Sähkölämmitys on paras valinta uuteen taloon

Haluatko avata hölmölle, että minne se energia häviää?

Lämmin lattia mahdollistaa 2-3 astetta matalamman huonelämpötilan asumismukavuuden kärsimättä. Voi jopa säästää sähköä.

Eri asia sitten, jos lattia alla (ja varsinkin reunoilla) ei ole eristeitä.

Suora sähölämmitys maksaa itsensä takaisin 14.10.2019. Tai ehkä viikkoa myöhemmin

Takaisinmaksuaika tarkoittaa sitä että kuinka kauan kestää esim. maalämmön hankinnan lisähinnan maksu alentuneilla vuosisäästöllä. Jos 16 000 euron lisäkustannuksella saadaan vuosisäästöksi 400 euroa sähkölämmitykseen verrattuna niin takaisinmaksuaika on 40 vuotta. Tämä on laskettuna ilman korkoja ja huoltokulujen lisäystä. Jos ne otetaan huomioon niin aika on n. 50 vuotta.

Paitsi että 50 vuoden ajanjaksolla maalämpökoje on uusittu ainakin pari kertaa ja takaisinmaksuaika ei koskaan umpeudu.

Järjen jättiläinen loistaa.

Vai sähkölämmityksellä sisäilma kuivuu. Millähän konstilla se voi tapahtua esim. maalämpöön verrattuna? Kumpikaan järjestelmä ei tuo taloon minkäänlaista kosteutta joten kuivumiseroja ei voi olla. Jos sähkön myynti lisääntyy niin siirtokustannus kilowattituntia kohden laskee koska käytetään samaa verkkoa. Tietysti voi olla laskemattakin jos yhtiö haluaa ottaa hyödyn vain itselleen. Tietenkin takkauuni on järkevä hankinta.

mitä.hassutuksia.vielä kirjoitti:

Vai sähkölämmityksellä sisäilma kuivuu. Millähän konstilla se voi tapahtua esim. maalämpöön verrattuna? Kumpikaan järjestelmä ei tuo taloon minkäänlaista kosteutta joten kuivumiseroja ei voi olla. Jos sähkön myynti lisääntyy niin siirtokustannus kilowattituntia kohden laskee koska käytetään samaa verkkoa. Tietysti voi olla laskemattakin jos yhtiö haluaa ottaa hyödyn vain itselleen. Tietenkin takkauuni on järkevä hankinta.

Lue lisää

Kaipa sitä voisi laittaa kaasulämppärin. Sitten ei kuivuisi sisäilma...

No uuden talon tapauksessa takaisinmaksuvertailu lasketaan siihen kustannusarvioon verrattuna mitä talon rakennuskustannukset olisivat suorasähkölämmitteisenä. Oletan että et ole oikeasti näin perässävedettävä vaan kyselet tyhmiä huvin vuoksi.

"takasin maksuaika esm auton oston yhdeydessä? lähtö kohta joku nissan micra? siitä isompi esm mersu 15v takasin maksu aika? "
Eihän tuossa ole mitään tolkkua mutta vastaan kuitenkin että mersun 15v takasin maksu aika on 26 euroa 50 senttiä. Metsä vastaa niinkun sille huutaa.

Että vertaat nykytaloa ja 8 v vanhaa taloasi. Erityisesti tuolla energiankulutuksellasi.

ILP se tunnetusti tuo asuinmukavuutta :D :D :D

10000kwh ja 25v vanha talo, pitäiskö laittaa vielä ilppiä tai pilppiä ?

olisittenilppiinvaraa kirjoitti:

Että vertaat nykytaloa ja 8 v vanhaa taloasi. Erityisesti tuolla energiankulutuksellasi.

ILP se tunnetusti tuo asuinmukavuutta :D :D :D

Kyllä, ILP tuo asumismukavuutta. Kesällä.

Käy joskus kyläilemässä uudessa talossa, niin voit yllättyä.

Lämmintä voi sisällä olla energia ei tule kuitenkaan tyhjästä ja ilmaiseksi.

Jonskuna kirjoitti:

Lämmintä voi sisällä olla energia ei tule kuitenkaan tyhjästä ja ilmaiseksi.

Jonskunalle ei ole paljoa annettu

mikääneikehityikinä kirjoitti:

Käy joskus kyläilemässä uudessa talossa, niin voit yllättyä.

On käyty ja paleltu kun ei malteta lämmittää, vanhoissa puulämmitteisissä hirsitaloissa ei ikinä tarvitse palella.

Uusissa taloissa saa nuhan ja jalat palelee kylmistä lattioista ja ilmanvaihdosta jouhtuen, kylmä ilmavirta tuntuu ikävälle.
Vanha talo on tässäkin parempi ja asumuystävällisempi.

Kylmäjavilu kirjoitti:

On käyty ja paleltu kun ei malteta lämmittää, vanhoissa puulämmitteisissä hirsitaloissa ei ikinä tarvitse palella.

Uusissa taloissa saa nuhan ja jalat palelee kylmistä lattioista ja ilmanvaihdosta jouhtuen, kylmä ilmavirta tuntuu ikävälle.
Vanha talo on tässäkin parempi ja asumuystävällisempi.

Lue lisää

Vanhassa talossa haisee mummonmökki. Ja villasukat lämmittää. Raitis ilma kuivattaa liikaa rakenteita.

Saapa nähdä koska tässä uudessa torpassa tarvitsee laittaa lämmöt päälle tänäkään syksynä, vaiko meneekö talven puolelle. Mittari näyttää 23, mutta sehän on vain noita turhia nykyajan turhakkeita. kyllä varpaat tietää koska veri ei kierrä.

Hirsiseen mökkiin menen muutaman viikon päästä harjoittelemaan kurjuutta jälkikasvun kanssa. Ymmärtää sekin kuinka ihmiset kärsivät ennen, jotkut reppanat tosin vieläkin.

Uudessa alkaa haista home, kaikessa säästetään ettei vaan lämmittää tarvitse.
Nykyisin rakennetaan ennekuulomattoman suuri määrä homepommeja.

Vanhassa ilmanvaihto toimii oikein ja rakenteet pysyy kuivina, sekä asukkaat terveinä.

Homepommi kirjoitti:

Uudessa alkaa haista home, kaikessa säästetään ettei vaan lämmittää tarvitse.
Nykyisin rakennetaan ennekuulomattoman suuri määrä homepommeja.

Vanhassa ilmanvaihto toimii oikein ja rakenteet pysyy kuivina, sekä asukkaat terveinä.

Lue lisää

Mikä ilmanvaihto? Se, jossa ikkunat on auki kesällä ja talvella kaikki röörit kiinni?

Rakenteet pysyy kuivina? Kunnes torppa puretaan läpimätänä?

onsekateuskova kirjoitti:

Mikä ilmanvaihto? Se, jossa ikkunat on auki kesällä ja talvella kaikki röörit kiinni?

Rakenteet pysyy kuivina? Kunnes torppa puretaan läpimätänä?

Missä kulkee tarkoittamasi vanhan talon raja?
Pääsääntöisesti vanhat talot ovat rakenteelisesti terveitä poislukien nämä joihin on tehty ns. energiaremontti joka yleensä tuhoaa rakenteiden toimivuuden.
Mielestäni vanhan talon omistajana on hyväksyttävä korkea energiakulutus ja
hankittava halpa lämmitysmuoto kuten maalämpö.

Homepommi kirjoitti:

Uudessa alkaa haista home, kaikessa säästetään ettei vaan lämmittää tarvitse.
Nykyisin rakennetaan ennekuulomattoman suuri määrä homepommeja.

Vanhassa ilmanvaihto toimii oikein ja rakenteet pysyy kuivina, sekä asukkaat terveinä.

Lue lisää

Ap on oikeassa siinä, että lähes nollaeneriatalossa sähkö on lämpöteknisesti paras. Itse laitan kyllä niihinkin MLP ja vesikiertoiset lattialämmitykset, jos rakennus tulee omaan tai lähipiirin käyttöön. Syynä on juuri tuo home.

Äärettömän vedottomissa ja hyvin eristetyissä taloissa home on alle vuorokaudessa syntyvä ongelma. Minulla on tästä itse omin silmin tehtyjä havaintoja.

Homeen kasvunopeus on alan miehellekin haastava ongelma. Kehittelen omaa vastaustani ongelmaan, mutta jo nyt on selvä, että helppoa sen ratkaisu ei tule olemaan.

Perusongelma tässä on se, että humanistitaustalliset virkamiehet ja alimman arvosanan lyhyessä matematiikassa saaneet stubb-katainen-orpo -poliitikot laativat lakeja, joiden vaikutuksista heillä ei ole minkäänlaista käsitystä. Me laudaturin ihmiset joudumme sitten korjaamaan virheet, mikäli se edes on mahdollista.

Energiansäästö - homeenesto saattaa olla mahdoton yhtälö.

30-30 kirjoitti:

Missä kulkee tarkoittamasi vanhan talon raja?
Pääsääntöisesti vanhat talot ovat rakenteelisesti terveitä poislukien nämä joihin on tehty ns. energiaremontti joka yleensä tuhoaa rakenteiden toimivuuden.
Mielestäni vanhan talon omistajana on hyväksyttävä korkea energiakulutus ja
hankittava halpa lämmitysmuoto kuten maalämpö.

Lue lisää

Vanhalla tarkoitin taloa, joka on tehty ennen aikaa jolloin ilmanvaihdon tärkeys ymmärrettiin. Tyypillisissä 60- ja 70- luvun taloissa ei ole ilmanvaihtoa käytännössä ollenkaan.

Samoin 80- lukua vanhemmissa vanhemmissa taloissa ei ole kosteuseristeitä, eikä höyrysulkuja.

Pääsääntöisesti vanhoja taloja puretaan korjauskelvottomina. Energiaa kun talot kuluttavat paljon, niin energiankulutusta haluttu pienentää. Kun näitä remontteja on tehty samojen oppien mukaan, kuin mitä alkuperäinen talo on, niin lopputulokset ovat tosiaan surullisia.

Samaa mieltä, että vanhan talon omistajan kannattaa useimmiten hyväksyä iso energiankulutus. Useimmat eivät kuitenkaan tätä hyväksy, joten ne vuotoilmaraot tukitaan jne. jolloin pommi on valmis.

Tähän kun yhdistetään nykyaikainen lisääntynyt kosteuskuorma asumisesta, sisäsaunat, pyykin kuivaus sisällä, pitkät suihkussa käynnit jne, niin ei sitten muuta tarvita. Ei siis mitään energiaremonttejakaan.

Maalämpö säästää energiakuluissa, mutta mukavuutta se ei lisää yhtään. Edelleen niistä lattianraoista ja huonoista ikkunoista vetää sukkien pyöriessä talvella.

Eiköhän ne vanhat rakennukset mene purkuun, tai maalla mökkikäyttöön. Fakta jota aika turha todista muuksi kuin mitä se on.

LVIS kirjoitti:

Ap on oikeassa siinä, että lähes nollaeneriatalossa sähkö on lämpöteknisesti paras. Itse laitan kyllä niihinkin MLP ja vesikiertoiset lattialämmitykset, jos rakennus tulee omaan tai lähipiirin käyttöön. Syynä on juuri tuo home.

Äärettömän vedottomissa ja hyvin eristetyissä taloissa home on alle vuorokaudessa syntyvä ongelma. Minulla on tästä itse omin silmin tehtyjä havaintoja.

Homeen kasvunopeus on alan miehellekin haastava ongelma. Kehittelen omaa vastaustani ongelmaan, mutta jo nyt on selvä, että helppoa sen ratkaisu ei tule olemaan.

Perusongelma tässä on se, että humanistitaustalliset virkamiehet ja alimman arvosanan lyhyessä matematiikassa saaneet stubb-katainen-orpo -poliitikot laativat lakeja, joiden vaikutuksista heillä ei ole minkäänlaista käsitystä. Me laudaturin ihmiset joudumme sitten korjaamaan virheet, mikäli se edes on mahdollista.

Energiansäästö - homeenesto saattaa olla mahdoton yhtälö.

Lue lisää

Todellisuus vain on, miten talossa esiintyvään homeeseen liittyy AINA rakennusvirheellisyys.
Jos rakenteeseen laitetaan hyvä höyrysulku / sisäilman kosteus ei pääse rakenteeseen ja toteutetaan toimiva koneellinen ilmanvaihto eli sisätilan kosteuden poisto, niin homehtuminen on mahdottomuus.

Jos taloon suunnitellaan koneellinen ilmanvaihto, niin sitä tulee käyttää suunnitellusti.
Siis rakneteiden hyvä tiivistys ei tuota ongelmaa,- vaan heikosti toimiva ilmanvaihto. Lämpötilan kohottamisellakaan ei poisteta huoneistosta kosteutta.

onsekateuskova kirjoitti:

Vanhalla tarkoitin taloa, joka on tehty ennen aikaa jolloin ilmanvaihdon tärkeys ymmärrettiin. Tyypillisissä 60- ja 70- luvun taloissa ei ole ilmanvaihtoa käytännössä ollenkaan.

Samoin 80- lukua vanhemmissa vanhemmissa taloissa ei ole kosteuseristeitä, eikä höyrysulkuja.

Pääsääntöisesti vanhoja taloja puretaan korjauskelvottomina. Energiaa kun talot kuluttavat paljon, niin energiankulutusta haluttu pienentää. Kun näitä remontteja on tehty samojen oppien mukaan, kuin mitä alkuperäinen talo on, niin lopputulokset ovat tosiaan surullisia.

Samaa mieltä, että vanhan talon omistajan kannattaa useimmiten hyväksyä iso energiankulutus. Useimmat eivät kuitenkaan tätä hyväksy, joten ne vuotoilmaraot tukitaan jne. jolloin pommi on valmis.

Tähän kun yhdistetään nykyaikainen lisääntynyt kosteuskuorma asumisesta, sisäsaunat, pyykin kuivaus sisällä, pitkät suihkussa käynnit jne, niin ei sitten muuta tarvita. Ei siis mitään energiaremonttejakaan.

Maalämpö säästää energiakuluissa, mutta mukavuutta se ei lisää yhtään. Edelleen niistä lattianraoista ja huonoista ikkunoista vetää sukkien pyöriessä talvella.

Eiköhän ne vanhat rakennukset mene purkuun, tai maalla mökkikäyttöön. Fakta jota aika turha todista muuksi kuin mitä se on.

Lue lisää

Pääsääntöisesti kaupunkialueella vanhat talot remontoidaan, hyvin vähän puretaan ja silloinkin syynä yleensä tilantarve eikä lahonneet seinät.
Syrjäseuduilla tilanne on tietysti toinen kun siellä ei käy kaupaksi enää oikeastaan minkäänlainen talo eli lähes kaikki jää ränsistymään.
Kyllä 70-luvulla jo rakennettiin sisäsaunat taloihin.
Kyllä maalämpö ja vesikiertopatterit pesee mennen tullen suoran sähkölämmityksen mukavuudessakin.
Tuo ikkunoista vetäminen tuntuu lattialämmitystaloissa mutta patterit ikkunan alla poistavat vedon.

markku.lievonen kirjoitti:

Todellisuus vain on, miten talossa esiintyvään homeeseen liittyy AINA rakennusvirheellisyys.
Jos rakenteeseen laitetaan hyvä höyrysulku / sisäilman kosteus ei pääse rakenteeseen ja toteutetaan toimiva koneellinen ilmanvaihto eli sisätilan kosteuden poisto, niin homehtuminen on mahdottomuus.

Jos taloon suunnitellaan koneellinen ilmanvaihto, niin sitä tulee käyttää suunnitellusti.
Siis rakneteiden hyvä tiivistys ei tuota ongelmaa,- vaan heikosti toimiva ilmanvaihto. Lämpötilan kohottamisellakaan ei poisteta huoneistosta kosteutta.

Lue lisää

Todellisuudessa minä olen rakentanut taloja, joissa ei varmasti ole rakennusvirhettä, ja silti niihin tulee tietyissä olosuhteissa hometta alle 24 h altistusajalla.

Rakennusvirhe on, kuten tiedetään, vallitsevan rakennusnormin vastaista rakentamista. Normit vain eivät takaa millään tavalla homeettomuutta. Jos taloon syntyy vaikka vain paikallisesti > 80 % suhteellinen kosteus, niin se menee homeeseen.

Home ei lue eikä kunnioita normeja. Sille riittää lämpö, ravinnoksi pöly ja kosteus. Esimerkiksi sähkökatko riittää pistämään lähes nollaenergiatalon homeeseen. Sähkökatkos taas syntyy monella tapaa. Esimerkiksi asentaja pistää sähköt poikki ja herättää homeitiöt.

Olisin kiitollinen, jos änkyrät eivät inttäisi vastaan. Minä rakennan näitä ja teen samalla havaintoja. Havaintoni ovat yhdenmukaisia sen käsityksen kanssa, että tiiviit energiapihit talot menevät herkästi homeeseen. Otetaan mieluummin tämä lähtökohdaksi ja mietitään, miten homehtuminen estetään. Nykynormeilla se ei tule tapahtumaan.

LVIS kirjoitti:

Todellisuudessa minä olen rakentanut taloja, joissa ei varmasti ole rakennusvirhettä, ja silti niihin tulee tietyissä olosuhteissa hometta alle 24 h altistusajalla.

Rakennusvirhe on, kuten tiedetään, vallitsevan rakennusnormin vastaista rakentamista. Normit vain eivät takaa millään tavalla homeettomuutta. Jos taloon syntyy vaikka vain paikallisesti > 80 % suhteellinen kosteus, niin se menee homeeseen.

Home ei lue eikä kunnioita normeja. Sille riittää lämpö, ravinnoksi pöly ja kosteus. Esimerkiksi sähkökatko riittää pistämään lähes nollaenergiatalon homeeseen. Sähkökatkos taas syntyy monella tapaa. Esimerkiksi asentaja pistää sähköt poikki ja herättää homeitiöt.

Olisin kiitollinen, jos änkyrät eivät inttäisi vastaan. Minä rakennan näitä ja teen samalla havaintoja. Havaintoni ovat yhdenmukaisia sen käsityksen kanssa, että tiiviit energiapihit talot menevät herkästi homeeseen. Otetaan mieluummin tämä lähtökohdaksi ja mietitään, miten homehtuminen estetään. Nykynormeilla se ei tule tapahtumaan.

Lue lisää

Homemaailmasi mukaisesti ajateltuna kaikki talot olisi homepesiä. Tuskin naulainta olet nähnytkään puhumattakaan talon rakentamisesta.

30-30 kirjoitti:

Pääsääntöisesti kaupunkialueella vanhat talot remontoidaan, hyvin vähän puretaan ja silloinkin syynä yleensä tilantarve eikä lahonneet seinät.
Syrjäseuduilla tilanne on tietysti toinen kun siellä ei käy kaupaksi enää oikeastaan minkäänlainen talo eli lähes kaikki jää ränsistymään.
Kyllä 70-luvulla jo rakennettiin sisäsaunat taloihin.
Kyllä maalämpö ja vesikiertopatterit pesee mennen tullen suoran sähkölämmityksen mukavuudessakin.
Tuo ikkunoista vetäminen tuntuu lattialämmitystaloissa mutta patterit ikkunan alla poistavat vedon.

Lue lisää

>> Pääsääntöisesti kaupunkialueella vanhat talot remontoidaan, hyvin vähän puretaan ja silloinkin syynä yleensä tilantarve eikä lahonneet seinät.

Eli väität, että kaikki kaupungeissa olevat vanhat talot on pystyssä ilman lisääntynyttä tilantarvetta? Heko heko.

>> Syrjäseuduilla tilanne on tietysti toinen kun siellä ei käy kaupaksi enää oikeastaan minkäänlainen talo eli lähes kaikki jää ränsistymään.

Syrjäseuduillahan nimenomaan on noita vanhoja hirsirakennuksia, koska ihmisillä tyypillisesti ei ole paljoa varaa. Mitä nyt oikein ajat takaa?

>> Kyllä 70-luvulla jo rakennettiin sisäsaunat taloihin.

Ihan totta? Kuten 60 ja 50-luvullakin. Ja sama pätee 2000- lukuunkin.

>> Kyllä maalämpö ja vesikiertopatterit pesee mennen tullen suoran sähkölämmityksen mukavuudessakin.

