Venetyyppispekulaatiota

"Mitenkähän hidas se oikein on puolet pienemmällä itseskuuttaavalla fokalla?"
Kyllä sillä koneella runkonopeutta pääsee, ja jos laittaa oikein ison koneen niin selvästi kovempaakin. Sopii siis oikein hyvin mastonkuljetusalukseksi, ja niin sitä monet käyttävätkin. Aika harvalla moottoriveneellä viitsii ajella yhtä isossa terävässä aallokossa kuin tuollaisella catilla, joten moottoriveneeksi on myös varsin merikelpoinen eikä kuluta samat sisätilat tarjoaviin verrattuna liikaa jos tyytyy runkonopeuteen.

No, ei tuo vajaa 12 tonnia kuulosta mitenkään hirmuiselta. HR 40 MK II, joka olisi hyvä kandidaatti yksirunkoisten sarjassa, painaa sekin tyhjänä 11 tonnia. Eikä sen polaarit näytä olevan kattia kummempia.

Mutta myönnän, että hitaampi tuo Lagoon 39 on kuin olisi odottanut. Pistetään siis se kohta varaukselliseksi, varsinkin kun siihen ei kuulemma ole rullaisoa edes optiolistalla :)

Jos rahaa olisi, niin ostaisin yhden uuden ja se olisi sitten loppuelämäksi. Aloituksessa mainituista vaihtoehdoista.

Olen kyllä sitä mieltä ihan kokemusperäisesti, että kahdeksanmetrinen on liian pieni (jos siis raha ei rajoita). Asuttavuuden vuoksi, tai siis sen puuttumisen. Iän karttuessa olen yhä enemmän alkanut ajatella, että veneessä pitäisi olla sellainen makuuhytti, johon ei tarvitse ryömiä ja jossa vuoteen päällä on vähintään metri vapaata tilaa. Pitkiä avomerireissuja varten on tietysti hyvä löytyä myös sellainen meripunkka, jossa pysyy paikoillaan veneen kallistuessakin.
Toinen asia on se, että haluan veneessä olevan pääosin seisomakorkeuden ja sen verran lattiapintaa, että voi pari askelta ottaa ja vähän venytellä. Tämä onneksi toteutuu nykyisessäkin.

Katti on ihan kamala satamissa ja luonnonsatamissa. Se rekaa, vaatii tilaa, ei käänny ja siinä on tuulipintaa niin, että luonnonsatamissa pitelemätön paikka, jos vähänkin tuulee.
Ylivoimainen vene porukoille. Onhan se kivempi, kun nukkumapaikat ja vessat on eri ponttooneissa.

Fgjzdt kirjoitti:

Katti on ihan kamala satamissa ja luonnonsatamissa. Se rekaa, vaatii tilaa, ei käänny ja siinä on tuulipintaa niin, että luonnonsatamissa pitelemätön paikka, jos vähänkin tuulee.
Ylivoimainen vene porukoille. Onhan se kivempi, kun nukkumapaikat ja vessat on eri ponttooneissa.

Lue lisää

Toisaalta, jos ei käytä paljoa luonnonsatamia eikä etenkään ikinä kiinnity niissä rantaan vaan ankkuroituu, niin liekö tuo ongelma niin iso?

10-14 kirjoitti:

Toisaalta, jos ei käytä paljoa luonnonsatamia eikä etenkään ikinä kiinnity niissä rantaan vaan ankkuroituu, niin liekö tuo ongelma niin iso?

Millainen ongelma on sitten käyttää Suomen vierasvenesatamia, joissa katti on outo ilmestys? 7 m leveys rajoittaa aika lailla käytettäviä paikkoja. Ilmeisesti pitää useimpiin satamiin varata paikka etukäteen? Pääseekö edes kaikkiin?

Entä talvisäilytys? Nouseeko tuollainen normaalillla kalustolla? 12 tn on jo paljon ja leveys tuo omat ongelmansa. Miten noita kuljetetaan maantiellä?

