan ensin tutkia huolella.
Yhteinen operaatioesikunta on aiempina vuosina saanut Suomelta vahvan tuen. Nyt hanke voi hyvinkin toteutua, sillä komission ohella Saksa ja Ranska ajavat sitä aktiivisesti.
Britannia on viime vuosina ollut ainoa maa, joka on estänyt esikunnan perustamisen. Diplomaattilähteen mielestä puheet Nato-päällekkäisyydestä ovat turhia, koska EU:n kriisinhallintaoperaatiot ovat eriluonteisia. Yhteinen esikunta keskittäisi EU:n siviili- ja sotilasoperaatioiden johdon yhteen paikkaan. Nykyisin johto tapahtuu eri jäsenmaista, mitä on pidetty resurssien haaskauksena.
STT STT-ANNU MARJANEN
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.