Kerrotko mikä tekee siellä pattereissa liikkuvasta vedestä mukavampaa oli se vesi sitten lämmitetty sähköllä, maalämmöllä, vaiko peräti kaukolämmöllä?

Vai onko käsityksesi sähkölämmitys = sähköpatterit?

>> Tuo ikkunoista vetäminen tuntuu lattialämmitystaloissa mutta patterit ikkunan alla poistavat vedon.

Ja nyt vain lattialämmitystaloissa vetää. Ilmeisesti kirjoituksesi oli tarkoitettu provoksi ja menin lankaan.

Kylmäjavilu kirjoitti:

On käyty ja paleltu kun ei malteta lämmittää, vanhoissa puulämmitteisissä hirsitaloissa ei ikinä tarvitse palella.

Uusissa taloissa saa nuhan ja jalat palelee kylmistä lattioista ja ilmanvaihdosta jouhtuen, kylmä ilmavirta tuntuu ikävälle.
Vanha talo on tässäkin parempi ja asumuystävällisempi.

Lue lisää

Näin on kyllä tuntuu pahalta kun tuuletus on päällä niin että tukka putkellaa en voi käsittää miten ihmeessä pitää rakentaa tuollaisia taloja jossa on jatkuva tuuletus .ja mitä lämmitykseen tulee ei ole vielä maalämmön voittanutta puhukaa mitä s puhutte

Laitatko jotain fakta/tilastotietoa väitteellesi?

Idiooteiksi luen ne ihmiset jotka tuijottavat pelkkää hankintahintaa.
Kyllä maalämpöön sijoitetut rahat nostavat talon jälleenmyyntihintaa vähintäänkin sijoitetun pääoman verran.

30-30 kirjoitti:

Laitatko jotain fakta/tilastotietoa väitteellesi?

Idiooteiksi luen ne ihmiset jotka tuijottavat pelkkää hankintahintaa.
Kyllä maalämpöön sijoitetut rahat nostavat talon jälleenmyyntihintaa vähintäänkin sijoitetun pääoman verran.

Lue lisää

Onhan tuo aivan idioottimaista sijoittaa mihinkä tahansa järjestelmään, joka ei tuo mitään lisäarvoa ja on taloudellisesti kannattamaton.

Tuttavaperhe, jossa pääluku 6 henkeä rakennutti talon 2 vuotta sitten. On maalämpö omalla mittarilla ja isäntä kehui kuinka paljon on säästänyt, kun lämmitysmenot olivat vain 1800kWh vuodessa. Olisiko tuosta tullut vaikka COP 4:llä energiankulutukseksi 7000kWh ja tuosta suurin osa on lämpimään veteen.

On lattialistat laittamatta, kuten liesituuletin hormeineen (läpiviennit löytyy), takan asennukset viimeistelemättä, sauna tekemättä jne. Ei sitten riittänyt rahat kaikkeen.

Se on kyllä totta, että ainakin muutama vuosi sitten (uudempia tilastoja en ole nähnyt) suurin osa uusista taloista on varustettu maalämmöllä.

onsekateuskova kirjoitti:

Onhan tuo aivan idioottimaista sijoittaa mihinkä tahansa järjestelmään, joka ei tuo mitään lisäarvoa ja on taloudellisesti kannattamaton.

Tuttavaperhe, jossa pääluku 6 henkeä rakennutti talon 2 vuotta sitten. On maalämpö omalla mittarilla ja isäntä kehui kuinka paljon on säästänyt, kun lämmitysmenot olivat vain 1800kWh vuodessa. Olisiko tuosta tullut vaikka COP 4:llä energiankulutukseksi 7000kWh ja tuosta suurin osa on lämpimään veteen.

On lattialistat laittamatta, kuten liesituuletin hormeineen (läpiviennit löytyy), takan asennukset viimeistelemättä, sauna tekemättä jne. Ei sitten riittänyt rahat kaikkeen.

Se on kyllä totta, että ainakin muutama vuosi sitten (uudempia tilastoja en ole nähnyt) suurin osa uusista taloista on varustettu maalämmöllä.

Lue lisää

Ei kai se ole maalämmön vika jos joku ei osaa laatia omakotitalonsa rakennusbudjettia riittäväksi.
Lisäarvoa maalämpö tuo myyntihetkellä kun se nostaa talon arvoa ja helpottaa myyntiä muutenkin.

30-30 kirjoitti:

Ei kai se ole maalämmön vika jos joku ei osaa laatia omakotitalonsa rakennusbudjettia riittäväksi.
Lisäarvoa maalämpö tuo myyntihetkellä kun se nostaa talon arvoa ja helpottaa myyntiä muutenkin.

Lue lisää

Se nyt vaan on niin, ettei MLP kannata hyvin eristetyssä talossa. Minä asennan sekä MLP että suorasähkölattialämmityksiä.

Tietysti laitan MLP:n, jos joku maksaa siitä.

Uusi hyvin eristetty talo => vastusta lattiavaluun ja kaveriksi ILP

Vanha talo tai harakanpesä => MLP

LVIS kirjoitti:

Se nyt vaan on niin, ettei MLP kannata hyvin eristetyssä talossa. Minä asennan sekä MLP että suorasähkölattialämmityksiä.

Tietysti laitan MLP:n, jos joku maksaa siitä.

Uusi hyvin eristetty talo => vastusta lattiavaluun ja kaveriksi ILP

Vanha talo tai harakanpesä => MLP

Lue lisää

Siis asennat suorasähkölattialämmityksiä?
Kyllä lattialämmitys on aina varaava , jopa ns. mukavuuslämmityskin.
Taitaa olla paremminkin mielikuvitusrakentaja kyseessä.

30-30 kirjoitti:

Ei kai se ole maalämmön vika jos joku ei osaa laatia omakotitalonsa rakennusbudjettia riittäväksi.
Lisäarvoa maalämpö tuo myyntihetkellä kun se nostaa talon arvoa ja helpottaa myyntiä muutenkin.

Lue lisää

En mitenkään maalämpöä ole mollanutkaan. Hämmästyttää vain ihmiset jotka eivät osaa ajatella, mutta noitahan riittää.

Väittämäsi siitä, että maalämpö nostaa talon arvoa enemmän, kuin siihen sijoitettu rahamäärä on täyttä plörinää.

30-30 kirjoitti:

Siis asennat suorasähkölattialämmityksiä?
Kyllä lattialämmitys on aina varaava , jopa ns. mukavuuslämmityskin.
Taitaa olla paremminkin mielikuvitusrakentaja kyseessä.

Lue lisää

Käyttämäni termit ja määritelmät ovat niitä samoja, mitä muut käyttävät.

Teen sähköpuolella sekä radiaattori- että lattialämmityksiä. Lattia ei välttämättä ole "varaava", ja tuolla sanalla minä ymmärrän suurta massaa, joka lämmitetään edullisen tariffin aikana. Mikäli kyseessä on vain suuri massa, jota lattialämmityksessä ei välttämättä ole, on kyseessä osittain varaava järjestelmä.

30-30 voisi hillitä teinisormensa, asettaa näppäimistön takaisin siihen Clearsil-purkin ja Datsun 100 A:n avainten väliin ja ensi tutustua aiheeseen ammattikoulun oppikirjasta.

LVIS kirjoitti:

Käyttämäni termit ja määritelmät ovat niitä samoja, mitä muut käyttävät.

Teen sähköpuolella sekä radiaattori- että lattialämmityksiä. Lattia ei välttämättä ole "varaava", ja tuolla sanalla minä ymmärrän suurta massaa, joka lämmitetään edullisen tariffin aikana. Mikäli kyseessä on vain suuri massa, jota lattialämmityksessä ei välttämättä ole, on kyseessä osittain varaava järjestelmä.

30-30 voisi hillitä teinisormensa, asettaa näppäimistön takaisin siihen Clearsil-purkin ja Datsun 100 A:n avainten väliin ja ensi tutustua aiheeseen ammattikoulun oppikirjasta.

Lue lisää

Lattialämmityksestä ei meidän ammatti-ihmisten kesken koskaan käytetä nimitystä suora sähkölämmitys.
Sähköpattereilla lämmitettäessä puhutaan suorasta sähkölämmityksestä.
Lattialämmitys on joko varaava, osittain varaava tai mukavuuslämmitys.

Tuossa noita termejä sullekin jotta voit seuraavaksi päteä edes oikella nimillä.

Ps. sulla taitaa olla haaveissa se ensimmäinen mopoauto.

30-30 kirjoitti:

Lattialämmityksestä ei meidän ammatti-ihmisten kesken koskaan käytetä nimitystä suora sähkölämmitys.
Sähköpattereilla lämmitettäessä puhutaan suorasta sähkölämmityksestä.
Lattialämmitys on joko varaava, osittain varaava tai mukavuuslämmitys.

Tuossa noita termejä sullekin jotta voit seuraavaksi päteä edes oikella nimillä.

Ps. sulla taitaa olla haaveissa se ensimmäinen mopoauto.

Lue lisää

30-30 Voisitko lopettaa sekoilusi?

Wikipedia: Suorassa sähkölämmityksessä lämmityskomponentteina käytetään tavallisesti vastuksia (esimerkiksi patterit, tasot), kaapeleita (esimerkiksi lattialämmityskaapelit), kelmuja (esimerkiksi kattolämmityskelmut) ...

Minun seuraava ha on joko Volvo V90 tai Mercedes E 300. Sitä ennen hankin firmalle pakuja/k-autoja. Ilmeisesti "te ammatti-ihmiset" kutsutte noita mopoautoiksi.

NickNailer kirjoitti:

30-30 Voisitko lopettaa sekoilusi?

Wikipedia: Suorassa sähkölämmityksessä lämmityskomponentteina käytetään tavallisesti vastuksia (esimerkiksi patterit, tasot), kaapeleita (esimerkiksi lattialämmityskaapelit), kelmuja (esimerkiksi kattolämmityskelmut) ...

Minun seuraava ha on joko Volvo V90 tai Mercedes E 300. Sitä ennen hankin firmalle pakuja/k-autoja. Ilmeisesti "te ammatti-ihmiset" kutsutte noita mopoautoiksi.

Lue lisää

Minä kirjoitinkin miten me ammattimiehet puhumme. Wikipedia-rakentajat nyt höpisevät mitä sylki suuhun tuo.

TuollaIsia autoja saati firmaa tuollainen poju ei ole nähnyt kuin märissä unissa.

onsekateuskova kirjoitti:

Onhan tuo aivan idioottimaista sijoittaa mihinkä tahansa järjestelmään, joka ei tuo mitään lisäarvoa ja on taloudellisesti kannattamaton.

Tuttavaperhe, jossa pääluku 6 henkeä rakennutti talon 2 vuotta sitten. On maalämpö omalla mittarilla ja isäntä kehui kuinka paljon on säästänyt, kun lämmitysmenot olivat vain 1800kWh vuodessa. Olisiko tuosta tullut vaikka COP 4:llä energiankulutukseksi 7000kWh ja tuosta suurin osa on lämpimään veteen.

On lattialistat laittamatta, kuten liesituuletin hormeineen (läpiviennit löytyy), takan asennukset viimeistelemättä, sauna tekemättä jne. Ei sitten riittänyt rahat kaikkeen.

Se on kyllä totta, että ainakin muutama vuosi sitten (uudempia tilastoja en ole nähnyt) suurin osa uusista taloista on varustettu maalämmöllä.

Lue lisää

Onpa tainnut tuossa taas iskeä se "MLP:n oman mittarin harha". 6 hengen perheellä MLP on lähinnä tosiaan vain lämmittänyt käyttövettä ja hyvin eristettyä taloa on lämmitetty suorasähköllä, eli valoilla ja laitteilla. Se MLP:n oma mittari kun näyttää sitä pienempää lukemaa mitä enemmän lämmitetään käyttösähköllä.

Kyllä 30 vuodenkin päästä joutuu taloa lämmittämään ja ei energian hinta ainakaan halpene.
Paljon myös tapahtuu ihmisten elämässä niin että kämppä menee myyntiin paljon ennen kuin on ajatellut joten on tyhmyyttä mikäli sitä ei huomioi.

30-30 kirjoitti:

Kyllä 30 vuodenkin päästä joutuu taloa lämmittämään ja ei energian hinta ainakaan halpene.
Paljon myös tapahtuu ihmisten elämässä niin että kämppä menee myyntiin paljon ennen kuin on ajatellut joten on tyhmyyttä mikäli sitä ei huomioi.

Lue lisää

On turha perustaa perhe ja rakentaa talo, jos koko ajan suunnittelee talon myyntiä ja perheen hajottamista.

Kyllä niitäkin aina löytyy meitin keskuudesta. Lähtökohtaisesti pidetään lapsille koti kasassa, sillä lasten kohtalo niin karsea muussa tapauksessa.

20-20 kirjoitti:

On turha perustaa perhe ja rakentaa talo, jos koko ajan suunnittelee talon myyntiä ja perheen hajottamista.

Kyllä niitäkin aina löytyy meitin keskuudesta. Lähtökohtaisesti pidetään lapsille koti kasassa, sillä lasten kohtalo niin karsea muussa tapauksessa.

Lue lisää

Mielestäsi siis turha pitää huolta talosta tai kunnostaa sitä kun riittää että ollut kotina 20-30 vuotta ja sen ajan se kestää hoitamattakin.
Itse en kyllä noin ajattele mutta kukin tavallaan.

Mutta, siirtomaksukin kuuluu energian hintaan ja tämä siirtomaksun korotus lie tulevaisuudessa huomattava. Ainakin kehäkolmosen ulkopuolella.

Ja siirtomaksu noussut lähes saman verran ja tulee nousemaan samoin kuin energiaosuuden hinta tästä eteenpäin.
Tuulisähkön kuppaama tuki veronmaksajilta alentaa sähkön markkinahintaa tällä hetkellä mutta tilanne muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana.

30-30 kirjoitti:

Ja siirtomaksu noussut lähes saman verran ja tulee nousemaan samoin kuin energiaosuuden hinta tästä eteenpäin.
Tuulisähkön kuppaama tuki veronmaksajilta alentaa sähkön markkinahintaa tällä hetkellä mutta tilanne muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Lue lisää

Ei niin vähänkutuksista koirankoppia olekkaan, ettei siihen maalämpöä kannattaisi asentaa.

30-30nTotuusOllutAina kirjoitti:

Ei niin vähänkutuksista koirankoppia olekkaan, ettei siihen maalämpöä kannattaisi asentaa.

Ehkä teilläpäin mutta meillä koirat on sisällä joten koirankoppia ei lämmitetä.

mulla on 100 neliöö uutta villaeriste mökkiä, 2014 valmistunut ja puu uunilla mennään, 26 astetta kesät talvet ja sähköä menee 6 tonnia ja puita 6 mottia.
on kuivat paikat paitti ei eukolla kiitos minun.
ps ei palelele.
omat puut ja välillä ostopuut 350euroa 10 mottia koivua jos ostaa, ite hakattuna ei maksaa ku bensat.
tää nyt vaan menee näin mut menkööt.
toki muutkin lämmitysmuodot ok mut mulle halvin ja tämä koska meil on puuta ja aikaa nuohota. varalla vesilattialämppäri sähköllä on, moiks ja lämpimiä varpaita.

lilotwatissa kirjoitti:

mulla on 100 neliöö uutta villaeriste mökkiä, 2014 valmistunut ja puu uunilla mennään, 26 astetta kesät talvet ja sähköä menee 6 tonnia ja puita 6 mottia.
on kuivat paikat paitti ei eukolla kiitos minun.
ps ei palelele.
omat puut ja välillä ostopuut 350euroa 10 mottia koivua jos ostaa, ite hakattuna ei maksaa ku bensat.
tää nyt vaan menee näin mut menkööt.
toki muutkin lämmitysmuodot ok mut mulle halvin ja tämä koska meil on puuta ja aikaa nuohota. varalla vesilattialämppäri sähköllä on, moiks ja lämpimiä varpaita.

Lue lisää

Puukattilalla olisi saanut mukavuutta, mutta se olisi maksanut muutaman tonnin lisää ja aikahan on lisäksi ilmaista. Hyvin säästit!

meneehänseelämänoinkin kirjoitti:

Puukattilalla olisi saanut mukavuutta, mutta se olisi maksanut muutaman tonnin lisää ja aikahan on lisäksi ilmaista. Hyvin säästit!

No ei mitään järkeä puukattilaa uudehkoon 100 neliön taloon! Maksaa melkein maalämmön verran.

Ja jos sähkön ottaa niin sitten ei kannata sitä vesikiertolämmitystä laittaa kun se on vaan turha välivaihe, lisää rakennus- ja huoltokustannuksia sekä heikentää hyötysuhdetta.

Sun mittari on viallinen.
Sähkölämmitys on edullinen ja helppo laittaa mutta helvetin kallis käyttää. Caruna pitää huolen että sähkölämmitys on pidemmällä ajanjaksolla kaikkein kalleita lämmittämistä.

Maalämmöt ja muut kikottimet on muotijuttuja, puulämmitys eri muodoissaan on ja pysyy aina edullisena, kattilat ja muut kestää vuosikymmeniä ilman kalliita remontteja, näissä muotikikottimissa korjauskulut on iso osa lämmityskustannuksia korottamassa.

Mottimitta kirjoitti:

Sun mittari on viallinen.
Sähkölämmitys on edullinen ja helppo laittaa mutta helvetin kallis käyttää. Caruna pitää huolen että sähkölämmitys on pidemmällä ajanjaksolla kaikkein kalleita lämmittämistä.

Maalämmöt ja muut kikottimet on muotijuttuja, puulämmitys eri muodoissaan on ja pysyy aina edullisena, kattilat ja muut kestää vuosikymmeniä ilman kalliita remontteja, näissä muotikikottimissa korjauskulut on iso osa lämmityskustannuksia korottamassa.

Lue lisää

Puulämmitys on entisajan lämmitysmuoto jonka soisi lailla kiellettävän ainakin asutuskeskuksissa.
Helvetin työläs tai sitten kallis riippuen vähän missä muodossa puuta käyttää.

30-30 kirjoitti:

Puulämmitys on entisajan lämmitysmuoto jonka soisi lailla kiellettävän ainakin asutuskeskuksissa.
Helvetin työläs tai sitten kallis riippuen vähän missä muodossa puuta käyttää.

Lue lisää

Vanhanaikaisena koko pääkaupunkiseutu on siirtymässä puulämmitykseen.

Puu on täysin vanhanaikaista bioenergiaa ja nykyaikaista on se töpselisähkö

Aikuisten oikeasti energiatuet vanhoihin torppiin pitäisi kieltää, mutta aluepolitiikallahan Suomi elää. Pitää niitä syrjäseutujen köyhiä jotenkin tukea, että heillä on varaa asua vanhoissa purkukuntoisissa mökeissään.

Muista kiittää pääkaupunkiseudulla asuvaa, koska hän sinunkin lämmityksestä maksaa ison osan eri tukien muodossa.

Näin se Suomii lähtee nousuun!

30-30 kirjoitti:

Puulämmitys on entisajan lämmitysmuoto jonka soisi lailla kiellettävän ainakin asutuskeskuksissa.
Helvetin työläs tai sitten kallis riippuen vähän missä muodossa puuta käyttää.

Lue lisää

Miksi tämän päivän puulämmitys tulisi kieltää taajamissa? Ajat muuttuvat.

markku.lievonen kirjoitti:

Miksi tämän päivän puulämmitys tulisi kieltää taajamissa? Ajat muuttuvat.

Juuri näin.

Aiheeseen liittyy hyvin paljon ongelmia. Lattiajäähdytys on yksi ongelmista, koska se kyllä toimii, mutta kondensoi myös vettä.

Minä olen yrittänyt ratkaista säätöongelmaa talvikausina niin, että lattialämmitys on astetta tai useampaa alemmas asetettu kuin tehokas LTO (ilman jälkilämmitystä). Näin toivon LTOn hoitavan hienosäädön, kun taas lattialämmitys toimii silloin kun LTO ei enää jaksa. Kesällä pannan lattialämmitys kesälomalle ja LTO puskemaan viileää tai ainakin kuivaa ilmaa.

Vesikiertoissa lattialämmityksissä on se perustavaa laatuo oleva ongelma, että kymmenien tonnien massaa voi kyllä lämmittää, mutta lämmityksen säätö on hidasta.