Joakim1 kirjoitti:

Millainen ongelma on sitten käyttää Suomen vierasvenesatamia, joissa katti on outo ilmestys? 7 m leveys rajoittaa aika lailla käytettäviä paikkoja. Ilmeisesti pitää useimpiin satamiin varata paikka etukäteen? Pääseekö edes kaikkiin?

Entä talvisäilytys? Nouseeko tuollainen normaalillla kalustolla? 12 tn on jo paljon ja leveys tuo omat ongelmansa. Miten noita kuljetetaan maantiellä?

Lue lisää

Juu, olinhan tuon satamiin mahtumisen merkinnytkin miinuspuolelle. Kylkikiinnityksissä nuo näyttävät usein olevan ("usein" suhteessa niiden näkymiseen yleensä, eihän katit kovin yleisiä täällä ole).

Talvisäilytys olisi tietysti kaupallisen telakan ongelma eikä kaikki pysty sitä noille tarjoamaankaan. Tiedän pari telakkaa, joilla niitä on talvehtimassa.

Fgjzdt kirjoitti:

Katti on ihan kamala satamissa ja luonnonsatamissa. Se rekaa, vaatii tilaa, ei käänny ja siinä on tuulipintaa niin, että luonnonsatamissa pitelemätön paikka, jos vähänkin tuulee.
Ylivoimainen vene porukoille. Onhan se kivempi, kun nukkumapaikat ja vessat on eri ponttooneissa.

Lue lisää

Ei muka käänny ?!?
Siis noi catithan kääntyy satamissa ihan vaikka paikallaan 360, kun laittaa koneet vetämään vastakkaisiin suuntiin.
Kääntyvyys on nimenomana catin paras puoli, eikä huonoin.

Joakim1 kirjoitti:

Millainen ongelma on sitten käyttää Suomen vierasvenesatamia, joissa katti on outo ilmestys? 7 m leveys rajoittaa aika lailla käytettäviä paikkoja. Ilmeisesti pitää useimpiin satamiin varata paikka etukäteen? Pääseekö edes kaikkiin?

Entä talvisäilytys? Nouseeko tuollainen normaalillla kalustolla? 12 tn on jo paljon ja leveys tuo omat ongelmansa. Miten noita kuljetetaan maantiellä?

Lue lisää

Nousee helposti käytännössä kaikilla mobiilinostureilla. Kuorma-autojen kappaletavara nostureista kapasiteetti riittää vain kaikkein suurimmissa, joita ei tietysti ole montaakaan suomessa eikä todellakaan joka paikassa, mutta niitä mobiilinostureita kyllä on, kun jopa tällainen pikkuinen riittää mainiosti: http://www.mascus.fi/maarakennus/kaytetyt-mobiilinosturit/liebherr-ltm-1050-1/hocfkhbn.html
Hyvän käsityksen Suomen valikoimasta saa vaikka tästä: http://www.mascus.fi/maarakennus/kaytetyt-mobiilinosturit
vaikka myynnissä on kylläkin vanhempia ja pienempiä.

Joakim1 kirjoitti:

Millainen ongelma on sitten käyttää Suomen vierasvenesatamia, joissa katti on outo ilmestys? 7 m leveys rajoittaa aika lailla käytettäviä paikkoja. Ilmeisesti pitää useimpiin satamiin varata paikka etukäteen? Pääseekö edes kaikkiin?

Entä talvisäilytys? Nouseeko tuollainen normaalillla kalustolla? 12 tn on jo paljon ja leveys tuo omat ongelmansa. Miten noita kuljetetaan maantiellä?

Lue lisää

Noita kuljetetaan maantiellä valmistusmaissa spesiaali kärryillä, joilla vene saadaan ajon aikana kallistettua portaattomasti välillä 0...45 astetta.
Suomessa en tiedä tuollaisia kärryjä olevan, joten menee kalliina erikoiskuljetuksena lavetilla tosi leveänä vaadittavin huomioajoneuvoin, tai ei ollenkaan. Useimmat varmaankin säilytetään rannan lähellä, eikä siirrellä vuosittain maanteillä Suomessa eikä muuallakaan.

