Luterilaisen uskonnon mukaan kirkko on maailma ja seurakunta on kirkon sisällä toimiva pieni uskovien lauma. Kaikki ihmiset tulee liittää kasteen sakramentin kautta kirkon jäseniksi, mutta vain niistä tulee Jumalan seurakunnan täysvaltaisia jäseniä, jotka saavat kristillisen kasvatuksen ja seuraavat elämässään luterilaisten isien ja Martti Lutherin jalanjälkiä opetuksessa sekä elämässä. Muita yritetään saada uskoon jakamalla heille ehtoollista ja kastamalla heidän vauvojaan. On uskottu, että Jumala vaikuttaa uskoa sakramenttien kautta, kun niitä vain oikein jaetaan ja lopulta niihin Jumalan vaikutuksesta myös uskotaan.
Mitä sanoo Jeesus: "Minä olen oksentava heidät ulos suustani!"
Mitä sanoo Jeesus: "Minä olen oksentava heidät ulos suustani!"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pääsivät sentään Jeesuksen suuhun asti, mutta eivät hänen sydämeensä.
Niin on myös Jumalan sana: se ei asu heissä pysyvästi. (Joh. 10:38) Se on heidän suussaan ja heidän huulillaan, mutta se ei ole saanut tehdä juurta eikä tuota hyvää hedelmää isän Jumalan kunniaksi. (Luuk. 8:4-15) Isä ja poika eivät asu heidän sydämissään, koska he ovat hylänneet Jumalan sanan ja pitävät totena isiensä perinnäissäännöt, jotka ovat ihmisten käskyjä ja harhaoppia. (Joh. 14:23-24)
Heille ehtoollisen viini ja leipä ovat Jeesuksen kristuksen veri ja ruumis. He ovat tehneet rakkausateriasta ja herran muistoateriasta mystisen sakramentin, joka on pakanallista taikauskoa. Kaste on heille samanlainen katolinen mysteeri, salaisuus, joka on pelastava automaatti, koska jokaisen vedellä valellun vauvan sanotaan tulleen Jumalan lapseksi ja seurakunnan jäseneksi kasteen hetkellä, sen kautta.
Hyi yök, mikä uskonto!
Meneppäs muualle jakamaan näitä ripulituotantojasi. Mee vaikka sinne omaan kirkkoosi, ai niin mut eihän sulla olekkaan :XXXDDD
Kaikki kirkot ja kaikki vapaat suunnat uskovat, että vaikka jäsenet valittaisiin kuinka tarkasti tahansa, aina mukaan livahtaa "valheveljiä".
Kun luterilaisen kirkon jäsenyyden perustana on kaste, samankaltainen jäsenyyden peruste on myös eräiden herätysliikkeiden ja vapaiden suuntien opettama "uskoontulo". Uskoontulo ei välttämättä ole aito, ja uskoontullutkin voi luopua uskostaan, joten hän on vielä muodollisesti jäsen, vaikkei kuulukaan "oikeiden uskovien" joukkoon. Kristus sitten viimeisellä tuomiolla erottelee vehnän ja lusteen. Erottelu kuuluu olevan joillekin "oikeille uskoville" yllätys.
Jos jäsenkriteerit asetetaan liian tukalle, on se vaara, että aito kristitty sysättäisiin kirkon ulkopuolelle. Kristuksen perustama kirkko ei moiseen syntiin halua syyllistyä. Siksi ovet ovat auki kaikille halukkaille ja Kristuksen kallis sovintoveri kuuluu kaikille. Vain Jumala tuntee sydämet ja vain hän voi tehdä päätöksen, eivät vapaiden suuntien ja herätysliikkeiden amerikkalaisesta evankelikaalisuudesta vaikutteita saaneet inhimilliset inkvisiittorit.
Jeesuksen veren voima riittää viemään lapsenakin kastetun perille asti.
Helluntaiherätyksessä ja vapaissa suunnissa on omat rituaalinsa, joita on alettu käyttää sakramentin tavoin. On käsien ylösnostamista, "elämän antaminen Jeesukselle" rituaaleja, "syntisen rukousta" jne. Kun nämä rituaalit on sitten suoritettu, niin ajatellaan Jumalan tehneen oman osuutensa ja pelastaneen sielun. Nämä tavat eivät poikkea juurikaan vauvan valelun rituaalista ("kasteen sakramentti"). Monta kertaa käy niin, että mitään ei tapahdu: sielu ei pelastukaan. Arvatkaapa vain mitä silloin tapahtuu, kun joku luulee pelastuneensa tuollaisen rituaalin kautta ja pyrkii johtaville paikoille "seurakunnassa"... ja onnistuu siinä.