Varsinkin suuret ikkunapinta-alat ovat ongelmallisia. Välillä aurinko kärventää asuntoa, välillä ei. Jos olohuoneessa on esimerkiksi 20 tonnin lattia, joka on lämmitetty pakkasyötä varten, ja päivällä aurinko paistaa kokoseinän ikkuna läpi, niin G -arvoista tulee tärkeämpiä luin U-arvoista ja säätö on mahdotonta.

Toinen huvittava juttu muodostuu takoista. Kun hyvin eristetyissä taloissa pistää tunnelman vuoksi takan päälle, on oikea asuvalinta stringibikiini.

LVIS kirjoitti:

Juuri näin.

Aiheeseen liittyy hyvin paljon ongelmia. Lattiajäähdytys on yksi ongelmista, koska se kyllä toimii, mutta kondensoi myös vettä.

Minä olen yrittänyt ratkaista säätöongelmaa talvikausina niin, että lattialämmitys on astetta tai useampaa alemmas asetettu kuin tehokas LTO (ilman jälkilämmitystä). Näin toivon LTOn hoitavan hienosäädön, kun taas lattialämmitys toimii silloin kun LTO ei enää jaksa. Kesällä pannan lattialämmitys kesälomalle ja LTO puskemaan viileää tai ainakin kuivaa ilmaa.

Vesikiertoissa lattialämmityksissä on se perustavaa laatuo oleva ongelma, että kymmenien tonnien massaa voi kyllä lämmittää, mutta lämmityksen säätö on hidasta.

Varsinkin suuret ikkunapinta-alat ovat ongelmallisia. Välillä aurinko kärventää asuntoa, välillä ei. Jos olohuoneessa on esimerkiksi 20 tonnin lattia, joka on lämmitetty pakkasyötä varten, ja päivällä aurinko paistaa kokoseinän ikkuna läpi, niin G -arvoista tulee tärkeämpiä luin U-arvoista ja säätö on mahdotonta.

Toinen huvittava juttu muodostuu takoista. Kun hyvin eristetyissä taloissa pistää tunnelman vuoksi takan päälle, on oikea asuvalinta stringibikiini.

Lue lisää

Juuri noin mitä pohdit. Lattialämmityksessä on ajateltuna vain piilotettua / näkymätöntä lämmityksen jakotapaa. Ei hitustakaan energian säästöä. Tonnien painavalla massalla ei taatusti ohjailla ja pidetä huonetta tasalämpöisenä.

Kaikkein tarkin lämmön säätäminen tapahtuu perinteisellä kuivalla, kevyellä sähkö patterilla, jossa on tarkka ulkoinen termostaatti.

Niin, palaan ajatukseen. Tänä aikana on suuri haloo, ettei kallista maalämpöä kannata omakotitalon lämmittämiseen. Energian tarve on vähäistä.Se on totta, mutta täysin on käsittelemättä mihin ihmeeseen tarvitaan lämmitys energian monimutkaista ja kallista jakotapaa. Ihan kuin kaiken varalle.

Niin, kuka omakotitalon rakentaja uskaltaa hypätä pois kelkasta ja rakentaa halpa ja yksinkertainen lämmitysjärjestelmä. Kaiken säästyvän rahan upottaisi korkea tasoiseen lämpöeristämiseen ja lämmön talteenottoon.

markku.lievonen kirjoitti:

Juuri noin mitä pohdit. Lattialämmityksessä on ajateltuna vain piilotettua / näkymätöntä lämmityksen jakotapaa. Ei hitustakaan energian säästöä. Tonnien painavalla massalla ei taatusti ohjailla ja pidetä huonetta tasalämpöisenä.

Kaikkein tarkin lämmön säätäminen tapahtuu perinteisellä kuivalla, kevyellä sähkö patterilla, jossa on tarkka ulkoinen termostaatti.

Niin, palaan ajatukseen. Tänä aikana on suuri haloo, ettei kallista maalämpöä kannata omakotitalon lämmittämiseen. Energian tarve on vähäistä.Se on totta, mutta täysin on käsittelemättä mihin ihmeeseen tarvitaan lämmitys energian monimutkaista ja kallista jakotapaa. Ihan kuin kaiken varalle.

Niin, kuka omakotitalon rakentaja uskaltaa hypätä pois kelkasta ja rakentaa halpa ja yksinkertainen lämmitysjärjestelmä. Kaiken säästyvän rahan upottaisi korkea tasoiseen lämpöeristämiseen ja lämmön talteenottoon.

Lue lisää

Näissä on hyvä kuitenkin huomioida lattialämmityksen ns. itsesäätyvyys.

Jos lattia on esim. 25 asteinen ja sisälämpötila 23 astetta, niin sisälämpötilan asteen nousu on jo automaattiseti leikannut lämmitystehosta 50% pois, vaikka termareita ei seinillä olisikkaan. Kahden asteen nousu sitten taasen leikannut jo 100% pois. Kolmen asteen nousu jo alkaa jäähdyttämään sisäilmaa.

Asia on aivan eri vanhoissa taloissa, joissa lattiat saattavat olla 30 asteisia. Uusissa vähän kuluttavissa taloissa lattia ei juurikaan lämpene. Sinänsä huono, koska lattiat ovat kylmät lämmitystavasta riippumattta, toki lattialämmityksen tapauksessa lämpimämmät, mutta ero ei ole iso.

Mitä kustannuksiin tulee, niin tämä aika paljon riippuu talon rakenteista. Jos lattia tulee joka tapauksessa betonista, niin putket eivät lattiaan paljoa maksa ja jakotukit tuohon päälle. Kustannusero sähköpatereihin on olematon. Eikö lattialämmityksen kustannus pyöri nykyään jossain 15€/m2 hinnoissa? Itselläni oli muistaakseni alle 10€/m2, mutta tuota on jo 8v aikaa.

Mitä auringon helottamiseen isoista ikkunosita, tai takasta tulee, niin mikään lämmitysmuoto ei jäähdytä. Isojen ikkunoiden, tai takan tapauksessa ei ongelmalle oikeasti voi mitään. Väärin suunniteltu talo ja takka.

Ongelmallisinhan massiivinen lattialämmitys on kevytrakenteiessa talossa, jossa ei tarvita aurinkoa, tai takkaa ongelman tuottamiseen. Riittää, jos ulkolämpötila kohoaa ulkona vaikka kylmän yön jälkeen, jolloin lattiaan varautunut lämpö lämmittää seuraavana päivänä liikaa.

Eli ei minusta lattialämmitys lämmönjakotapana ole kallis. Varaavuus kyllä saattaa tuottaa ongelmia. Varaavuus ei mikään positiivinen asia useimmissa tapauksissa joka tapauksessa ole.

LVIS kirjoitti:

Juuri näin.

Aiheeseen liittyy hyvin paljon ongelmia. Lattiajäähdytys on yksi ongelmista, koska se kyllä toimii, mutta kondensoi myös vettä.

Minä olen yrittänyt ratkaista säätöongelmaa talvikausina niin, että lattialämmitys on astetta tai useampaa alemmas asetettu kuin tehokas LTO (ilman jälkilämmitystä). Näin toivon LTOn hoitavan hienosäädön, kun taas lattialämmitys toimii silloin kun LTO ei enää jaksa. Kesällä pannan lattialämmitys kesälomalle ja LTO puskemaan viileää tai ainakin kuivaa ilmaa.

Vesikiertoissa lattialämmityksissä on se perustavaa laatuo oleva ongelma, että kymmenien tonnien massaa voi kyllä lämmittää, mutta lämmityksen säätö on hidasta.

Varsinkin suuret ikkunapinta-alat ovat ongelmallisia. Välillä aurinko kärventää asuntoa, välillä ei. Jos olohuoneessa on esimerkiksi 20 tonnin lattia, joka on lämmitetty pakkasyötä varten, ja päivällä aurinko paistaa kokoseinän ikkuna läpi, niin G -arvoista tulee tärkeämpiä luin U-arvoista ja säätö on mahdotonta.

Toinen huvittava juttu muodostuu takoista. Kun hyvin eristetyissä taloissa pistää tunnelman vuoksi takan päälle, on oikea asuvalinta stringibikiini.

Lue lisää

Betoni painaa muistaaksnei 2,5tn/m2. 20tn tekee 8cm laatalla 100m2. Aika harvoilla tuon kokoinen olohuone.

Tuloilman tulisi olla muutaman asteen sisäilmaa viileämpää. Tälloin tuloilma sekoittuu huoneilmaan parhaiten. Jos tuloilma on lämpimämpää kuin sisäilma ilma ei sekoitu ja tuloilma poistuu katonrakassa oleviin poistoventtiileihin.

Takassa tulee ehdottomasti olla villat välissä. Tälloinkin kuvaamasi ongelma muodostuu helposti. Illman villoja oleva vuollukivitakka lienee sieltä huonoimmasta päästä.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Betoni painaa muistaaksnei 2,5tn/m2. 20tn tekee 8cm laatalla 100m2. Aika harvoilla tuon kokoinen olohuone.

Tuloilman tulisi olla muutaman asteen sisäilmaa viileämpää. Tälloin tuloilma sekoittuu huoneilmaan parhaiten. Jos tuloilma on lämpimämpää kuin sisäilma ilma ei sekoitu ja tuloilma poistuu katonrakassa oleviin poistoventtiileihin.

Takassa tulee ehdottomasti olla villat välissä. Tälloinkin kuvaamasi ongelma muodostuu helposti. Illman villoja oleva vuollukivitakka lienee sieltä huonoimmasta päästä.

Lue lisää

Korjataanpa virheet: "niin mikään lämmitysmuoto ei jäähdytä." MLP lattialämmitys voidaankytkeä jäähdyttämään, MLP tuottaa myös ns. "ilmaiskylmää", lämpöpumppu LTO tuottaa kylmää, kunhan kone käännetään ympäri, jne jne.

Vesikiertoista lattialämmitystä ei saa 80 mm betonikakkuun, koska terästä ei voi jättää pohjalle ja koska putket vaativat tilaa. 100 mm on realistinen. Itse käytän 100 mm.

Sen päälle tulee lattiamateriaali, joka on usein kiveä. Kivi plus sen kiinnitys on 25 - 30 mm, ollaan 125 - 130 mm luokassa. Klinkkerillä pääsee 115 mm ja silläkin massaa tulee. Puuta ei kannata laittaa, koska se on eriste.

Mikä tahansa takka tuottaa liikaa lämpöä lähes nollaenergiatalossa, jos siinä poltetaan muuta kuin kynttilöitä. Varaavaa takkaa ei hyvin eristettyyn taloon pidä laittaa.

Minä en viitsi ottaa kantaa säätöihin. Niben teknisen tuen mukaan termostaatit ovat turhia, koska MLP ohjaa toimintaansa paluveden lämpötilan mukaan.

NickNailer kirjoitti:

Korjataanpa virheet: "niin mikään lämmitysmuoto ei jäähdytä." MLP lattialämmitys voidaankytkeä jäähdyttämään, MLP tuottaa myös ns. "ilmaiskylmää", lämpöpumppu LTO tuottaa kylmää, kunhan kone käännetään ympäri, jne jne.

Vesikiertoista lattialämmitystä ei saa 80 mm betonikakkuun, koska terästä ei voi jättää pohjalle ja koska putket vaativat tilaa. 100 mm on realistinen. Itse käytän 100 mm.

Sen päälle tulee lattiamateriaali, joka on usein kiveä. Kivi plus sen kiinnitys on 25 - 30 mm, ollaan 125 - 130 mm luokassa. Klinkkerillä pääsee 115 mm ja silläkin massaa tulee. Puuta ei kannata laittaa, koska se on eriste.

Mikä tahansa takka tuottaa liikaa lämpöä lähes nollaenergiatalossa, jos siinä poltetaan muuta kuin kynttilöitä. Varaavaa takkaa ei hyvin eristettyyn taloon pidä laittaa.

Minä en viitsi ottaa kantaa säätöihin. Niben teknisen tuen mukaan termostaatit ovat turhia, koska MLP ohjaa toimintaansa paluveden lämpötilan mukaan.

Lue lisää

"Korjataanpa virheet: "niin mikään lämmitysmuoto ei jäähdytä." MLP lattialämmitys voidaankytkeä jäähdyttämään, MLP tuottaa myös ns. "ilmaiskylmää", lämpöpumppu LTO tuottaa kylmää, kunhan kone käännetään ympäri, jne jne. "

Näin juuri. Tosin tällöinhän ei puhuta enää lämmityksestä. Itse en asentaisi kylmää vettä kiertämään lattioissa ikinä. Syyt lienee selviä.

"Vesikiertoista lattialämmitystä ei saa 80 mm betonikakkuun, koska terästä ei voi jättää pohjalle ja koska putket vaativat tilaa. 100 mm on realistinen. Itse käytän 100 mm."

Näinhän se on. Tosin eikö aika usein ole raudat hieman keskimitan alapuolella, sen päällä putket ja hieman kuraa päällä, että ovat suojassa. 100mm on aivan varma, jos epäilee putkien tulevan muuten pintaan. Itsellä 80mm kyllä riitti.

Ei silti tee 20tn olohuoneen lattiaan, ainakaan useimmissa olohuoneissa.

"Sen päälle tulee lattiamateriaali, joka on usein kiveä. Kivi plus sen kiinnitys on 25 - 30 mm, ollaan 125 - 130 mm luokassa. Klinkkerillä pääsee 115 mm ja silläkin massaa tulee. Puuta ei kannata laittaa, koska se on eriste. "

Tätä en oikein ymmärtänyt. Jos joku laittaa laatat lattiaan, niin eiköhän lattialämmitys ole ainoa oikea vaihtoehto. Sähköpatterit seinillä ja kivinen lattia ei vain ole se juttu.

Toisaalta eiköhän suurimmassa osassa ole kuitenkin se perusparketti. En oikein ymmärrä mitä haittaa puupinnoitteesta on. Kyllähän se lämpö senkin läpi kulkeutuu.

"Mikä tahansa takka tuottaa liikaa lämpöä lähes nollaenergiatalossa, jos siinä poltetaan muuta kuin kynttilöitä. Varaavaa takkaa ei hyvin eristettyyn taloon pidä laittaa. "

Näin juuri. Tosin ei tainnut olla puhetta 0- energiataloista. Ainakaan käsittääkseni. Jos oli, niin miksi se lattialämmitys olisi ongelma? Huonelämpötila kun nousee 0,5 astetta, niin lattia ei enää lämmitä ja asteen nousulla se alkaa jäähdyttämään.

Takan hyöty on kyllä siinä ja tässä. Oleellista lienee se, että se ei lämmitä liikaa, eikä se, että siitä jotenkin lämpöä saa. Eli tunnelmafunktio ja lämmöstä haittaa. ei kyllä liity 0- energiataloissa mitenkään lattialämmityksen varaavuuteen.

"Minä en viitsi ottaa kantaa säätöihin. Niben teknisen tuen mukaan termostaatit ovat turhia, koska MLP ohjaa toimintaansa paluveden lämpötilan mukaan."

Niin. termareiden tarkoitushan on leikata ulkopuolinen lämpökuorma (takka, ne isot ikkunat auringossa jne.) pois. Jos ulkopuolista lämpökuormaa ei ole, niin eipä noilla mitään tee. Lähinnä termareiden tarkoitus on lisätä asuinmukavuutta, ei säästää energiaa. Ei ainakaan uusissa taloissa oleellisesti.

"Ei silti tee 20tn olohuoneen lattiaan, ainakaan useimmissa olohuoneissa."

Riippuu monesta asiasta, mm. siitä kuinka avoimeksi asennus on suunniteltu. Aiheesta ei muutenkaan pitäisi saivarrella, sillä kerrokset valetaan normaalisti samalle koko kerroksen betonikakulle. Huoneissa voi lisäski olla useita lämmityspiirejä, joten huonekohtaisilla massoilla ei ole niin suurta merkitystä.

Massat ovat yllättävän suuria. Laatan painoon joudun laskemaan betonin lisäksi pinnoitteet, väliseinät, painavammat takat ja jopa raskaammat ovet. Seinien yms. osallistuminen lämmön varaamiseen on toki rajallista, mutta kelluvien lattioiden eristykseen ne vaikuttavat täysmääräisesti.

Joissakin kohteissa on jouduttu käyttämään eristeitä, jotka on oikeasti tarkoitettu rautateille kiskojen routasuojiksi. Harva parkkeeraa veturin olohuoneeseen, mutta eristeiden puolesta se olisi mahdollista.

NickNailer kirjoitti:

"Ei silti tee 20tn olohuoneen lattiaan, ainakaan useimmissa olohuoneissa."

Riippuu monesta asiasta, mm. siitä kuinka avoimeksi asennus on suunniteltu. Aiheesta ei muutenkaan pitäisi saivarrella, sillä kerrokset valetaan normaalisti samalle koko kerroksen betonikakulle. Huoneissa voi lisäski olla useita lämmityspiirejä, joten huonekohtaisilla massoilla ei ole niin suurta merkitystä.

Massat ovat yllättävän suuria. Laatan painoon joudun laskemaan betonin lisäksi pinnoitteet, väliseinät, painavammat takat ja jopa raskaammat ovet. Seinien yms. osallistuminen lämmön varaamiseen on toki rajallista, mutta kelluvien lattioiden eristykseen ne vaikuttavat täysmääräisesti.

Joissakin kohteissa on jouduttu käyttämään eristeitä, jotka on oikeasti tarkoitettu rautateille kiskojen routasuojiksi. Harva parkkeeraa veturin olohuoneeseen, mutta eristeiden puolesta se olisi mahdollista.

Lue lisää

Niimpä. Kun yleensä huomioi asuinhuoneiston lattiaan kohdistuvaa rasitusta, niin valut ovat aina ylimitoitettuja.

NickNailer kirjoitti:

"Ei silti tee 20tn olohuoneen lattiaan, ainakaan useimmissa olohuoneissa."

Riippuu monesta asiasta, mm. siitä kuinka avoimeksi asennus on suunniteltu. Aiheesta ei muutenkaan pitäisi saivarrella, sillä kerrokset valetaan normaalisti samalle koko kerroksen betonikakulle. Huoneissa voi lisäski olla useita lämmityspiirejä, joten huonekohtaisilla massoilla ei ole niin suurta merkitystä.

Massat ovat yllättävän suuria. Laatan painoon joudun laskemaan betonin lisäksi pinnoitteet, väliseinät, painavammat takat ja jopa raskaammat ovet. Seinien yms. osallistuminen lämmön varaamiseen on toki rajallista, mutta kelluvien lattioiden eristykseen ne vaikuttavat täysmääräisesti.

Joissakin kohteissa on jouduttu käyttämään eristeitä, jotka on oikeasti tarkoitettu rautateille kiskojen routasuojiksi. Harva parkkeeraa veturin olohuoneeseen, mutta eristeiden puolesta se olisi mahdollista.

Lue lisää

"Riippuu monesta asiasta, mm. siitä kuinka avoimeksi asennus on suunniteltu. Aiheesta ei muutenkaan pitäisi saivarrella, sillä kerrokset valetaan normaalisti samalle koko kerroksen betonikakulle. Huoneissa voi lisäski olla useita lämmityspiirejä, joten huonekohtaisilla massoilla ei ole niin suurta merkitystä. "

??? En nyt oikein ymmärtänyt. Kyse oli olohuoneen lattiasta. 20tn vastaa koko 100m2 kerroksen painoa, jos nyt olettaa, että kovinkaan monella ei tuon kokoista olohuonetta ole. Olisko normi olohuone vaikka 25m2 ja sen lattiavalu painaa 5tn. 20tn on nelinkertainen massa.

Sillä ei ole mitään merkitystä varaavuuteen kuinka monta piiri huoneessa on.

Huonekohtainen massahan nimenomaan on kyseessä.

"Massat ovat yllättävän suuria. Laatan painoon joudun laskemaan betonin lisäksi pinnoitteet, väliseinät, painavammat takat ja jopa raskaammat ovet. Seinien yms. osallistuminen lämmön varaamiseen on toki rajallista, mutta kelluvien lattioiden eristykseen ne vaikuttavat täysmääräisesti. "

??? Väliseinät, takat ovet jne. eivät tuo lisää massaa lämmönjaon varaavuuteen. . Ne opäinvastoin tasaavat lämpötilaeroja, joka on suotavaa. Ne siis vähentävät auringon jne. tuottamaa lisälämpöä. Tekevät säädöstä helpompaa, eivätkä suinkaan haastavampaa. Mitä raskaammat seinärakenteet ja kalusteeet, sen parempi.

