Luterilaisen kirkon pappi on latviaksi mācītājs, opettaja ja viroksi kirikuõpetaja, kirkon opettaja tai vain õpetaja, opettaja. Suomessa oleva sana pappi on ehkä laina venäjän sanasta, jota vastaa nykyvenäjässä sana поп, pop, pappi. Myös germaanista suuntaa on ehdotettu.
Alkuseurakunnassa ei ollut muuta papeutta kuin kaikkien kristittyjen, niin miesten kuin naistenkin, yleinen pappeus. Vähitellen kehittyi myös erityinen pappeus juutalaisen mallin mukaan, mutta se oli tietenkin humpuukia, sillä ei kukaan voinut periä mitään sellaista, mitä ei alunperin ollut.
Vaikkei alkuseurakunnassa ollut muuta kuin yleinen pappeus, oli kuitenkin monia eri virkoja kunkin saamien armolahjojen mukaan. Näitähän Raamatussakin luetellaan useita. Joku oli hyvä johtaja, joku opettaja. Joku kykeni erottelemaan henkiä, jollakin oli luontainen taipumus heikkojen auttamiseen.
Ei johtamis- tai opetusvirkakaan sisältänyt korkeamman asteen pappeutta, mutta lienee selvä, että oppineet olivat kykenevämpiä kumpaankin kuin oppimattomat. Tarkkaanhan ei näin ole, mutta aika pitkälti. Luterilainen ja muuntyyppiset reformaatiot pyrkivät tässäkin asiassa alkuseurakunnan oppiin, mutta painoi myös katolinen perintö. Vaikka papeutta oli luterilaisen opin mukaan vain yhtä astetta ja laatua, Rooman kirkon perinnön mukaan eräitä seurakuntavirkoja on pidetty joissakin luterilaisissakin kirkoissa ikään kuin korkeampina pappeuden asteina.
Sanankäyttökin vaikuttaa. Sekä latviassa että virossa sanat selvemmin osoittavat, että on kyse opetusvirasta, ei pappeudesta, mutta suomessa käytetty sana tulkitaan helposti väärin.
Seurakunnassa on erilaisia virkoja. Joku tuntee hengellisiä asioita ja on niihin perehtynyt. Joku on musikaalinen ja on saanut siihen lisäkoulutustakin. Joku on erikoistunut lasten, nuorten tai vanhojen toimintaan ja on saanut niihin lisäkoulutusta. Joku on taipuvainen paperityöhön, joku johtamiseen. Kaikki me kuitenkin yhdessä julistamme Jeesuksen sovintoveren voimaa, saarnaamme syntejä anteeksi, kerromme tulevasta autuudesta. Kirkolla on hyvä sanoma.
Alkuseurakunnassa ei ollut muuta papeutta kuin kaikkien kristittyjen, niin miesten kuin naistenkin, yleinen pappeus. Vähitellen kehittyi myös erityinen pappeus juutalaisen mallin mukaan, mutta se oli tietenkin humpuukia, sillä ei kukaan voinut periä mitään sellaista, mitä ei alunperin ollut.
Vaikkei alkuseurakunnassa ollut muuta kuin yleinen pappeus, oli kuitenkin monia eri virkoja kunkin saamien armolahjojen mukaan. Näitähän Raamatussakin luetellaan useita. Joku oli hyvä johtaja, joku opettaja. Joku kykeni erottelemaan henkiä, jollakin oli luontainen taipumus heikkojen auttamiseen.
Ei johtamis- tai opetusvirkakaan sisältänyt korkeamman asteen pappeutta, mutta lienee selvä, että oppineet olivat kykenevämpiä kumpaankin kuin oppimattomat. Tarkkaanhan ei näin ole, mutta aika pitkälti. Luterilainen ja muuntyyppiset reformaatiot pyrkivät tässäkin asiassa alkuseurakunnan oppiin, mutta painoi myös katolinen perintö. Vaikka papeutta oli luterilaisen opin mukaan vain yhtä astetta ja laatua, Rooman kirkon perinnön mukaan eräitä seurakuntavirkoja on pidetty joissakin luterilaisissakin kirkoissa ikään kuin korkeampina pappeuden asteina.
Sanankäyttökin vaikuttaa. Sekä latviassa että virossa sanat selvemmin osoittavat, että on kyse opetusvirasta, ei pappeudesta, mutta suomessa käytetty sana tulkitaan helposti väärin.
Seurakunnassa on erilaisia virkoja. Joku tuntee hengellisiä asioita ja on niihin perehtynyt. Joku on musikaalinen ja on saanut siihen lisäkoulutustakin. Joku on erikoistunut lasten, nuorten tai vanhojen toimintaan ja on saanut niihin lisäkoulutusta. Joku on taipuvainen paperityöhön, joku johtamiseen. Kaikki me kuitenkin yhdessä julistamme Jeesuksen sovintoveren voimaa, saarnaamme syntejä anteeksi, kerromme tulevasta autuudesta. Kirkolla on hyvä sanoma.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Käyttäisit tuonkin energian Raamatun tutkimiseen ja rukoilemiseen ja pyytäisit Herralta, että Hän armossaan avaisi silmäsi näkemään, mitä Raamattu todella sanoo.
Ala johdattaa ihmisiä Jumalan luo, kerro, kuinka pelastutaan. Jeesus tulee takaisin pian. Nyt vielä on pelastuksen päivä.