Erikoiskuljetukset kirjoitti:

Noita kuljetetaan maantiellä valmistusmaissa spesiaali kärryillä, joilla vene saadaan ajon aikana kallistettua portaattomasti välillä 0...45 astetta.
Suomessa en tiedä tuollaisia kärryjä olevan, joten menee kalliina erikoiskuljetuksena lavetilla tosi leveänä vaadittavin huomioajoneuvoin, tai ei ollenkaan. Useimmat varmaankin säilytetään rannan lähellä, eikä siirrellä vuosittain maanteillä Suomessa eikä muuallakaan.

Lue lisää

Täältä voi tilata erikoiskuljetuksen suomen kuljetuksiin, ja onnistuu noilta kylä kansainvälinen liikennekin:
http://www.silvasti.com/fi-223-Kalusto
Tuossa on aika monta vaihtoehtoa catin siirtelyyn maantiellä. Mitään ongelmaa ei siis ole, ellei hintaa lasketa sellaiseksi. 10 metriä leveitä kokonaisuuksia on ainakin jo kuskattu, ja painoa aina tuhanteen tonniin asti. Pisimmät lastaustilat yli 51 metriä, joten mastonkin saa kyllä tulemaan mukaan.

Ovnin suurin miinus on se, ettei se oikene jos menee nurin.

Eikä oikein purjehdi kovin hyvin.

Minä kirjaisin tuon kääntökölin sekä plussiin että miinuksiin. Jälkimmäisiin siksi, että se on yksi mahdollisesti ongelmallinen huoltokohde. Alumiini on sekin vähän kaksipiippuinen juttu, minkä itsekin näköjään tiedostit mainitessasi korroosion ja sähkötyöt. Minä harkitsin vuosia sitten aluminiinirunkoista van der Stadtia ja päädyin siihen, että en halua murehdittavakseni alumiinia. Eikä metallirunko oikein kiehtonut Itämeren kylmiä vesiäkään ajatellen.

10-14 kirjoitti:

Minä kirjaisin tuon kääntökölin sekä plussiin että miinuksiin. Jälkimmäisiin siksi, että se on yksi mahdollisesti ongelmallinen huoltokohde. Alumiini on sekin vähän kaksipiippuinen juttu, minkä itsekin näköjään tiedostit mainitessasi korroosion ja sähkötyöt. Minä harkitsin vuosia sitten aluminiinirunkoista van der Stadtia ja päädyin siihen, että en halua murehdittavakseni alumiinia. Eikä metallirunko oikein kiehtonut Itämeren kylmiä vesiäkään ajatellen.

Lue lisää

Kertoisitko tarkemmin, millaisia ongelmia alumiiniveneellä on ? Oma haaveeni on ollut Ovnin kaltainen alumiinivene, enkä haluaisi pettyä jos haavettani pääsisin joskus toteuttamaan. Alumiiniveneitä on paljon viranomaiskäytössä, eli jotain hyvääkin niissä pitäisi olla.

Alumiiniako kirjoitti:

Kertoisitko tarkemmin, millaisia ongelmia alumiiniveneellä on ? Oma haaveeni on ollut Ovnin kaltainen alumiinivene, enkä haluaisi pettyä jos haavettani pääsisin joskus toteuttamaan. Alumiiniveneitä on paljon viranomaiskäytössä, eli jotain hyvääkin niissä pitäisi olla.

Lue lisää

Toki alumiini on kevyt ja sinänsä kestävä ja vähähuoltoinen materiaali. Ongelmapuolella on herkkyys sähköiselle korroosiolle.

Alumiiniako kirjoitti:

Kertoisitko tarkemmin, millaisia ongelmia alumiiniveneellä on ? Oma haaveeni on ollut Ovnin kaltainen alumiinivene, enkä haluaisi pettyä jos haavettani pääsisin joskus toteuttamaan. Alumiiniveneitä on paljon viranomaiskäytössä, eli jotain hyvääkin niissä pitäisi olla.

