Lukaisin viikonlopun viestit ja mieleen tuli se, että mitä on metafysikkaa ja voiko sitä jotenkin tutkia?
Itse ajattelen, että metafysiikka on jotakin joka on fiolosofian tai fysiikan ylä/ulkopuolella ja jota ei filosofian ja fysiikan avulla kyetä kuvaamaan. Onko siellä mitään?
Toisaalta jos kerran meidän järkemme käsittää vain filosofiaa ja fysikaa, niin eikö silloin nimenomaan kannata tutkia nimenomaan näitä filosofisia tieteitä eikä jotakin muuta? Tämä ei tietenkään todista, että mitään muuta filosofian ja fysiikan ulkopuolla olevaa ei voi olla olemassa, siis metafysiikkaa.
Itse ajattelen, että metafysiikka on jotakin joka on fiolosofian tai fysiikan ylä/ulkopuolella ja jota ei filosofian ja fysiikan avulla kyetä kuvaamaan. Onko siellä mitään?
Toisaalta jos kerran meidän järkemme käsittää vain filosofiaa ja fysikaa, niin eikö silloin nimenomaan kannata tutkia nimenomaan näitä filosofisia tieteitä eikä jotakin muuta? Tämä ei tietenkään todista, että mitään muuta filosofian ja fysiikan ulkopuolla olevaa ei voi olla olemassa, siis metafysiikkaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pohjaa pohdinnoillesi:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/filosofia/kurssi1/metafysiikka.html
Tattis. Löysin itsekkin tuon sivun jo päivemmällä, kun googlailin. Kiitos kumminkin. Eipä sitten ole pikku Tuomas Akvinolaisia kovinkaan paljoa liikenteessä täällä päiväsaikaan.
Tulosten mukaan metafysiikkaa ei voi tutkia tieteellisesti, mutta ihmisellä on Kantin mukaan taipumus pohtia metfyysisiä kysymyksiä..
Toisaalla metafysiikan sanottiin olevan jotakin, joka tutkii olevan perimmäistä luonnetta.
Transsubstaatio-oppihan on metafysiikka eikö? Sillä pyhitetty ehtoollisleipähän on edelleen leipää, jos katsoo sen fysikaalisia ominaisuuksia. Toisaalta katolilaiselle se on Kristuksen ruumis, eli sen perimmäinen luonne on siis muutunut. Joten siis, jos katolilainen ei usko metafysiikkaan, niin sillloin hän ei usko myöskään, että ehtoollisleipä on Kristuksen ruumis ja näin olle hän on hereetikko. Näin ollen siis katolilaiselle metafysiikka on olemassa. Muuta edelleen jää sitten toinen ongelma miten siitä saa tietoa?
Jos sinulla on tavallinen ei-pyhitetty ehtoollisleipä ja pyhitetty ehtoollisleipä, niin miten niistä näkee kumpi on kumpi? Jos uskoo Kantia, niin ei kai sitä sitten voi sanoakkaan.
What is the matter- never mind; What is the mind- no matter.
-Russell-
Katolilaisen ei ole pakko uskoa aristotelisen metafysiikan käsitteisiin ollakseen oikeaoppinen, kunhan uskoo siihen todellisuuteen, jota on mm. niiden avulla yritetty kuvata. Ei ole olennaista uskoa että "leivän substanssin tilalla on Kristuksen ruumiin substanssi" vaan että "leipä on Kristuksen ruumis". Muut filosofiset traditiot voivat olla yhtä legitiimejä jumalallisen totuuden ilmaisukeinoja, mutta itse asian on oltava sama.
Tottahan useat filosofiset ajattelumallit saattavat johtaa samaan lopputulokseen. Mutta näin täytyykin olla jos lopputulos on totuus, sillä totuudenhan täytyy olla vapaa filosofiasta.
Jos vaikka ajattele luontoa ja fysiikkaa niin asia on silloin täysin selvä: useat mallit voivat kuvata samaa ilmiötä.
Analogian vetäminen uskontoon on aina vähän arveluttavampi juttu.
huiputtavat itseään vielä rankemmin kuin muut uskovaiset.
Miksi uskoa leipää ihmisen lihaksi,sarjassa aikamme suuria valheita. Mutta katoliainen ei kuitenkaan miellä itseään kannibaaliksi, miksei?
Ihmisen kyky valehdella itselleen on uskomatonta mutta totta.
Meille (vanhoille) katolilaisille on opetettu, että Jeesus oli pappi Melkisedekin säädyn mukaan. Melkisedek oli kuningas ja pappi, joka muista aikalaisistaan papeista poiketen ei uhrannut lihaa ja verta, vaan leipää ja viiniä.
Ehtoollisella nautimme Kristuksen ruumiin (leipä) ja jotkut nauttivat myös veren (viini), kuten Herramme viimeisellä ehtoollisella opetuslastensa kanssa tämän sakramentin asetti.
Me (vanhat) katolilaiset emme aina nauti viiniä, koska esim. minulle opetettiin, että Kristuksen ruumis sisältää jo verenkin.
Keski-Euroopassa voidaan ehtoollisleipä kastaa viiniin, mutta täällä meillä viini nautitaan yhteisestä pikarista.
Voithan uteliaisuuttasi osallistua joskus katoliseen messuun. Ehtoolliselle ei saa osallistua, ellei ole katolilainen. Siunauksen voit käydä hakemassa, kunhan asetat käsivarret ristiin rinnallesi. - Ehtoollinen on katolilaisille koko messun pyhin tarkoitus.
kyse on eräänlaisesta platoonisesta kannibalismin muodosta, mutta jos se on tärkeää ja pyhää miksi ei. Outoa silti mihin moista rituaalia tarvitaan..
Tuo Melkisedekhän elää edelleen ikuisesti, miksei tätä aisaa oteta koskaan esille? Osaatko valottaa? Tärkeä mies tuo Melkisedek vaan ainakaan ev lut it eivät tunne asiaa ollenkaan.
Sana Melchisedek löytyi kaksi kertaa raamatustani kohdista 1. mooos 14:18 ja Psalmi 109:4
Sen sijaan Melchìsedek löytyi 8 kertaa Heprealaiskirjeestä kohdista 5:6, 5:10, 6:20, 7:1, 7:10, 7:11, 7:15 ja 7:17.
Mooseksen kirjan mukaan tyyppi on Salemin kunigas ja ylipappi. Mooses antaa hänelle 10% ryöstämästään saalista.
Oletteko koskaan miettineet miten Jeesus voi olla pappi, uhri ja alttari?
Toinen juttu joka ihmetyttää on se, että tuolla Melchìsedekillä ei ole sukupuuta siis ei isää ei äitä.
Miksiköhän muuten Melchìsedek kirjoitetaan eritavalla uudessa testamentissa kuin vanhassa?
Melkisedek oli jumalan kaltainen, iätön, vailla isää ja äitiä...
Jostain syystä asia ei pahemmin ole ihmisiä kiinnostanut.Enkä muista itsekään missä kohdassa tuo jumaluus tulee esiin muuten kuin että hän elää tai on siis tavalla tai toisella olemassa edelleen.
tarkoitin sanoa, että tyyppi joka tapasi M:n vanhassa testamentissa oli Abram. Mooses tulee peliin mukaan vasta myöhemmin.