"Toisin kuin usein on väitetty, Suomi varusti armeijaansa voimakkaasti 1930-luvulla. Sotilasmenot olivat jopa 15-20% valtion kaikista menoista."
Puolustusmenot kuluivat ylläpitoon, sillä valtion budjetti oli pieni. Armeijan varustus oli 1939 pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta. Ainoatakaan ajanmukaista hävittäjää, kenttätykkiä ta panssarivaunua ei ollut käytössä 1939. Miehille ei ollut edes univormua tai käsiaseita kaikille. Lähes 100 000 miestä jätettiin säästösyistä kouluttamatta.
" Kun otetaan huomioon että suomessa oli sangen paljon äärioikeistolaisia ja fasistisia järjestöjä tuona aikana, voidaan unohtaa se kuva viattomasta ja rauhanomaisesta valtiosta, joka historian valkopesulla on meille yritetty antaa."
Äärioikeistoa kyllä oli, mutta sen kannatus romahti 30-luvun lopulla. Varsinaisten fasistijärjestöjen kannatus oli hyvin pieni.
"Myös suhteet natseihin luotiin korkealla tasolla jo vuosia ennen Talvisotaa."
Paksua valetta. Mannerheim lomaili Saksassa ja Itävallassa, ja kävi myös tutustumasa lentokoneteollisuuteen. Koneet ostettiin Englannista ja Hollannista. Mitään erityisiä suhteita Saksaan ei luotu. Jääkärien suhteet Saksan armeijaan olivat kyllä hyvät ja vierailut molemminpuolisia.
Politiikasta määräsi hallitus, joka suunatutui Pohjoismaihin ja Kansainliittoon.
Puolustusmenot kuluivat ylläpitoon, sillä valtion budjetti oli pieni. Armeijan varustus oli 1939 pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta. Ainoatakaan ajanmukaista hävittäjää, kenttätykkiä ta panssarivaunua ei ollut käytössä 1939. Miehille ei ollut edes univormua tai käsiaseita kaikille. Lähes 100 000 miestä jätettiin säästösyistä kouluttamatta.
" Kun otetaan huomioon että suomessa oli sangen paljon äärioikeistolaisia ja fasistisia järjestöjä tuona aikana, voidaan unohtaa se kuva viattomasta ja rauhanomaisesta valtiosta, joka historian valkopesulla on meille yritetty antaa."
Äärioikeistoa kyllä oli, mutta sen kannatus romahti 30-luvun lopulla. Varsinaisten fasistijärjestöjen kannatus oli hyvin pieni.
"Myös suhteet natseihin luotiin korkealla tasolla jo vuosia ennen Talvisotaa."
Paksua valetta. Mannerheim lomaili Saksassa ja Itävallassa, ja kävi myös tutustumasa lentokoneteollisuuteen. Koneet ostettiin Englannista ja Hollannista. Mitään erityisiä suhteita Saksaan ei luotu. Jääkärien suhteet Saksan armeijaan olivat kyllä hyvät ja vierailut molemminpuolisia.
Politiikasta määräsi hallitus, joka suunatutui Pohjoismaihin ja Kansainliittoon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Suomi oli sotaorientoitunut jo vuosia ennen kuin NL "ajoi" Suomen toteuttamaan Suur-Suomi haaveitaan liittymällä natsien operaatio Barbarossaan (nk. "jatkosota"). Suomi myös alkoi jo varhaisessa vaiheessa tehdä itsenäisiä päätöksiä siitä, kenen puolelle se sijoittuisi sodan tullessa. Puolueettomuutta ei Suomessa nähty vaihtoehtona."
Paksua valetta. Saksa ja NL harjoittivat laajaa sotilaallista yhteistyötä 1922 solmitun Rapallon sopimuksen perusteella vuoteen 1932. Saksalaisilla oli mm. kolme koulutuskeskusta NL:ssa.
Suomi siirtyi virallisestikin Pohjoismaiden puolueettomuusleiriin joulukuussa 1935. Yksi linjan arkkitehdeista l Mannerheim.
Suomi hylkäsi Saksan esityksen hyökkäämättömyyssopimuksesta keväällä 1939.
Saksan hyökättyä Puolaan yhdessä NL:n kanssa Suomi julistautui puolueettomaksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Suomi solmi hyökkäämättömyyssopimuksen NL:n kanssa 1932.
1930-luvulla kansainväliseen oikeuteen ja laillisuuteen kansainvälississä suhteissa. Tosi Kansainliiton merkitykseen ei enää uskottu. Siitä puuttui liian monta suurvaltaa.
Saksan ja NL:n sopimus 23.8. 1939 romahdutti kuvitelmat, mutta ei sekään saanut hallitusta käynnistämään sotatarvikkeiden tuotantoa Mannerheimin esityksistä huolimatta.
Suomi joutui sotaan edellisen maailmansodan ja sitä edeltävän ajan varustuksella.