Lue lisää

Katso mitä maksaa sinkki pilkit kappale ja montako menee kaudessa, joita viranomais veneissä roikotetaan aluksen ollessa kaijassa...loppuu haaveilu lyhyeen...

Alumiiniako kirjoitti:

Kertoisitko tarkemmin, millaisia ongelmia alumiiniveneellä on ? Oma haaveeni on ollut Ovnin kaltainen alumiinivene, enkä haluaisi pettyä jos haavettani pääsisin joskus toteuttamaan. Alumiiniveneitä on paljon viranomaiskäytössä, eli jotain hyvääkin niissä pitäisi olla.

Lue lisää

Alumiini on sähkökemiallisessa jännitesarjassa epäjalompi kuin muut veneen osissa yleisesti käytetyt metallit, jopa sinkki on jalompaa. Tästä syntyy sähkökemiallisen korroosion vaara. Korroosion syntyminen edellyttää virtapiirin olemassaoloa, joten pelkkä jalomman metallin läsnäolo samassa suolavedessä ei tee mitään jos sähkö ei pääse kulkemaan täyttä ympyrää. Merivettä alumiini kestää erinomaisesti ja törmäyksissä se myötää paljon ennen repeämistä, eli vene kestää koviakin kolhuja ilman vuotoja.

Alumiiniveneessä koko sähköjärjestelmä ja muut metalliosat täytyy galvaanisesti erottaa rungostavirtapiirin ja korroosion katkaisemiseksi. Eristäminen tarkoittaa mm. että maasähköjärjestelmään pitää laittaa suojaerotusmuuntaja, moottori, laturi ja sähkölaitteet pitää eristää rungosta ja laittaa vuotovirtamittari, pulttauksissa pitää käyttää eristäviä holkkeja, läpiviennit pitää olla komposiittia, potkuriakseli eristää moottorista jne. Periaate on, että virtapiiri pitää saada poikki. Vaatii huolellisuutta, mutta alumiiniveneitä on tehty kymmeniä vuosia ilman ongelmia.

Alumiini on myös hankala maalattava. Sen takia monet alumiiniveneet on maalaamattomia.

nettipurjehtija kirjoitti:

Alumiini on sähkökemiallisessa jännitesarjassa epäjalompi kuin muut veneen osissa yleisesti käytetyt metallit, jopa sinkki on jalompaa. Tästä syntyy sähkökemiallisen korroosion vaara. Korroosion syntyminen edellyttää virtapiirin olemassaoloa, joten pelkkä jalomman metallin läsnäolo samassa suolavedessä ei tee mitään jos sähkö ei pääse kulkemaan täyttä ympyrää. Merivettä alumiini kestää erinomaisesti ja törmäyksissä se myötää paljon ennen repeämistä, eli vene kestää koviakin kolhuja ilman vuotoja.

Alumiiniveneessä koko sähköjärjestelmä ja muut metalliosat täytyy galvaanisesti erottaa rungostavirtapiirin ja korroosion katkaisemiseksi. Eristäminen tarkoittaa mm. että maasähköjärjestelmään pitää laittaa suojaerotusmuuntaja, moottori, laturi ja sähkölaitteet pitää eristää rungosta ja laittaa vuotovirtamittari, pulttauksissa pitää käyttää eristäviä holkkeja, läpiviennit pitää olla komposiittia, potkuriakseli eristää moottorista jne. Periaate on, että virtapiiri pitää saada poikki. Vaatii huolellisuutta, mutta alumiiniveneitä on tehty kymmeniä vuosia ilman ongelmia.

Alumiini on myös hankala maalattava. Sen takia monet alumiiniveneet on maalaamattomia.

Lue lisää

"Alumiini on sähkökemiallisessa jännitesarjassa epäjalompi kuin muut veneen osissa yleisesti käytetyt metallit, jopa sinkki on jalompaa."