Sisäseinien eristys lattiaa vastaan on olematon. Seinän kohdalla toki erittäin paljon, mutta seinän suhde koko lattiapinta- alaan olematon, eli asialla ei ole merkitystä.

"Joissakin kohteissa on jouduttu käyttämään eristeitä, jotka on oikeasti tarkoitettu rautateille kiskojen routasuojiksi. Harva parkkeeraa veturin olohuoneeseen, mutta eristeiden puolesta se olisi mahdollista. "

?? Mitä tämä tarkoitti ja mitenkä se liittyy varaavuuteen?

Ja tämän päivän ikkunat ovat niin hyvin lämpöä eristäviä,- ettei lämmityspatterita tarvitse asentaa ikkunoiden kohdalle. Selektiivilasin sisäpinta on lähes samassa lämpötilassa kuin seinän pintalämpötila. Siis kylmäsäteilyn saa unohtaa puhumattakaan ikkunan sisäpinnan huurtumiset.

markku.lievonen kirjoitti:

Ja tämän päivän ikkunat ovat niin hyvin lämpöä eristäviä,- ettei lämmityspatterita tarvitse asentaa ikkunoiden kohdalle. Selektiivilasin sisäpinta on lähes samassa lämpötilassa kuin seinän pintalämpötila. Siis kylmäsäteilyn saa unohtaa puhumattakaan ikkunan sisäpinnan huurtumiset.

Lue lisää

Halvin ratkaisu on toki sähköpatterit. Ja varmaankin energiataloudellisimmat. Asuinmukavuuden kannalta ne eivät sitä toki ole.

Miksi hankkia halvin ja vähiten energiakuluttava ratkaisu taloon, joka on kallis ja jonka energiankulut ovat olemattomat perinteisiin verrattuna?

Ei kai kukaan nyt betonilattiaa asenna lämmönjaon vuoksi? Lattialämmitys kevytrakenteiseen taloon tehdään kyprokilla ja lämmönjakolevyillä. Eikö?

Jos betonilattia tulee muutenkin, niin lämmönjaon kustannukset ovat pelkästään ne putket kuran sekaan, jakotukit ja tilpehöörit.

"Lisäksi lattialämmitys on kehno reagoimaan huoneistoon tulevaan ylilämpöön,- josta säästö tulisi. Lattialämmitys pysyy kylmänä tämän päivän hyvin eristetyissä taloissa. "

Pieni ristiriita eikö? Reagoi huonosti, mutta on kylmä? Kerrotko kuinka kylmä lattia reagoi hitaasti lämpötilan nousuun?

"Ja tämän päivän ikkunat ovat niin hyvin lämpöä eristäviä,- ettei lämmityspatterita tarvitse asentaa ikkunoiden kohdalle."

Niin. Ikkunat ovat parantuneet, mutta niin ovat seinäeristeetkin ym. Jos ikkunan U- arvo on 0,8 ja seinän 0,1, niin onhan tuossa kuitenkin 8x ero. Jos ikkunapinta- alaa on vaikka olohuoneessa 10m2, nin se pelkästään vastaa suunnilleen koko 100m2 seinäpinta-alaa energiankulutukseltaan.

Kyllä se lämmöntuotto kannattaa edelleenkin olla isointa juurikin ikkunoiden ja ovien kohdalla.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Halvin ratkaisu on toki sähköpatterit. Ja varmaankin energiataloudellisimmat. Asuinmukavuuden kannalta ne eivät sitä toki ole.

Miksi hankkia halvin ja vähiten energiakuluttava ratkaisu taloon, joka on kallis ja jonka energiankulut ovat olemattomat perinteisiin verrattuna?

Ei kai kukaan nyt betonilattiaa asenna lämmönjaon vuoksi? Lattialämmitys kevytrakenteiseen taloon tehdään kyprokilla ja lämmönjakolevyillä. Eikö?

Jos betonilattia tulee muutenkin, niin lämmönjaon kustannukset ovat pelkästään ne putket kuran sekaan, jakotukit ja tilpehöörit.

"Lisäksi lattialämmitys on kehno reagoimaan huoneistoon tulevaan ylilämpöön,- josta säästö tulisi. Lattialämmitys pysyy kylmänä tämän päivän hyvin eristetyissä taloissa. "

Pieni ristiriita eikö? Reagoi huonosti, mutta on kylmä? Kerrotko kuinka kylmä lattia reagoi hitaasti lämpötilan nousuun?

"Ja tämän päivän ikkunat ovat niin hyvin lämpöä eristäviä,- ettei lämmityspatterita tarvitse asentaa ikkunoiden kohdalle."

Niin. Ikkunat ovat parantuneet, mutta niin ovat seinäeristeetkin ym. Jos ikkunan U- arvo on 0,8 ja seinän 0,1, niin onhan tuossa kuitenkin 8x ero. Jos ikkunapinta- alaa on vaikka olohuoneessa 10m2, nin se pelkästään vastaa suunnilleen koko 100m2 seinäpinta-alaa energiankulutukseltaan.

Kyllä se lämmöntuotto kannattaa edelleenkin olla isointa juurikin ikkunoiden ja ovien kohdalla.

Lue lisää

>>Pieni ristiriita eikö? Reagoi huonosti, mutta on kylmä? Kerrotko kuinka kylmä lattia reagoi hitaasti lämpötilan nousuun?<<

Niin, monella ihmisellä on mielikuva, miten lattialämmitys on miellytävän lämpöinen jalkapohjille. Mutta, todellisuus on miten tänä päivänä rakennetussa talossa energian tarve on erittäin vähäistä ja siten lattian lämpötila on vain hivenen korkeampi kuin huoneen lämpötila. Esim. 25 asteinen laattapinta tuntuu jo kylmältä. Lattialämmityksessä lattian materiaali tulisikin olla pehmeä. Tietysti mitä energiaa hukkaavampi talo, niin sitä lämpimämmät lattiat.

Niin, massiivinen lattialämmitys reagoi tosi huonosti huoneen muuttuvaan lämpötilaan. Esim. jos huoneen haluttu lämpötila on 21C, joka saavutetaan 25C lattialämmityksellä. Kun huoneeseen tulee ylimääräistä lämpöä, joka nostattaa huoneen lämpötilan 22C. Tässä tilanteessa ja, jo aiemmin lämmitysjärjestelmä tulisi reagoida ylilämpöön. Massiivisen lattialämmityksen on mahdoton reagoida tähän ja siten reagoimien tapahtuu viiveellä.

markku.lievonen kirjoitti:

>>Pieni ristiriita eikö? Reagoi huonosti, mutta on kylmä? Kerrotko kuinka kylmä lattia reagoi hitaasti lämpötilan nousuun?<<

Niin, monella ihmisellä on mielikuva, miten lattialämmitys on miellytävän lämpöinen jalkapohjille. Mutta, todellisuus on miten tänä päivänä rakennetussa talossa energian tarve on erittäin vähäistä ja siten lattian lämpötila on vain hivenen korkeampi kuin huoneen lämpötila. Esim. 25 asteinen laattapinta tuntuu jo kylmältä. Lattialämmityksessä lattian materiaali tulisikin olla pehmeä. Tietysti mitä energiaa hukkaavampi talo, niin sitä lämpimämmät lattiat.

Niin, massiivinen lattialämmitys reagoi tosi huonosti huoneen muuttuvaan lämpötilaan. Esim. jos huoneen haluttu lämpötila on 21C, joka saavutetaan 25C lattialämmityksellä. Kun huoneeseen tulee ylimääräistä lämpöä, joka nostattaa huoneen lämpötilan 22C. Tässä tilanteessa ja, jo aiemmin lämmitysjärjestelmä tulisi reagoida ylilämpöön. Massiivisen lattialämmityksen on mahdoton reagoida tähän ja siten reagoimien tapahtuu viiveellä.

Lue lisää

Lattiamateriaalin valinta on aivan eri asia. Kuten kirjoitat uusissa taloissa lattiat ovat aina kylmät. Laattalattia nyt vain on huono valinta uusissa taloissa. Tämä aivan riippumatta lämmönjakotavasta.

Jos sisälämpötila on 21, niin lattia ei todellaan ole 25 asteinen kuin korkeintaan kovilla pakkasilla. Siis uusissa taloissa. Ja kun kovia pakkasia on, niin eipä tuo aurinkokaan niin paljoa paista, että sen lämpökuorma olisi ongelma.

Toisaalta termarit toimivat asteen tarkkuudella. Jos huonelämpötila on noussut tämän asteen, niin termarit vasta miettivät josko napsauttaisivat lämmön pois päältä. Lattialämmityksen teho on kuitenkin esimerkkisi tapauksessa jo pienentynyt 25%, ja ilman termostaatteja.

Tuskin kovinkaan moni tuosta asteen lämmönnoususta mitenkään alkaa vaatetusta vähentämään. Mitään taloudellista merkitystähän tällä ei ole, joten mikä tässä on ongelma?

Olisikohan nyt kuitenkin niin, että tuot vanhojen huonosti eristävien kevytrakenteisten talojen kokemuksia uusiin taloihin? Edellä mainituissa taloissahan massiivinen lattialämmitys toimii huonoiten ja juuri kuvaamallasi tavalla.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Lattiamateriaalin valinta on aivan eri asia. Kuten kirjoitat uusissa taloissa lattiat ovat aina kylmät. Laattalattia nyt vain on huono valinta uusissa taloissa. Tämä aivan riippumatta lämmönjakotavasta.

Jos sisälämpötila on 21, niin lattia ei todellaan ole 25 asteinen kuin korkeintaan kovilla pakkasilla. Siis uusissa taloissa. Ja kun kovia pakkasia on, niin eipä tuo aurinkokaan niin paljoa paista, että sen lämpökuorma olisi ongelma.

Toisaalta termarit toimivat asteen tarkkuudella. Jos huonelämpötila on noussut tämän asteen, niin termarit vasta miettivät josko napsauttaisivat lämmön pois päältä. Lattialämmityksen teho on kuitenkin esimerkkisi tapauksessa jo pienentynyt 25%, ja ilman termostaatteja.

Tuskin kovinkaan moni tuosta asteen lämmönnoususta mitenkään alkaa vaatetusta vähentämään. Mitään taloudellista merkitystähän tällä ei ole, joten mikä tässä on ongelma?

Olisikohan nyt kuitenkin niin, että tuot vanhojen huonosti eristävien kevytrakenteisten talojen kokemuksia uusiin taloihin? Edellä mainituissa taloissahan massiivinen lattialämmitys toimii huonoiten ja juuri kuvaamallasi tavalla.

Lue lisää

Kukahan kaksisuuntainen lie taas höpöttämässä??? Vai ei 25 asteista syöttövettä syötetä verkostoon kuin kovilla pakkasilla ????? Mitä lie ne kovat pakkaset????

jotain.tolkkua kirjoitti:

Kukahan kaksisuuntainen lie taas höpöttämässä??? Vai ei 25 asteista syöttövettä syötetä verkostoon kuin kovilla pakkasilla ????? Mitä lie ne kovat pakkaset????

Kerrotko sinä uudessa passiivitalossa (=uusi normitalo) asuvana minkä lämpöistä vettä ajat lattioihin esim. -20 asteessa sisälämpötilan ollessa mainittu 21 astetta?

Ja syöttöveden lämpötilahan on eri kuin lattioiden lämpötila.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Kerrotko sinä uudessa passiivitalossa (=uusi normitalo) asuvana minkä lämpöistä vettä ajat lattioihin esim. -20 asteessa sisälämpötilan ollessa mainittu 21 astetta?

Ja syöttöveden lämpötilahan on eri kuin lattioiden lämpötila.

Lue lisää

Meillä syöttöveden lämpötila on 80 astetta ja lattian lämpötila reilusti alle 20.8889 astetta. Huonelämpötila on miellyttvä 22 astetta ja pysyy tasaisena.
On passiivitaloista passiivisin.
Enkä ole kaksisuuntainen.

näinmeillä kirjoitti:

Meillä syöttöveden lämpötila on 80 astetta ja lattian lämpötila reilusti alle 20.8889 astetta. Huonelämpötila on miellyttvä 22 astetta ja pysyy tasaisena.
On passiivitaloista passiivisin.
Enkä ole kaksisuuntainen.

Lue lisää

Tuota, mistä maalämpöpumpusta ja mistä lämpökäyrästä on kyse?

Minä en tiedä yhtään maalämpöpumpun lämpökäyrää, jossa lattialämmityksen menovesi olisi edes lähellekkään tuota edes - 40 C pakkasella. Muistaakseni korkein Niben lattialämmityksen lämpökäyrä nousee - 40 C pakkasessa hieman alle 40 C ja paluuvesi vastaavasti 8 C sen alle.

Onko tarkoitus esittää humoristisia kommentteja, vai onko asennus noin pahasti virheellinen? Ei nimittäin ole tavatonta, että MLP asennetaan väärin ja että se sen vuoksi menee rikki.

Tosi outo lämmitysjärjestelmä: sähkölämmitys vesikiertoisena lattialämmityksenä. Siinä on heitetty monia tuhansia euroja Kankkulan kaivoon. Lisäksi lattialämmitys reagoi hitaasti ulkolämpötilan muutoksiin ja vie ylimääräistä energiaa kun ei lämmitetä suoraan ilmaa vaan betonia. Minulla on suora sähkölämmitys pattereilla ILP ja pari pinomottia puita vuodessa. Sähkön kokonaiskulutus viime vuonna oli alle 6000 kWh sisältäen myös taloussähkön.

Sitä kutsutaan varaavaksi sähkölämmitykseksi ja hyvin yleinen. Etuna mm. että pattereita ei seinillä niin voi sisustaa vapaasti.

Mikähän on se maalämmön pieni huolto joka maksaa noin paljon?
Ihan täyttä roskaa ei kannattaisi kirjoitella.

Kompurat, ohjauskortit, pumput sun muut... 10 vuottakin on pitkä aika, oli sitten lämmitysmuoto mikä tahansa.. Tosin ei sähköpatterille :0)

Siis ku ihan rehellisiä ollaan..

Jos mahdollista, niin porakaivoa tulisi välttää maalämmityksessä. Meno / paluu nesteen lämpötila tasaantuu olipa kaivo vaikka 1000m syvä.

Missä kulkee osa/täystehoisen raja mielestäsi?
Itsellä mitoitus on n. -20 astetta jonka jälkeen vastukset mukaan.
Mielestäni riittävä täällä rannikolla.

Asia on juuri niin että mitä isompi ja horiskompi talo niin sitä parempi lämmitysmuoto on maalämpö. Nykynormeilla rakennettuna maalämpö jää junasta ja kauas.

kehityskin.kehittyy kirjoitti:

Asia on juuri niin että mitä isompi ja horiskompi talo niin sitä parempi lämmitysmuoto on maalämpö. Nykynormeilla rakennettuna maalämpö jää junasta ja kauas.

Ja silti maalämmön osuus uusien omakotitalojen lämmitysmuotona jatkaa voittokulkuaan.

Jatkaahan se, koska vesikierto kannattaa laittaa joka tapauksessa sekä jälleenmyyntiarvoa että sähkön hinnan nousua silmällä pitäen. On todella typerää olla laittamatta sitä, koska kukaan ei tiedä, millainen on tilanne 10-20 vuoden päästä. Jos sen joutuu asentamaan jälkeenpäin, se on todella kallis.

Kun sitten on vesikierto, niin kannattaa laittaa myös maalämpö. Se kun hyvin todennäköisesti maksaa itsensä jollain aikavälillä takaisin.

30-30 kirjoitti:

Ja silti maalämmön osuus uusien omakotitalojen lämmitysmuotona jatkaa voittokulkuaan.

Kun ihminen on siinä elämän vaiheessa, jossa perustaa perheen ja rakentaa omakotitalon, niin todellisuus on,- mikä liityy rakentamiseen, niin tämän ihmisen mielikuvia rakentamisesta ohjaa media ja myyntimiehet. Omat mielikuvat piirtyvät vasta vuosikymmeniä myöhemmin ja silloin ajatukset voisivat olla jo toisenlaisia.

Esim. tänä päivänä talon energia tarpeen voi puristaa alle 10000kwh / vuosi ja todellisesti maalämpö ei rahallisesti kannata kuin myyntimiesten mielikuivien avulla.
Niin, jos todellisesti pohditaan talon arvoa ja sen pysyvyyttä vuosikymmenien saatossa, niin talon arvon säilyttää parhaiten eristykseen ja tiiviyteen panostettu raha. 40-vuoden päästä on miellyttävää kertoa talon eristepaksuuksista ja tiiviydestä jne.... Tätä riemua ei voi kokea maalämmityksessä, jos laitteiden ikä on 40-vuotta.

Siis talon neliöt tulisi suunnitella oikean suuruisiksi ja panostaa energia talouteen. Vasta tämän jälkeen laskea mikä lämmitysmuoto on todellisesti kannattavaa. Yksinkertainen/ko vaiko monimutkainen ja vieläpä ylimitoitettu.

12erhjm kirjoitti:

Jatkaahan se, koska vesikierto kannattaa laittaa joka tapauksessa sekä jälleenmyyntiarvoa että sähkön hinnan nousua silmällä pitäen. On todella typerää olla laittamatta sitä, koska kukaan ei tiedä, millainen on tilanne 10-20 vuoden päästä. Jos sen joutuu asentamaan jälkeenpäin, se on todella kallis.

Kun sitten on vesikierto, niin kannattaa laittaa myös maalämpö. Se kun hyvin todennäköisesti maksaa itsensä jollain aikavälillä takaisin.

Lue lisää

Kun sitten on maalämpö niin kannattaa laittaa myös aurinkopaneelit. Ne kun hyvin todennäköisesti maksaa itsensä jollain aikavälillä takaisin.

entäs.propellit kirjoitti:

Kun sitten on maalämpö niin kannattaa laittaa myös aurinkopaneelit. Ne kun hyvin todennäköisesti maksaa itsensä jollain aikavälillä takaisin.

Aurinkopaneelit saan maksamaan itsensä takaisin järkevässä ajassa vain sillä tavalla, että asennan ne itse.

Energiaa tarvitaan eniten joulu - helmikuussa. Ja kappas vaan, silloin ei aurinkoa juuri näe. Kuunvalossa ei paneeli hirveästi tuota.

markku.lievonen kirjoitti:

Kun ihminen on siinä elämän vaiheessa, jossa perustaa perheen ja rakentaa omakotitalon, niin todellisuus on,- mikä liityy rakentamiseen, niin tämän ihmisen mielikuvia rakentamisesta ohjaa media ja myyntimiehet. Omat mielikuvat piirtyvät vasta vuosikymmeniä myöhemmin ja silloin ajatukset voisivat olla jo toisenlaisia.

Esim. tänä päivänä talon energia tarpeen voi puristaa alle 10000kwh / vuosi ja todellisesti maalämpö ei rahallisesti kannata kuin myyntimiesten mielikuivien avulla.
Niin, jos todellisesti pohditaan talon arvoa ja sen pysyvyyttä vuosikymmenien saatossa, niin talon arvon säilyttää parhaiten eristykseen ja tiiviyteen panostettu raha. 40-vuoden päästä on miellyttävää kertoa talon eristepaksuuksista ja tiiviydestä jne.... Tätä riemua ei voi kokea maalämmityksessä, jos laitteiden ikä on 40-vuotta.

Siis talon neliöt tulisi suunnitella oikean suuruisiksi ja panostaa energia talouteen. Vasta tämän jälkeen laskea mikä lämmitysmuoto on todellisesti kannattavaa. Yksinkertainen/ko vaiko monimutkainen ja vieläpä ylimitoitettu.

Lue lisää

"Esim. tänä päivänä talon energia tarpeen voi puristaa alle 10000kwh / vuosi ja todellisesti maalämpö ei rahallisesti kannata kuin myyntimiesten mielikuivien avulla."

