tosiaanki tässä pari runoo jotka tarvis arvosteluu siis pliis...
ystävä
"olen ystävä sinulle
olethan sinäkin minulle,
sillä tiedän että sinäkin tiedät:
ystävyys on elämää,
ilman sitä ei voi hengittää."
ja
"enkeli pilven takaa kurkistaa,
sanoo;
elämä ilman ystävää on kuolemaksi,
niinkuin hengittäminen ilman ilmaa..
minä en kurkista pilven takaa,
enkä ole enkeli,
mutta sanon sinulle;
olet tärkein ihminen minulle,
olet ystävä..
välitän sinusta."
ystävä
"olen ystävä sinulle
olethan sinäkin minulle,
sillä tiedän että sinäkin tiedät:
ystävyys on elämää,
ilman sitä ei voi hengittää."
ja
"enkeli pilven takaa kurkistaa,
sanoo;
elämä ilman ystävää on kuolemaksi,
niinkuin hengittäminen ilman ilmaa..
minä en kurkista pilven takaa,
enkä ole enkeli,
mutta sanon sinulle;
olet tärkein ihminen minulle,
olet ystävä..
välitän sinusta."
Vastaukset 5
Vanhimmat
se eka oli ihan o.k mut toka........ jaa'a..........
juu ite oon molemmat kirjottanu..
mitä sitten?!
ja tota kyllä mä tiän ettei kummassakaan kehumista oo mut saahan sitä aina yrittää..
En ole varsinaisesti runojen ystävä, mutta joskus maiskuttelen niitä suussani ja yritän kuunnella mielessäni.
"tiedän että sinäkin tiedät" on täysin tarpeeton, jopa haitallinen, sillä sen on vääränlaista vetoamista, suorastaan kiristämistä. Kun tämä rivi otetaan pois niin jäljelle jää loru jossa riimit skulaa, tosin sinulle-minulle on kömplelö.
Myös "olethan sinäkin minulle" on merkitykseltään vähäinen, sillä tämä toive on sisäänkätkettynä eka rivillä.
"Ystävyys on elämää" on hyvä lause.
"Olen ystävä sinulle" on kovin yksioikoinen ja ehdoton toteamus. Runo olisi vetoavmpi jos kertoja toivoisi pääsevänsä ystävyyteen / yrittäisi ikäänkuin ystävyyden menettämisen pelossa aktiivisesti ylläpitää ystävyyttä.
"ilman sitä ei voi hengittää" Kuka ei voi?
Tällaisen passiivin tilalle tarvitaan subjektiivinen ote. EN voi hengittää.
Jos sallit minun sorkkivan eka runoasi, ja olettaen että pääsin ajatuksesta jyvälle, esittäisen seuraavan ehdotuksen:
"Saanhan olla ystävä sinulle
sillä ystävyys on elämää
jota ilman en voi hengittää"
No tämähän maistuu tyhmältä. Nyt kun se on redusoitu tälle tasolle, siitä paljastuu piilotettu uhkaus, että jos jätät minut niin hyppään kiikkuun. Ehkä tämä ei ollut tarkoitus.
Otetaanpa uusiksi. Tarkastellaan informaatiosisältöä. Millaisen valinnan edessä kertoja on eka rivillä? Joko olen ystäväsi tai sitten en ole. Todennäköisesti hän ei väsää runoa jälkimmäisessä tapauksessa, jolloin eka rivi on totaalisesti tarpeeton. Pelkästään se seikka että hän on esittämässä runoa implikoi että hän tahtoo olla kuulijan ystävä.
Kun aiemmin kehuin lausetta "ystävyys on elämää" niin nyt on haukkujen vuoro. Informaatio on vähäinen, tosin ei merkityksetön. Siihen voisi tuoda lisukkeeksi kolmen eka rivin sisältämä informaatio tarkentamalla:
"YstävyyteSI on minulle elämää."
Jos koko runon pointti on olla höyli ja pitää suhdetta lämpimänä, ja unohtaa kiikkuhommat, niin käteen jää:
"Sinun ystävyytesi merkitsee minulle kaikkea,
mutta nyt tahdon vain sinua hengittää."
Kas, nyt taapermannikin käy vihreäksi kun löytyi näin ovela euphemismi runouden tärkeimmälle perusmotiiville (jota alkuteos ei pitänyt esillä.)
Tästä voisi muutamilla muunnoksilla saada ihan kivaa tekstiä.
toka runoa en kommentoi
tota eikö pelkkä -huono runo- olis riittäny?!
oliko hirveenki kiva mollata toinen maanrakoon?!
mä tiän että pyysin arvosteluu mutta toi meni vähän yli...
kirjota itte parempi!!!...ku tunnut runojen kirjottelun hallitsevan...
joku toinen kerta sano vaan että "toi oli järkky huno tai jotain.."
jos mä nyt enään ikinä tänne enään kirjoten mitään...taitaa meinaan olla parempi antaa vaan ystävien kommentoida...siis niitten jotka ei sitä sana sanalta arvostele niin ku eräät vaan niiden jotaka on ystäviä ja ymmärtää ton runon merkityksen ja sen mitä sillä yritän sanoa...
ja jos se ei sulle selvinny niin voi itku...onpa harmi juttu...
jään odotteleen sitä sun oi niin täydellistä runoo..ja seuraavaa kommentii...
bay the way...mix et mollannu sitä toistaki runoo?!
ihan hyvin sä olisit voinu senki tehä...vai mitä?!
toisaalta eihän se alkuaan edes oo mun ajatus vaan poisnukkuneen pikkusiskoni sanat runon muodossa...
mutta ihan kiva olis kuulla sun kommentin siitäki...ku tiät näköjään runoista kaiken...ja sitä rataa...'
jotku osaa sit olla niin ammattimaisii ja kylmii ihmisii...
niinku sinä!
Anteeksi
Tarkoitus ei ollut mollata, mutta minulla taisi sisällä piilevä opettaja tarttua puikkoihin, ja ryhtyi käymään sanasta sanaan läpi runoasi. Toivon että et lannistu tästä. Tällaiset keskusteluryhmät ovat kaikesta huolimatta paras paikka tuoda esiin omia runoja. Älä vain lopeta kijoittamista. Uskon että täältä löytyy lämpimämpiäkin kommentteja, kun vain jaksat ja uskallat tuoda asioita esiin, ja ymmärrät että joskus joku pottumainen tyyppi saattaa käyttäytyä kummallisesti.