Olen aina ollut hidas syömään. Vaikka söisin hernekeittoa, niin mun on pakko puraista jokaista hernettä ennen kuin nielaisen. En osaa nielaista kuin nestettä pureskelematta, pureskelen keitotkin joissa on edes jotain pientä marjasattumaa. Hitaus ei johdu hammas- ym. kivusta tai mistään tukehtumisen pelosta. Mun vaan on pakko pyöritellä joka suupala monta kertaa hampaiden välissä ennen kuin olen valmis nielaisemaan. Mulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa ruuan kanssa sinänsä. Pidän useimmista ruuista ja olen aina ollut ennakkoluuloton vieraitakin ruokia kohtaan.
Nyt kuitenkin huolettaa, että voiko hidas syöminen johtaa aliravitsemukseen tai johonkin psyykkiseen syömishäiriöön. Mua on alkanut viime aikoina ahdistamaan työporukalla tai ystävien kanssa syöminen, kun olen aina pöydän hitain syöjä. Usein myös turhaudun ja lopetan syömisen samaan aikaan kuin muutkin, vaikka ruokaa olisi vielä jäljellä ja ehkä nälkäkin vielä. Jos on tavallista lyhyempi ruokatunti, niin tuntuu ahdistavalta edes aloittaa, otan mieluummin vain jonkun pienen leivän.
Löytyykö täältä muita hitaita syömäreitä? Voiko tämä olla vaaraksi vähäisen syömismäärän vuoksi? Voiko syömisnopeutta jotenkin harjoitella? Vai onko tämä joku psyykkinen juttu tai piilevä syömishäiriö? Mulla ei ole mitään inhoa ruokaa kohtaan tai halua laihduttaa, vaan syöminen itsessään vain tuntuu työläältä. Olen kiitollinen kaikenlaisten kokemusten jakamisesta!
Nyt kuitenkin huolettaa, että voiko hidas syöminen johtaa aliravitsemukseen tai johonkin psyykkiseen syömishäiriöön. Mua on alkanut viime aikoina ahdistamaan työporukalla tai ystävien kanssa syöminen, kun olen aina pöydän hitain syöjä. Usein myös turhaudun ja lopetan syömisen samaan aikaan kuin muutkin, vaikka ruokaa olisi vielä jäljellä ja ehkä nälkäkin vielä. Jos on tavallista lyhyempi ruokatunti, niin tuntuu ahdistavalta edes aloittaa, otan mieluummin vain jonkun pienen leivän.
Löytyykö täältä muita hitaita syömäreitä? Voiko tämä olla vaaraksi vähäisen syömismäärän vuoksi? Voiko syömisnopeutta jotenkin harjoitella? Vai onko tämä joku psyykkinen juttu tai piilevä syömishäiriö? Mulla ei ole mitään inhoa ruokaa kohtaan tai halua laihduttaa, vaan syöminen itsessään vain tuntuu työläältä. Olen kiitollinen kaikenlaisten kokemusten jakamisesta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moi! En tiedä, tuleeko sinun enään tänne kurkistettua, kun on tuosta kiroituksestasi jo muutama kuukausi.
Minulla on sama ongelma. Tai eihän se ongelma ole, kun yksin syö, eikä ole aikataulua, mutta kun on porukassa, niin silloin siitä voi tulla ongelma. Sitten minulle vielä tulee sellainen tunne, että muut ajattelee, että syön paljon, kun vielä syön ja sekin luo paineita.
Meidän olisi pitänyt syntyä ranskalaisiksi, he osaavat syödä parikin tuntia hitaasti seurustellen. Meillä Suomessa vaan on sellainen tapa, että pitää syödä nopeasti.
Minä olen hidas syömään ja se on hyvä että syö jitaasti
Tämä viesti tulee myöhässä alotukseen nähden, mutta jos otsikko herättää jonkun muunkin, niin kirjoitan omista kokemuksistani.
Olen myös hidas syömään, eikä se johdu mistään syömishäiriöstä, eikä laihtuminen ole ongelma vaan tavoite (olen ylipainoinen). Jos olen vyömässä jossain porukalla, muut ovat ahnehtineet ruokansa joa aikoja sitten kun minä vielä syön rauhassa ateriaani loppuun.
Tuo että pyörittelee ateriaa pidempään suussa on terveellinen tapa ja tähän jopa kehoitetaan. Silloin sylkeä erittyy enemmän ja ruoka sulaa paremmin. Hidas syöminen antaa myös aikaa vatsalle herätä täyttymiseen eikä tule ahmittua liikaa vaan osaa lopettaa syömisen heti kun kokee tulleensa kylläiseksi.
miten te pureskelette sosekeiton kun siinä ei ole pureskeltavaa.Pyörittelettekö keittoa suussa ennen kuin nielaisette?