Voi jos voi - riippuu talosta, sen koosta, asuinpaikasta ja sisälämpötilasta. Oleellista on myös muistaa, että veden lämmitykseen kuluu sähköä. Maalämpö tekee samalla sähkömäärällä 2,5 kertaa enemmän käyttövettä kuin pelkkä varaaja. Mitä suurempi perhe, sitä enemmän lämmintä vettä kuluu.

Minulla on maalämpö 130-neliöisessä hyvin eristetyssä uudessa talossa. Meitä on tällä hetkellä minä, vaimo ja yksi lapsi. Lämmitykseen ja käyttöveteen on mennyt vuodessa 500-700 euroa. Maalämpö maksoi 14 000 euroa.

En tiedä, tuleeko tämä maksamaan itseään koskaan takaisin. Jos ei tule, niin onpahan lämmitys ainakin halpaa, jos tulee työttömyyttä ja muuta. Ei tarvitse myöskään pelätä sähkön hinnan nousua.

Viiden sentin nousu sähkön hinnassa on sähkölämmittäjälle 40 % lisää lämmityskuluihin, kun se on maalämmittäjälle 10 % lisää lämmityskuluihin. Suomen sähkön hinnat ovat Euroopaan mitassa ihan sikahalvat, joten nousua on varmasti odotettavissa. Saksassa sähkö taitaa maksaa Suomeen verrattuna noin kolminkertaisesti.

Meillä on omaa metsää ja saamme sieltä puuta. Mutta jos rehellisiä ollaan, niin puu kannattaisi myydä, koska halvempaa on lämmittää maalämmöllä kuin omalla puulla.

Jos asumme tässä talossa 20 vuotta (tarkoitus on kylläkin asua elämämme loppuun), niin lämmityskulutu ja käyttövesikulut koko ajalta nykyhinnoin tulevat olemaan noin 13 000 euroa. Siihen voi sähkölämmittäjä vertailla. Sen verran halpa tällainen lämmitysmuoto on, että laitteistorikkokin voi tulla, eikä sähkö silti tule edullisemmaksi.

Ihan sama, minkä lämmitysjärjestelmän valitsette, niin pistäkää vesikierto. Kukaan ei osta muuttuvassa maailmassa taloa, jossa on suora sähkölämmitys. Se laskee talon jälleenmyyntiarvoa paljon paljon enemmän kuin on kierron rakentamisen kulut.

130neliötä kirjoitti:

"Esim. tänä päivänä talon energia tarpeen voi puristaa alle 10000kwh / vuosi ja todellisesti maalämpö ei rahallisesti kannata kuin myyntimiesten mielikuivien avulla."

Voi jos voi - riippuu talosta, sen koosta, asuinpaikasta ja sisälämpötilasta. Oleellista on myös muistaa, että veden lämmitykseen kuluu sähköä. Maalämpö tekee samalla sähkömäärällä 2,5 kertaa enemmän käyttövettä kuin pelkkä varaaja. Mitä suurempi perhe, sitä enemmän lämmintä vettä kuluu.

Minulla on maalämpö 130-neliöisessä hyvin eristetyssä uudessa talossa. Meitä on tällä hetkellä minä, vaimo ja yksi lapsi. Lämmitykseen ja käyttöveteen on mennyt vuodessa 500-700 euroa. Maalämpö maksoi 14 000 euroa.

En tiedä, tuleeko tämä maksamaan itseään koskaan takaisin. Jos ei tule, niin onpahan lämmitys ainakin halpaa, jos tulee työttömyyttä ja muuta. Ei tarvitse myöskään pelätä sähkön hinnan nousua.

Viiden sentin nousu sähkön hinnassa on sähkölämmittäjälle 40 % lisää lämmityskuluihin, kun se on maalämmittäjälle 10 % lisää lämmityskuluihin. Suomen sähkön hinnat ovat Euroopaan mitassa ihan sikahalvat, joten nousua on varmasti odotettavissa. Saksassa sähkö taitaa maksaa Suomeen verrattuna noin kolminkertaisesti.

Meillä on omaa metsää ja saamme sieltä puuta. Mutta jos rehellisiä ollaan, niin puu kannattaisi myydä, koska halvempaa on lämmittää maalämmöllä kuin omalla puulla.

Jos asumme tässä talossa 20 vuotta (tarkoitus on kylläkin asua elämämme loppuun), niin lämmityskulutu ja käyttövesikulut koko ajalta nykyhinnoin tulevat olemaan noin 13 000 euroa. Siihen voi sähkölämmittäjä vertailla. Sen verran halpa tällainen lämmitysmuoto on, että laitteistorikkokin voi tulla, eikä sähkö silti tule edullisemmaksi.

Ihan sama, minkä lämmitysjärjestelmän valitsette, niin pistäkää vesikierto. Kukaan ei osta muuttuvassa maailmassa taloa, jossa on suora sähkölämmitys. Se laskee talon jälleenmyyntiarvoa paljon paljon enemmän kuin on kierron rakentamisen kulut.

Lue lisää

Onko seinien eristepaksuus yli 200mm, yläpohjassa yli 500mm.Käyttöveden lämmitys järkevällä käytöllä on n. 3000kwh vuosi ja siitäkin osa siirtyy huoneiston lämmitykseen.
Kova on kulutus maalämmölläkin tai talosi on normaali eristyksiltään.

130neliötä kirjoitti:

"Esim. tänä päivänä talon energia tarpeen voi puristaa alle 10000kwh / vuosi ja todellisesti maalämpö ei rahallisesti kannata kuin myyntimiesten mielikuivien avulla."

Voi jos voi - riippuu talosta, sen koosta, asuinpaikasta ja sisälämpötilasta. Oleellista on myös muistaa, että veden lämmitykseen kuluu sähköä. Maalämpö tekee samalla sähkömäärällä 2,5 kertaa enemmän käyttövettä kuin pelkkä varaaja. Mitä suurempi perhe, sitä enemmän lämmintä vettä kuluu.

Minulla on maalämpö 130-neliöisessä hyvin eristetyssä uudessa talossa. Meitä on tällä hetkellä minä, vaimo ja yksi lapsi. Lämmitykseen ja käyttöveteen on mennyt vuodessa 500-700 euroa. Maalämpö maksoi 14 000 euroa.

En tiedä, tuleeko tämä maksamaan itseään koskaan takaisin. Jos ei tule, niin onpahan lämmitys ainakin halpaa, jos tulee työttömyyttä ja muuta. Ei tarvitse myöskään pelätä sähkön hinnan nousua.

Viiden sentin nousu sähkön hinnassa on sähkölämmittäjälle 40 % lisää lämmityskuluihin, kun se on maalämmittäjälle 10 % lisää lämmityskuluihin. Suomen sähkön hinnat ovat Euroopaan mitassa ihan sikahalvat, joten nousua on varmasti odotettavissa. Saksassa sähkö taitaa maksaa Suomeen verrattuna noin kolminkertaisesti.

Meillä on omaa metsää ja saamme sieltä puuta. Mutta jos rehellisiä ollaan, niin puu kannattaisi myydä, koska halvempaa on lämmittää maalämmöllä kuin omalla puulla.

Jos asumme tässä talossa 20 vuotta (tarkoitus on kylläkin asua elämämme loppuun), niin lämmityskulutu ja käyttövesikulut koko ajalta nykyhinnoin tulevat olemaan noin 13 000 euroa. Siihen voi sähkölämmittäjä vertailla. Sen verran halpa tällainen lämmitysmuoto on, että laitteistorikkokin voi tulla, eikä sähkö silti tule edullisemmaksi.

Ihan sama, minkä lämmitysjärjestelmän valitsette, niin pistäkää vesikierto. Kukaan ei osta muuttuvassa maailmassa taloa, jossa on suora sähkölämmitys. Se laskee talon jälleenmyyntiarvoa paljon paljon enemmän kuin on kierron rakentamisen kulut.

Lue lisää

"Minulla on maalämpö 130-neliöisessä hyvin eristetyssä uudessa talossa. Meitä on tällä hetkellä minä, vaimo ja yksi lapsi. Lämmitykseen ja käyttöveteen on mennyt vuodessa 500-700 euroa."

Joko talosi on todella huonosti rakennettu, tai maalämmössäsi on jotain vikaa tuolla kulutuksella.

"Viiden sentin nousu sähkön hinnassa on sähkölämmittäjälle 40 % lisää lämmityskuluihin, kun se on maalämmittäjälle 10 % lisää lämmityskuluihin."

Tällaisilla matikoilla näitä hankintoja tunnutaan tekevän....

Jos sähkön hinta nousee 12 sentistä 17 senttiin, nousu on 41 %. Maalämmittäjä jakaa tuon neljällä. Eikö tuo mennyt ihan oikein?

Häh555 kirjoitti:

Jos sähkön hinta nousee 12 sentistä 17 senttiin, nousu on 41 %. Maalämmittäjä jakaa tuon neljällä. Eikö tuo mennyt ihan oikein?

Toinen idiootti

130neliötä kirjoitti:

"Esim. tänä päivänä talon energia tarpeen voi puristaa alle 10000kwh / vuosi ja todellisesti maalämpö ei rahallisesti kannata kuin myyntimiesten mielikuivien avulla."

Voi jos voi - riippuu talosta, sen koosta, asuinpaikasta ja sisälämpötilasta. Oleellista on myös muistaa, että veden lämmitykseen kuluu sähköä. Maalämpö tekee samalla sähkömäärällä 2,5 kertaa enemmän käyttövettä kuin pelkkä varaaja. Mitä suurempi perhe, sitä enemmän lämmintä vettä kuluu.

Minulla on maalämpö 130-neliöisessä hyvin eristetyssä uudessa talossa. Meitä on tällä hetkellä minä, vaimo ja yksi lapsi. Lämmitykseen ja käyttöveteen on mennyt vuodessa 500-700 euroa. Maalämpö maksoi 14 000 euroa.

En tiedä, tuleeko tämä maksamaan itseään koskaan takaisin. Jos ei tule, niin onpahan lämmitys ainakin halpaa, jos tulee työttömyyttä ja muuta. Ei tarvitse myöskään pelätä sähkön hinnan nousua.

Viiden sentin nousu sähkön hinnassa on sähkölämmittäjälle 40 % lisää lämmityskuluihin, kun se on maalämmittäjälle 10 % lisää lämmityskuluihin. Suomen sähkön hinnat ovat Euroopaan mitassa ihan sikahalvat, joten nousua on varmasti odotettavissa. Saksassa sähkö taitaa maksaa Suomeen verrattuna noin kolminkertaisesti.

Meillä on omaa metsää ja saamme sieltä puuta. Mutta jos rehellisiä ollaan, niin puu kannattaisi myydä, koska halvempaa on lämmittää maalämmöllä kuin omalla puulla.

Jos asumme tässä talossa 20 vuotta (tarkoitus on kylläkin asua elämämme loppuun), niin lämmityskulutu ja käyttövesikulut koko ajalta nykyhinnoin tulevat olemaan noin 13 000 euroa. Siihen voi sähkölämmittäjä vertailla. Sen verran halpa tällainen lämmitysmuoto on, että laitteistorikkokin voi tulla, eikä sähkö silti tule edullisemmaksi.

Ihan sama, minkä lämmitysjärjestelmän valitsette, niin pistäkää vesikierto. Kukaan ei osta muuttuvassa maailmassa taloa, jossa on suora sähkölämmitys. Se laskee talon jälleenmyyntiarvoa paljon paljon enemmän kuin on kierron rakentamisen kulut.

Lue lisää

Todella rippuu talosta ja tarkoitinkin miten tänä päivänä saa rakennuksen eristettyä sille tasolle jossa lämmitystarve on alle 10000kwh / vuosi.

Jos tämän päivän maalämmitys vie yli 500€, niin en todella tarkoittanut tämän tasoista taloa. Oma kaksikerroksinen mörskäni 230m2 veisi sähköä tämän päivän maalämmöllä .- jopa alle 500€. Muutama vuosi sitten asia oli esille ja päädyin jatkamaan puulämmitystä.

Se on hienoa, jos pääset noihin lukemiin. Nettiä lueskellen löytää kyllä hyvin erilaisiakin lukuja, uusistakin taloista.

Vattenfall kertoo nelihenkisen perheen 120-neliöisen sähkölämmitteisen talon kokonaiskulutukseksi 18000 kWh.

http://www.vattenfall.fi/fi/keskimaarainen-sahkonkulutus.htm

130neliötä kirjoitti:

Se on hienoa, jos pääset noihin lukemiin. Nettiä lueskellen löytää kyllä hyvin erilaisiakin lukuja, uusistakin taloista.

Vattenfall kertoo nelihenkisen perheen 120-neliöisen sähkölämmitteisen talon kokonaiskulutukseksi 18000 kWh.

http://www.vattenfall.fi/fi/keskimaarainen-sahkonkulutus.htm

Lue lisää

18000 kwh sähköä kului vanhoissa 80 luvulla rakennetuissa taloissa. Oli yleinen kulutus. Eristeet sen mukaiset.
Tiesitkö, että kulutussähköstä suurin osa muuttuu lämmöksi ja lämmittää huomeita.

Kokeilin laskurilla.

Valitsin matalaenergiatalon, 120 neliötä, huonekorkeus 2,6 metriä ja neljä henkilöä. Sen mukaan maalämpö ohittaa kokonaiskustannuksissa sähkölämmityksen 12 käyttövuoden jälkeen.

Tuossa tuo kuva erikseen, laskurin linkki alempana.

http://urly.fi/G76

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

nykytalo kirjoitti:

18000 kwh sähköä kului vanhoissa 80 luvulla rakennetuissa taloissa. Oli yleinen kulutus. Eristeet sen mukaiset.
Tiesitkö, että kulutussähköstä suurin osa muuttuu lämmöksi ja lämmittää huomeita.

Lue lisää

Tuo suorasähkötalon 18.000 kWh/v (= talon energiatarve) voi jakautua esim. seuraavasti:

- Vedenlämmitys: 4.000 kWh
- Lämpöpatterit ja/tai lattialämmitys: 6.000 kWh
- IV-kone: 2.500 kWh
- Valot ja laitteet: 5.500 kWh

MLP säästäisi vain noista kahdesta ensimmäisestä eli tiputtaisi 10.000 kWh -> 3.000 kWh. Eli säästö olisi 7.000 kWh eli 39% koko energiatarpeesta. Tuo säästetty 7.000 kWh maksaa tänä päivänä noin 800 €/v. Tällä siis pitäisi kattaa mahdollisen MLP:n investointi ja huoltokustannukset, vesikierto mukaanlukien.

Laskuri kirjoitti:

Kokeilin laskurilla.

Valitsin matalaenergiatalon, 120 neliötä, huonekorkeus 2,6 metriä ja neljä henkilöä. Sen mukaan maalämpö ohittaa kokonaiskustannuksissa sähkölämmityksen 12 käyttövuoden jälkeen.

Tuossa tuo kuva erikseen, laskurin linkki alempana.

http://urly.fi/G76

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Lue lisää

Laskelmilla saadaan mitä tahansa tuloksia kun pannaan 'sopivat' arvot mukaan. Esitin yllä todelliset toteutuneet tiedot omasta talostani.

Kyllä lähtisin pellettikattilalla liikkeelle!! 50kW nykyaikainen kattila maljapolttimella ja siilo, mihin sopii pellettiä reilusti, vähintää 5tkg.. Pelletin hinta on tullut rajusti alas, tonni maksaa enää 185e kun ottaa 10.000kg satsin kerralla.. Laitteet edulliset, ei kuluta sähköä juurikaan, tuhkaa tulee vain nimeksi ja poltettava väliaine erittäin kliinistä.. Eli laita pelletti kanaali taloon

Mutta,- eihän energiaa voida hävittää,- vaan energia voi sirtyä lämpöhäviöihin liittyen.
Esim. jos eristys on kunnossa, niin mihin häviää 15% lämpöenergiaa lattialämmityksessä? Tosin lattialämmitykseen liittyykin suuremmat lämpöhäviöt kuin patteri lämmitykseen. Nykytaloissa pattereitakaan ei tarvitse asentaa ulkoseimälle,- vaan mikä sijoitus on järkemintä. Väliseinätkin on parempi sijoituspaikka kuin ulkoseinät.

Mutta,- sillä on merkitys miten herkästi energian jakotapa mahdollistuu huomioimaan huoneiden tilapäisen ylilämmön.

Lämmitystapa on eri asia kuin lämmönjako. Kirjoitat nyt lämmönjaosta, ja siitäkin väärin.

Sähköisen lattialämmityksen hyötysuhteeksi lasketaan 85%, mutta sähköpattereiden ei suinkaan ole 100%, vaan 95%. Eroa syntyy siis 12% sähköpattereiden hyväksi.

Talon muoto vaikuttaa lisäksi. Toisen kerroksen lattiatalämmityksen hyötysuhde on aika tarkalleen 100%, kun toisessa kerroksessa sähköpattereilla se sama 95%.

Toisaalta lattialalämmitys mahdollistaa sisälämpötilan laskun, joten tilanne muuttuu olettaen, että sisälämpötilaa lasketaan.

Huonoilla ikkunoilla taas lattialämmitys kuluttaa enemmän, koska patterit ovat tehokkaampia estämään ikkunoista syntyvää vetoa. Koskee vahoja taloa, ei uusia.

Meni jo aika kauaksi aloituksesta...


Aloituksessa mainitut sähkölaitteet ovat aika mielenkiintoinen asia. Valot jo kaikki lienevät vaihtaneet energiasäästölamppuihin, tai ledeihin. Myös muut laitteet tulevat useimmiten EU:n ohjaamina energiataloudellisimmiksi. Pölynimurit kuluttavat kohta huomattavasti vähemmän, pyykinkuivaaja kompuralla vain kolmanneksen jne. Itse olen 8v aikana huomannut sähkökulutuksen tippuneen, vaikka sähkölaitteita on enemmän ja kaksi teiniä käyttämässä noita huomattavasti aikaisempaa enemmän.

Kun puhutaan uudesta omakotitalosta, kuten aloituksessa, oleellisempaa on mukavuus, kuin säästö. Energiaa yksinkertaisesti kuluu niin vähän, että kuluilla ei ole juurikaan merkitystä. Haastavampaa uusissa taloissa on liikalämpö, kuin lämmityslasku.

markku.lievonen kirjoitti:

Mutta,- eihän energiaa voida hävittää,- vaan energia voi sirtyä lämpöhäviöihin liittyen.
Esim. jos eristys on kunnossa, niin mihin häviää 15% lämpöenergiaa lattialämmityksessä? Tosin lattialämmitykseen liittyykin suuremmat lämpöhäviöt kuin patteri lämmitykseen. Nykytaloissa pattereitakaan ei tarvitse asentaa ulkoseimälle,- vaan mikä sijoitus on järkemintä. Väliseinätkin on parempi sijoituspaikka kuin ulkoseinät.

Mutta,- sillä on merkitys miten herkästi energian jakotapa mahdollistuu huomioimaan huoneiden tilapäisen ylilämmön.

Lue lisää

Lattialämmitys reagoi muutoksiin erittäin hitaasti koska se on varaava järjestelmä. Osittain siitä johtuu suurempi energian tarve samaan tulokseen pääsemiseksi. Toinen on se, että suuri massa lämmittää muutakin kuin huoneilmaa.

Kyllä lattialämmitys on vain hallissa ja keittiön laattalattialla talvipakkasilla mukava :0) Aina kaikki mukavuus ja ylellisyys on maksanut ja tulee aina maksamaan :0) Kyllä skodallakin pääsee, vaikka on automaailman zetori, tosin on sitten tuotteita, joissa tähti nokalla.. Näin se vain on...ja tulee aina olemaan...

Skodalla vasta pääseekin, kestää isältä pojalle.

https://www.youtube.com/watch?v=b-XBBKoh2X8&

ei.ihan.sama kirjoitti:

Lattialämmitys reagoi muutoksiin erittäin hitaasti koska se on varaava järjestelmä. Osittain siitä johtuu suurempi energian tarve samaan tulokseen pääsemiseksi. Toinen on se, että suuri massa lämmittää muutakin kuin huoneilmaa.

Lue lisää

Lattialämmitys ei ole varaava lämmitys, jos sitä ei sellaiseksi rakenneta. Lämmönjakolevyillä toteutettuna ei ole juurikaan massaa mikä lämpöä varaa.