Väärin meni. Alumiini on merivedessä jalompaa kuin sinkki, eli sinkki toimii alumiinille anodina uhrautuen alumiinin puolesta.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f3_korroosionesto_estotekniikka.html
Kun materiaaleja tarkastellaan korroosioympäristön mukaan, ne voidaan asettaa tiettyyn jalous- eli paremmuusjärjestykseen. Tästä esimerkkinä esitetään kuva 1 eri rakennemetalleista merivesikäytössä.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_korroosionesto/esto-1.jpg

Nimimerkkitämä kirjoitti:

"Alumiini on sähkökemiallisessa jännitesarjassa epäjalompi kuin muut veneen osissa yleisesti käytetyt metallit, jopa sinkki on jalompaa."

Väärin meni. Alumiini on merivedessä jalompaa kuin sinkki, eli sinkki toimii alumiinille anodina uhrautuen alumiinin puolesta.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_f3_korroosionesto_estotekniikka.html
Kun materiaaleja tarkastellaan korroosioympäristön mukaan, ne voidaan asettaa tiettyyn jalous- eli paremmuusjärjestykseen. Tästä esimerkkinä esitetään kuva 1 eri rakennemetalleista merivesikäytössä.
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka_korroosionesto/esto-1.jpg

Lue lisää

Seison korjattuna. Tiesin kyllä että ovat lähellä toisiaan ja joissain jännitesarjoissa alumiini on merkitty epäjalommaksi kuin sinkki. Seoksilla on kai sitten vaikutusta siihen kumpi on jalompaa? Ovnit tehdään 5083 alumiinista ja ne kyllä kestävät kaikenlaista.

Oikein, plussana vastaavasti sopii erittäin hyvin autopilotille kaikissa keleissä.

Piti tarkistaa... 412 on AC-malli eli ei kelpaa minulle haaveen kohteeksi :) MK40 on mielestäni kiinnostava. Se iso seisomakorkeuksellinen perähytti nimenomaan kiehtoo.

Pariin ylempänä olleeseen kommenttiin:
-tokihan tässä haaveessa on mukana myös se, että ei enää työt rajoittaisi vapaa-aikaa vaan voisi seilata vapusta marraskuun alkuun, kauemminkin, jos lähtee pois Suomen vesiltä
-"purjehdustuntuman" vähäisyys on tosiaan puute vain sitä haluaville. Minä en kaipaa muuta kuin mahdollisuuden ajaa suotuisissa olosuhteissa purjeilla koneen asemesta. Ihanne olisi vene, joka nostaa nappia painamalla purjeet automaattisesti ja sääteleekin ne itse ilman minun toimiani, niin että omalle vastuulle jäisi vain ruorin kääntely halutun kulkusuunnan mukaan :)

Meidän perhekoolle se olis just sopiva, nojatuolit salongissa ja silleen :) Mutta hintalappu taitaa olla aika liki miljoonaa, kun varustelu on mieleinen.

Yllättävän kivaa! Suosittelen kokeilemaan!

Mitä vikaa siinä ylipäätään on, että haluaa mukavuutta vesille?

Ota myös huomioon se, että tässä on tausta-ajatuksena, että vene olisi ainakin kesäkautena ensisijainen koti, jossa todella asuttaisiin. Jos ei jopa ainoa; omissa suunnitelmissani on aivan vakavana vaihtoehtona se, että siinä vaiheessa, kun talous tuntuu sallivan työelämästä irtautumisen, voisi myös luopua kiinteästä asunnosta. Joko kokonaan veneeseen muuttaen tai talvet jossain lämpimämmillä seuduilla hotellissa tai vuokra-asunnossa elellen ja kesät sitten veneessä. Jonkinmoinen osoite pitäisi Suomessa olla suomalaisen sosiaaliturvan piirissä pysymisen vuoksi (terveydenhuolto lähinnä), mutta se nyt varmaan järjestyisi.

