Jos hallituksen ministerit ja presidentti ottaisivat kantaa mediassa jokaiseen täällä sattuneeseen henkirikokseen, raiskaukseen tai rattijuopumukseen niin muuta he eivät kerkeäisi tehdäkkään. Voi hyvä tavaton kun tämä on vaikeaa. Maassa on sata vuotta ollut vallan kolmijako niin että lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle ja politikoille, tuomiovalta tuomioistuimille ja toimeenpanovalta virkamieheille. Kun tätä sääntöä noudatetaan niin oikeusvaltioperiaate ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu lain edessä toteutuu parhaiten ja lain mukaan. Ei ministereiden tehtävä ole esim ottaa kantaa puoleen tai toiseen yksittäiseen vielä kesken olevaan rikoskeissiin. Tässä menee kohta puurot ja vellit sekaisin kansalaisten silmissä kuinka yleensä näitä asioita hoidetaan oikeusjärjestyksen mukaan. Jos lainsäädäntöä halutaan muuttaa niin sitä kyllä edellyttää ensiksi lainvalmistelu - eikö niin! Harkintaa ja arvostelukykyä tarvitaan ministeriltäkin jos hän lähtee mediassa kommentoimaan yksittäisiä tapauksia.
Puurot ja vellit sekaisin
pöljyyttätämäkin
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
1600 -luvulla Suomessa haluttiin päästä eroon kerettiläisyydestä. Monia ihmisiä lähinnä naisia tuomittiin tekaistuin perusteluin sen aikaisissa tuomioistuimissa kuolemaan noituudesta. Syyte noituuden harjoittamisesta oli varsin alhainen: riitti kun naapuri oli kateellinen toisen naapurin menestykselle ja keksi tekosyyn rollia naapuristaan noituuden harjoittajana nimismiehelle. Lainsäädäntö oli sillon ymmärrettävästi ylimalkaista ja hataraa. Nimismies ja tuomari sitten mielivaltaisesti jakoivat tuomioitaan noituudesta syytetyille. Mistään oikeusjärjestyksestä saati oikeusvaltiosta ei voitu siihen aikaan puhua. Nykyisin media on ottanut roolin toimia ”noitien” inkvisitiolaitoksena. Kun julkaistaan raflaavia juttuja iltapäivälehdissä ne myyvät eli kyse on viimekädestä pisneksesetä ja rahasta. Pelottavinta tässä on kuitenkin se, että jos Suomessa ei nojauduta nykyaikana vallan kolmijakoon, vaan yksittäisiä kansalaisia aletaan ”tuomita noitina” iltapäivälehdissä ja päätöksen perustelut haetaan presidentin, pääministerin ja vaikkapa asiantuntijoiden kannanaotoilla asiaan. Tämä on todella härski tapa toimia vaikka eletään oikeusvaltiossa, mutta mikäpä rahan ja voittojen tekemisissä voisikaan olla enää moraalisesti oikein.
Näinhän se on mutta he ottavat kantaa vain silloin jos sillä pääsee ratsastamaan rasismilla. Nyt tästä hengestään päässeestä hörhöstä ollaan tekemässä jotain sankaria.
Se tapettu nuori mies ei ollut mikään hörhö vaan normaali työssä käyvä kansalainen. Hörhöt löytyvät tästä kyseisestä natsi-järjestöstä. Ja sinun omien korvien välistä hörhö!
Ainakin hänet tunteneet ovat kertoneet muuta, 15 v saakka sekakäyttäjä ja juoppo. Noilla ansioilla tuskin töissäkään- ainakaan päiväkodissa. Mutta usko minun puolestaani mitä haluat.
Ei niitä kiinnosta bussimurhpoltto, eikä mamujen ryöstömurha?
Poliitikot reagoivat aivan oikeaan asiaan. Nyt ei ole kysymys mistään nakkivarkaudesta tai juopottelun päätteeksi tehdystä taposta. Tässä Helsingin Elielinaukion tapossa on selvästi kysymys poliittisesta väkivallasta. Joten tehkääpä ero asioitten välillä ja antakaa niille se painoarvo, mikä kullekin kuuluu.
Sarastuslehti.com:ssa professori kertoo erittäin osuvasti asian todellisen laidan. Kannattaa lukea.
Kyse ei enää ole hallituksesta, ei tästä, ei edellisestä, eikä sitäkään edellisestä.
Vaan kyse on Suomen kansan poispilaamisesta, mitä on jatkunut vähin erin ainakin 1970-luvulta alkaen. Kaikki vaan vapaaksi! Velvollisuuksia ei mitään, pelkkiä oikeuksia vaan. Ja poliitikot ovat menneet tähän veneeseen: miten voin miellyttää näitä omahyväisiä parhaiten.
Kaikkinaisesta typeryydestä on tehty suotavaa. Rangaistuksia ei rikoksista minkäänlaisia. Lakeja tehtaillaan sitä mukaa ja niin päin kun "yleinen mielipide" niitä kulloinkin ulvoo.
Keskustelut johdetaan harhateille: ei ole näemmä väliä onko teko rikoksen piirteet täyttävä vaan nyt kytätään kuka teki, jotta päästään suu vaahdossa puolustelemaan tai paheksumaan tekoa.
Ensinkin mentiin tarkoitujsella häiriköimään miekeosoitusta. Ojennus ikävin seurauksin..