Toisekseen, kun uudessa talossa lattian lämpötila ei juurikaan nouse, ei se myöskään vaikuta olellisesti lämpötilan nousuun.

Jos lattian lämpötila on 2 astetta lämpimämpi kuin ilman lattialämmitystä, niin eipä tuo ihmeitä ole. Jos ryömintätilassa on /- 0 astetta ja lattia 20 asteinen vs. 22 asteinen nostaa tuo lämmityskuluja lattian osalta 10% lämmityskautena. Jos lattian läpi kulkeutuu alle 20% koko talon lämmityksestä, niin yhteensä puhutaan 2% (10% x 20%) lämmityskulujen suurenemisesta, vaikka oletetaan kovia pakkasia kestävän koko talven. Kun uuden talon lämmityskulut ovat luokkaa 400€, niin tekee yhteensä 8€ vuotuiset kulut.

Itse ruksisin tuon 8€ vuodessa, jos sillä saa pari astetta lämpöisemmät lattiat. Tosin, kun näitä juttuja lukee, niin 0,x milj euron sijoituksella 8€ lisäkulut vuodessa ovat suurelle osalle palstalaisista suunnaton kustannus.

Oikein kun saivarrellaan, niin sähköpatterit kun hukkaavat sen 5%, niin ei puhuta enää kuin muutamasta eurosta vuodessa.

"Toinen on se, että suuri massa lämmittää muutakin kuin huoneilmaa. "

Massahan ei lämmitä yhtään mitään, vaan lattialämmityksen pinta- ala. Massalla, tai massattomuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kyse on vain ja yksinomaan siitä, että alapohjan läpi kulkeutuva lämpövuo kasvaa, koska lattia on lämpimämpi lämmityksen kera, kuin ilman.

Ja se on moro!!! Ja välillä sitten asiaa!! Kun laitetaan lattialämmitys, niin miksi styroxit koko alueelle??? Itse tiedustelin tätä timpurilta hallityömaalla, koska itse olisin eristänyt lattian vain noin 2metrin matkalta seinästä, koska oma näppituntuma, että ylöspäin se lämpö sieltä tulee.... ennemmin tai myöhemmin..?

Sokkeliin tuli tietenkin foamit, sen ymmärrän, mutta miksi metrien päästä seinästä???

100mm eristeet laitettiin joka paikkaan, koska "aina on näin tehty"... Oliko turha??

Vain asiantuntevat kommentit huomioidaan ;0)

Masaliini kirjoitti:

Ja se on moro!!! Ja välillä sitten asiaa!! Kun laitetaan lattialämmitys, niin miksi styroxit koko alueelle??? Itse tiedustelin tätä timpurilta hallityömaalla, koska itse olisin eristänyt lattian vain noin 2metrin matkalta seinästä, koska oma näppituntuma, että ylöspäin se lämpö sieltä tulee.... ennemmin tai myöhemmin..?

Sokkeliin tuli tietenkin foamit, sen ymmärrän, mutta miksi metrien päästä seinästä???

100mm eristeet laitettiin joka paikkaan, koska "aina on näin tehty"... Oliko turha??

Vain asiantuntevat kommentit huomioidaan ;0)

Lue lisää

Oletan, että tarkoitat lattialämmityslaatan eristämistä muusta rakenteesta.

Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin lämpölaajeneminen ja toiseksi äänieristys. Lattialämmityslaatan on tarkoitus päästä laaajenemaan ja supistumaan vapaasti. Jos se on kiinni alustastaan ja lämpölaajenemiskertoimissa tai lämpötiloissa on eroa, niin heikoin kohta repeää.

Erityisesti kerrostaloissa on suotavaa, että naapurin steppausäänet eivät kuulu alakertaan.

NickNailer kirjoitti:

Oletan, että tarkoitat lattialämmityslaatan eristämistä muusta rakenteesta.

Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin lämpölaajeneminen ja toiseksi äänieristys. Lattialämmityslaatan on tarkoitus päästä laaajenemaan ja supistumaan vapaasti. Jos se on kiinni alustastaan ja lämpölaajenemiskertoimissa tai lämpötiloissa on eroa, niin heikoin kohta repeää.

Erityisesti kerrostaloissa on suotavaa, että naapurin steppausäänet eivät kuulu alakertaan.

Lue lisää

Moro,

Tarkoitan siis hallin lattiavalun alle tulevaa eristystä.. Kyseessä siis hallirakennus maaseudulla, alapuolella ei asu ketään :0) Sokkelia vasteen pystyyn foamit, se ihan ok, mutta, miksi lattiaan tiivistetyn murskeen päälle styroxit koko alueelle?? Itse olisin latonut 100mm styroxia vain noin 2m seinästä.... Jos lattialämmitys lämmittää mursketta lattian alla, niin tuleehan se sieltä ylös jossain vaiheessa... Meni vain mielestäni rekan nuppikuorma styroksia "hukkaan"..

Olen kuullut myös näkemyksen, että lattiavalun alle tulevat eristeet kannattaa levittää rakennuksen ympärille ulkopuolelle,,, siis estetään roudan jäähdyttävää vaikutusta mahdollisuuksien mukaan rakennuksen alla olevaan maa-ainekseen... Otetaan siis naapallosta tuleva muutama lämpöaste mukaan lämmitystalkoisiin.. Ihan järkeen käypä tämäkin.. vai onko sittenkään..?

Ydinjätteet säilöön venäjälle=kippaavat jokeen

Jotain Jäspin kattilan asioita siinä ketjussa väännetään. Ei tunnu olevan jutuissa paljonkaan tolkkua.

Mikä olisi edullisempi? No esim. se, että olisit jättänyt eristeistä puolet pois. Aivan samat lämmityskulut, mutta investoinnit huomattavasti pienemmät.

Tai vaihtoehtoisesti se, että olisit jättänyt 3tn takan tekemättä ja tilalle pieni peltinen kamina. Jälleen samat lämmityskustannukset, mutta pienemmät investoinnit.

Juuri noin.Kuten olet jo havainnutkin, niin noilla eristysvahvuuksilla huoneiston lämpötilaerotkin ovat pienemmät. Samoin lämpötilan kohoaminen tapahtuu pienellä energiamäärällä.
Lattialämmitys/kin lienee harhaan johtava käsite. Ei noissa eristevahvuuksissa lattioita erikoisesti lämmitetä,- jos ei halua huoneistoon korkeita lämpötiloja.

markku.lievonen kirjoitti:

Juuri noin.Kuten olet jo havainnutkin, niin noilla eristysvahvuuksilla huoneiston lämpötilaerotkin ovat pienemmät. Samoin lämpötilan kohoaminen tapahtuu pienellä energiamäärällä.
Lattialämmitys/kin lienee harhaan johtava käsite. Ei noissa eristevahvuuksissa lattioita erikoisesti lämmitetä,- jos ei halua huoneistoon korkeita lämpötiloja.

Lue lisää

Tai sitten se puukattila, niin olisi saanut lämpimän käyttöveden, lämpöisemmät lattiat, halutun tasaisen lämpötilan joka huoneeseen, roskat pois olohuoneesta, helpommat lämmityspuuhastelut jne.

Tosin mikään muuhan kuin tuo lämmin käyttövesi ei ole säästöä. Muut ovat vain ajansäästöä, tai mukavuutta ja niiden arvo taisi olla tasan nolla.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Tai sitten se puukattila, niin olisi saanut lämpimän käyttöveden, lämpöisemmät lattiat, halutun tasaisen lämpötilan joka huoneeseen, roskat pois olohuoneesta, helpommat lämmityspuuhastelut jne.

Tosin mikään muuhan kuin tuo lämmin käyttövesi ei ole säästöä. Muut ovat vain ajansäästöä, tai mukavuutta ja niiden arvo taisi olla tasan nolla.

Lue lisää

Puulämmitus varaaja / kattila yhdistelmällä on huomattava investointi eli maalämmityksen tasoa.
Niin, eristepaksuudet huomioiden lattiat ovat lähes samanlämpöiset kuin huonetilat. Muuten kokemuksesta voin kertoa. Mitä paksummat eristeet rakenteissa, niin sitä tasalämpöinen koko huoneisto. Ei kylmiä nurkkia,- ei kylmiä lasipintoja vedontunteesta puhumattakaan.
Taas mitä heikommat eristeet, niin sitä suuremmat lämpötilaerot huoneistossa ja-----tosi mukavasti lämpimät lattiat lattialämmityksessä. Ihana kävellä paljain jaloin. Tätä mukavuutta ei saa kokea hyvin eristetyssä talossa.

markku.lievonen kirjoitti:

Puulämmitus varaaja / kattila yhdistelmällä on huomattava investointi eli maalämmityksen tasoa.
Niin, eristepaksuudet huomioiden lattiat ovat lähes samanlämpöiset kuin huonetilat. Muuten kokemuksesta voin kertoa. Mitä paksummat eristeet rakenteissa, niin sitä tasalämpöinen koko huoneisto. Ei kylmiä nurkkia,- ei kylmiä lasipintoja vedontunteesta puhumattakaan.
Taas mitä heikommat eristeet, niin sitä suuremmat lämpötilaerot huoneistossa ja-----tosi mukavasti lämpimät lattiat lattialämmityksessä. Ihana kävellä paljain jaloin. Tätä mukavuutta ei saa kokea hyvin eristetyssä talossa.

Lue lisää

Näinhän tuo puukattilassa tilanne on. Vaatii varaajan ja teknisen tilan. Toisaalta tuskin tuo olohuoneen 3tn takkakaan aivan ilmainen on ollut ja sama pätee käyttövesivaraajaan.

Kun puhutaan uudesta talosta (mitä kyseinen talo ei liene), niin taloudellisesti kumpikaan ei ole kovinkaan fiksu järjestelmä. Takka säästänee vuodessa 300€ ja nelihenkisellä perheellä kattila 800€ olettaen, että poltetaan niitä ilmaisia puita.

Lattian lämpötiloista jo kirjoittelin aikaisemmin. Muutamakin aste tuo lisämukavuutta, mutta perinteisessä mielessä eipä niitä voi lämpöisiksi kutsua, mutta lämpöisempiä kuin ilman lämmitystä kuitenkin.

Aivan verrokkina infrapunamittarilla mitattuna. Tällä hetkellä ulkolämpötila 5 astetta, sisäseinä 23,2 ja lattiat 23,6. Eroa peräti 0,4 astetta ja talo on jo 9v vanha. Eipä tuo 0,4 astetta autuaaksi tee.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Näinhän tuo puukattilassa tilanne on. Vaatii varaajan ja teknisen tilan. Toisaalta tuskin tuo olohuoneen 3tn takkakaan aivan ilmainen on ollut ja sama pätee käyttövesivaraajaan.

Kun puhutaan uudesta talosta (mitä kyseinen talo ei liene), niin taloudellisesti kumpikaan ei ole kovinkaan fiksu järjestelmä. Takka säästänee vuodessa 300€ ja nelihenkisellä perheellä kattila 800€ olettaen, että poltetaan niitä ilmaisia puita.

Lattian lämpötiloista jo kirjoittelin aikaisemmin. Muutamakin aste tuo lisämukavuutta, mutta perinteisessä mielessä eipä niitä voi lämpöisiksi kutsua, mutta lämpöisempiä kuin ilman lämmitystä kuitenkin.

Aivan verrokkina infrapunamittarilla mitattuna. Tällä hetkellä ulkolämpötila 5 astetta, sisäseinä 23,2 ja lattiat 23,6. Eroa peräti 0,4 astetta ja talo on jo 9v vanha. Eipä tuo 0,4 astetta autuaaksi tee.

Lue lisää

tuo meijän mökki on 2013 rakentunut pakettijukkis jossa on hybridivaraaja ja se leivarikin kuului samaan pakettihintaan eli 120 000 eugenia.

tarkensintilannetta kirjoitti:

tuo meijän mökki on 2013 rakentunut pakettijukkis jossa on hybridivaraaja ja se leivarikin kuului samaan pakettihintaan eli 120 000 eugenia.

Oletin, kun lattiassa oli eristettä noin vähän. Oudon vähän, varsinkin kun vertaa muihin eristeisiin.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Oletin, kun lattiassa oli eristettä noin vähän. Oudon vähän, varsinkin kun vertaa muihin eristeisiin.

siinä oli vaihtoehdot lattian alle että 250 mm normi tyroksia tai 200mm platinum grafiitti eristettä nii ne laitto sen grafiitin, lämpöarvo on parempi sillä harmaalla...mene ja tiedä sitten :=)
tulipahan seurattua sivusta ku ne rakentivat

tarkensintilannetta kirjoitti:

siinä oli vaihtoehdot lattian alle että 250 mm normi tyroksia tai 200mm platinum grafiitti eristettä nii ne laitto sen grafiitin, lämpöarvo on parempi sillä harmaalla...mene ja tiedä sitten :=)
tulipahan seurattua sivusta ku ne rakentivat

Lue lisää

25% on graffiti styroksi lämmöneristeltävyydeltään parempaa vs normaali, toki hinnan kustannuksella.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Oletin, kun lattiassa oli eristettä noin vähän. Oudon vähän, varsinkin kun vertaa muihin eristeisiin.

Vähänkö???? Harmi kun et ymmärrä asiaa, mutta osallistua pitää.

tarkensintilannetta kirjoitti:

siinä oli vaihtoehdot lattian alle että 250 mm normi tyroksia tai 200mm platinum grafiitti eristettä nii ne laitto sen grafiitin, lämpöarvo on parempi sillä harmaalla...mene ja tiedä sitten :=)
tulipahan seurattua sivusta ku ne rakentivat

Lue lisää

Joo. Graffitin U- arvo on muistaakseni 0,031 vs. rytoksin 0,036. Tai EPSiähän on eri tiheyksisiä, joissa eri lämmöneristys. Pyörivät villan kanssa samoissa lukemissa.

Lattiassa siis aika vähän kun vertaa muuhun vaippaan.

Miksi muuten halusit tuollaisen ison takan, etkä kattilaa? Takka tuo tunnelmaa ja ruksitaan aika usein vaihtoehdoksi, vaikka ei varsinainen lämmitysmuoto olekaan?

onnellinenSipokki kirjoitti:

Joo. Graffitin U- arvo on muistaakseni 0,031 vs. rytoksin 0,036. Tai EPSiähän on eri tiheyksisiä, joissa eri lämmöneristys. Pyörivät villan kanssa samoissa lukemissa.

Lattiassa siis aika vähän kun vertaa muuhun vaippaan.

Miksi muuten halusit tuollaisen ison takan, etkä kattilaa? Takka tuo tunnelmaa ja ruksitaan aika usein vaihtoehdoksi, vaikka ei varsinainen lämmitysmuoto olekaan?

Lue lisää

joo toi 25cm on kuulema rak.määräyksien minimi nykyään.
leivinuunin otin siksi kun se kuulu tohon talon kokonaishintaan ja aattelin painavan antavan tasaista lämpöö pitempään kuin kevyt, ja mökkihän on pieni 100m2 .
maalämmöstä yms muusta ois pitäny pulittaa 10-20 tonttua lisää ja näin köyhän on pakko valita se halvin ja yksinkertasin ainakin aluksi.

onhan siinä mahdollisuus hybridivaraajan ja vesikiertosen lattian ansiosta sit laittaa joku muu jos ei puunpoltto kinosta.

puuta menee aika vähän jos talossa on eristettä ja ei vuoda, ilmanvuotoluku 1 oli.
ja voihan uuniin vaikka kaalilaatikon yöks laittaa nii aamulla mukava tuoksu:=)

keskisuomessa kun asutaan ja jonkinsortin risukkoo omistaa niin saa puut sieltä, jos asuisin esim etelässä niin lämmitysmuoto olisi varmaankin jo toinen.

jatkoaaa kirjoitti:

joo toi 25cm on kuulema rak.määräyksien minimi nykyään.
leivinuunin otin siksi kun se kuulu tohon talon kokonaishintaan ja aattelin painavan antavan tasaista lämpöö pitempään kuin kevyt, ja mökkihän on pieni 100m2 .
maalämmöstä yms muusta ois pitäny pulittaa 10-20 tonttua lisää ja näin köyhän on pakko valita se halvin ja yksinkertasin ainakin aluksi.

onhan siinä mahdollisuus hybridivaraajan ja vesikiertosen lattian ansiosta sit laittaa joku muu jos ei puunpoltto kinosta.

puuta menee aika vähän jos talossa on eristettä ja ei vuoda, ilmanvuotoluku 1 oli.
ja voihan uuniin vaikka kaalilaatikon yöks laittaa nii aamulla mukava tuoksu:=)

keskisuomessa kun asutaan ja jonkinsortin risukkoo omistaa niin saa puut sieltä, jos asuisin esim etelässä niin lämmitysmuoto olisi varmaankin jo toinen.

Lue lisää

25cm tosiaan aika vähän.

Sinänsä tuollainen iso takka on ainoa vaihtoehto, jos takasta meinaa jotain hyötyä olla. Pienempi lämmittää olohuoneen saunaksi. Isolla takalla tulee ongelmaksi se, että sitä pitäisi lämmittää usein ja vähän. Lämmön reagointi tapahtuu seuraavana päivänä.

Tuohan noiden pakettitalojen ongelma on. Tulee jotakin tarvitaan sitä, tai ei. Ja osa vaihtoehdoista jää pois.

Itse vierailin Jukkiksessa joitakin vuosia sitten, joka oli rakennettu joskus 2010. Ongelma oli onneton ilmanvaihtokone, jonka takkakytkintä isäntä paineli huolella takkaa sytyttäessä. Mitään korvausilmaa takalle ei tuntunut tulevan ja ikkuna avattiin takan syttymisen jälkeen, kun hormi oli lämmnennyt. Toivottavasti tuohon on tullut jotain muutosta.

onnellinenSipokki kirjoitti:

25cm tosiaan aika vähän.

Sinänsä tuollainen iso takka on ainoa vaihtoehto, jos takasta meinaa jotain hyötyä olla. Pienempi lämmittää olohuoneen saunaksi. Isolla takalla tulee ongelmaksi se, että sitä pitäisi lämmittää usein ja vähän. Lämmön reagointi tapahtuu seuraavana päivänä.

Tuohan noiden pakettitalojen ongelma on. Tulee jotakin tarvitaan sitä, tai ei. Ja osa vaihtoehdoista jää pois.

Itse vierailin Jukkiksessa joitakin vuosia sitten, joka oli rakennettu joskus 2010. Ongelma oli onneton ilmanvaihtokone, jonka takkakytkintä isäntä paineli huolella takkaa sytyttäessä. Mitään korvausilmaa takalle ei tuntunut tulevan ja ikkuna avattiin takan syttymisen jälkeen, kun hormi oli lämmnennyt. Toivottavasti tuohon on tullut jotain muutosta.

Lue lisää

No, paljonko mielestäsi eristeen tulisi olla seinän ja laipion eristeisiin verraten ????

onnellinenSipokki kirjoitti:

25cm tosiaan aika vähän.

Sinänsä tuollainen iso takka on ainoa vaihtoehto, jos takasta meinaa jotain hyötyä olla. Pienempi lämmittää olohuoneen saunaksi. Isolla takalla tulee ongelmaksi se, että sitä pitäisi lämmittää usein ja vähän. Lämmön reagointi tapahtuu seuraavana päivänä.

Tuohan noiden pakettitalojen ongelma on. Tulee jotakin tarvitaan sitä, tai ei. Ja osa vaihtoehdoista jää pois.

Itse vierailin Jukkiksessa joitakin vuosia sitten, joka oli rakennettu joskus 2010. Ongelma oli onneton ilmanvaihtokone, jonka takkakytkintä isäntä paineli huolella takkaa sytyttäessä. Mitään korvausilmaa takalle ei tuntunut tulevan ja ikkuna avattiin takan syttymisen jälkeen, kun hormi oli lämmnennyt. Toivottavasti tuohon on tullut jotain muutosta.

Lue lisää

hei sinä mies, paljoko sinne alapohjaan pitää sitten laittaa kun kerran 25cm on liian vähän,? odotellaan kannanottoasi!

Mennään jo aika kauaksi alkuperäisestä aiheesta, mutta juuri noin.

Vesikiertoinen lattialämmitys on aina puuhastelua ensimmäisen lämmityskauden ajan, oli sitten lämmitysmuoto mikä tahansa. Kaikkia niitä ohjaa jokin säädin ja suunnittelijan arvot ovat hieman siihen suuntaan sekä itse talossa, että piirikohtaisesti.