Hienoa. Sosiaaliturva Suomesta, verot Monacosta, maisema Bermudalta ja olohuone purjeveneestä.

IhquuDaa kirjoitti:

Hienoa. Sosiaaliturva Suomesta, verot Monacosta, maisema Bermudalta ja olohuone purjeveneestä.

Ja nainen vaikka Thaimaasta?

Kyllä kajuutassa sen verran koko pitäisi olla, että siellä viihtyy myös kurjemmilla ilmoilla (laiturissa). Itse tähtään sellaiseen, että sinne voisi luppoajaksi virittää sähkörumpusetin ajanvietteeksi!

IhquuDaa kirjoitti:

Hienoa. Sosiaaliturva Suomesta, verot Monacosta, maisema Bermudalta ja olohuone purjeveneestä.

Muut kohdat allekirjoitan, mutta veroni olen kyllä aina maksanut Suomeen ja aion vastakin maksaa.

10-14 kirjoitti:

Mitä vikaa siinä ylipäätään on, että haluaa mukavuutta vesille?

Ota myös huomioon se, että tässä on tausta-ajatuksena, että vene olisi ainakin kesäkautena ensisijainen koti, jossa todella asuttaisiin. Jos ei jopa ainoa; omissa suunnitelmissani on aivan vakavana vaihtoehtona se, että siinä vaiheessa, kun talous tuntuu sallivan työelämästä irtautumisen, voisi myös luopua kiinteästä asunnosta. Joko kokonaan veneeseen muuttaen tai talvet jossain lämpimämmillä seuduilla hotellissa tai vuokra-asunnossa elellen ja kesät sitten veneessä. Jonkinmoinen osoite pitäisi Suomessa olla suomalaisen sosiaaliturvan piirissä pysymisen vuoksi (terveydenhuolto lähinnä), mutta se nyt varmaan järjestyisi.

Lue lisää

Mitä se mukavuus sitten mielestäsi vaatii? Oma vene on vanha 34-jalkainen ja niin mukava, ettei pidempiaikainenkaan asuminen ole mitenkään epämukavaa. Enemmät neliöt eivät lisämukavuutta toisi, pitkään satamaoleiluun ehkä voisi lämpimän käyttöveden lisätä. Se, mistä en tinkisi, on se että silmä lepää näkymässä ja sen kaikissa yksityiskohdissa. Ei elämä kotiin tullessa mitenkään mukavammaksi muutu oikeastaan muuten kuin tiskikoneen osalta. Eikä koti muuttuisi mukavammaksi asua, jos se olisi tuplaten isompi.

Purjehduksen osalta vedät selvästi yhtäläisyysmerkit vähätöisyyden ja mukavuuden välille. Minä taas mieluusti korvaan satamassa juostut lenkit pienellä fyysisyydellä purjehtiessa. Jotainhan on kuitenkin pakko tehdä, jotta jaksaisi purjehtia myöhemmilläkin vuosilla.

mitä.mukavuus.on kirjoitti:

Mitä se mukavuus sitten mielestäsi vaatii? Oma vene on vanha 34-jalkainen ja niin mukava, ettei pidempiaikainenkaan asuminen ole mitenkään epämukavaa. Enemmät neliöt eivät lisämukavuutta toisi, pitkään satamaoleiluun ehkä voisi lämpimän käyttöveden lisätä. Se, mistä en tinkisi, on se että silmä lepää näkymässä ja sen kaikissa yksityiskohdissa. Ei elämä kotiin tullessa mitenkään mukavammaksi muutu oikeastaan muuten kuin tiskikoneen osalta. Eikä koti muuttuisi mukavammaksi asua, jos se olisi tuplaten isompi.

Purjehduksen osalta vedät selvästi yhtäläisyysmerkit vähätöisyyden ja mukavuuden välille. Minä taas mieluusti korvaan satamassa juostut lenkit pienellä fyysisyydellä purjehtiessa. Jotainhan on kuitenkin pakko tehdä, jotta jaksaisi purjehtia myöhemmilläkin vuosilla.

