Finanssikapitalismi romahtaa - mitä me teemme?

Onhan noita ollut niin kauan kuin muistan, maailmanlopun manaajia. Kaikkea voi kuvitella mutta jokaisella meillä on joskus oma maailman loppumme halusimme sitä tai emme.

Nykyisen talousjärjestelmän parissa asuu ainakin miljardi ihmistä paremmin tai huonommin siihen sopeutuneena. Se on kuitenkin varsin suuri joukko jos sen saa liikkeelle. Tuo eläkevarojen rahastointi markkinoille on tietty riski kuten kirjoitus sanoo mutta se lienee ainoa keino jos emme sido sitä ostamalla vaikka kultaharkkoja koko rahalla. Kullankaan arvo ei pitkällä tähtäimellä ole mikään vakuuttava jos lähdetään jossittelemaan ja voisikin olla parempi sitoa ne rahat puhtaaseen veteen jolloin taitaisimme saada varsin kunnioitettavan kasan tynnyreitä. Vesi, puhdas varsinkin, saattaa kuitenkin olla tulevaisuudessa todellinen kauppatavara jos emme opi elämään täällä siististi.

Sosialismi ei ainakaan ole ratkaisu tuohon siististi elämiseen, sillä vieläkin joudutaan noissa maissa joita sosialistinen hallitus hallitsi puhdistamaan paikkoja heidän jäljiltään huolimatta siitä jotta niiden luhistumisesta on jo kulunut neljännes vuosisata.

Kun täällä nyt on vähän väliä moitittu kristillisiä järjestelmiä sosialismin kustannuksella niin, jos en ihan väärin kouluajoilta muista niin eiköhän Johanneksen ilmestys kerro Harmageddonista? Nythän siinä naapurissa on sekä Venäjän että USA:n sotavoimia voimansa tunnossa. Olisiko se kuitenkin taas yksi vain toteutusta vailla oleva maailmanlopun ennustus?

Vai pitääkö vain kärvistellä ja odottaa omaansa joka tulee iltapäivällä tai vuosikymmenten kuluttua ihan yksilöllisesti.