Merkittävä asia yleisesti on mukavuus jolle ei tunnuta laitettavan painoa käytännössä ollenkaan. Lämpökin on mukavuutta. Jotenkin se, että lämpömittari näyttää tiettyä astetta, vaikka 21, on se meriitti. Lämmön tasaisuudella, tai vedottomuudella ei tunnu olevan mitään merkitystä. Jos mukavuudella ei ole merkitystä, niin tuon meriitin voi vaikka tiputtaa lukemaan 15.

Mukavuuteen oleellisesti vaikuttavia asioita on esim..
1) Äänettömyys. Ääriesimerkkinä laakerivikainen ILP, joka pörisee ja vinkuu jatkuvasti, sekä naksuu sulatusten tahdissa.
2) Lämmön tasaisuus. Lattialämmitys varaavassa lattiassa ja kevytrakenteinen talo, tai toisena esimerkkinä ILP, joka puhaltaa olohuoneen 28 asteiseksi ja makkarit ovat 15 ja kolmantena takka, jonka seurauksena samat lämpötilat.
3) Vedottomuus. Esim. korkeat seinät ja isot ikkunat ilman, että näitä on otettu huomioon lämmityksessä. IV:n jälkilämmityksen puute. ILP, joka pitää ilman liikkeessä.
4) Vaivattomuus. InsinööriX jo tästä yllä kirjoitti.
5) Hajuttomuus. Lähinnä polton ja öljylämmityksen käryt.
6) Lattian lämpötila. Oli lattiamateriaali mikä tahansa, ihminen pitää lämpimästä. Lattia on ainoa pinta johonka ollaan kosketuksissa, jos nyt joku ei työkseen lääpi seiniä . Veto yhdistettynä huonoihin eristeisiin saattaa heittää eroa lattialämmitykseen verrattuna monta astetta, jopa yli 10.
7) Itse lämpötila. Varsin henkilökohtainen asia. Jotkut pitävät lämpöisemmästä, jotkut viileämmästä. Jotkut ilmeisesti vain pitävät reinoista ja villapaidasta
8) Jne.

Jos ottaa vaikka ILPin. Aika harva ottaisi lämmitysmuodoksi sähköpatterin keskelle taloa jonka lämpöä tuuletin levittäisi ympäriinsä. Mukavuushan on ILPpiin verrattuna sama. Heitto nyt heittää ILP- kansan takajaloilleen, mutta noinhan se nyt vain on.

Niin. Ettei tulisi väärää käsitystä, niin ei meikäläisellä ole mitään ILPpiä vastaan, vaikka esimerkkinä käytinkin. Hyviä laitoksia monissa taloissa.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Mennään jo aika kauaksi alkuperäisestä aiheesta, mutta juuri noin.

Vesikiertoinen lattialämmitys on aina puuhastelua ensimmäisen lämmityskauden ajan, oli sitten lämmitysmuoto mikä tahansa. Kaikkia niitä ohjaa jokin säädin ja suunnittelijan arvot ovat hieman siihen suuntaan sekä itse talossa, että piirikohtaisesti.

Merkittävä asia yleisesti on mukavuus jolle ei tunnuta laitettavan painoa käytännössä ollenkaan. Lämpökin on mukavuutta. Jotenkin se, että lämpömittari näyttää tiettyä astetta, vaikka 21, on se meriitti. Lämmön tasaisuudella, tai vedottomuudella ei tunnu olevan mitään merkitystä. Jos mukavuudella ei ole merkitystä, niin tuon meriitin voi vaikka tiputtaa lukemaan 15.

Mukavuuteen oleellisesti vaikuttavia asioita on esim..
1) Äänettömyys. Ääriesimerkkinä laakerivikainen ILP, joka pörisee ja vinkuu jatkuvasti, sekä naksuu sulatusten tahdissa.
2) Lämmön tasaisuus. Lattialämmitys varaavassa lattiassa ja kevytrakenteinen talo, tai toisena esimerkkinä ILP, joka puhaltaa olohuoneen 28 asteiseksi ja makkarit ovat 15 ja kolmantena takka, jonka seurauksena samat lämpötilat.
3) Vedottomuus. Esim. korkeat seinät ja isot ikkunat ilman, että näitä on otettu huomioon lämmityksessä. IV:n jälkilämmityksen puute. ILP, joka pitää ilman liikkeessä.
4) Vaivattomuus. InsinööriX jo tästä yllä kirjoitti.
5) Hajuttomuus. Lähinnä polton ja öljylämmityksen käryt.
6) Lattian lämpötila. Oli lattiamateriaali mikä tahansa, ihminen pitää lämpimästä. Lattia on ainoa pinta johonka ollaan kosketuksissa, jos nyt joku ei työkseen lääpi seiniä . Veto yhdistettynä huonoihin eristeisiin saattaa heittää eroa lattialämmitykseen verrattuna monta astetta, jopa yli 10.
7) Itse lämpötila. Varsin henkilökohtainen asia. Jotkut pitävät lämpöisemmästä, jotkut viileämmästä. Jotkut ilmeisesti vain pitävät reinoista ja villapaidasta
8) Jne.

Jos ottaa vaikka ILPin. Aika harva ottaisi lämmitysmuodoksi sähköpatterin keskelle taloa jonka lämpöä tuuletin levittäisi ympäriinsä. Mukavuushan on ILPpiin verrattuna sama. Heitto nyt heittää ILP- kansan takajaloilleen, mutta noinhan se nyt vain on.

Niin. Ettei tulisi väärää käsitystä, niin ei meikäläisellä ole mitään ILPpiä vastaan, vaikka esimerkkinä käytinkin. Hyviä laitoksia monissa taloissa.

Lue lisää

paljonko sinun mielestäsi alapohjan eristeen oltava maanvaraisella laatalla olevassa talossa??

kiporex kirjoitti:

paljonko sinun mielestäsi alapohjan eristeen oltava maanvaraisella laatalla olevassa talossa??

Minun mielestäni? Aivan jokaisen oma asia paljonko laittavat eristettä, tai ovat laittamatta.

Vaipan kauttahan lämpöä hukkaantuu joka puolelta eristeiden suhteessa edellyttäen, että lämpötilaero on sama. Maanvastaisellahan näin ei tosin ole. Turha sitä eristettä on katolle heittää metriä, jos muualta ei paljoa löydy.

Lattialämmityksen tapauksessa lattian eristys korostuu, koska sisäpuolinen pinta muuttuu lämpimämmäksi kuin ilman lattialämmitystä.

Kyseisessä esimerkissähän lattiassa on minimi ja seinät & yläpohja n. 20% ylimääräistä minimiin verrattuna. Roikkuu tietenkin E-luvuista ja mitä niitä nyt onkaan.

kiporex kirjoitti:

paljonko sinun mielestäsi alapohjan eristeen oltava maanvaraisella laatalla olevassa talossa??

250 milliä on todella vähän.

jos seinä ja laipio arvoja verrataan niin 400-500 mm olisi kohtuullinen määrä alapohjaan.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Minun mielestäni? Aivan jokaisen oma asia paljonko laittavat eristettä, tai ovat laittamatta.

Vaipan kauttahan lämpöä hukkaantuu joka puolelta eristeiden suhteessa edellyttäen, että lämpötilaero on sama. Maanvastaisellahan näin ei tosin ole. Turha sitä eristettä on katolle heittää metriä, jos muualta ei paljoa löydy.

Lattialämmityksen tapauksessa lattian eristys korostuu, koska sisäpuolinen pinta muuttuu lämpimämmäksi kuin ilman lattialämmitystä.

Kyseisessä esimerkissähän lattiassa on minimi ja seinät & yläpohja n. 20% ylimääräistä minimiin verrattuna. Roikkuu tietenkin E-luvuista ja mitä niitä nyt onkaan.

Lue lisää

Kuvitteletko tosissasi lattian kautta hukkautuvan lämpöenergiaa yhtä paljon kuin seinien kautta tai peräti laipiosta???????

Jos et ymmärrä, niin googleta edes ja viisastu.

onnellinenSipokki kirjoitti:

250 milliä on todella vähän.

jos seinä ja laipio arvoja verrataan niin 400-500 mm olisi kohtuullinen määrä alapohjaan.

Voit rauhassa tutustua rakentamismääräyskokoelmaan kohtaan C3. Siellä alapohjan minimiksi määritellään muistaakseni 0,16W/m2K. Jos sinusta minimi on liian paljon, niin juttele asiasta rakentaessasi rauhassa viranomaisten kanssa.

Se, että käyttää toisen nikkiä on aika ala- arvoista, mutta ilmeisesti ahdistuksesi on suuri. En valitettavasti voi auttaa asiaan.

novoisentään kirjoitti:

Kuvitteletko tosissasi lattian kautta hukkautuvan lämpöenergiaa yhtä paljon kuin seinien kautta tai peräti laipiosta???????

Jos et ymmärrä, niin googleta edes ja viisastu.

Lue lisää

"Vaipan kauttahan lämpöä hukkaantuu joka puolelta eristeiden suhteessa edellyttäen, että lämpötilaero on sama. Maanvastaisellahan näin ei tosin ole. "

Mitä et tuossa ymmärtänyt?

onnellinenSipokki kirjoitti:

"Vaipan kauttahan lämpöä hukkaantuu joka puolelta eristeiden suhteessa edellyttäen, että lämpötilaero on sama. Maanvastaisellahan näin ei tosin ole. "

Mitä et tuossa ymmärtänyt?

Lue lisää

Meillä päin suurin lämpöhäviö tulee laipiosta ja pienin lattilan kautta. Siksi laipion eristys tuleekin olla suurin.
Siellä päin luonnonlait tuntuvat olevan erilaiset.

onnellinenSipokki kirjoitti:

"Vaipan kauttahan lämpöä hukkaantuu joka puolelta eristeiden suhteessa edellyttäen, että lämpötilaero on sama. Maanvastaisellahan näin ei tosin ole. "

Mitä et tuossa ymmärtänyt?

Lue lisää

Kerro lukijoillle. Miten monta prosenntia talon lämpöhäviöistä menee.
-Alapohjan / lattian kautta
-Seinien kautta
-Laipion kautta

Missä kohtaa siten tulee olla eniten eristettä ja missä vähinten??????????????? Energiataloudelllisesti ajatellen. Ei inttämismielessä.

kysyppäisältäsi kirjoitti:

Meillä päin suurin lämpöhäviö tulee laipiosta ja pienin lattilan kautta. Siksi laipion eristys tuleekin olla suurin.
Siellä päin luonnonlait tuntuvat olevan erilaiset.

Lue lisää

Eristävyys, tai oikeammin lämmönjohtavuus on yksinkertainen mitattava suure. Siihen ei vaikuta missä asennossa kappale on.

Mutta voithan tietenkin valaista meitä ja ilmoittaa jonkin eristeen eristyskyvyn seinässä ja katossa ja kuinka ne eroavat. Odotamme mielenkiinnolla vastaustasi ja lukujasi.

Linkkejä esim. valmistajien sivuille missä ilmoitetaan saman tuotteen eristyskyky katossa ja seinässä olisi hauska nähdä. Voit lähettää tietoja aivan sieltä päin olevilta valmistajilta, jos muualta et löydä.

kysyisältäsi kirjoitti:

Kerro lukijoillle. Miten monta prosenntia talon lämpöhäviöistä menee.
-Alapohjan / lattian kautta
-Seinien kautta
-Laipion kautta

Missä kohtaa siten tulee olla eniten eristettä ja missä vähinten??????????????? Energiataloudelllisesti ajatellen. Ei inttämismielessä.

Lue lisää

Jos nyt vastaat tuohon edelliseen kysymykseen, niin oivaltanet nuo vastaukset itsekkin.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Jos nyt vastaat tuohon edelliseen kysymykseen, niin oivaltanet nuo vastaukset itsekkin.

Kerro lukijoillle. Miten monta prosenntia talon lämpöhäviöistä menee.
-Alapohjan / lattian kautta
-Seinien kautta
-Laipion kautta

Menikö sormio suuhun kun et vastaa?????

hehnaurattaa kirjoitti:

Kerro lukijoillle. Miten monta prosenntia talon lämpöhäviöistä menee.
-Alapohjan / lattian kautta
-Seinien kautta
-Laipion kautta

Menikö sormio suuhun kun et vastaa?????

Lue lisää

En nyt oikein ymmärrä mitä haet takaa. Tämä riippuu aivan täysin talon muodosta, eristyksistä jne.

Jos oletetaan talon olevan pohjaltaan 10x10m, kaksikerroksisen talon seinän korkeuden 8m, seinissä villaa 25cm, katossa 40cm ja lattiassa 25cm ja ulkolämpötilan olevan 6 astetta, samoin kuin maan lämpötilan, sekä ikkunoiden & ovien pinta- alan 20m2, jotka lasketaan pois.

Seinän läpi hukkuu ( 8m x 10m x 4 - 20m2) x 0,035/0,25 W/k/m2 = 42W jokaista astetta kohden.

Katon 10m x 10m x 0,035/0,4 W/Km2 = 9W jokaista astetta kohden

Lattian 10m x 10m x 0,035/0,25 W/Km2 = 14W jokaista astetta kohden

Jos sisällä on 23 astetta, niin lämpötilaeroa löytyy 17 astetta

Seinän läpi 42W x 17 = 714W
Katon läpi 9W x 17 = 153W
Lattian läpi 14W x 17 = 238W


Jos lämpötila on -10 astetta, niin lattian läpi kulkeutuva energiamäärä on sama. (Ehkä pari astetta kylmempi. Muuta laskua halutessasi). Muualla aste- ero on 33 astetta

Seinän läpi 42W x 33 = 1386W
Katon läpi 9W x 33 = 297W
Lattian läpi 238W

Prosenttilaskut voinet suorittaa itse.

Lukuja, kuten eristeitä ja talon mittoja voit muuttaa halutessasi. Toivottavasti auttoi periaatteen selvittämiseen.

Niin. Ja lattialämmitys nostaa lattian lämpötilaa, joten lattian lämpötilan nousu vastaa suoraan lämpötilaeroon ja samalla alapohjan läpi kulkeutuvaan energiaan. Lattialämmitystaloissa onkin tämän seurauksena hyvä laittaa alapohjaan ylimääräistä vällyä.

250mm on todella vähän eristettä?
paljonko sinun mielestäsi se pitäisi olla sitte?

onnellinenSipokki kirjoitti:

En nyt oikein ymmärrä mitä haet takaa. Tämä riippuu aivan täysin talon muodosta, eristyksistä jne.

Jos oletetaan talon olevan pohjaltaan 10x10m, kaksikerroksisen talon seinän korkeuden 8m, seinissä villaa 25cm, katossa 40cm ja lattiassa 25cm ja ulkolämpötilan olevan 6 astetta, samoin kuin maan lämpötilan, sekä ikkunoiden & ovien pinta- alan 20m2, jotka lasketaan pois.

Seinän läpi hukkuu ( 8m x 10m x 4 - 20m2) x 0,035/0,25 W/k/m2 = 42W jokaista astetta kohden.

Katon 10m x 10m x 0,035/0,4 W/Km2 = 9W jokaista astetta kohden

Lattian 10m x 10m x 0,035/0,25 W/Km2 = 14W jokaista astetta kohden

Jos sisällä on 23 astetta, niin lämpötilaeroa löytyy 17 astetta

Seinän läpi 42W x 17 = 714W
Katon läpi 9W x 17 = 153W
Lattian läpi 14W x 17 = 238W


Jos lämpötila on -10 astetta, niin lattian läpi kulkeutuva energiamäärä on sama. (Ehkä pari astetta kylmempi. Muuta laskua halutessasi). Muualla aste- ero on 33 astetta

Seinän läpi 42W x 33 = 1386W
Katon läpi 9W x 33 = 297W
Lattian läpi 238W

Prosenttilaskut voinet suorittaa itse.

Lukuja, kuten eristeitä ja talon mittoja voit muuttaa halutessasi. Toivottavasti auttoi periaatteen selvittämiseen.

Niin. Ja lattialämmitys nostaa lattian lämpötilaa, joten lattian lämpötilan nousu vastaa suoraan lämpötilaeroon ja samalla alapohjan läpi kulkeutuvaan energiaan. Lattialämmitystaloissa onkin tämän seurauksena hyvä laittaa alapohjaan ylimääräistä vällyä.

Lue lisää

Mikkä ihmeen vimma täällä on vääntää päivänselvistä asioista?????????????
Aikoinaan mummonikin tiesi miten lattian kautta karkaa vähiten lämmintä ja eniten laipion kautta.

Kun sinulla on jokin ihme fiksaatio tästä, niin kerrottakoon uudestaan. Viraomaiset ovat määritelleet rakentamismääräyskokoelmaan kohdan C3. Siellä alapohjan minimiksi määritellään 0,16W/m2K. Asiaa pystytään kompensoimaan eri tavalla, mutta ilman kompensaatioita puhutaan kyseisestä arvosta.

Villan eistyskyky on 0,035W/m2K. Tekee 0,035/0,16 = 24cm.
Lattia EPS:llä (löytyy eriaisia) eristyskyky on 0,039W/m2K. Tekee 0,039/0,16 = 24cm

Jatkatko ystävällisesti viraomaisten kanssa mikä on minmi ja mikä ei.


Niin. Hyväksi katsotan eristyskyky alle 0,1W/m2K. Koska et osaa laskea, niin

Villa 0,035/0,1 = 35cm
Lattia EPS 0,039/0,1 = 39cm

Nämä ovat suosituksia hyviksi eristyksi eri tahoilta, kuten Motiva ym. Jatkatko jankkaamista näiden tahojen kanssa asiasta.

PS Yllä oleva ei ole minun mielipiteeni, vaan edellä mainittujen tahojen. Minulla ei henk. koht. ole mitään yllä olevien tahojen kyseisiä määrityksä vastaan.

PSS Minulla ei ole mitään sinun mummoasi, eikä muidenkaan mummoja vastaan. Kyseiset mummot voivat myös jatkaa keskustelu edellä mainittujen tahojen kanssa asiasta.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Kun sinulla on jokin ihme fiksaatio tästä, niin kerrottakoon uudestaan. Viraomaiset ovat määritelleet rakentamismääräyskokoelmaan kohdan C3. Siellä alapohjan minimiksi määritellään 0,16W/m2K. Asiaa pystytään kompensoimaan eri tavalla, mutta ilman kompensaatioita puhutaan kyseisestä arvosta.

Villan eistyskyky on 0,035W/m2K. Tekee 0,035/0,16 = 24cm.
Lattia EPS:llä (löytyy eriaisia) eristyskyky on 0,039W/m2K. Tekee 0,039/0,16 = 24cm

Jatkatko ystävällisesti viraomaisten kanssa mikä on minmi ja mikä ei.


Niin. Hyväksi katsotan eristyskyky alle 0,1W/m2K. Koska et osaa laskea, niin

Villa 0,035/0,1 = 35cm
Lattia EPS 0,039/0,1 = 39cm

Nämä ovat suosituksia hyviksi eristyksi eri tahoilta, kuten Motiva ym. Jatkatko jankkaamista näiden tahojen kanssa asiasta.

PS Yllä oleva ei ole minun mielipiteeni, vaan edellä mainittujen tahojen. Minulla ei henk. koht. ole mitään yllä olevien tahojen kyseisiä määrityksä vastaan.

PSS Minulla ei ole mitään sinun mummoasi, eikä muidenkaan mummoja vastaan. Kyseiset mummot voivat myös jatkaa keskustelu edellä mainittujen tahojen kanssa asiasta.

Lue lisää

Noin vaikeeksiko teet asian selittämisen, niin kerro yksinkertaisesti. Kohdistuuko laipioon suurempi lämpöhäviö kuin lattiaan?
Kyllä vai ei ilman seli seli selittelyjä?

mummotietää kirjoitti:

Noin vaikeeksiko teet asian selittämisen, niin kerro yksinkertaisesti. Kohdistuuko laipioon suurempi lämpöhäviö kuin lattiaan?
Kyllä vai ei ilman seli seli selittelyjä?

Lue lisää

Mielenkiintoista, että aina löytyy tällainen inttäjä. Yllä laskettu asia, linkitetty asetuksiin ym. Mutta ei. Ininää, ininää, ininää.