Lue lisää

Vedän kaikessa elämässä vahvasti yhtäläisyysmerkit helppouden/vaivattomuuden ja mukavuuden välille. Joskus on ihan hauskakin tehdä jotain fyysistä, mutta vain kun sattuu olemaan sillä tuulella.

Tuolla aiemmin mainitsin makuuhytin yhtenä mukavuustekijänä eli sen, että kulku vuoteeseen/vuoteesta ei vaatisi "könyämistä" vaan kävisi kuten kotonakin. Ja jonkin verran korkeutta pitäisi vuoteen yläpuolella olla, ihan jo siitä syystä, että olen vielä seksuaalisesti aktiivisessa iässä.
Peseytymismahdollisuudet ovat yksi mukavuustekijä. Ei niin merkityksellinen Itämerellä liikkuessa, koska voi käydä vierassatamissa saunassa/suihkussa, mutta en panisi vastaankaan, jos olisi toimiva suihkutila omassa veneessä.
Kolmas juttu on sitten se jo aloituksessa mainitsemani: kaikki eivät pidä yksirunkoisen kallistelusta. Itseäni se ei haittaa, pärjään kyllä kenollaan kulkevassa veneessä, mutta kaikki eivät viihdy, sellaisetkaan, joita mielellään ottaisi reissuun mukaan.

Laajemmassa mielessä pointti ei tuossa aiemmassa kysymyksessäni ollut näissä yksityiskohdissa vaan siinä, että en kertakaikkiaan ymmärrä sitä mentaliteettia, että veneessä (tai mökillä tai missä sitä vapaa-aikaa vietetäänkään) nimenomaan ei haluttaisi olevan samaa mukavuustasoa kuin kotona.

10-14 kirjoitti:

Vedän kaikessa elämässä vahvasti yhtäläisyysmerkit helppouden/vaivattomuuden ja mukavuuden välille. Joskus on ihan hauskakin tehdä jotain fyysistä, mutta vain kun sattuu olemaan sillä tuulella.

Tuolla aiemmin mainitsin makuuhytin yhtenä mukavuustekijänä eli sen, että kulku vuoteeseen/vuoteesta ei vaatisi "könyämistä" vaan kävisi kuten kotonakin. Ja jonkin verran korkeutta pitäisi vuoteen yläpuolella olla, ihan jo siitä syystä, että olen vielä seksuaalisesti aktiivisessa iässä.
Peseytymismahdollisuudet ovat yksi mukavuustekijä. Ei niin merkityksellinen Itämerellä liikkuessa, koska voi käydä vierassatamissa saunassa/suihkussa, mutta en panisi vastaankaan, jos olisi toimiva suihkutila omassa veneessä.
Kolmas juttu on sitten se jo aloituksessa mainitsemani: kaikki eivät pidä yksirunkoisen kallistelusta. Itseäni se ei haittaa, pärjään kyllä kenollaan kulkevassa veneessä, mutta kaikki eivät viihdy, sellaisetkaan, joita mielellään ottaisi reissuun mukaan.

Laajemmassa mielessä pointti ei tuossa aiemmassa kysymyksessäni ollut näissä yksityiskohdissa vaan siinä, että en kertakaikkiaan ymmärrä sitä mentaliteettia, että veneessä (tai mökillä tai missä sitä vapaa-aikaa vietetäänkään) nimenomaan ei haluttaisi olevan samaa mukavuustasoa kuin kotona.

Lue lisää

>>en kertakaikkiaan ymmärrä sitä mentaliteettia

Et siis ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia, ja jollakin saattaa olla erilaiset arvot kuin sinulla.
No, se on ihan sinun oma ongelmasi jos et ymmärrä.