Hyvät jatkot mummosi kanssa!

onnellinenSipokki kirjoitti:

Mielenkiintoista, että aina löytyy tällainen inttäjä. Yllä laskettu asia, linkitetty asetuksiin ym. Mutta ei. Ininää, ininää, ininää.

Hyvät jatkot mummosi kanssa!

Lue lisää

Nousenooko lämpö edes ylöspäin???? Vai pysyneekö lämpö paikallaan????? Liekkö tuolla mittää merkitystäkään????????

mummotietää kirjoitti:

Nousenooko lämpö edes ylöspäin???? Vai pysyneekö lämpö paikallaan????? Liekkö tuolla mittää merkitystäkään????????

Lämpö ei nouse eikä laske. Tutkitusti lämpö pysyy paikallaan ja siksi eristeiden paksuudet tulee olla saman suuruisia.Laskelmat yläpuolella.

Tässä sotketaan kaksi asaa: lämmön siirtyminen johtumalla ja konvektiolla. Ensinmainittu tapahtuu ihan samalla tavalla kaikkiin suuntiin. Konvektiolla sen sijaan ilman ollessa väliaineena lämpöä siirtyy helposti eniten ylöspäin.

eli 250-300 normaalia ja sitten jotain platinaa 200mm saadaan a luokan arvot.

kfkkf kirjoitti:

eli 250-300 normaalia ja sitten jotain platinaa 200mm saadaan a luokan arvot.

Älä vaivaa pikku päätäsi. Rakennesuunnittelija huolehtii nämä puolestasi.

liianvaikeaaamikselle kirjoitti:

Älä vaivaa pikku päätäsi. Rakennesuunnittelija huolehtii nämä puolestasi.

eikös tuossa lue selvällä suomenkielellä eristepaksuudet.

Olet totaalisen pihalla. Rakennesuunnittelija huolehtii.

amikselleliianpaha kirjoitti:

Olet totaalisen pihalla. Rakennesuunnittelija huolehtii.

heh, sanohan vielä että alapohjaan pitää laittaa 500 milliä:=)

Lämmitysmuodolla on suuri vaikutus rakennuksen energialuokkaa määriteltäessä. Suora sähkölämmitys on 3,4 kertaa huonompi kuin uusiutuvalla lämmittäminen. Maalämpökin on sähkölämmitystä mutta kerroin on toinen.

pikku.korjaus kirjoitti:

Lämmitysmuodolla on suuri vaikutus rakennuksen energialuokkaa määriteltäessä. Suora sähkölämmitys on 3,4 kertaa huonompi kuin uusiutuvalla lämmittäminen. Maalämpökin on sähkölämmitystä mutta kerroin on toinen.

Lue lisää

Lämmitysmuodolla on myös suuri merkitys rakennuksen energiankulutuksessa. Suorasähkö toimii selvästi paremmalla hyötysuhteella eli kuluttaa vähemmän energiaa kuin kaukolämmöllä, öljyllä, puulla, pelletillä, turpeella yms. lämmittäminen. Ja kun siihen vielä lisää lämpöpumpun niin sähköllä lämmittäminen on energiansäästön suhteen ihan eri planeetalla kuin nuo muut.

E-luvut sitten ihan erikseen: ne eivät kerro energiankulutuksesta = lämmityskustannuksista sellaisenaan yhtään mitään.

AmatööriFyysikko kirjoitti:

Lämmitysmuodolla on myös suuri merkitys rakennuksen energiankulutuksessa. Suorasähkö toimii selvästi paremmalla hyötysuhteella eli kuluttaa vähemmän energiaa kuin kaukolämmöllä, öljyllä, puulla, pelletillä, turpeella yms. lämmittäminen. Ja kun siihen vielä lisää lämpöpumpun niin sähköllä lämmittäminen on energiansäästön suhteen ihan eri planeetalla kuin nuo muut.

E-luvut sitten ihan erikseen: ne eivät kerro energiankulutuksesta = lämmityskustannuksista sellaisenaan yhtään mitään.

Lue lisää

Näinhän tuo on.

E- luku ei ota mitään kantaa eristeisiin, vaan talon energiankulutukseen kokonaisuudessaan kerrottuna energianmuodon kertoimella.

Laskettaessa lattiassa voi olla eristettä 5cm, tai 50cm.

Lämmönjako on toinen, eli suora sähkölämmitys on E- luvun mukaan pop ja lattialämmitys taasen huono.

Energiamuodosta, eli millä taloa lämmittää, saadaan jokin mielivaltainen kerroin, jolla sitten energiankulutus kerrotaan, että saadaan E- luku.

Energiamuodossa kertoimet ovat
Sähkö = 1,7
Öljy = 1,0
Kaukolämpö 0 = 0,7
Uusituva = 0,5

ILP, kuten takkakin, lasketaan aika mielenkiintoisesti. Takasta katsotaan saatavan 2000kWh vuodessa ja ILP:stä muistaakseni 1000kWh uusissa taloissa.

Jos takasta saa energiaa esim. käyttöveteen, niin takkaa käsittellään E-luvussa kuten puukattilaa.

Ja E-lukuhan ei ole mikään uusien talojen juttu, vaan se pätee myös vanhoihin.

E- luku lasketaan per neliö, eikä talo/rakennus. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, koska neliö on monasti aika epämääräinen käsite.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Näinhän tuo on.

E- luku ei ota mitään kantaa eristeisiin, vaan talon energiankulutukseen kokonaisuudessaan kerrottuna energianmuodon kertoimella.

Laskettaessa lattiassa voi olla eristettä 5cm, tai 50cm.

Lämmönjako on toinen, eli suora sähkölämmitys on E- luvun mukaan pop ja lattialämmitys taasen huono.

Energiamuodosta, eli millä taloa lämmittää, saadaan jokin mielivaltainen kerroin, jolla sitten energiankulutus kerrotaan, että saadaan E- luku.

Energiamuodossa kertoimet ovat
Sähkö = 1,7
Öljy = 1,0
Kaukolämpö 0 = 0,7
Uusituva = 0,5

ILP, kuten takkakin, lasketaan aika mielenkiintoisesti. Takasta katsotaan saatavan 2000kWh vuodessa ja ILP:stä muistaakseni 1000kWh uusissa taloissa.

Jos takasta saa energiaa esim. käyttöveteen, niin takkaa käsittellään E-luvussa kuten puukattilaa.

Ja E-lukuhan ei ole mikään uusien talojen juttu, vaan se pätee myös vanhoihin.

E- luku lasketaan per neliö, eikä talo/rakennus. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, koska neliö on monasti aika epämääräinen käsite.

Lue lisää

Neliö on 100 cm x 100 cm.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Näinhän tuo on.

E- luku ei ota mitään kantaa eristeisiin, vaan talon energiankulutukseen kokonaisuudessaan kerrottuna energianmuodon kertoimella.

Laskettaessa lattiassa voi olla eristettä 5cm, tai 50cm.

Lämmönjako on toinen, eli suora sähkölämmitys on E- luvun mukaan pop ja lattialämmitys taasen huono.

Energiamuodosta, eli millä taloa lämmittää, saadaan jokin mielivaltainen kerroin, jolla sitten energiankulutus kerrotaan, että saadaan E- luku.

Energiamuodossa kertoimet ovat
Sähkö = 1,7
Öljy = 1,0
Kaukolämpö 0 = 0,7
Uusituva = 0,5

ILP, kuten takkakin, lasketaan aika mielenkiintoisesti. Takasta katsotaan saatavan 2000kWh vuodessa ja ILP:stä muistaakseni 1000kWh uusissa taloissa.

Jos takasta saa energiaa esim. käyttöveteen, niin takkaa käsittellään E-luvussa kuten puukattilaa.

Ja E-lukuhan ei ole mikään uusien talojen juttu, vaan se pätee myös vanhoihin.

E- luku lasketaan per neliö, eikä talo/rakennus. Tämä on sinänsä mielenkiintoista, koska neliö on monasti aika epämääräinen käsite.

Lue lisää

Paras "vitsi" koko E-lukuasiassa on, että onneksi noita enegiamuodon kertoimia ei ole ostoenergian laskussa eli asumiskustannuksissa - ne ovat vain siinä energiatodistuspaperissa. Siis sähkölämmittäjällä ei ole 1,7 kertainen sähkölasku ja kaukolämmittäjällä ei ole 0,7 kertainen lämpölasku. Vaan todellisuudessa kaukolämmittäjä ostaa ja maksaa noin 1,2...1,5 kertaisesti enemmän lämmitysenergiaa kuin suorasähkölämmittäjä (kun hyötysuhteet huomioidaan).

AmatööriFyysikko kirjoitti:

Paras "vitsi" koko E-lukuasiassa on, että onneksi noita enegiamuodon kertoimia ei ole ostoenergian laskussa eli asumiskustannuksissa - ne ovat vain siinä energiatodistuspaperissa. Siis sähkölämmittäjällä ei ole 1,7 kertainen sähkölasku ja kaukolämmittäjällä ei ole 0,7 kertainen lämpölasku. Vaan todellisuudessa kaukolämmittäjä ostaa ja maksaa noin 1,2...1,5 kertaisesti enemmän lämmitysenergiaa kuin suorasähkölämmittäjä (kun hyötysuhteet huomioidaan).

Lue lisää

Erittäin samaa mieltä.

E-lukua mainostetaan rakennusten energiatehokkuuden mittaamisella, ja näin tähdätään rakennusten kulutusten pienentämiseen.

Lämmitysmuodon ei pitäisi liittyä E- lukuun mitenkään. Rakennus vie käytännössä aivan saman määrän energiaa oli lämmitysmuotona puu, pelletti, öljy, taikka sähkö edellyttäen, että lämmönjako on sama, kuten itse rakennuskin.

Jotenkin E- lukuun on yritetty, ja sisällytettykin, Co2 päästöt. Sähköllä esim. tämä roikkuu aivan siitä millä sähkö tuotetaan, kuten kaukolämmössäkin vastaavasti.

Kun nuo luvut ovat nyt paperilla, niin eiköhän tuollekkin jotain käyttöä vielä keksitä. Tyyli voisi olla vaikka sama kuin autoissa. Maksetaan E- luvun mukaan vuotuisesti lämmitetään/ajetaan, tai ei.

Eduskuntatalo painaa niin pirusti.
BUUHAAHAAA

MAALÄMPÖMIEHEN LOMPAKKO EI PAINAKKAA ENNÄÄ KU REIJÄSTÄ MAKSO 20 000.
BUUHAAHAAA

HYVÄÄPÄIVÄÄÄ kirjoitti:

MAALÄMPÖMIEHEN LOMPAKKO EI PAINAKKAA ENNÄÄ KU REIJÄSTÄ MAKSO 20 000.
BUUHAAHAAA

EIKÄ NIITTEN JÄRKI PAINA
BUHAAHAAA

pitääkö hirsitaloa muka vielä lämmittääkin????
henkittääpähän ainakin!

Paljonkohan kuluu kwh/m2/vuosi?
Minkälainen ilmanvaihto/LTO?
Paljonko sisälämpö?

"120 neliön uudessa talossa suora sähkö tulee halvemmaksi kuin maalämpö"

Todella typerä väite vailla mitään pohjaa.

"Kun mukana on puun käyttö niin ero on vielä suurempi."

LOL! Sehän kustantaa 60€ motti ja työllistää joka ikinen päivä.

"Kun lämpöeristeet paranevat niin maalämpö on aina vaan heikommassa tilanteessa. "

Ei ole ihan nuin yksinkertaista. Investointikulu pienenee ja COP kasvaa kun on hyvin eristetty talo.

"Lisäksi kesäaan ILP:n viilennys tulee kaupan päälle."

Maksaa 100* enemmän kuin maaviileällä jäähdyttäminen.

raksaaja-sh kirjoitti:

"120 neliön uudessa talossa suora sähkö tulee halvemmaksi kuin maalämpö"

Todella typerä väite vailla mitään pohjaa.

"Kun mukana on puun käyttö niin ero on vielä suurempi."

LOL! Sehän kustantaa 60€ motti ja työllistää joka ikinen päivä.

"Kun lämpöeristeet paranevat niin maalämpö on aina vaan heikommassa tilanteessa. "

Ei ole ihan nuin yksinkertaista. Investointikulu pienenee ja COP kasvaa kun on hyvin eristetty talo.

"Lisäksi kesäaan ILP:n viilennys tulee kaupan päälle."

Maksaa 100* enemmän kuin maaviileällä jäähdyttäminen.

Lue lisää

Totta että 120 neliön uudessa talossa suora sähkö tulee TODELLA halvemmaksi kuin maalämpö. Outo väite että COP kasvaa kun on hyvin eristetty talo. Sillä ei ole mitään tekemistä talon eristämisen kanssa. Viilennys ILP:llä maksaa muutaman kympin kesässä. Patalaiskalle ei sovi puun käyttö.

kuvitelmat.elää kirjoitti:

Totta että 120 neliön uudessa talossa suora sähkö tulee TODELLA halvemmaksi kuin maalämpö. Outo väite että COP kasvaa kun on hyvin eristetty talo. Sillä ei ole mitään tekemistä talon eristämisen kanssa. Viilennys ILP:llä maksaa muutaman kympin kesässä. Patalaiskalle ei sovi puun käyttö.

Lue lisää

COP kasvaa sen mukaan mitä alhaisempi on lattiaan menevän veden lämpötila.
Matalaenergiatalossa tarvitaan vähemmän lämpöä.

Esim meille ostetulle lämpöässällä mainostettiin COP 3:a. Mutta toteutuma on paljon parempi koska lattiaan menee alle 30asteinen vesi. Meillä on 2003 normieristetyt seinät akkunat, mutta tiivis harkkorunko, ullakolla 45cm villaa ja 80% LTO. P.puut sähkö kaikki max 76kwh/a. (Lämpöässä teki talostamme passiivitalon? LOL!)

Maalämmöllä saatava säästö on niin raju että se kannattaa miltei jokaiseen mökkiin, kunhan ei ylimitoiteta.

Meille LÄ koetti myydä 12...16kw pumpun.
Thermia koetti myydä 10...12kw pumpun.
Hain rautakaupasta 8...10kw LÄ koneen eikä ole teho loppunut edes -30 asteen pakkasella.
Seuraava koneemme tulee olemaan varmaankin 5...8kw tehoinen.

Kaikenlaisia sitä kirjoitellaan näköjään.

Tuostahan ei saa mitään käsitystä paljonko on lattialämmityksen osuus.
Mutta hyvin selviää ettei "passiivitalossakaan" ilman lämmitystä pärjää.

Tuttavalla on 120m2 talo vuoldelta 90, kastellin mallia ja siinä menee 6mottia koivua ja 20 000kwh sähköä.

raksaaja-sh kirjoitti:

Kaikenlaisia sitä kirjoitellaan näköjään.

Tuostahan ei saa mitään käsitystä paljonko on lattialämmityksen osuus.
Mutta hyvin selviää ettei "passiivitalossakaan" ilman lämmitystä pärjää.

Tuttavalla on 120m2 talo vuoldelta 90, kastellin mallia ja siinä menee 6mottia koivua ja 20 000kwh sähköä.

Lue lisää

Tuttavasi 120 neliön talossa ovet on auki läpi talven. Muuten noin korkea kulutus ei ole mahdollinen. Taitaa olla niin että 'pinomottien' puut ei ole metrin pituisina laskettu vaan kolmasosan. Minulla noin 100 neliön talossa
80-luvulta sähkön kokonaiskulutus on 6 000 kWh, lisänä ILP sekä puuta 4 pinomottia josta yli puolet saunan kiukaan käyttöä.

Meillä, ei tuttavalla 125 neliöö asunto 20-22 astetta autotalli/varasto 50m2 siellä talvisin noin 6-8 astetta, suorasähkö, koneellinen ilmanvaihto, takkaleivinuuni jossa lämmityskautena tulet jokapäivä. Klapeja 4 kuutiota , sähköä 14000 kWh. Rakennettu 96. Vain 2 asujaa.

enpävaihtaismuuhun kirjoitti:

Meillä, ei tuttavalla 125 neliöö asunto 20-22 astetta autotalli/varasto 50m2 siellä talvisin noin 6-8 astetta, suorasähkö, koneellinen ilmanvaihto, takkaleivinuuni jossa lämmityskautena tulet jokapäivä. Klapeja 4 kuutiota , sähköä 14000 kWh. Rakennettu 96. Vain 2 asujaa.

Lue lisää

Melko kova kulutus tässäkin, yli 20 astetta on turhaa lämmittämistä.

raksaaja-sh kirjoitti:

Kaikenlaisia sitä kirjoitellaan näköjään.

Tuostahan ei saa mitään käsitystä paljonko on lattialämmityksen osuus.
Mutta hyvin selviää ettei "passiivitalossakaan" ilman lämmitystä pärjää.

Tuttavalla on 120m2 talo vuoldelta 90, kastellin mallia ja siinä menee 6mottia koivua ja 20 000kwh sähköä.

Lue lisää

ei ole passiivitalo tuo meillä! sähköä menee sen 5 tonttua joka unohtui kertoa, eli käyttösähkö se mahdollinen lattialämmitys

näillä.mennään kirjoitti:

Tuttavasi 120 neliön talossa ovet on auki läpi talven. Muuten noin korkea kulutus ei ole mahdollinen. Taitaa olla niin että 'pinomottien' puut ei ole metrin pituisina laskettu vaan kolmasosan. Minulla noin 100 neliön talossa
80-luvulta sähkön kokonaiskulutus on 6 000 kWh, lisänä ILP sekä puuta 4 pinomottia josta yli puolet saunan kiukaan käyttöä.

Lue lisää

Veljen talo, itse asiassa.
Polttopuut 70cm halkoa.
Tulisija tiilistä noin 4000kg.
Perus kenno LTO/IVK sähköpatterilla.
1.Makuuhuoneessa lämpö max 17 muutoin 21.
Talo rovaniemen korkeudella.

Toinen uudempi mutta hyvin pitkälti kastelli-sapluunalla sekin tehty esimerkki, n.150m2, oulun korkeudella kulutus noin 36000kwh, puuta palaa sielläkin mutta vähemmän, lisäksi tulisija pienempi eikä keskellä taloa.

kokonaistilanne kirjoitti:

ei ole passiivitalo tuo meillä! sähköä menee sen 5 tonttua joka unohtui kertoa, eli käyttösähkö se mahdollinen lattialämmitys

Lämmitysenergian kulutus siis yhteensä noin 15 000kwh.
Hyvin on talo eristetty.

Mitenköhän IV/LTO on toteutettu?
Jos huonelämmöt 25 kauttaaltaan niin ei jälkilämmitystäkään kamalasti tarvita.

Siis kokonaiskulutus noin 20 000kwh.

Teillä noin 133kwh/m2/vuosi.

Matalaenergiatalon Aluokan raja on 150kwh. Teillä on siis A .
Onnittelen.


Passiivitaloksi ei vielä voi kehua: "Kokonaisenergian tarve korkeintaan 75-85 kWh/m2.

niin ja 30 mottia puita???

Maalämpö vaatii sähköä ja vaikka kilowatteja kuluukin ~30% vähemmän kuin suoralla sähköllä, niin kallista on sekin. Mainosmiesten puheet 50% säästöistä eivät todellakaan pidä paikkaansa.
Molemmat on olleet ja tiedän mistä puhun. Siksi toisekseen, maalämpöpumppua korjattiin jo takuuaikana. Jatkosta en tiedä, koska talo myytiin.
Näillä näkymin, jos uutta tekisin, panostaisin puulämmitykseen.

150 m2 suoran sähkölämmityksen talo kuluttaa sähköä 20 000 KWh vuodessa kun käytössä sähkökiuas. ILP pudottaa kulutusta noin 16 000 KWh:n. Vastaavasti samankokoisen maalämpötalon sähkönkulutus jää reiluun 10 000 KWh eli puolta pienempään tai 6 000 KWh pienempään jos tuo ILP huomioidaan.

Mikäli sähkön hinta ml siirtohinnat asettuvat pysyvästi tasolle 25 c/KWh voi itse kukin laskeskella mikä on noin 25 000 € maksavan maalämmön takaisinmaksuaika käyttämällä vielä esim 4% korkotasoa.