Et tosin ole läheskään ainoa tällä foorumilla, jolla on sama ongelma. Eli ei ymmärrä, että muut ihmiset ajattelevat eri tavalla kuin "minä itse".

enVoiJakaaYmmärrystä kirjoitti:

>>en kertakaikkiaan ymmärrä sitä mentaliteettia

Et siis ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia, ja jollakin saattaa olla erilaiset arvot kuin sinulla.
No, se on ihan sinun oma ongelmasi jos et ymmärrä.

Et tosin ole läheskään ainoa tällä foorumilla, jolla on sama ongelma. Eli ei ymmärrä, että muut ihmiset ajattelevat eri tavalla kuin "minä itse".

Lue lisää

Kommenttisi olisi osuvampi ja paremmin kohdistettu, jos olisit suunnannut sen tuolle nimimerkille "Sepävastaolis".

10-14 kirjoitti:

Kommenttisi olisi osuvampi ja paremmin kohdistettu, jos olisit suunnannut sen tuolle nimimerkille "Sepävastaolis".

Teille molemmille ;)

Ja jokaiselle, joka tarjoaa omaa mielipidettään ainoana oikeana kaikille muille.

No, jos olisin tilanteessa, että voisi tehdä sitä venevalintaa rahasta riippumatta, niin tuskin minua vaivaisivat enää nuo satamamaksut :)

Satamamaksut vaivaavat kaikkia kulkijoita, meitäkin jotka olemme unelmaveneemme ostaneet. Joissain paikoissa kun peritään 300 eur/vrk ihan jo tavalliseltakin purjeveneeltä, 120 eur/vrk on hyvin tavanomainen ja 60/vrk alkaa tuntumaan jo halvalta.
Katamaraanit ovat useimmiten ankkurissa marinoiden ulkopuolella silloin kun se on mahdollista.

Ihmiset jotka eivät kärsi juoksevista kuluista ovat ihmisiä joille ei kerry varoja irtiottoihin tai suurempiin investointeihin.

ariel371 kirjoitti:

Satamamaksut vaivaavat kaikkia kulkijoita, meitäkin jotka olemme unelmaveneemme ostaneet. Joissain paikoissa kun peritään 300 eur/vrk ihan jo tavalliseltakin purjeveneeltä, 120 eur/vrk on hyvin tavanomainen ja 60/vrk alkaa tuntumaan jo halvalta.
Katamaraanit ovat useimmiten ankkurissa marinoiden ulkopuolella silloin kun se on mahdollista.

Ihmiset jotka eivät kärsi juoksevista kuluista ovat ihmisiä joille ei kerry varoja irtiottoihin tai suurempiin investointeihin.

Lue lisää

No kuule, minä olisin joka tapauksessa hankkimassa sitä kattia tai HR:aa vasta sitten, jos olisi likvidiä vähintään miljoona. Joten tuskin enää paljon hermo värähtäisi tuollaisista maksuista.

Niin kauan kuin ei ole sitä miljoonaa, tyydyn huoltamaan ja päivittämään nykyistä venettäni, joka kyllä eliniäksi riittää. Mutta aina voi silti miettiä "entä, jos..." :)

10-14 kirjoitti:

No kuule, minä olisin joka tapauksessa hankkimassa sitä kattia tai HR:aa vasta sitten, jos olisi likvidiä vähintään miljoona. Joten tuskin enää paljon hermo värähtäisi tuollaisista maksuista.

Niin kauan kuin ei ole sitä miljoonaa, tyydyn huoltamaan ja päivittämään nykyistä venettäni, joka kyllä eliniäksi riittää. Mutta aina voi silti miettiä "entä, jos..." :)

Lue lisää

Miljoonasta pois HR:n hinta 500 000 tjsp. Jää 500 000. J ja se jaettuna vaikka 10 vuodelle tekee 4000/kk ja se, kuten suurempikin summa laittaa miettimään budjettia ja satamamaksuja. Vakuutukseen menee 300/kk, elämiseen 2000/kk , huoltoihin 200/kk ainakin. Satamiin ei jää kuin 1500 ja se ei oikein kestä katamaraania, paitsi ankkuroitumalla jatkuvasti kun se on mahdollista.